Keisarilla ei ollut vaatteita
Katsottuani osapuilleen ISDA:n peruspohjien lävitse Suomen Tasavallan ja Reutersin tietojen mukaan tiettyjen neljän kreikkalaispankin välillä tehty tuotonvaihtosopimus ovat nämä meidän valtioneuvoston paljon hehkuttamat ”vakuudet”, aivan tasan niin kuin on aiemminkin uumoiltu. ”Vakuuksien” oltua edelleen salaisia niin sopimuksen kritisoijat pakotettiin kuin sotilaat aseettomana taisteluun. Sotilaskin tietää, mistä sotimisesta on kyse, mutta ei voi asialle mitään. ”Vakuuksien” puolestapuhujat eivät niinkään ymmärtäneet, millaisesta sopimuksesta on oikein kyse. Kävi aivan kuten arvelinkin: keisarilla ei ollutkaan vaatteita.
Osa 1: miksi emme saaneet vakuuksia, vaan ”vakuudet”?
Raflaavasti kirjoitin ”vakuuksista” jo 25.8.2011 otsikolla: Istuva hallitus ei tule osallistumaan yhteenkään tukipakettiin. Tämä perustelu johtui siitä, että valtioneuvosto on itse omaan hallitusohjelmaansa kirjannut jo kesällä 2011, että jatkossa aina kun väliaikaisesta kriisirahastosta (ERVV) lähdetään tukitoimeen, tulee Suomi vaatimaan vakuudet.
Jos sanan kontekstia pidetään yllä, niin vakuuksissa oli nimenomaisesti ongelmana se, että se heikentää jo aiempia Kreikan velkojien asemaa. Noihin velkakirjoihin tehty panttaamattomuuslauseke olisi tarkoittanut sitä, että Kreikka ajautuu hallitsemattomasti konkurssiin. Se oltaisiin lakien mukaan tulkittu aivan kuten Kreikka olisi jättänyt yksipuolisesti vastuunsa hoitamatta.
Sitähän ei tietenkään haluttu, vaan tehdä velkasaneeraus vapaaehtoisesti. Ja nimenomaan niin, että velkojat painavat villaisella suuren osan Kreikan veloista.
Tämän sinällään monimutkaisen kehityssuunnan valitsemisen vuoksi Suomi ei yksinkertaisesti voinut saada vakuuksia ilman, että koko Kreikka olisi joutunut velkasaneeraukseen ja luottoriskijohdannaiset olisivat lauenneet täysillä. Siihen maailman aikaan näitä luottoriskijohdannaisia ”oli liikkeellä” vielä huomattavasti. Potentia kovempaan rytinään oli selviö. Oli odotettava, että nämä sopimukset raukeaisivat, ja uudet hinnoiteltaisiin aivan eri tasolla – suomeksi sanottuna kalliisti. Tämä oli se maali ja tähän päädyttiin.
Se ei poista sitä tosiseikkaa, että taitamaton Suomen tasavallan hallitus on mennyt kirjaamaan täysin päättömiä iskulauseita populistiseen tapaan hallitusohjelmaansa. Tämä on ollut niin ikään kritiikkini kohde. Asioista ymmärtämättömät (varmastikin valtiovarainministeri Urpilainen on nyt tänään paljon perehtyneempi näihin asioihin) tahot puhuvat toisille ymmärtämättömille (epäilen harvan Suomen kansalaisen olevan perillä esim. tuosta panttaamattomuuslausekkeesta) ja tällä täydellisellä illuusiolla sitten ratsastetaan nauttien eduskunnan luottamusta.
Minä en luota enää eduskuntaamme, enkä etenkään valtioneuvostoomme. Mitä pitäisi tehdä?
Osa 2: Miksi ”vakuuksien” tuotto ei täyty edes 30 vuodessa?
Toiseksi olen kritisoinut tapaa, jolla pienen lipsahduksen myötä valtiovarainministerimme kertoi, miten tuotonvaihtosopimuksen mukaan roskalainaluokkaisen Kreikan valtion takaamat roskalainaluokkaisten kreikkalaispankkien varat sijoitetaan ”hyvin tuottavasti parhaan luottoluokituksen maihin.” Ymmärrän tämän olleen aivan tahaton lipsahdus, näitä sattuu.
Sen sijaan velkadeflaation kynsissä riepoteltava euroalue ilman alueellisesti täsmäohjaillun rahapolitiikkaa on tietysti hyvin huonosti tuottavaa. Turvasatamia haetaan ja pidempiaikainen tuotto jää aneemiselle tasolle.
Matematiikan tunneilla hereillä olleet osaavat laskea kauanko 925 miljoonan karttuminen pyöreästi pariin miljardiin kestää näillä Suomenkin 2-vuotisten lainapaperien korkotasoilla: 0,084% (keskiviikon päätöskurssi jälkimarkkinoilla.) Vinkiksi voin kertoa, että siihen menee kyllä melko tavalla enemmän kuin valtioneuvoston lupaamat 30 vuotta. En siis oikein luota valtioneuvoston arviointikykyyn, mikä lisättäköön edellisen osion lisäksi epäluottamuksen osoittamiseksi.
Tämän lisäksi tuotonvaihtosopimuksessa lukee, että Suomi maksaa nimettömälle asianhoitajataholle toimeksiantomaksut ja näiden ”tuottojen” ylläpitämiseen vaadittavat hoitomaksut; eräänlaiset pankkitilien kuukausimaksut. On aivan mahdollista, että Suomen ”vakuudet” tuottavat itse asiassa negatiivisesti, siis alkuperäinen 925 miljoonaa kyllä kasvaa, mutta Suomen tasavalta valtioneuvostomme neronleimauksen mukaan maksaa sitten tälle välikädelle runsaammin.
Suomen ”vakuudet” ovat mitä ilmeisimmin haitalliset. Miksi ihmeessä kukaan muu ei halunnut ”vakuuksia”, olisivat päässeet pääomittamaan EVM:nkin kerralla etunojassa. Tällaista Suomen tasavallan taloudellisen tilanteen tarkoituksenmukaista alasajoa en halua.
Hyvä on, valtiovarainministeriön Hetemäki tulee kertomaan, ettei nämä nyt ihan tuota sitä mitä piti. Ei Hetemäki ole vasta tänään herännyt, mutta ei ole voinut salaiseksi julistetun asian todellista tilaa kertoa. Salaiseksi luokiteltu asia on vain pitkittänyt ja mahdollisesti siis jopa pahentanut Suomen asemaa. Erityisesti, kun maksamamme EVM:n pääoman olemme joutuneet rahoittamaan velaksi. Me maksamme myös näistä veloista korkoa, onneksi sitä em. hyvin pientä korkoa. Perussuomalaiset ovat vaatineet ”vakuuksien” salaamisen kumoamista.
Oli hyvä, että se saatiin. Nyt on sitten meidän vuoro valita: levittelemmekö käsiämme, että kävipä heikko onni, että saatiin kasaan näin taitamaton hallitus?
Tuolla on savustettu johtopaikoilta miehiä ja naisia milloin mistäkin. Blogikirjoittelusta, ovirempoista, varuskuntajutuista ja ties mistä. Haluan toki, että asiat hoidetaan hyvin niin pienissä kuin suurissa asioissa, mutta tämä eurosotku on, uskokaa tai älkää, mittaluokaltaan paljon suurempi murheenkryyni.
Odotin jo tätä. S-kirjaimen painallus osoiterivillä ehdottaa susijumalaa, ei esim. Saxoa.
Ilmoita asiaton viesti
Sen verran tärkeä aihe, että laitoin sen jo p-kirjaimen ehdottamalleni sivulle, vaikka en haluaisikaan crosspostailla.
Ilmoita asiaton viesti
Wanha satu. Tarvitaan uusi satu. Sellainen satu, jossa kaikki haukkuvat keisarin vaatteita arvostelevaa ihmistä kyynikoksi ja ihmisvituksi. Kunnes tulee talvi.
Ilmoita asiaton viesti
Laitetaan nyt ne neljän nimetkin tähän: National Bank, Alpha, Eurobank, Piraeus.
It is as complicated as it sounds and was designed to make Finland’s demand so expensive that no other euro zone country would ask for the same. To that extent, it has worked…. EU’s economy commissioner Olli Rehn on Monday joked that Klaus Regling, the head of EFSF, should be given the Nobel prize for economics or Nobel peace prize for preparing the complicated deal. 4.10.2012
http://www.reuters.com/article/2011/10/04/us-finla…
Kuten Maria Fekter sanoi innokkaana neuvottelujen läpimurron jälkeen: keksimme lopulta, että teemme vakuuksista niin kalliit (=kannattamattomat eli huonot), että kukaan muu ei halua niitä.
Ei kenelläkään muullakaan ole paljoa luottamusta Kreikan maksukykyyn. Ihan jo peruskoulun pihalla opituilla taidoilla tästä voi päätellä, että vakuussopimus ei ole täytetty pingviini (=turha). Se on oikeasti paljon huonompi diili.
Ilmoita asiaton viesti
Kuvittelevatkohan, että tuolla lailla kusettelemalla vievät asiaansa pitkällekin? Vai onko ne oikeasti noin hädissään? Kummassakaan tapauksessa ei hyvältä vaikuta.
Ilmoita asiaton viesti
Ennen se oli sana sanaa vastaan. ”Huono diili” vs. ”meitä paljon viisaammat päättäjät sanovat sen olevan hyvä, siksi sen on oltava hyvä diili.”
Kuten niin paljon yhtä heittoasi mieluusti lanseeraan (en tiedä onko mulla edes lupa?): ”Tosiasiat voittavat lopulta.”
Miksi siihen ei voida pyrkiä niin pian kuin mahdollista? Miksi salata tietoja? Siksikö, ettei oma amatöörimäinen ote paljastuisi niin nopeasti? Ja äänestäjät (plus nukkuvat) maksavat näiden palkan, ja korkeammat verot (tai huonommat palvelut).
En totta vieköön ymmärrä.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi salata tietoja?Siksikö, ettei oma amatöörimäinen ote paljastuisi niin nopeasti?
Tuo juuri puhuu sen puolesta, että ovat niin epätoivoisia ja vailla suunnitelmaa, että valheidenkaan ei tarvitse kestää kuin ”vain tämän yli”.
Se on karmivaa, kun kyse ei kuitenkaan ole mistään tärisevistä nisteistä.
Ilmoita asiaton viesti
Henri Myllyniemi: – ”En totta vieköön ymmärrä.”
Ymmärräthän sinä ihan hyvin. Nimenomaan siksi, ettei oma amatöörimäinen ote paljastuisi niin nopeasti. Jokainen ylimääräinen viikko vallan kahvassaa on pelkkää plussaa. Jokainen ylimääräinen kuukausi ministerin palkalla on puhdasta voittoa. Erityisesti, jos paljastumisen lykkäämistä onnistuu ajoittamaan juuri vaalien kohdalle niin, että lykkäämisen ansiosta tilanne paljastuu vasta vaalien jälkeen, niin hyöty on valtava. Neljä vuotta on valtavan pitkä aika, jonka aikaan ehtii viedä omaa tai puolueensa agendaa reilusti eteenpäin.
Ilmoita asiaton viesti
Se ymmärtämättömyyteni koski sitä äänestäjien käsienlevittelyä.
Ehkä tilanteemme ei ole sitten vielä riittävän paha.
Ilmoita asiaton viesti
Reuter tietää kertoa muutakin näistä neljästä ritarista!
”Apr 30, 2013
Greece’s fourth-biggest lender Eurobank won approval on Tuesday from its main shareholder National Bank for a capital injection that makes it the first major Greek bank to fall under state control as a result of the debt crisis.
Greece’s four major banks including Eurobank need 27.5 billion euros in fresh funds to restore their solvency ratios to levels required by the country’s central bank after incurring losses from a sovereign debt writedowns and impaired loans.
Another of the four, National Bank, agreed to its own 84.3 percent holding in Eurobank being diluted to the low single digits by an issue of shares to the government’s Hellenic Financial Stability Fund (HFSF) in return for 5.84 billion euros in capital.
http://www.reuters.com/article/2013/04/30/greece-e…
Ilmoita asiaton viesti
Mikäli EKP ei olisi kasvattanut itse vakuuksiksi luokittelemiensa velkapapereiden määrää hyväksymällä markkinoilla liki arvottomat paperit täyteen hintaansa niin näitä pankkeja ei olisi enää ollut olemassa pitkän aikaa.
Suomi olisi saanut keskenään neuvotella ”vakuuksistaan”. Eli maksaa ne itse.
Tällä tavoin ne ovat sikäli paremmin, että myös muut euromaat ovat ”EKP:n haamuerojen” vuoksi tilivelvollisia. Ehkä se jotakuta lohduttaa. Minä näen puolestani tässä jupakassa riskit eripuran pahentumiseen euromaiden kesken.
Ilmoita asiaton viesti
Huomioikaa lisäksi mitä tällä vapaaehtoisella velkajärjestelyllä saatiin ajoiksi: Kyproksen tukipaketti. Ne miljoonat maksetaan nekin näitä valtioneuvostopuolueita äänestäneiltä kansalaisilta.
Ei siinä mitään, minä en hallituspuoluetta äänestänyt vuonna 2011. Katson, että osaa kansasta ryöstetään täysin vastentahtoisesti. Nyt pitäisi niiden herätä, jotka ovat aiemmin antaneet tukensa hallituspuolueille ja tuntevat kokeneensa vääryyttä.
Kirjoittakaa niille edustajille, kirjoittakaa yhteiskunnallisten asioiden forumeille, jutelkaa toreilla ja joukkoliikennepysäkeillä.
Nyt on annettava selkeä viesti siitä, että tämä hallitus on epäonnistunut pahanpäiväisesti. Joko suunta muutetaan toden teolla tai sitten vaihdetaan paremmat tekijät ja pohtijat tilalle, heti.
Ilmoita asiaton viesti
Ai niin, laitoin tuossa viime viikolla puolueen jäsenhakemuksen vetämään. Vihjeenä, että se ei ole nykyinen hallituspuolue.
Ilmoita asiaton viesti
Tervetuloa!
Ilmoita asiaton viesti
Nyt taitaa Tossavainen saada hieman uppiniskaisemman oppilaan. Pidähän karttakeppi ulottuvilla.
Ilmoita asiaton viesti
Parempi uppiniskaisuus kuin fantasia, Seppo.
Ilmoita asiaton viesti
Näinpä – oppihan se Timokin lukemaan sen toisen lisäksi. Ja kyllähän hall. pj Tossavainen muistuttaa eittämättä aitoa ”lukkaria”
Ilmoita asiaton viesti
Sä olet ihan hyvä harjoitusvastustaja, mutta epäilen antipatiasi johtuvan siitä, että mun kanssa sulta loppuu argumentit helposti. Ikä ja asema jäävät aina kakkoseksi faktoille. Eniten taisit harmistua (useiden toistojesi perusteella) siitä, että muistutin kansantalouden olevan eri asia kuin yritystalouden. Ehkä tulkitsit sen hyökkäykseksi osaamistasi kohtaan. Ei se sitä ollut, vaan vilpitön huomautus. Vaikeista asioista tarvitaan monenlaista tarkastelunäkökulmaa. Vetoaminen siihen, että ”meillä teknologiateollisuudessa” on melkoisen heppoinen argumentti. Siellä on oltu monessa asiassa melkoisen väärässä aiemminkin. Siksi pitää pystyä perustelemaan muutenkin. Teknologiateollisuus ei ole mikään valtakunnankansleri, vaikka se ehkä pääministerintekijä onkin. Lainaten nimimerkki ”Tyhmyriä”, kannanottoja ennen voisi konsultoida yhdistyksen ekonomistia.
Kehen Timoon viittaat? Oletan, että vakuussoppareiden lukemisen väliin jättäneeseen Soiniin? Taisi jäädä oikein suurlähettiläänä englanninkielisessä maassa toimineelta Salolaiseltakin lukematta. Siinähän oli sitten se pieni sivuseikkakin, että jos vilkaisi papereita, niistä ei saanut puhua tai kommentoida mitään. Nyt saa. Englannista kuuluu muuten kummia.
EDIT: taisit viitata Seitsemään Veljekseen. No, EK:lla on soinut sama fantasia yhteisvaluutan riemuista kahden ison eurokriisin ajan (90-alku ja nykyinen), joten ehkä sitä lukemista kannattaisi sielläkin opetella. Minä osaan jo.
Ilmoita asiaton viesti
Jahah, työpäivä takana – mutta pitäähän nämä katiskat kokea. Juhani – ei ole antipatiaa (myönnän, että Tossavaista kohtaan joskus, mutta sekin menee kyllä aika ajoin ohitse).Arvostan näkemyksiäsi ja Wappu mittelöstä opin paljon kahdesta näkökulmasta ja myös siitä, miten vaarallinen vastustaja ”luottamus ja/tai sen puute” finanssipuolella on. Myönnän, että meni 10 tuntia seuraavien päivien aikana opiskellessa/kerratessa makropuolen juttuja. Kyllä minua kannattaa muistuttaa ja jos olen joskus ollut sitä mieltä, että yritystalous ja kansantalous on sama asia, olen ollut joko reilussa viinitilassa tai muuten ”normaali”. Tsemppiä sinullekin ja sanon vilpittömästi, että PS-puolueen status kohoaa myötäsi melkoisesti. Ja kinastellaan taas kun jaksetaan…
Ilmoita asiaton viesti
Itselläni nimenomaan yritystalouden tuntemus on heikoin. Uskon vuosikertomuksesta jotain ymmärtäväni, mutta ei ole pitkä aika kun kieltäydyin yritysten velkakirjoja koskevasta hommasta. Vaikka sydäntä särki, piti olla rehellinen, että kaksi vierainta elementtiä ei lupaisi hyvää työn jälkeä. Kysyä voi aina, jos ei tiedä, mutta tekemään ei voi silloin alkaa. Oli kuulemma eka kerta kun joku kieltäytyy tekemästä. Ilmeisesti maasta löytyy ns. jokapaikan asiantuntijoita. Itse en ole sellainen. Vanha kaava – mitä enemmän oppii, sen vähemmän tajuaa tietävänsä.
Ilmoita asiaton viesti
Fine !
Ykkösmiehiä tarvitaan!
Ilmoita asiaton viesti
Myllyniemi, kuten uutisissa todettiin, Ruotsissa, oman valuutan maan, köyhyys on lisääntynyt talouskriisin aikana huomattavasti voimakkaammin kuin Suomessa. Millähän senkin selität, eikö oma valuutta, jota sinäkin Suomeen olet vaatinut olekkaan se ”ihmelääke” joka kaiken ratkaisee.
Ilmoita asiaton viesti
Katos, vanha demarikin tuli kiven alta. Eikö ole kiva huomata tulleensa uunotetuksi?
1) missä uutisissa puhuttiin Ruotsin köyhyyden lisääntymisestä vs. Suomi?
2) On sulla fantasiat. En mä ole Henriä nähnyt kehumassa kansallista valuuttaa ihmelääkkeeksi. Se, että se ei ole ihmelääke, ei tarkoita sitä, että pitää syödä hatullinen kakkaa sen sijaan.
Ilmoita asiaton viesti
Eilen uutisissa, et taida seuraa mitä maailmassa tapahtuu. Edellispäivänä taas kerrottiin kuinka Brittien, punnan maassa, ruokaavustusten jonot ovat kaksinkertaistuneet vuodessa. Hertta Kuusista (kom) mukaillen, Soinin mukaan ”Cameronin tie on Suomen tie”
Ilmoita asiaton viesti
A. Granlundille.
1) Köyhyys Ruotsissa on hieman eri asia kuin köyhyys Suomessa JA
2) Suomellahan menee tunnetusti AAA-maana fantastisen hyvin:
http://www.diak.fi/diaknyt/ajankohtaisetuutiset/Li…
Ilmoita asiaton viesti
Juu en varmaan seuraa. Vilkaises MoreLiver’s Daily niin voidaan keskustella lisää siitä, seuraanko vaii en. Toisto: mihin Ruotsi-uutiseen viittasit ihan ensiksi? Miltä se huijatuksi tuleminen maistuu? Britit ovat leikkailleet innokkasti budjettiaan. Rehn-tyylisiltä ”leikkauksia lamassa”-politiikalta ei voi muuta odottaakaan kuin köyhtymistä.
EU-linjauksilla ei siihen ole osaa eikä arpaa. Britit valitsivat itse säästölinjansa – vaikka järkevyydestä voidaan väitellä. IMF ei ainakaan pidä linjaa fiksuna.
Ero esim. euromaa Suomen ja ei-euromaa brittien välillä on, etyä britit valitsevat itse. Euromaassa Rehn päättää siitäkin.
EDIT: en löytänyt pikaisella silmäyksellä mitään köyhyyteen viittaavaa Ruotsin suhteen. Ainoa, mikä tuli vastaan oli nuorten vaikeudet tai haluttomuudet löytää asuntoja. Ainahan nuorilla on ollut vaikeaa. Voidaan toki pohtia, ketkä näihin kasvukeskuksiin ovat muuttaneet ja kuka sen asumisen maksaa. Maahamuuttopolitiikka ja sosiaaliturvajärjestelmä eivät liity mitenkään euroon tai EU:hun. Sekin on Ruotsin oma valinta.
Ilmoita asiaton viesti
Korjaan lisää väärinkäsityksiä. En minä ole mistään ihmelääkkeestä puhunut. Siinä ei ainakaan pitäisi olla mitään ihmeellistä, sen tehot on havaittu aiemmin. Aivan, kuten kiinteäkurssisen valuuttaputken haitat tällaisessa talousympäristössä. Me maksoimme siitä 90-luvulla, nyt sama ilmiö on – tai ainakin olisi ilman Draghin heinäkuista lupausta – rehottamassa valtoimenaan. Aikanaan kun Kreikan lyhyen pään paperien kanssa kaupanteko lopetettiin niin viimsimmät noteeraukset olivat useita satoja prosentteja. Se on kovaa vuosikorkoa, peittoaa jopa ne meidän 90-luvun korot ennen kuin tehtiin oikea ratkaisu.
Minä en ole vaatinut mitään muuta kuin kansanäänestystä: tulonsiirtoliittovaltio vai paluu kansallisiin kuvioihin. Ensimmäisessä vaihtoehdossa toki Saksa voi asettua poikkiteloin, mutta sille ei Suomen kansalaiset paljoa mitään voi.
Ilmoita asiaton viesti
Oma valuutta tarkoittaa:
Omaa sääntelyä,
Vakautta ja kontrollia sijoittajien mieleen tässä tilanteessa.
Ruotsi rypee rahassa ja sijoittajissa ja sitä kautta rohkeudessa laajentua globaalisti keskisuurissakin yhtiöissä.
Ilmoita asiaton viesti
Kommentoija Granlundin vastineista (koosteena pidemmältä aikaväliltä) päätyy helposti siihen tulokseen, että kommentoija Granlund haluaa henkilökohtaisesti ehdottomasti pitää Euron, sillä se huomattavasti helpottaa valuutan käsittelyä kommentoijan Eurooppaan suuntautuvilla automatkoilla.
Mikäli edellä esitetty pitää kutakuinkin paikkansa, voi siitä esittää päätelmän, että kommentoija Granlundille oma satunnainen matkustusmukavuus on tärkeämpää, kuin Suomen talouden tila ja tulevaisuus (korjaan mielelläni, mikäli tulkintani on väärä). Tuossa ei toki sinänsä ole mitään vikaa, sillä se on henkilökohtainen valinta, mutta voidaan aiheellisesti kysyä, edustaako tuo yleisemminkin demareiden linjaa? Omat ja omien etupiirien edut menevät aina kansallisien etujen edelle? Mikäli tämä ei pidä paikkansa, vaan päinvastoin prototyyppidemari ajattelee aina ja kaikissa tilanteissa kansallista etua, niin voidaan kysyä missä määrin tällaiset hatariin henkilökohtaisiin vaikuttimiin perustuvat rumputulet aiheuttavat säröjä puolueen julkikuvaan?
Ilmoita asiaton viesti
Tämä ei sivua aihetta, mutta tätäkö kansalaiset haluaa.
No, Mies meni kauppaan kysymään neuvoa tuholaisten torjuntaan. Neitokainen antoi vastauksen informoi:
” (1) Komission päätöksellä 2007/629/EY ( 2 ) tehoaine trifluraliini päätettiin jättää sisällyttämättä direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I. Päätös tehtiin työohjelman toisen vaiheen yhteydessä, josta on säädetty komission asetuksissa (EY) N:o 451/2000 ( 3 ) ja (EY) N:o 703/2001 ( 4 ), joissa vahvistetaan direktiivin 91/414/ETY 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun työohjelman toisen vaiheen täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt sekä luettelo tehoaineista niiden arviointia ja mahdollista direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I sisällyttämistä varten.
2) Alkuperäinen ilmoittaja esitti uuden hakemuksen direktiivin 91/414/ETY 6 artiklan 2 kohdan ja yksityiskohtaisista säännöistä neuvoston direktiivin 91/414/ETY soveltamiseksi siltä osin kuin on kyse direktiivin 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun työohjelmaan kuuluneiden mutta direktiivin liitteeseen I sisällyttämättömien tehoaineiden tavanomaisesta ja nopeutetusta arviointimenettelystä 17 päivänä tammikuuta 2008 annetun komission asetuksen (EY) N:o 33/2008 ( 5 ) nojalla. Ilmoittaja pyysi asetuksen (EY) N:o 33/2008 13–19 artiklassa säädetyn nopeutetun menettelyn soveltamista ja toimitti ajantasaistettua asiakirja-aineistoa. Hakemus toimitettiin Kreikalle, joka oli nimetty esitteleväksi jäsenvaltioksi asetuksella (EY) N:o 451/2000. ”
Tässä vaiheessa kysyjä sai tarpeekseen ja sanoi että hän pärjää entisin menetelmin .
Mikä direktiivi kieltää hymyilyn.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos jälleen kerran Henri.
Hallituksesta on sanottava vain, että paska tulee tilaamattamakin.
Ilmoita asiaton viesti
Henri, onko niin että ’vakuuksien’ ollessa nyt eri maiden velkakirjoina muun muassa Ranskan ja Hollannin, että suuri mahdollisuus on jopa noiden velkakirjojen arvon alentuvan sitä mukaa kun maiden luottoluokitukset putoavat? Edessä voisi olla sama kuin Kreikan valtion velkakirjojen kanssa. Velkakirjojen arvoa vastaan saa vähemmän vastiketta niitä vaihdettaessa muuhun instrumenttiin. Voiko edes olla mahdollista vaihtamistoimet milloin tahansa sopimuksen ehtojen mukaan?
Joka tapauksessa on aivan selvää ettei Lontoolais pankki (?) ilmaiseksi hoida noita ’vakuusasioita’. Entä Valtiokonttori? Paljonkohan vuodessa hoidosta maksetaan? Korkoja tuskin tulee pitkään aikaan, joten niistä ei kannata puhua. Tappiolla pyörii ruletti.
Olisi kiva tietää;
– mikä käypäarvo ko. velkakirjoilla on tänään ja arvon muutos alkuperäisestä?
– paljonko on saatu korkoa?
– paljonko on maksettu pankille palkkiota?
Ilmoita asiaton viesti
– Velkakirjoilla on keinotekoinen nimellisarvo (kirjanpitoarvo), jolla ei ole mtn tekemistä markkina-arvon kanssa.
– Velkakirjoilla, joiden ”vakuuksina” on pankrottipankkien (Alpha, Piraeus jne) velkakirjoja, ei ole mitään arvoa
– Valtiovarainministeriön tulkinta Suomen saamista hyödyistä perustuu kolmeen seikkaan:
1) Suomi on saanut korkoja Kreikan valtiolle myöntämistään hätälainoista
– mutta Kreikan Suomelle hätäluotoista korkoina maksamat miljoonat ovat peräisin Suomen ja muiden eurovaltioiden Kreikalle lainaamasta ja takaamasta tukirahoituksesta. Kreikka-saataviin liittyvä luottoriski on kasvanut, koska Kreikka on avun jälkeen velkaantuneempi kuin silloin, kun se ajautui hätärahoituksen varaan.
Lisäksi Kreikalle on myönnetty suuria huojennuksia hätälainoihin, joten miljoonien eurojen korot jäävät Suomelta saamatta.
2) Suomen Pankin voitot kasvoivat, ja se tuloutti valtiolle rahaa
– mutta ”voitto” on peräisin siitä, että Suomi lainasi Euroopan keskuspankki EKP:n kautta Kreikalle lisää rahaa, koska EKP ei halunnut ottaa omaan kirjanpitoonsa ostamiensa Kreikan velkakirjojen aiheuttamia tappioita. Suomi siis maksoi EKP:n ulos tappioriskistä ottamalla omalle osalleen sekä suoraa että välillistä Kreikka-riskiä, ja sai tästä afääristä (tänä vuonna) tuloja.
3) Suomen valtion velkakirjojen markkinakorot ovat laskeneet = Suomi saa lainaa markkinoilta edullisin ehdoin. Suomen velan korkokustannukset ja muut rahoituskustannukset olivat ennen kriisin alkua 2 miljardia eikä niiden odoteta pienenevän.
– mutta Suomen julkisyhteisöjen velan odotetaan kasvavan 60 miljardista ensi vuoden loppuun mennessä 120 miljardiin euroon; velkamäärä kasvaa taloutta nopeammin samalla kun vaihtotase heikkenee. Työttömyyden kasvaessa velan takaisinmaksu käy vaikeammaksi. Rahaa menee enemmän kuin tulee.
http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2013/05/05/u…
Siitä, paljonko pankille on maksettu palkkiota, en osaa sanoa.
Ilmoita asiaton viesti
Lyhyesti velkakirjojen arvostuksesta: suurempi korkotaso kertoo itse velkakirjan olevan luotaantyöntävämpi. Koska alkuperäiseen velkakirjaan on kiinnitetty kuponkikorko niin arvostustasoa voidaan muuttaa ainoastaan nimellisarvosta poikkeavien kauppahintojen kanssa.
Esimerkiksi jos minä lainaisin sinulta 100€ ja päädymme 5% vuosikorkoon niin tuotto-odotuksesi on siis tuo 5%. Mutta voithan myydä velkakirjan eteenpäin. Jos minulla on hyvä velallisen maine niin joku voi ostaa velkakirjan vaikka 101 eurolla. Toisaalta mikäli maineeni olisi arveluttava niin ehkei siitä maksettaisi kuin 95 euroa. Saattaisit silti joutua myymään velkakirjan jotain muuta akuuttia syyn vuoksi. Silloin kirjaat 5 euron tappion, mutta velkakirjan uusi haltija olisi saamassa 95 euron panostuksella 10 euron voiton. Tämän vuoksi kauppahinnasta ilmoitetaan ”laskennallinen tuotto”. Siihen vaikuttaa myös se, kauanko velkakirjan erääntymiseen menee. Esimerkiksi tuon 10 euron voiton kanssa tulee suhteellisesti parempi prosentuaalinen tuotto, jos velkakirja erääntyisi huomenna (ei tarvitse odottaa niin kauaa) kuin jos sitä pitäisi odottaa vuoden päivät.
Näin voi seurata korkomarkkinoita, että miten arvostustaso käyttäytyy. Mikäli velkakirjoja ei kuitenkaan myydä niin se ei vaikuta. Toisinaan tulee vain tilanteita, joissa joudutaan myymään huonoon aikaan ja sinetöimään luovutustappiot.
Toiseen kysymykseesi vastaan, että pitäisi tietää ostettujen velkakirjojen ISIN-koodit. Sitten näkee näiden nimenomaisten velkakirjojen kuponkikorot. Nimittäin tuohon VM:n ilmoittamaan 0,5% vuosituottoon on voitu sisällyttää velkakirja-arvojen laskennallinen muutos.
Kolmanteen kysymykseen voisi vastata valtioneuvosto erittelemällä nämä kulut.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö noin 2%/vuosi inflaatio vaikuta jonkin verran esim 30v lainaan ?
Ilmoita asiaton viesti
Eikö Hetemäki todennut korkotuoton jääneen odotetun 3%:n sijasta 0,5%:iin?
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194813576339/arti…
Ilmoita asiaton viesti
Reaalituottoon otetaan huomioon myös tämä kuluttajahintaindeksi – tai sitten se ihan rahapoliittinen inflaatio.
Mutta todennäköisesti kynnämme tappiolla ilman inflaatiotarkistuksiakin. Ne puljut, jotka tuollaisia kymmenien miljoonien eurojen varainhoitoa tekee ei tee sitä ihan talkoovoimin.
Ilmoita asiaton viesti
Korjailes Henri jos olen väärässä, mutta eikös tässä ole vähän kusetuksen makua jos menee näin! Luvut nyt tasalukuja jotta helpompi hahmottaa.
1. Suomi lainaa Kreikalle rahaa 2 miljardia.
2. Suomi lainaa tuon rahan itse markkinoilta. Maksaa siitä korkoa vaikkapa 1%.
3. Suomi saa Kreikalta vakuudet 900 miljoonalle. Tuon odotetaan tuottavan 30? vuodessa korkotuottoja niin paljon, että se kattaisi koko kahden miljardin summan.
4. Suomi luopuu Kreikan maksamista koroista 2 miljardin lainalle, mutta itse maksamme siitä koko ajan korkoa.
5. Jos Kreikka maksaa lainansa kokonaan takaisin, saamme ehkä 30 vuoden päästä takaisin samat 2 miljardia ilman korkoja, jotka olemme lainanneet? Näiden arvo varmaankin vaan huomattavasti pienempi jos inflaatio on laukannut 30 vuotta?
6. Jos kreikka ei maksa penniäkään, niin saamme tuon 900 miljoonaa + mahdolliset korot?
Meneekö tämä nyt näin? Eikös pahin tilanne ole se, että 30 vuoden päästä saamme 2 miljardia jotka inflaatio on syönyt?
Ilmoita asiaton viesti
1) Suomi on lainannut inauksen yli miljardin euroa, ilman mitään suurempia vakuuksia. Takaisinmaksuaikaa on pidennetty ja korkotuloista ollaan tingitty. 2 miljardia tulee sitten toisen tukipaketin lainatakausten muodossa yhteenlaskettuna tuohon suoraan vippiin.
3) Laskemani 2 miljardia olisi syytä olla, sillä Kreikan kohdalla todennäköisesti joudumme alaskirjaamaan täysin sekä kahdenkeskiset lainat, että ERVV:n tekemät luottotappiot. Toinen vaihtoehto on, että IMF ottaa tappiot vastaansa, mutta tähän en usko. Luottotappioita yritetään varmasti tiputella pikkuhiljaa.
4) Suomi ei ole täysin luopunut korkotuloista, mutta takaisinmaksuaikojen pidentäminen ja lainakorkojen alentaminen ovat teknisesti sama asia kuin Kreikan velkoja oltaisiin saneerattu. Samaan lopputulemaanhan pääsemme, jos leikkaisimme suoraan lainapääomaa verrattuna siihen, miten aikanaan eräät kuvittelivat ottavansa niskalenkkejä markkinavoimista ja lasketaan erotus näiden kahden tuotto-odotuksen välille.
5) Suomi on käytännössä shorttaamassa Kreikkaa. Meille käy tosiaan huonommin silloin, jos Kreikka suoriutuisi jostain ihmeen syystä velvotteistaan.
Olette asian ytimessä havaittuanne, että tämä lainabusiness on todellakin hapanta kauraa Suomelle.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Henri Myllyniemelle tässä esiin nostetusta ydinongelmasta.
Pres. Niinistön puhe 7.4.2013 Kiinassa sisälsi tämän yleisjyvän, joka istuu sekä blogin aiheeseen että Huopaisen viittaukseen ”tosiasiat voittavat lopulta”:
”Huonojen poliittisten [ilmeisesti myös taloudellisten] päätösten kanssa pystyy ehkä elämään vähän pidempään jos on vauras, mutta lopulta rahat loppuvat.”
http://www.president.fi/public/default.aspx?conten…
En ymmärrä, miksi Suomen hallituksen on pitänyt jatkuvasti leikkiä tällä AAA-asemallaan, jota leikkiä – siis luuloa omasta vauraudestaan – se pitää yllä uhkaamalla ihmisiä seurauksilla, jotka kuitenkin toteutuvat?
Kun julkinen velka tuplaantuu viidessä vuodessa, kasvu nihkeytyy, vienti yskii, työttömyys lisääntyy, suomalaiset kotitaloudet ylivelkaantuvat, meiltä velkaa ottaneet valtiot ajautuvat maksukyvyttömyyteen, homma on pois hanskasta, euroalue on kriisissä ja luottamus EU:hun ja oman hallituksen valintoihin romahtaa, minulla ei olisi kanttia puhua menestyksestämme ja kuvata sitä sanalla ”fantastinen”.
Vain suomalaisten rauhallinen mentaliteetti estää pahemmat ylilyönnit.
Ilmoita asiaton viesti
Itse asiassa tuo bruttovelan kasvaminen kovaa vauhtia luo todellisia ongelmia siinäkin oudossa tapauksessa, että talouskasvu lähtisi Euroopassa liikkeelle. Mutta se on kokonaan toisen kirjoituksen aihe.
Ilmoita asiaton viesti
”….Suomen hallituksen on pitänyt jatkuvasti leikkiä tällä AAA-asemallaan,…..”
Paljonkohan Suomen saatavat EKP:n kautta target2 kautta on ?
Niilläkin rahoitetaan jatkuvasti velkaantuneita maita, mutta oman maan pienyrityksillä on vaikeuksia saada lainaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kumpi on parempi tapa ennustaa velkakirjojen korkotuottoa 30 vuoden tähtäimellä: perustaa ennuste kyseisten velkakirjojen tämän päivän korolle vai historialliselle keskimääräiselle korolle? Kirjoittaja arvelee, että tämän päivän korko on parempi. VM:ssä on laskettu pitkän ajan keskiarvon perusteella.
Kun tietää US:n keskimääräisen kommentoijan asenteen ja ehkä jonkin muunkin, tällä varmaan ollaaan sitä mieltä, että VM:n tapa on ihan hölmö.
Lisäksi ehdotan blogia Vuoden huonoin aloitusvirke -kilpailuun. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä ja aiheellinen huomio! Euroalue on tällä nykypolitiikallaan menossa kohti ”Japanin tietä”. Siellä on nyt painittu 20 vuoden ajan tällaisessa tilassa kuin missä euroalue on nyt.
Sanoisin, että nykytilanne on tällä valitulla politiikalla hyvinkin kuvaava.
Ilmoita asiaton viesti
Euroalue on niin eripurainen, eri suuntiin vetävä, että joku ratkaisu tälle tulee ihan varmasti, on se sitten hyväksi tai huonoksi, katastrofi tai nousukausi. Vain jossain Japanin tapaisessa yhtnäiskulttuurissa voidaan pyörittää taloutta vuosikymmeniä jatkuvissa deflaatio-odotuksissa ja rahaa kierrättämällä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä tämä tulee olemaan tällä menolla myös euroalueen kohtalo.
Hieman historiaa:
Saksojen yhdistymisestä alkaen Euroopassa on korot menneet osapuilleen Saksan tarvitsemalla tavalla. Vaan IT-kupla vuosituhannen vaihteessa on mielenkiintoinen. Se iski Saksaan suuresti. Ei niinkään tänne, koska olimme vielä toipumassa euron esi-isän totaalisen murheellisesti päätyneeseen kokeiluun.
Kupla ei myöskään iskenyt silloin niin pahasti nykyisiin kriisimaihin. Näissä oli optimismia, uusi yhteinen valuutta, ”taivaan lahjana” tulleet lainakorot (siis epäterveellisen alhaiset, koska Saksa paikkaili vaurioita nettikuplastaan) ja tässä on aika pitkälti tulos.
Nyt Saksa pärjää, mutta krapulaa podetaan kriisimaissa. Taloussyklien antama peräänkuuluttamasi pitkän ajan historia kertoo, että näin Euroopassa tulee todennäköisesti olemaan jatkossakin. Nyt höllätty rahapolitiikka tukee jossain määrin kriisimaita, mutta voi hyvinkin aiheuttaa ylikuumenemista Saksaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ei euroalueen maat hyväksy tuota. Eivätkä markkinat, sen puoleen.
Käsitykseni mukaan Japanissa juuri yhtenäiskulttuuri sallii vahingollisen status quon, koska se tapahtuu ”yhteiseksi hyväksi” venettä keikuttamatta. Japanissahan myös markkinavoimat ovat aika hyvin samassa veneessä. (En tosin seuraa Japanin tilannetta nykyään juuri lainkaan, joten voi olla että käsitykseni on vanhentunut.)
Euroalueen kasvuongelmiin ratkaisu on joko hajoaminen tai tiukempi integraatio, verotusoikeus ja oma budjetti voisi jo toimia USA:n tapaan.
Ilmoita asiaton viesti
Sanotaan näin, että kaikki euromaat eivät hyväksy. Merkelhän kävi jo viestimille kertomaan, että korkotasoa pitäisi EKP:ssa ennemminkin nostaa.
Jonkun tässä on taivuttava ja sanoisin, että sen on oltava Saksa. Muussa tapauksessa jonain päivänä kriisimaassa kuppi vain yksinkertaisesti kellahtaa nurin (tässä olisi toistakymmentä vuotta tarjolla deflatorista synkkyyttä).
Jos BuBa pitää kuitenkin päänsä niin silloin markkinat ratkaisevat asian kyllä puolestamme ja valuuttaunioni on mennyttä.
Ilmoita asiaton viesti
Ahti: VM:n tapa on hölmömpi. Se, mitä joskus on ollut ei voi luotettavasti esittää, että niin tulee olemaan. Toisekseen, velkakirjojen tuotot eivät niiden ostohetken jälkeen pompi mihinkään.
Jos vakuuksina on vaikka nyt ostettuna 0,5 prosenttia vuodessa jauhavia velkakirjoja, niiden kuponki- ja efektiivinen korko säilyvät ennallaan markkinakehityksestä riippumatta. Itseasiassa, mikäli korot nousisivat, niiden velkakirjojen markkina-arvo laskisi selvästi.
Kannattaa olla varovainen kommentoidessaan asioita, joista ei tarpeeksi tiedä. VM tiesi aivan varmasti tuottoarvion epärealistisuuden, mutta eivät saaneet lukuja näyttämään hyviltä ilman fantasia-arvaustaan.
Ilmoita asiaton viesti
Annan tälle taustatukeni. Suomi on ostanut AAA-maiden (tai liki sitä) ns. kurssihuipun aikana.
Ja niin, siihen kuponkikoron muutoksiin ei voida lähteä yksipuolisella ilmoituksella, että ”emme tienaakaan niskalenkkiä markkinavoimista.”
Ilmoita asiaton viesti
Ilmeisesti siis tiedät, että on ostettu 30 vuoden velkakirjoja. Vastauksestasi päätellen tiedät ainakin niin paljon, että voit suhtautua ylimielisesti muihin keskustelijoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Pohtikaa nyt ihmeessä tilannetta sen tiskin toisella puolen. Mikäli kyseessä olisi lyhyet bondit niin niitä on pakko rullata. Se on silloin suuri riski vastaosapuolelle.
Kannattaako esimerkiksi Suomen huutokaupata lyhytaikaista velkaa? Mikäli olette sitä mieltä, että nyt on aika pikemminkin hoitaa rahoitus pitkäksi ajaksi niin niitä lyhyen pään papereita ei ole markkinoilla niin paljoa: niistä joutunee edelleen maksamaan paljon ja tuotto-odotus jää ehkä jopa nykyistäkin surkeammaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä nyt kuitenkin puhutaan 30 vuodesta, jonka aikana tilanne ehtii muuttua monta kertaa. Jonkun Saksan velkakirjojen tuleva tuotto on todennäköisesti sama kuin historiallinen tuotto samasta syystä, kuin keksimääräisen pörssin indeksi todennäköisesti nousee tulevaisuudessa suurin piirtein yhtä paljon kun se on noussut menneisyydessä. Jos näin ei käy, on siirrytty uuteen aikakauteen – ja sellaista mustaa joutsenta on mahdoton ennustaa.
Jo nyt on sitä paitsi ehditty sijoitusperusteita vaihtaa kertaalleen (muistaaksni AAA-maista yleensä viiteen parhaimpaan AAA-maahan tai jotain). Ilmeisesti ”tilin rahat” saisi sijoittaa siis vaikka New Yorkin pörssiin (mikä voisi ollakin järkevämpää). Vai?
Ilmoita asiaton viesti
Yhtenä kriteerinä on edelleen euromaa. En tosin itsekään tiedä, onko se kallioon hakattu, mutta ehkä jonkinlainen kassakaappisopimus ainakin.
Sijoitusperusteita oli pakko muuttaa ”viiden AAA-luokitetun eri euromaan” kohdalta ”viiteen parhaimmaksi luokiteltuun eri euromaahan” yksinkertaisesti siitä syystä, ettei näitä AAA-maita ole euroalueella tarpeeksi.
Samalla tavalla esimerkiksi EKP on muuttanut vakuuskäytäntöjään. Tosiasiat kun lopulta kuitenkin voittavat.
Ilmoita asiaton viesti
Tapio, en suostu ottamaan heittämääsi ylimielisyysleimaa. Lue kommenttini uudestaan. ”Kannattaa olla varovainen kommentoidessaan asioita, joista ei tarpeeksi tiedä” tarkoittaa myös minua. Emme tiedä, mitä vakuuksina on. Eli se siitä avoimuudesta ja riittävistä tiedoista arvioida vakuussopparin todellisuutta.
30 vuotta ei ole tuon kannalta ratkaisevaa. Se tiedetään, että korkotaso on nykyisessä salkussa alhainen. Jos siellä on maturiteetti vaikka 5 vuotta, se tarkoittaisi, että mataliin korkoihin on lukittaudututu siksi ajaksi, ja jäljelläolevalla ajalla pitäisi saada reilusti yli kolmen prosentin tuottoja, että keskimääräiseen kolmen prosentin kokonaistuottoarvioon päästäisiin.
Markkinoiden breakeven-hintojen perusteella korkotasossa ei tule tapahtumaan mitään oleellista muutosta lähivuosina. Nurinkurisesti on vain kaksi skenaariota, missä korkotaso voisi nousta lähelle VM:n toivomaa: talouskasvu lähtee reippaaseen nousuun ja korkotaso normalisoituu (mutta kääntäen tämä tarkoittaa myös sitä, että Suomen maksama korkotaso nousee), tai velka/euro/pankkikriisi etenisi myös ns. parempiin maihin.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, sori, ehdinkin jo katua heittoani.
Ilmoita asiaton viesti
ei kun hyvä, että tuli korjattua molemminpuolin. Joku muukin voisi nimittäin mennä retkuun, ja turha on mieltään pahoittaa, jos siihen ei ole aihetta. Sitä aihettakin nimittäin riittää.
Ilmoita asiaton viesti
Velkakirjasijoitukset jakautuvat viimeisimmän tiedon mukaan; Suomi 38 %, Itävalta 18 %, Ranska 21 %, Hollanti 16 % ja käteisenä 7 %.
”Sijoitusten jakautumisesta päättää Suomen valtionkonttori. Vakuussopimukseen on kirjattu, että sijoituspotista Suomen velkakirjoja voi olla enimmillään 40 prosenttia.
Syynä alhaiselle tuotolle on kyseisten maiden alhainen korkotaso.”
Ilmeisesti sijoituksia voidaan muutella sopimuskauden aikana muihinkin instrumentteihin (en ole lukenut sopimusta niin tarkasti). Korkotuotto riippuu siis sijoituskohteista. Nykysijoituksilla korkotuotto on jäänyt odotusarvosta 3 %:sta jopa 0,5 % ja allekin sen.
http://yle.fi/uutiset/kreikka-vakuuksien_korot_pet…
http://www.talouselama.fi/uutiset/kreikkavakuuksie…
Ilmoita asiaton viesti
”Kumpi on parempi tapa ennustaa velkakirjojen korkotuottoa 30 vuoden tähtäimellä: perustaa ennuste kyseisten velkakirjojen tämän päivän korolle vai historialliselle keskimääräiselle korolle?”
Ahti. Miksi tällaista keskustelua käydään, jos yhteisvaluutta on niin ”hieno idea”.
Eihän tässä näin pitänyt käydä, sanoi kaveri kun ajoi 100km/h puuta päin.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä minä jo aikoinaan tiesin niistä ekonomisteista, jotka ennustivat aika tarkaan nykyisen liki mahdottoman tilanteen. Mutta paljon kivempaa oli, kun ei tarvinut vaihtaa valuuttaa Kreikassa. Jos siis yritän rehellisesti miettiä asennettani euroon aikoinaan. Nyt tietysti ymmärrän, kuinka huono idea tämä oli valuvikoineen ja erityiskohteluineen.
Ilmoita asiaton viesti
Tuollahan nämä kaikki kauhuskenaariot oli maalattu EMU-työryhmän raporteissa. Ja aivan niin on käynyt. Ainoa, joka joustaa, on työttömyys, ja lopulta sitten palkkataso, mikä sitten romauttaa kansallisella tasolla taloudet, kun nimellisesti pitää niiata. Ohittivat myös EMU-työryhmän Ruotsista lainatut kaksi asiantuntijaa, jotka totesivat, että Suomelle valuuttaliitto Saksan ja Ranskan kanssa ei ole mikään optimaalinen valuutta-alue.
Tämä meni juuri niin kuin olisi 90-luvun alun kokemusten perusteella arvata, ja tismalleen niin, kuin asiaa selvittämään palkatut asiantuntijat varoittivat. Mutta mitäs väliä, kun Teknogiateollisuus tietää, ja Lipponen ja Niinistö olivat saaneet uusia kavereita.
Kaikki raportit tässä:
http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/1990luku/…
Googlettamalla ”EMU-työryhmä” löytää sitten aiheesta tehtyjä kansantajuistuksia ja lehtiartikkeleita. Tosin täytyy muistaa, että Erkostoliitossa analyyttinen journalismi ei ollut kauhean hyvällä tolalla, eli kannattaa lukea ne tiivistelmät ihan itse.
Ilmoita asiaton viesti
Henri, olet minusta oikeassa tässä jutussa. Vakuuksien ongelmat olivat aika ilmeiset.
Kun kuitenkin pohdit hallituksen heikkoutta,niin kannattaa muistaa, että tämän hallituksen muodostuminen johtui vaalituloksesta ja siitä, etteivät perussuomalaiset hallitukseen halunneet.
Kuten varmaan muistat, hallitusneuvottelut menivät kerran poikki. Siinä tarjoutui Urpilaiselle tilaisuus tarttua pääministerin salkkuun ja muodostaa hallitus ilman Kokoomusta. Sitä ei kuitenkaan tapahtunut, koska Urpilainen tiesi, ettei saisi hallitusta kasaan. Perussuomalaiset sisältävää enemmistöhallituspohjaa ei vain ollut tarjolla.
Niinpä vaihtoehdoiksi muodostuivat nykyinen hallitus ja uudet vaalit, joiden tulos ei välttämättä olisi ratkaisua tuonut.
Tämä oli tarina menneisyydestä. Se ei ole vasta-argumentti harjoitettua politiikkaa kohtaan suuntamallesi kritiikille. Siitä huolimatta teki mieli muistuttaa siitä, miten tähän tultiin.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan oikeanlainen analyysi hallitustunnusteluista.
Monen mutkan kautta kasattiin sitten tällainen joukkio, joka ehdottomasti vaatii täysin mahdottomia ja kirjaa ne hallitusohjelmaansa?
Täällä pohditaan edelleen jääräpäisesti enemmistöhallitusta? Sanoisin, että tämänoloisissa tilanteissa olisi aivan hyvä harkita myös vähemmistöhallitusta. Sellainen kun joutuisi kuuntelemaan myös kritiikkiä.
Tällä ”höyryjyrällä päin seinää” -mentaliteetilla voidaan sitten esittää ylimielisiä naureskellen sitä, miten oudolla tavalla taas välikysymykseen saatiin luottamuslause. Teatteria.
Mutta perhanan kallista sellaista. Toivottavasti edes olette nauttineet näkemästänne.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä, meillä samankaltainen tilanneanalyysi hallitustunnusteluista.
Pidit siis vähemmistöhallitusta realistisena vaihtoehtona?
Mikä olisi mielestäsi ollut sellainen vähemmistöhallitus, joka olisi jo nimitysvaiheessa saanut tukea oppositiolta?
Ilmoita asiaton viesti
Sellainen on todettu jotenkuten toimivaksi muuallakin Euroopassa.
Vähemmistöhallituksen koostumus mielestäni riippuu aivan liiaksi Kansallisen Kokoomuksen periksiantavuudesta: tinkaako yhtään eurolinjaansa kansalaismielipiteen suuntaan vaiko ei.
Vuodesta toiseen tavoitellut talouskurit ovat nyt syösseet valtaosan euromaista deflatoriseen kierteeseen ja pahimmissa paikoissa tilanne on jo ollut jonkin aikaa jo täysin lohduton.
Kokoomuksen jääräpäisyys on myös huomioitava toisessa mielessä: jos valittu eurolinja siirtyisi merkittävän askeleen kohti Perussuomalaisten linjaa (ei sen tarvinne sitä olla täysin: esimerkiksi kriisimaita voidaan tukea sen jälkeen, kun liian suuret velat on ensin nielty luottotappioina. Nyt on vain se paha asia, että Kokoomuksen johdolla olemme itse vastaanottamassa näitä tappioita.)
Asiasta on valitettavan vähän käyty asiallista keskustelua. Lähinnä Arkadianmäen teatterisalista tulee mieleen asian täydellinen politisointi.
Siihen toki syyllistyy kumpikin leiri. Se ei ole Suomen etu. Minusta paistannee läpi hyvin usein tuskastuneisuus ja turhautuneisuus.
Ilmoita asiaton viesti
Huomasitko, että et vastannut kysymykseen?
Ilmoita asiaton viesti
Vastasin. Realistinen vaihtoehto se on ollut muuallakin. Hollannissa mentiin jonkun aikaa vähemmistöhallituksella.
Koostumuksesta sanoin, että riippuu Kokoomuksesta. Jos puolue olisi edelleen jääräpäisesti kasvattamassa Suomen riskejä maksaessaan muiden euromaiden pankkikriisejä (vaikka kivaa puuhaahan se on, kuten 90-luvun alku osoitti?), niin puolue ei voisi toimia vähemmistöhallituksessa. Kokoomus olisi silloin oppositiossa.
Ehkäpä PS+Vas.+KD ja kenties demarit. Sitä on nyt niin vaikea miettiä, kun tässä on maailman löysin valtiovarainministeri, vaikka ennen vaaleja oli toisenlainen kuva.
Valmista ei ole tullut näinkään. Sisäpoliittisesti lista on melko murheellinen, kun kaikki voimat on valjastettu palvomaan uhkarohkeiden länsieurooppalaispankkiirien saatavien turvaamiseksi. Se on Euroopan mittapuussa ”vähemmistöhallitus”: eivät kansalaiset ole oikein tykänneet toiminnasta tuolla muualla.
Ilmoita asiaton viesti
Entä mikä saa sinut uskomaan, että vaikkapa tuo PS VAS KD SD kombo olisi saanut eduskunnan luottamuksen, kun kokoomuksen johtama vähemmistöhallitus ei sellaista olisi saanut?
Eikös nää jutut mene vähän niin, että jos te kaadatte meidän maitotonkat, niin me kaadetaan teidän maitotonkat?
Ilmoita asiaton viesti
Voi olla, että niin se menee.
Minä haluaisin keskittyä Suomen etuihin. Nuo tuolla keskittyvät enempi omaan ja puolueen etuihin.
Tahdoin sanoa vähemmistöhallituksesta, että se ei saisi kaikkia lävitse. Milloin hallituksen esitys on kaatunut Suomessa viimeksi? Kysyn, koska rehellisyyden nimissä en tiedä, mutta minulla on ikävä mielikuva. Vähemmistöhallituksen olisi silti kuunneltava kritiikkiä.
Mulla on usein sellainen oma ohjenuora, että jos pahin vihamieheni pitää vaikkapa jotain kirjoitustani hyvänä, niin silloin se voi sellainen ollakin. Ehkä se ei sitten päde puoluepolitiikkaan. Ilmaisin kuitenkin, ettei eduskuntakaan nauti enää minun luottamustani. Kysyin, mitä pitäisi tehdä?
Vaan se Kokoomuksen ajama linja ei oikein vastaa kansan huutoihin. Puolet suomalaisistahan antaisi vaikka euron kaatua, kunhan ei tule enää tukipaketteja. Ja kohta sen jälkeen tehtiinkin lähetys Kyprokselle. Ehkä hieman rahanpesua siellä, mutta ei nyt sellaisiin kiinnitetä huomiota.
Ilmoita asiaton viesti