Vakuusrahojen alkuperä

Suomen saamista ”Kreikkavakuuksista” on vieläkin näemmä kaksi selkeää leiriä. Toinen näyttää, että säilytystilillä on ”Kreikan ostamia hyvämaineisten euromaiden velkakirjoja”. Itse asiassa konkurssikypsien kreikkalaispankkien ostamia papereita. Toinen leiri, johon itse kuulun, taas huomauttaa siitä, että sopimus on aivan jotain muuta kuin vakuussopimus. Sen lisäksi sen ylläpitokulut ohittavat kauniisti tuoton euroalueen itseaiheuttamansa deflatorisen laman vuoksi. Mutta miten kreikkalaispankit, jotka ovat ilman jatkuvaa tukiruokintaa kanttu vei, voivat ostella kalliita velkakirjoja meidän iloksemme?

Avainsana on tuossa tukiruokinta. Kokonaisuus toimii näin: maksukyvytön kreikkalaispankki painiessaan pääomitustarpeidensa kanssa printtaa itselleen mukavan oloisen velkakirjan, sopivaksi katsomallaan määrällä. Tämän jälkeen paperi kiikutetaan Kreikan valtion leimattavaksi ja kreikkalaispankki myy velkakirjan EKP:lle. Näillä rahoilla sitten ostellaan Suomelle ”vakuuksia”. EKP:n myymä raha on itse asiassa jokaisen euromaan riskinä ja heidän piffaamansa. Mikäli kreikkalaispankki ei pysty kuolettamaan velkaansa niin silloin paikalle karauttaa EVM-ratsuväki setelisingot tanassa. Vielä ei tosin olla tehty pysyvää päätöstä kriisipankkien tukemisesta tuosta kioskista, mutta se on kovin vähäiselläkin talousseurannalla helposti pääteltävissä oleva asia.

Koska kulut ovat arvatenkin jäätävät ylläpitää tuota vakuuspaperitiliä, olisikin Suomelle parhainta, että Kreikka tulisi vatsa edellä pintaan. Mitä nopeammin, sitä nopeammin. Talousslangissa tällaista positiota kutsutaan globalisaation hehkeässä hengessä shorttaamiseksi. Siis sitä samaa puuhaa, jota euroköörissä ollaan kielletty tekemästä tuon tuosta, vailla minkäänlaisia tuloksia. Mutta kieltäminen on kivaa. Kysy keneltä tahansa demarilta.

Niille, jotka haluavat hieman lisäinformaatiota tästä velkakirjatehtailusta – joka on siis käytännössä sama asia kuin että jokainen voisi omalla tulostimellaan tulostella laillisia seteleitä – suosittelen lukemaan Juhani Huopaisen ja Jan Hurrin tekstit.

Jälkikirjoitus: olen alkuillasta poissa kotoa, mutta palailen vastailemaan myöhemmin illalla mahdollisiin kysymyksiin, sekä keskustelemaan mahdollisten muidenkin kommentaattoreiden kanssa.

0
susijumala
Perussuomalaiset Turku

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja.
Sähköpostiosoitteeni nykyisin: henri.myllyniemi@pp.inet.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu