Vaikuttamisen metodit
Erään Suomen eduskuntaan asti yltäneen puolueen pj. on on osallistunut – arvioiden mukaan n. 150 tuhannen muun ihmisen kanssa – mielenosoitukseen Ranskassa. Arviolta 500 ihmistä on kuitenkin käyttäytynyt lakien vastaisesti rähinöiden. Ranskan poliisi on ottanut kiinni näistä häiriköistä noin 100 henkilöä. Hyvä niin, mellakointi ei ole hyväksyttävä tapa osoittaa mielipidettään. Se on väärä vaikuttamisen metodi.
Vielä ei ole tiedossa mitä asiaa nämä rähinöitsijät ovat yrittäneet ajaa. Se on kuitenkin sivuseikka.
Toinen väärä tapa on ladella uhkauksia. Mikä kaikkein hulluinta niin tällaisen uutisen kommentointi on lähtenyt lapasesta. Jos yli 100 vuotta sitten lehdissä on ollutkin nykymittapuun mukaan ”vihakirjoittelua” niin ei se silti tarkoita, että tappouhkausten lähettäminen on ok tänä päivänä. Pöyristyttävää on myös havaita, että asiaan suhtaudutaan melko välinpitämättömästi arvellen uhkauksia saaneita ”herkkähipiäisiksi”.
Kielten pakko-opiskelua tai vaikkapa työpaikan kriteerinä olevan kielen osaaminen ovat asioita, joita voi vastustaa hyväksyttäviäkin vaikutuskanavia pitkin. Jos on niin kerta kaikkiaan vastaan ruotsin kielen opetusta niin ei äänestä sellaista puoluetta, jonka ohjelmaan se sisältyy. Äänestää sitten sellaista puoluetta, jonka ohjelmassa on sen pakollisuuden lakkauttaminen. Jos ne parlamentaarikot, jotka hyväksyvät ruotsin kielen aseman ovat enemmistössä Suomen eduskunnassa niin se kertoo siitä, että enemmistö meistä suomalaisista katsoo ruotsin kielen aseman näin. Se on demokratiaa.
Siltikin asiaan voi vaikuttaa. Asiasta voi nostaa keskustelua kielen tarpeellisuudesta ja mielekkyydestä. Voi tuoda esille sen kustannuksia, punnita hyötyjä ja haittoja. Jos ne ovat hyvin argumentoitu niin joku saattaa muuttaa äänestyskäyttäytymistään.
Keskusteleminen ei sekään suju ihan ongelmitta, jos se sisältää suoranaista panettelua tai herjaamista, tarkoituksellisen väärän tiedon antamista (otin tuosta kuvankaappauksen, koska oletan, että tuo viesti tuolta lähtee ylläpidon toimesta.)
Alan ymmärtää enenevissä määrin niitä, jotka haluavat Puheenvuoroonkin nuo nettihenkkarit pakolliseksi. Uuden Suomen toimitus varmasti haluaisi, että kirjoittajia ja lukijoita olisi paljon, ja että kynnys osallistua olisi mahdollisimman matalalla. Toisaalta uskon, ettei toimituskaan haluaisi toimia lastentarhan ohjaajina, vaan voisivat keskittyä toimitukselliseen työhönsä.
Vielä tähän lopuksi aamusta asti mieltäni askarruttanut uusi näkökulma Tukholman mellakoiden syihin. New York Times kirjoittaa asiasta hyvin, ja minun järkeen mallaavalla tavalla. Sitäkin asiaa voidaan puida vielä tässä, vaikka aiheesta rustasinkin jo pari kirjoitusta. Tehdään se silti asianmukaisella tavalla, kiitos.
Vahva tunnistautuminen on ok, mutta Nettihenkkarit on kyseenalainen tapa hoitaa asia. Luin joskus rekisteriselosteen, muistaakseni he keräävät tunnistautujista tietoja ja tallettavat ne määräämättömäksi ajaksi. Ja ottavat siitä rahaa. Eivätkä tietenkään voi taata sitä, etteivätkö kerätyt tiedot karkaa.
Tähän blogialustaan sen saman tekeminen ei olisi kovin iso ponnistus, vieläpä niin, ettei tarpeettomia tietoja tallenneta.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä pointti. Ehkä jonkun pöytälaatikkoon ajanvietteeksi koodaama systeemi voisi osoittautua ihan myytäväksi tuotteeksi?
Ilmoita asiaton viesti
Sitä paitsi nettihenkkarit eivät ainakaan jokin aika sitten onnistuneet Nordean asiakkaalle, enkä aio niiden vuoksi vaihtaa pankkia.
Ilmoita asiaton viesti
Sekin vielä. En tosin ottanut kantaa itse nettihenkkareihin, vaan pikemminkin siihen ajatusmaailmaan.
Suotavampaa tietysti olisi, ettei ylilyönteihin sorruttaisi.
Ilmoita asiaton viesti
Vahva tajunnanvirta vyörytti plogin. Ajettelua tai viestitystä oli vaikea hakea.
Ilmoita asiaton viesti
(otin tuosta kuvankaappauksen, koska oletan, että tuo viesti tuolta lähtee ylläpidon toimesta.)
Joko vasikoit?
Eikö olisikin hienoa, jos keksittäisiin lopullinen ratkaisu assburgeriuteenkin? Usari on sen jo keksinyt – se on suvaitsemattomuuden linja. Millään muulla ei ole mitään väliä – kunhan nyt saadaan saatana hankalat hiljaiseksi.Hyvinkö näyttää onnistuvan?
Mahtaa se suuresti helpottaa jotakin?
PS:n suuntaan olin jo lankeamassa – ei pelkoa siitä enää sillä jäsenistö on aivan yhtä paatunutta uskonnoille alistuvaa hillulilaumaa, kuin kaikki muutkin kuppikunnat. Niin nuoret kuin vanhat. Uskovat mm. sikapaavin systeemien olevan enemmän ”totta” kuin ne muut.Valittettavasti.
Ilmoita asiaton viesti
En vasikoinut. Talletin kuvan sitä varten, ettei linkki välttämättä enää aamusella toimi.
Muu osa viestistänne on melko sekavaa.
Ilmoita asiaton viesti
Siksi se onkin kiellettävä – kuten on toimittu jo lukuisia kertoja – ja tullaan kai toimimaankin, sillä periksihän ei täällä päässä tulla antamaan.
Jos se osaltaan vaikuttaa vahvan tunnistettavuuden tuloon tänne ja sitä kautta katoon kirjoittajissa, niin hyvä. Vinkujat ja itkijäthän sitä tilaavat. Pahantahtoista trollia jne.
Sääli teidän fiksuimpien puolesta tavallaan. Tosin en nyt epäile että sanomanne jää halukkailta ymmärtämättä.
Ilmoita asiaton viesti
Kirja, joka ohitti dieettioppaat on aika hyvä vaikuttamisen metodi Portugalissa:
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2013/05/2…
Aihe ei kuulemma ole ”enää tabu”. Portugalissa.
Ilmoita asiaton viesti
Tai sitten Portugalin hallitus ajaa niin hyvää dieettikuuria kansalaisilleen, ettei alan kirjallisuuteen enää tarvitse niin suurilta osin perehtyä?
Ilmoita asiaton viesti
Asioihin perehtymisestä huolimatta mikään ei mene niin kuin Strömsössä, aina on muuttuvia tekijöitä:
Italian koomikko-poliitikko Grillo hävisi paikallisvaalit
http://yle.fi/uutiset/italian_koomikko-poliitikko_…
Off topic: Täältäkin kannatusta sille että menet puoluekokoukseen.
Ilmoita asiaton viesti
Niin on. Katselin ja tuota. Samalla muistaen, että myös pääministeri Enrico Lettan suosio on laskenut aika haipakkaa tahtia. Tulee mieleen vaikutelma, että Eurooppaa vaivaa eräänlainen neuvottomuus. Ja nyt sitten Telegraphinkin suitsuttamat abenomicsitkin ottaa hieman osumaa.
Todellakin, muuttuvia tekijöitä.
Ilmoita asiaton viesti
Neuvottomuus pukeutuu eri kaapuihin. Ehkä vain luulen, mutta tuntuu siltä, että eufemismi on kai saavuttanut saturaatiopisteensä kotimaisessa ja EU-kriisipolitiikassakin:
”Yleensä se on lieventävä ilmaisu tiukasta tai epämiellyttävästä asiasta. Sen avulla voidaan peittää totuutta käyttämällä epäsuoraa sanontaa suorapuheisuuden sijasta. Kiertoilmaus voi myös olla vaihtoehtoinen nimitys jollekin asialle tai olennolle, jonka nimeä ei jostain syystä saa sanoa.”
Grillon suosion vuoristorata kuvannee italialaistenkin neuvottomuutta.
Harry Potterissa taas ”tiedät-kyllä-kuka” on juuri se, ”jonka-nimeä-emme-mainitse”. Näillä palstoilla Rehnismi on tunnettu eufemismi, jolla tarkoitetaan kai sitä, että lausuntojen arvo on ”tiedät-kyllä-mistä”…
Ilmoita asiaton viesti
..”Jos ne parlamentaarikot, jotka hyväksyvät ruotsin kielen aseman ovat enemmistössä Suomen eduskunnassa niin se kertoo siitä, että enemmistö meistä suomalaisista katsoo ruotsin kielen aseman näin”…
Näinhän sen pitäisi mennä.
Kuitenkin suhteessa saatuun valtaan nämä vipupuolueet saavat pelottelupolitiikallaan aina tahtonsa läpi yli demokratian. Jos oltaisiin oltu hallitusringissä suoraselkäisiä olisi se kaatunut jo aika päivää sitten.
Vipupuolueelle annettu ääni vastaa noin 3 muulle puolueelle anntettua ääntä.
Ilmoita asiaton viesti