Kiitos ei yhteisvaluutalle
Kirjan ”Euro vai ei” julkistamistilaisuus alkaa samaan aikaan kuin tämä kirjoituskin on ajastettu. Se on ajatushautomo Suomen Perustan analyyttisempi kirja yhteisvaluutan mielekkyydestä. Se on tavallaan jatketta jo aiemmin julkaistulle PTT:n tutkimukselle ”Miten euroalue kehittyy”, ja se on ilmaiseksi ladattavissa ja luettavissa. Uudempikin kirja tulee sivuille luettavaksi, mutta en osaa sanoa, onko se siellä jo. Minä olen Helsingissä kertomassa muutamalla sanalla tuon kirjan itse kirjoittamastani kappaleesta.
Puheenvuorolaisista muita kirjoittajia ovat Sampo Terho, Toimi Kankaanniemi, Antti Pesonen, Kaj Turunen, Esko Seppänen ja Juhani Huopainen.
Viime päivinä Puheenvuorossa on uteliaisuus herännyt Perussuomalaisten kantaan eurojäsenyydelle. Jotkut asiat ovat hyvin merkityksellisiä Suomelle, eikä näkemyksiä näissä asioissa sovi heittää ilmaan ”koepallojen” tavoin. Tarvitaan hyvät perustelut, valitaan Suomen rahapolitiikassa mikä tahansa linja. Perusteluksi ei riitä toteamus, että on hankala vaihtaa valuuttaa lomamatkaillessa, jos vastapainona olisi Suomeen saatavien investointien (siis työpaikkojen) kasvu. Ei riitä perusteluksi, että markka on kivan näköinen, jos siiheen siirtymällä aiheutetaan kova lasku.
Minua on rasittanut pitkään eurojäsenyyden keskustelussa muutama asia. Yksi on täysin virheellisten argumenttien viljely, jopa eduskunnan suurta salia myöden. Ei markkaan palaaminen tarkoita automaattisia devalvaatioita, kuten esimerkiksi eduskuntaryhmänsä pj. Peter Östman (kd) antaa ymmärtää. Nuo 90-luvun alun karmeudet johtuivat siitä, että markkamme oli sidottu Eurooppalaiseen rahajärjestelmään yliarvostettuna. Se oli yhtä tukeva valuutan pakkopaita kuin mitä euro on tällä hetkellä esimerkiksi Kreikalle.
Toiseksi, valuutan ”merkittävyydellä” ei ole väliä. Syyskuussa 1992 kun Suomen markka laitettiin kellumaan kaatui samasta syystä (yliarvostettu valuutta) Iso-Britannian puntakin, tosin vasta seuraavan viikon keskiviikkona. Samasta syystä meni nurin 90-luvun loppupuolella Aasian talouksia. Kyse on siitä, voiko valuuttaa spekuloimalla saada taloudellista hyötyä. George Soros sai taloudellisen hyödyn Isosta-Britanniasta, siksi hän sen teki. Spekulantit ovat talouden vahtikoiria. Kelluvaa markkaa 1992-1996 ei kammettu nurin, koska siitä ei olisi saatu hyötyä merkittävissä määrin. Sen sijaan riski polttaa näppinsä pitää spekulantitkin aisoissa.
Kolmanneksi, minua risoo nämä ”kansallishenkiset” vs. ”globaalit” ideologiat. Ei tässä sellaisia olla asettamassa vastakkain.
Kun syyskuussa 1992 Suomen markka laitettiin kellumaan sen silloisestakin arvosta katosi 27% (markkaa devalvoitiin marraskuussa 1991.) Se tarkoittaa samalla sitä, että ulkomainen yritysjohtaja huomasi investoinnin Suomeen olevan nyt halvempi. Hänen dollarillaan sai enempi vastinetta. Investointi oli mielekkäämpää.
Kyllä, tuontihinnat tuossa kasvavat. Suorat sijoitukset Suomeen tuovat kuitenkin lisää työpaikkoja ja veropohja kasvaa. Sosiaalimenot vähenevät. Kysyntä ohjautuu enemmän kotimaisiin tuotteisiin, ja se lisää sisämarkkinoiden kysyntää ja työtä. Suomalainen tuote ei maksa ulkomailla niin paljoa. Vientikin rullaa paremmin. Kun kapasiteetti on täydessä käytössä voidaan joko nostaa hieman hintaa tai laajentaa toimintaa. Vaihtotaseen vaje oikenisi.
Minä en näe tällaista kehitystä katastrofina. Olenkin siksi kantamassa tavallisena rivikansalaisena korteni kekoon ja kehottamassa Suomea lähtemään EMU:sta ja ottamaan käyttöön oman valuutan. Sillä me saamme oman rahapolitiikan. Yksi asia on kuitenkin huomioitava. Valuutan tulee olla kelluva. Valuutan heikentyminen markkinaehtoisesti on paljon parempi idea kuin
nostaa ruuan alv:tä verojen keräämiseksi tai kokeilla erilaisia 9 euron päivärahan
”tempputyöllistämisiä” saadaksemme tuotteemme painettua polkuhintaan
kaupaksi.
Tässä on vastaus myös monelle uteliaalle puheenvuorolaiselle, jotka kyselevät Perussuomalaisten linjaa yhteisvaluutasta. Kukaan ei siitä yksin päätä. Perussuomalaisissa ei kuitenkaan hyssytellä suomalaisille tärkeistä asioista. Kriittinenkin suhtautuminen yhteisvaluuttaan saa tulla esille. Kyse on itsehallinnosta, omasta rahapolitiikasta ja kansakuntamme menestyksestä. Henkilökohtaisesti toivon, että myös muissa eduskuntapuolueissa herättäisiin yhteisvaluutan huomattaviin haittatekijöihin. Vai onko se aivan liikaa vaadittu?
Erinomainen kirjoitus sinänsä monitahoisesta aiheesta. Avointa keskustelua yhteisvaluutan haitoista, eduista ja vaihtoehdoista on vain erittäin vaikeaa saada aikaan tilanteessa, jossa päähallituspuolue on hirttäytynyt yhteen vaihtoehtoon, jonka kyseenalaistaminen aiheuttaa hallituskriisin.
Ilmoita asiaton viesti
Henri hyvä, ihan kohtuullisen asiallinen kirjoitus. Tosin unohdat yhden tärkeän ja seskeisen talouspolitiikan vaikuttajan eli korot. Millaiseksi otaksut korkotason kohoavan esim. asuntovelalliselle? Samana se ei pysy ja itse uskoisin että reilusti 10 prosentin yli mennään. Suomi oli markka-aikana tunnettu korkeasta korkotasostaan, siis oikeastaan koko markkahistorian ajan.
Entä miten valtion uusien lainojen kävisi. Olisiko luottoluokitus enää AAA ja raha halpaa kuten nykyää, vain kipuisivat valtion ottamien lainojen korot myös sijoittajia, siis riskisijoittajia, kiinostaviksi?
Mitä oletat tapahtuvan pienyrityksille, joihin kova uusi markkakorkotaso kolahtaa kuin leka päähän? Entä millainen konkurssien aalto syntyisikään. Mehän totuimme 90-luvulla hapaan ulkonaiseen rahaan, mutta kun silloin niin haluttu devalvaatio tuli, niin tulivat konkussitkin. Olisiko tämä nytkin Suomen tie?
Pitää katsoa saanko Levin-lomalle lukemiseksi tuon kirjoituskokoelman.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä ei pidä paikkaansa, Manfelt. Jos teemme niin typerästi, että peggaamme uuden valuutan johonkin toiseen yliarvostettuna niin sitten käy hullusti.
Kelluva valuutta on markkinaehtoinen. Sitä spekuloidaan ylös ja alas, ja se saa siten ”konseksuksen” hinnan.
Pienyrityksille tämä on voitto, koska vaihtotaseen vaje kielii hieman yliarvostetusta eurosta. Hieman halvempi valuutta on parempi kuin Suomen Yrittäjien Järventauksen ”yhteiskunta maksaa, jos palkalla ei tule toimeen” -idea.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkista Ruotsin ja Suomen korkokäyrät. Väitteesi markan korkeista koroista ei pidä paikkaansa. Sitten voidaan miettiä, mistä tämä hyvin yleinen käsitys johtuu.
Ilmoita asiaton viesti
Alexius, kirjan sanoma on painavaa, mutta teksti hyvin sujuvaa, joten läpiluku onnistuu mainiosti laavutulillakin kahviveden kiehumista odotellessa.
Ilmoita asiaton viesti
Henri, hyvä kirjoitus. Tätä lienee odotettu jo moelta taholta. PS uskaltaa tehdä oman ratkaisuehdotuksen valuutan suhteen. Euro ei ole onnelan avain. Se on nyt nähty. Elintarvikkeiden hintojen nousu on ollut kiivastahtista toisin kuin EU:hun ja euroon liityttäessä luvattiin. Kaikki kiva on nyt nähty.
Tosiaankin niin matkustajien valuutanvaihto ei voi olla peruste eurossa pysymiseen. Eikämyöskään viennin este voi olla oma valuutta. Mitenkähän Ruotsin vienti esimerkiksi toimii vallan mainiosti Suomeenkin verrattuna. Ruotsi käyttää omaa valuuttaa. Niin ja eikä Venäjälläkään eurovaluutta ole.
Ilmoita asiaton viesti
SA: ”Tosiaankin niin matkustajien valuutanvaihto ei voi olla peruste eurossa pysymiseen. Eikämyöskään viennin este voi olla oma valuutta.”
Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm totesi viime kesänä televisiohaastattelussa, että yrityselämälle valuutalla ei sinänsä ole merkitystä, oli se sitten markka, punta, euro tai kruunu. Tärkeintä on tuotteen laatu, joka takaa kaupankäynnin millä tahansa valuutalla.
Lindholm piti tuolloin kuitenkin euroa aivan käypänä valuuttana, mutta ei maalaillut kauhukuvia heinäsirkkaparvista, jos valuutta vaihtuu, toisin kuin monet nettimutuilijat, utopistit sekä osa kansanedustajista ja mediaväestä, joille eurosta on muodostunut epäjumalan kaltainen palvonnan kohde.
Ja aivan kuten Sirpa toteaa, mm. Ruotsi menestyy oikein hyvin oman valuuttansa turvin. Taitaapa olla jopa niin, että tietyssä määrin nimenomaan oman valuuttansa ansiosta.
Henri kirjoittaa: ”Kolmanneksi, minua risoo nämä ”kansallishenkiset” vs. ”globaalit” ideologiat. Ei tässä sellaisia olla asettamassa vastakkain.”
Ymmärrän hyvin, mitä Henri tarkoittaa, mutta en malta olla toteamatta, että kansallishenkisyys on suomalaisuutta säilyttävä voima, sen sijaan kiihkomielinen ”globalismi” johtaa pienen kansan tuhoon ajan saatossa.
Viro on hyvä esimerkki siitä, kuinka kansallishenki on säilynyt korkealla, vaikka maa kuuluu tällä hetkellä Natoon ja EU:iin.
Jos joku haluaa kokea virolaista positiivista kansallishenkeä tänä kesänä, suosittelen vilpittömästi Tõnis Mäen juhlakonserttia Tallinnan laululavalla (14.7.), Tartossa (9.7.) tai Pärnussa (11.7.). Mäen lisäksi konserteissa esiintyy mm. Ivo Linna.
Kansallishenki kasvattaa yhteisöllisyyden tunnetta. Eikö yhteisöllisyys ole juuri sitä, mitä Suomessa on jo pitkään kaivattu takaisin? Tässä hieman esimakua siitä tunnemaailmasta, jota Suomessa aivan suotta kavahdetaan.
Viron kaikkien aikojen suosituimmaksi mainitun kappaleen esitys vuodelta 2008:
http://www.youtube.com/watch?v=XUCYcCboUVE Tõnis Mägi:Koit
Ja kuten videolta näkyy, Virossa myös presidentti uskaltaa olla kansallishenkinen. Ei kansallishenkisyys sulje pois tervettä kansainvälisyyttä, joka ilmenee mm. turismin, talouden ja kulttuurin saralla.
Ilmoita asiaton viesti
…Kyllä, tuontihinnat tuossa kasvavat….
Ja olisiko sekään tässä hömppäkulutusyhteiskunnassa paha asia?
Välttämättömien kulutushyödykkeiden tuontihintaa valtio voisi kompensoida kuten polttoaineet, ruoka, lääkkeet.
Mutta tämä politiikka ei rahanhimossa kaikille puolueille sovi.
Irwin Goodman sanoi aikoinaan: -”Tämä on hyvä maa, mutta aina joku sählää”
Ilmoita asiaton viesti
Tuontihintojen kasvaessa sisämarkkinoiden merkitys kasvaa. Samalla kasvaa myös kannattavuus tehdä Suomessakin jotain muuta kuin 9 euron tempputyöllistämishankkeita.
Ilmoita asiaton viesti
Olenkin ounastellut, että jotain on tulossa (kiivastahtiset kirjoittelut linjalla Myllyniemi – Huopainen). Mielenkiinolla odotan, miten on huomioitu sen yrityssektorin näkökulma, joka käytännössä juuri nyt ja seuraavat lähivuodet Suomen hyvinvoinnista vastaa. Tuleeko julkaisu nettiin?? Pidän arvokkaana asiana, että mustaa valkoisella tuodaan esille. Kyllä yrityksiä aidosti kiinnostaa kaikki tekijät,joilla toimintaa voidaan riskienhallinta huomioiden vauhdittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Seppo, blogissa näyttää olevan linkki Ajatuspajan sivulle. Ymmärsin että kirja tulee nettiin ja sieltä luettavaksi. Tuleeko sitten tänään vai huomenna. Taisi olla julkistamistilaisuus tänään. Itsekin odotan mielenkiinnolla kirjaa leuttavakseni. Nimenomaan kiinnostaa mitä kirjassa on esitetty toimenpiteinä talouden kasvuun. Joka pitää sisällään ensisijassa yritysmaailman näkökulmat.
Ilmoita asiaton viesti
Kullä se teos siellä Al-Kaidan sivuilla on!
Ilmoita asiaton viesti
Joo, julkistamistilaisuuden jälkeen puolueen nettipuolen vastaavat lähtivät pistämään julkaisua ilmaisjakeluun suomalaisille.
Ilmoita asiaton viesti
Paljonkohan Jyrki olis maksanu tuosta julkaisusta?
Oiskos siitä voinu pulittaa 700 000 euroa? Ois varmaan ainakin kokoomuslaisille uskottavampi.
Ilmoita asiaton viesti
Vientiyritykselle tällä haavaa ennakoitava oman valuutan pieni heikkeneminen (vaihtotase ja budjettialijäämä) olisi varmasti tervetullut.
Nykyisessä eurojäsenyydessä vientiteollisuus tarvitsee halpatyövoimaa.
Viennin osalta ei auta mikään, jos kaikkialla muuaalla kiristetään vyötä. Ei niillä ole rahaa maksaa. Sisämarkkinat ovat Euroopan komissionkin mielestä avainasemassa.
Työmarkkinatuella ei Strindbergin kahvilassa montaa vitosen limpparia ostella.
Ilmoita asiaton viesti
Yritykset eivät mielellään tee päätöksiä mutu-tuntumalla. Voi olla että valuutta heikkenisi, voi olla että ei. Jos heikkenisi se olisi tervetullutta, ellei sitten sattuisi olemaan isoa könttiä europohjaista lainaa, ja sitähän ei varmaan monella ole, eiks joo. Tuohon taisi kaatua jokunen yritys männävuosina.
Kilpailukykymielessä ”nykyistä halvempi”-työvoima tarvitaan joka tapauksessa. Verrokkimailla suurempi palkkajousto.
Tuo viennin näkövinkkeli on teillä aivan totta. Tiukat ajat, varsinkin eurooppa on täysin jumissa. Mutta yrityksen mielestä 500 miljoonan asukkaan sisämarkkinat on miellyttävämmät kuin 5 miljoonan asukkaan, lamassakin.
Työttömyys on ongelma. Itse näkisin Sipilän 3-4 miljardin riskirahaston oikeana liikkeenä. Suomi (ja eurooppa yhtälailla) on näivettynyt ja uutta innovaatiota täytyisi löytyä ja puskea.
Ilmoita asiaton viesti
Mainitsemanne 500 miljoonan asukkaan sisämarkkinat ovat ainakin tällä hetkellä täyttä utopiaa. Vientimme osuus euroalueelle on laskenut kriisin aikana. Tällä menolla jatkettaessa sen merkitys tulee vähenemään entistä enemmän.
”Halvempi työvoima” on parempi suorittaa ulkoisen devalvoitumisen kautta.
Kävisihän tuo niinkin, että Saksa ottaisi hatkat euroalueesta. Ikävä kyllä, me emme taida siihen pystyä täältä käsin.
Rahaston perustaminen on eittämättä harkitsemisen arvoinen, yhteisöveron alennus on sekin oikeansuuntainen liike. Vahinko vain, että sen tilalle koitetaan tuoda alv:n kaltaisia reippaita korotuksia tietyille tarvikkeille. Tämä on käytännössä eräänlaista subventoimista. Yhdelle alueelle etuuksia ja toisille laskua.
Markkinatalouteen palaaminen olisi minusta ihan kiva. Tämä nykyinen vemputtelu vaikuttaa minusta NL 2.0:lta.
Ilmoita asiaton viesti
Mitenkäs se oli, tuubaa. Sisämarkkinamäärittelynne on täyttä tuubaa. Samalla logiikalla Elanto ei toiminut Suomen sisämarkkinoilla koska senkin myynti takkusi. Eiköhän viennin lasku johdu valtaosin euroopan maiden taloudellisesta ahdingosta. Onko se euron vai onko se globalisaation syytä ja kuinka paljon minkäkin on taas spekulaatiota josta te olette valinneet yksioikoisesti euron kaiken syyäpääksi. Minä en.
Tunnut olevan varma että markka devalvoituisi jos sitä kelluttaisi. Joku joskus maalaili Suomelle vahvemmankin valuutan roolia, oikein Sveitsiin verrattiin. Markka joko devalvoituisi tai revalvoituisi. Siitä huolimatta, varsinkin jos tuotantoinvestointeja haluaa Suomeen, on oltava kokonaisuudessaan kilpailukykyinen, ja yksi suurimpia ongelmia on juuri palkkajousto.
Asioista sen enmpää tietämättä veikkaan alv-nostojen esilletuonnin olevan pelikortti syksyn palkkaneuvotteluihin. ”Siitä varmaan luovutaan jos löytyy palkkamalttia”-tyyliin.
Itse näen Suomen menestymisen mahdollisuudet suhtkoht korkean jalostusasteen tuotteiden ja palveluiden maana. Suomella on koulutettua, osaavaa ja innovatiivista työvoimaa. Sen sijaan Suomella on pullonkaula näiden innovaatioiden eteenpäinviennissä koskien rahoitusta.
Vaikka riittävä rahasto saataisiinkin aikaiseksi, ei se yksin ratkaise työllisyysongelmaa. Työllisyysongelmaa ei voi hoitaa ilman palkkajoustoa, kaikilla pitää olla mahdollisuus työhön, myös heikommin koulutetuilla. Jostain ymmärsin että jenkeissa palkkojen ostovoima on 1970 tasoa ja muistelen jonkun sanoneen Saksan palkkatason roikkuneen 10 vuotta suurinpiirtein samana. JOs haluat pyrkiä devalvoinnilla samaan, niin epäilen pystytkö markkaa kelluttelemaan vai joudutko sitomaan sen.
Ilmoita asiaton viesti
Jos jossain ei ole markkinoita eli kysyntää, me emme sitä voi luoda sinne. Tai tietenkin onhan näillä rahalahjoituksilla yritetty sitäkin.
Ok, jotkut vieläkin väittävät, että senttiäkään ei olla hävitty, tai ainakin, että olisi hävitty paaaljon enemmän kuin ilman lahjoituksia.
Jos siis emme voi vaikuttaa muiden kysyntään, joudumme tekemään joko sisäisen tai ulkoisen devalvaation. Sisäinen devalvaatio on erittäin kovaa myrkkyä taloudelle ja se on pitkä, hidas ja tehoton prosessi. Käytännössä se onnistuu vain pitkän aikavälin aikana, pitämällä palkat ennallaan, kun muualla ne nousevat. Näin Saksa teki sen. Suomella ei ole aikaa viittä vuotta, mitä siihen tarvittaisiin, olettaen, että muualla olisi inflaatiota, mikä tempun mahdollistaisi. Nyt kun inflaatiotasot pyörivät jossain päälle prosentin tuntumassa, aikaa menisi nollalinjalla 10 vuotta. Ei mitenkään järkevä tai mahdollinen juttu.
Tätä yhtälöä voi pyörittää vaikka kuinka paljon, ja aika moni on sitä tehnyt. Liittovaltio tai euron hajoaminen. Jos valintaa ei tehdä, se hajoaa itsekseen.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä vaihtui vähän aihe mutta voihan tähänkin kommentoida.
”Jos jossain ei ole markkinoita eli kysyntää, me emme sitä voi luoda sinne. Tai tietenkin onhan näillä rahalahjoituksilla yritetty sitäkin.”
Jos maailma ei ikinä muuttuisi niin tämä olisi totta. Jos uskoo sihen että maailma muuttuu, itse asiassa koko ajan kiihtyvässä tahdissa, tämä ei ole totta. Esimerkkinä vaikka Nokian satsaus matkapuhelinmarkkinoille, joita satsausvaiheessa ei vielä ollut. Tai vaikka Applen iPAD, jota aikoinaan itse pidin tosi tyhmänä ideana, joka on ollut huikea menestys. Markkinoita ja kysyntää luodaan koko ajan, nyt ja vielä enemmän tulevaisuudessa. Se vaan edellyttää omanlaisiaan investointeja, joihin olen jo aiemminkin viitannut.
En usko Suomen voivan menestyä savupiipputeollisuudessa, johon devalvointi voi osaltaan luoda kilpailukykyä. Mutta pärjääkö Suomi siinäkään, Romanialle, Kiinalle, Brasililalle tms. koskien maahan valuvia investointeja? Uskon Suomen assettien olevan parhaiten käytettynä juuri satsauksella innovaatioihin. Parempi rakentaa tulevaisuutta kuin menneisyyttä.
Ilmoita asiaton viesti
Tähän pakko lisätä vielä:
Itse asiassa markkinoiden/kysynnän luonti ja markkinaosuuden valtaaminen on kaikkein halvinta ja helpointa taloudellisessa laskusuhdanteessa.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin. Kuten osakemarkkinoilla, kun muut myyvät, pitää ostaa. Sama juttu investoinneissa jne.
Ongelmaksi tulee se, että rahoitus on kortilla, ja laskelmat eivät näytä hyvältä alamäessä ja kuopassa varsinkin – vaikka silloin pitäisi puskea. Taitava yritysjohto ja sijoittaja näkee suhdanteiden yli, ja hyödyntää niitä kuten viljelijä vuodenaikoja.
Ilmoita asiaton viesti
Markkinoilla aito kysyntä ei ole sitä, että kuluttajat ajattelevat ”tuota olisi kiva ostaa”, vaan heillä pitää olla ostoon myös rahaa ja/tai luottoa. Miten luoda aitoa kysyntää maksukyvyttömille ja/tai luottokelvottomille markkinoille?
Se olisi jo iso temppu?
Kysynnän ja tarjonnan pitäisi jotenkin ”kohdata” markkinoilla molemmille mahdollisella hintatasolla.
Ilmoita asiaton viesti
Esim. Kreikassa on kännyköiden markkinat noussut lamankin yli vakaasti ja edelleen nousussa. JOs tuote on tarpeeksi kiva ostaa, niin sitä sitten ostetaan, tingitään sitten muusta. Ei järkeä, tiedän, mutta näin maailma toimii. Ei meillä järkisyistä osteta moniakaan asioita.
http://www.researchandmarkets.com/reports/2237440/…
Ilmoita asiaton viesti
Markkinoilla (tarkoitan lähinnä konkreettista tuotantoa) aito kysyntä ei ole sitä, että kuluttajat ajattelevat ”tuota tuotetta olisi kiva ostaa”, vaan heillä pitää olla ostoon myös rahaa ja/tai luottoa. Miten luoda aitoa kysyntää maksukyvyttömille ja/tai luottokelvottomille markkinoille?
Se olisi jo iso temppu?
Kysynnän ja tarjonnan pitäisi jotenkin ”kohdata” markkinoilla molemmille mahdollisella hintatasolla. Frankun lentokentällä eräs vahto-oppilas taannoin katseli yhtä luksustavaraa. Kuultuaan sen hinnan, hän sanoi: ”Geht nix. Zu teuer”.
Ilmoita asiaton viesti
Villi ajatuspallo: TEKES korvattaisiin pääomasijoitusrahastolla, joka yhdistäisi yrityshautomon, seed-vaiheen rahoituksen ja muutaman muun ominaisuuden saman katon alle. Ns. matalan kynnyksen paikka.
Laitos mittaroitettaisiin kunnolla. Nykyinen TEKES, starttiraha-kuviot ym ovat monella tapaa ongelmallisia.
Ilmoita asiaton viesti
Jotain tuonsuuntaista sen pitäisi olla. Ja investointien pitäisi kohdistua selkeästi uuden toiminnan luomiseen / kansainvälistymiseen, ei mihinkään Nokian tuotekehitysprojektien osarahoitukseen. TEKES hassaa reilusti yli puolet isojen firmojen tukirahoitukseen.
Kunnollinen pääoma taakse vaan ja menoksi.
Ilmoita asiaton viesti
Eräs palstalainen muistuttaa Kreikan menestystarinasta. Sellaiseksi voidaan kai laskea vuodessa työttömyysasteen kohoamista 4,6 %-yksiköllä?
Miksemme mekin vetäisi samaa menestystarinaa Suomeen? Yritys on hyvää, mutta nyt pitäisi skarpata ja panostaa kunnolla työttömyyteen.
Ilmoita asiaton viesti
Alkaa muuten olla lukurintama taas sen verran huonoa, että tiedä vaikka menisi loppukesä/syksy perinteisissä eurooppalaisissa talkoohengen nostatuksissa. IMF:n ulostulon jälkeen alkaa olla ilmiselvää, että Kreikkakurat ovat kohta puntissa, mikä on tietenkin Suomellekin ihan oikein. Sitä saatiin, mitä tilattiin.
Wolfson-kisassa (erilaisia euroerotapoja) palkintosijoille oli noussut mielenkiintoinen ”kahden valuutan” järjestelmä.
Ilmoita asiaton viesti
”Kyllä, tuontihinnat tuossa kasvavat.”
Entä valuuttamääräiset valtion ym. velat ja korot?
Ilmoita asiaton viesti
Kun on oma markka, niin riittää kun vaan maksaa euromääräiset velat pois markkoina kyseisellä hetkellä olevan kurssin mukaan. Valtio voi ottaa Suomen Pankilta markkamääräistä lainaa juuri niin paljon kuin haluaa.
Uusien valuuttalainojen korot pysyvät alhaisina niin kauan kuin talous on muuten kunnossa. Onhan noita muitakin omia valuuttoja, Ruotsi, Norja, Sveitsi.
Ilmoita asiaton viesti
ei taida ihan noin mennä. Käytännössä olisi ns. luottotapahtuma, eli default triggeri, jos Suomi ilmoittaisi euromääräisten velkojen muuttuneen markkamääräisiksi. Kuvioissa, joissa on oma valuutta, jonka kurssi on kytketty johonkin, tuo toimisi.
Muistaakseni Italian valtion velkakirjoissa on soppariehtona, että ”maksetaan X euroa eräpäivänä, tai X sitä valuuttaa, mikä sattuu eräpäivänä olemaan käytössä”.
Ilmoita asiaton viesti
No, voidaanhan me odotella tässä tukipaketein pari vuotta ja sitten devalvoitumispaine olisi suurempi. Saataisiin vain isommat korot.
Kuten S. Törnqvist sanoi tv-haastattelussa: mieluiten jo tänään.
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoista. Aion lukea tuon dokumentin.
Minuakin kiinnostaa vaikutukset yrityssektoriin ja toisaalta eroamisen kustannukset.
Eräs Saksalainen ajatuspaja arvioi lähinnä kriisimaiden mahdollisten lisäkustannusten nousevan 17 Triljoonaan Euroon niiden erotessa. Olettelo arvioineet Suomen erosta mahdollisesti tulevia kustannuksia ja missä ajassa oletetut edut kuittaisivat ne?
http://www.spiegel.de/international/europe/study-w…
Ilmoita asiaton viesti
Ihan hyvä.
Tuohon vielä päälle chartalistinen valuutta, jolloin taloutta voidaan tasapainottaa paremmin ilman, että poliitikot rahoittavat alijäämäistä budjettia ottamalla valtiolle lisää velkaa. Hintojen liiallinen nousu (=budjettialijäämän setelirahoittaminen) johtaa vaalitappioon, koska sen tuntee tavan tallukakin nopeasti lompakossaan. Valtion velkaantuminen taas ei kiinnosta kuin murto-osaa äänestäjistä. Chartalistinen fiat-raha, jossa valtio ei saa velkaantua, soveltuukin paremmin demokratiaan kuin keskuspankkijohtoinen fiat-raha, jossa valtio saa velkaantua.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Chartalismi
Mitä mieltä?
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Lampelto: – ”Hintojen liiallinen nousu (=budjettialijäämän setelirahoittaminen) johtaa vaalitappioon, koska sen tuntee tavan tallukakin nopeasti lompakossaan.”
En usko, että tavan tallukka osaisi yhdistää hintojen nousun poliittisiin päätöksiin. Hintojen noususta syytettäisiin kauppiasta, ja seuraavissa vaaleissa äänestettäisiin sitä, joka kaikkein äänekkäimmin lupaa pistää budjettialijäämän kuntoon (eli siis setelirahoittaa).
Ilmoita asiaton viesti
Ensinnäkään kaikki eivät äänestä. Niissä, ketkä eivät äänestä, on toki fiksuja ja heitä, jotka eivät periaatteesta äänestä, mutta oletettavasti valtaosa on sellaisia, jotka eivät seuraa politiikkaa, talous- ja yhteiskuntakeskustelua lainkaan. Jos ei äänestä, ei ole vaikutusta vaalitulokseenkaan.
Sitten on se kansanosa, joka äänestää. Siellä on änkyrääänestäjiä, jotka äänestävät periaatteesta jotakin puoluetta, ymmärtämättä kovinkaan tarkasti, mitä maassa ja taloudessa tapahtuu. Äänestävässä kansanosassa on kuitenkin myös sitä sakkia, joka lukee edes iltapäivälehtiä ja joskus niistä jopa pääkirjoituksen. Iltapäivälehdissä voisi hyvinkin olla jopa lööppeinä ”Asiantuntija varoittaa: Hallituksen tuhlailu räjäyttää hinnat vielä tänä vuonna”. Kyllä tuon tason viestin tajuaa tollokin.
Lisäksi kansalaiskeskustelussa alkaisi yhä enemmän esiintyä se, että hintojen nousu on hallituksen tuhlailun/budjettialijäämän syytä. Tällä hetkellähän hallitusta ei syytetä lainkaan hintojen noususta juuri missään länsimaissa. Hinnat eivät olekaan karanneet, koska hallitukset ovat voineet rahoittaa alijäämäänsä velkaantumalla enemmän kuin niillä olisi varaa.
Ilmoita asiaton viesti
Lisäksi puolueilla voisi alkaa esiintyä vaalilupauksissa hintojen pitäminen kurissa. Se puolue, joka rohkenee luvata alhaisimman hintojen nousun, voi olla monesti vaaleissa kovaa valuuttaa.
Esim. demareita ja vasemmistoa vastaan voisi hyökätä näin: ”Työväki, pienituloiset, haluatteko te todella, että ruoan hinta nousee seuraavan vaalikauden aikana 50%? Me ainakin lupaamme pitää hinnat kurissa, jotta köyhemmälläkin on Suomessa varaa elää. Me pidämme valtion budjetin kurissa.”
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Lampelto: – ”Äänestävässä kansanosassa on kuitenkin myös sitä sakkia, joka lukee edes iltapäivälehtiä ja joskus niistä jopa pääkirjoituksen.”
Ihan ensimmäisenä tulee tietenkin kysymys siitä, kumpia on enemmän, tiedostavaa sakkia vai änkyrä-äänestäjiä. Tässä mielipiteemme mitä luultavimmin eroavat. En tietenkään väitä tietäväni, ja mielipiteeni perustuu pelkästään henkilökohtaisiin kokemuksiin, mutta minä pelkään, että änkyröitä on enemmistö tai ainakin sen verran merkittävä määrä, että järkevä talouspolitiikka ei olisi mahdollista.
– ”Iltapäivälehdissä voisi hyvinkin olla jopa lööppeinä ”Asiantuntija varoittaa: Hallituksen tuhlailu räjäyttää hinnat vielä tänä vuonna”. Kyllä tuon tason viestin tajuaa tollokin.”
Ikävä kyllä en vieläkään usko. Onhan siellä ollutkin silloin tällöin lööppejä siitä, miten asiantuntijat varoittavat velkaantumisen johtavan tuhoon, mutta aina vain niitä samoja velanottajia äänestetään vaalikaudesta toiseen.
– ”Lisäksi kansalaiskeskustelussa alkaisi yhä enemmän esiintyä se, että hintojen nousu on hallituksen tuhlailun/budjettialijäämän syytä.”
En kertakaikkiaan voi uskoa tuota. Eihän nykyään ”tavan tallukka” edes tiedä, mitä raha on. Eikä häntä siitä voi syyttää, koska sitä ei ainakaan peruskoulussa käsitellä sanallakaan, eikä tietoa muutenkaan ole juuri tarjolla. En minäkään muutama vuosi sitten vielä tiennyt. Jossain (en tosin muista oliko Suomessa vai ulkomailla) tehtiin muistaakseni jopa oikein videoitu kokeilu, jossa joku meni pankin tiskille kysymään virkailijalta, että mitä raha on, eikä virkailijakaan tiennyt. Miten noista lähtökohdista voisi syntyä järkevää keskustelua siitä, miten budjettialijäämä vaikuttaa hintatasoon?
– ”Työväki, pienituloiset, haluatteko te todella, että ruoan hinta nousee seuraavan vaalikauden aikana 50%? Me ainakin lupaamme pitää hinnat kurissa, jotta köyhemmälläkin on Suomessa varaa elää. Me pidämme valtion budjetin kurissa.”
Jälleen vain omia kokemuksia, myönnän, mutta käsitykseni mukaan pienituloiset eivät erityisesti välitä hintatasosta, vaan lähinnä siitä, paljonko he saavat tukia. Parhaiten köyhemmänkin väestön elintaso turvattaisiin deflaatiolla (siinä köyhillä olisi parempi mahdollisuus vaikuttaa omaan talouteensa ja he voisivat säästää lykkäämällä hankintoja), mutta sitä eivät ymmärtääkseni kannata monet semmoisetkaan, joka väittävät olevansa köyhien asialla.
Ilmoita asiaton viesti
Ikävä kyllä en vieläkään usko. Onhan siellä ollutkin silloin tällöin lööppejä siitä, miten asiantuntijat varoittavat velkaantumisen johtavan tuhoon, mutta aina vain niitä samoja velanottajia äänestetään vaalikaudesta toiseen.
Tämä johtuu siitä, että valtion velkaantuminen ei ole tuntunut tavallisten ihmisten arjessa mitenkään. Jos sen sijaan talouspolitiikan takia esim. bensan hinta olisi kaksinkertaistunut tässä maassa vuoden sisällä, sen huomaisi jokainen. Kyllä tavan tallukkakin öljykriisin aikaan huomasi etenkin Jenkeissä, että nyt ei ole kaikki enää niin kuin ennen, ja tuskinpa hekään ajattelijvat, että bensan hinnan nousu ollut silkkaa bensa-aseman omistajien ahneutta.
Jälleen vain omia kokemuksia, myönnän, mutta käsitykseni mukaan pienituloiset eivät erityisesti välitä hintatasosta, vaan lähinnä siitä, paljonko he saavat tukia. Parhaiten köyhemmänkin väestön elintaso turvattaisiin deflaatiolla (siinä köyhillä olisi parempi mahdollisuus vaikuttaa omaan talouteensa ja he voisivat säästää lykkäämällä hankintoja), mutta sitä eivät ymmärtääkseni kannata monet semmoisetkaan, joka väittävät olevansa köyhien asialla.
Minun kokemuksieni mukaan köyhät kyllä päivittelevät myös esim. maidon, leivän, lihan, tupakan tai oluen hinnan nousua. Jos tupakka-askin hinta nousisi vuodessa viidestä eurosta seitsemään, niin kyllä sellainen herättäisi huomiota.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Lampelto: – ”Kyllä tavan tallukkakin öljykriisin aikaan huomasi etenkin Jenkeissä, että nyt ei ole kaikki enää niin kuin ennen, ja tuskinpa hekään ajattelijvat, että bensan hinnan nousu ollut silkkaa bensa-aseman omistajien ahneutta.”
Huomaa kyllä, mutta vaikuttaako se äänestyskäyttäytymiseen. Huomioihan, että se hintojen nousun huomannut ja jopa poliitikkojen syyksi tunnistanut tavan tallukka on kuitenkin äänestystilanteessa vaikean paikan edessä. Äänestääkö sitä ehdokasta, joka lupaa lastensairaalan, vanhainkodin, oopperan, urheilukentän ja kunnon sosiaalituet köyhille, vai sitä, joka sanoo, ettei miellä ole nyt rahaa hoitaa vanhuksiamme eikä rakenta lapsille uutta sairaalaa, vaikka sitä rahaa voisi tehdä tuosta vain napin painalluksella. Väitän, että vaikka äänestäjä ymmärtäisikin hinnannousun, kiusaus äänestää ensin mainittua ehdokasta on liian suuri.
– ”Minun kokemuksieni mukaan köyhät kyllä päivittelevät myös esim. maidon, leivän, lihan, tupakan tai oluen hinnan nousua. Jos tupakka-askin hinta nousisi vuodessa viidestä eurosta seitsemään, niin kyllä sellainen herättäisi huomiota.”
Herättäisi huomiota juu, ja seuraavissa vaaleissa menisi rytinällä läpi puolue, joka lupaa nostaa toimeentulotuen 500 eurosta 700 euroon (ellei tietysti joku toinen puolue lupaa nostaa sitä 1000 euroon).
Ilmoita asiaton viesti
Keskeisin idea:
Tällä hetkellä yhdelläkään puolueella ei ole mitään houkuttelevasti muotoiltua tapaa sanoa tavan tallukalle, että valtion budjetin tasapainottaminen vaikuttaisi heidän arkeena positiivisesti lyhyellä aikavälillä. Chartalismissa olisi ensimmäistä kertaa omaa napaansa lyhyellä tähtäimellä tuijottavan tavisäänestäjän kannattavaa äänestää budjettikuria ylläpitävää puoluetta.
Sloganeita: –>”Jo riittää hintojen nousu!”, tai ”Haluatko maksaa kaljapullosta kolme euroa? Jos et, niin äänestä meitä. Me pidämme hinnat kurissa, jotta sinullakin olisi varaa elää.”
Mikäli hinnat lähtisivät chartalistisen järjestelmän alkutaipaleella laukkaamaan, niin kyllä ne äänestäjät oppisivat muutamassa vuodessa, että hintojen nousu on tuskallista ja alkaisivat kuuntelemaan niitä poliitikkoja, joilla on luvata hintavakautta. Hintavakaudesta tulisi suorastaan populistista. Kun tällä hetkellä pientuloiset vaativat ainoastaan lisää tulonsiirtoja, chartalismissa he vaatisivat tulonsiirtojen lisäksi alhaista hintatasoa. Hallitusneuvotteluissa alkaisi lehmänkaupat pyörimään yhä enemmän sen ympärillä, että mistä leikataan, jotta hinnat saataisiin pidettyä kurissa ja hallituksen suosio sitä myötä ylhäällä.
Ilmoita asiaton viesti
Jani, no mitä se raha on muuta kuin seteli tahi kolikko mun lompuukissa?
Ilmoita asiaton viesti
Rainer Nuorinko: – ”Jani, no mitä se raha on muuta kuin seteli tahi kolikko mun lompuukissa?”
Tällä hetkellä se on metallin- tai paperinpala, jonka arvo perustuu siihen, että valtion määrää, että laillista liiketoimintaa harjoittavien yritysten on hyväksyttävä se maksuna tuotteistaan tai palveluistaan. Sen tulisi olla markkinatoimijoiden yhdessä määrittelemä kaupankäyntiä helpottava arvon mitta, jonka yritykset voisivat, mutta niiden ei olisi pakko hyväksyä maksuna tuotteistaan tai palveluistaan..
Ilmoita asiaton viesti
Jahans. Kiitoksia selvennyksestä. Mitäs sä sit ehdotat, että millä ne tuotteet/palvelut maksetaan, jos yritys ei halua vastaanottaa rahaa?
Ilmoita asiaton viesti
Rainer Nuorinko: – ”Mitäs sä sit ehdotat, että millä ne tuotteet/palvelut maksetaan, jos yritys ei halua vastaanottaa rahaa?”
Kyllä kai se yritys jotakin rahaa vastaanottaa. Jos ei, niin aika pieneksi jää liikevaihto.
Ilmoita asiaton viesti
Valtion voi vaikea olla olemassa, jos se ei voi määrätä alueellaan omaa valuuttaa, sillä ilman omaa valuuttaa veronkanto hankaloituu tai on mahdotonta. Jos taas toivoo, ettei valtioita olisi, niin silloin on anarkisti.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Lampelto: – ”Valtion voi vaikea olla olemassa, jos se ei voi määrätä alueellaan omaa valuuttaa, sillä ilman omaa valuuttaa veronkanto hankaloituu tai on mahdotonta.”
Hankaloituu ehkä, mutta mahdotonta siitä ei missään tapauksessa tule. Eihän kunnillakaan ole omaa rahaa, mutta silti kunnallisveron kanto onnistuu ihan mainiosti.
Ilmoita asiaton viesti
Tietenkin, kun kyllähän kunnatkin joutuvat alistumaan valtion legal tenderille.
Ei ole olemassa tietääkseni mitään yksityisiä kuntia, jotka voivat periä veroja esim. hyödykkeinä. No kaiketi keskiajalla feodaaliherrat tosiaan perivät veroja hyödykkeinä kuten viljana, sikoina, kanoina, käsityöesineinä jne. Tuhottoman vaikeaa ja mielivaltaista se kuitenkin olisi modernissa yhteiskunnassa periä veroja lukemattomina eri tavaroina ja palveluina.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän peruste valtion (keskuspankin) luomalle ja liikkeelle laskemalle rahalle voi olla se, ettei veroja pystyttäisi muuten keräämään. Kieltäydyn uskomasta, ettei nykytekniikalla keksittäisi toimivaa keinoa verojen keräämiseen myös, vaikka raha ei olisikaan keskuspankin liikkeellelaskemaa. Sanoa, ettei valtio pystyisi keräämään veroja, jos se ei itse hallitse rahan luomista on vähän sama kuin sanoisi, että valtion täytyy ottaa haltuunsa pultti- ja mutteriteollisuus, koska muuten se ei saisi rakennusprojekteihinsa sopivia pultteja ja muttereita.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän peruste valtion (keskuspankin) luomalle ja liikkeelle laskemalle rahalle voi olla se, ettei veroja pystyttäisi muuten keräämään. Kieltäydyn uskomasta, ettei nykytekniikalla keksittäisi toimivaa keinoa verojen keräämiseen myös, vaikka raha ei olisikaan keskuspankin liikkeellelaskemaa.
Verotuksessa on olennaista, että on olemassa vaihdonväline, joka on talousalueella yhteismitallinen. Toisin sanoen, jokaisella taloudessa tapahtuvalla vaihdolla on oltava jokin yhteismitallinen suure, jotta siitä perittävä vero voitaisiin määrittää.
Rahan suhteen olisi nurinkurista, jos valtio päättäisi valita esim. jonkin yhden yksityispankin liikkeelle laskevan valuutan arvon mitaksi, jonka pohjalta verotus määräytyisi vaihdannassa—se toisi tälle yksityispankille suhteettoman kilpailuedun suhteessa kilpaileviin omaa valuuttaansa laskeviin yksityispankkeihin.
Sanoa, ettei valtio pystyisi keräämään veroja, jos se ei itse hallitse rahan luomista on vähän sama kuin sanoisi, että valtion täytyy ottaa haltuunsa pultti- ja mutteriteollisuus, koska muuten se ei saisi rakennusprojekteihinsa sopivia pultteja ja muttereita.
Valuutan suhteen on eri, koska arvon mittana ja verotukseen käytettävää valuuttaa on huomattavasti hankalampaa kilpailluttaa kuin mutterihankintoja. Valuutan vaihtaminen talousalueella on suuri ja projekti sekä julkiselle että yksityiselle sektorille. Voit kuvitella, että Jos Suomi päättäisi nyt vaihtaa takaisin markkaan ja taas seuraavana vuonna euroon, siitä tulisi mittavia kustannuksia sekä julkishallinnolle että yrityksille ja kotitalouksille. Lisäksi, kun valtio tekisi päätöksen vaihtaa yksityisvaluutan toiseen yksityivaluuttaan, vanhan yksityisvaluutan arvo romahtaisi ja samalla myös siinä mitassa olevat velkakirjat ja kotitalouksien säästöt. Tämä siksi, että tuo vanha yksityisvaluuttahan ei olisi vaihdettavassa keskuspankissa ja pankeissa sovittuun kiinteään hintaan kuten markan ja euron vaihdon kohdalla, eikä vanha yksityisvaluutta poistuisi käytöstä, vaan se jäisi elämään markkinoilla ainakin jonkin aikaa paljon arvottomampana.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Lampelto: – ”Rahan suhteen olisi nurinkurista, jos valtio päättäisi valita esim. jonkin yhden yksityispankin liikkeelle laskevan valuutan arvon mitaksi, jonka pohjalta verotus määräytyisi vaihdannassa—se toisi tälle yksityispankille suhteettoman kilpailuedun suhteessa kilpaileviin omaa valuuttaansa laskeviin yksityispankkeihin.”
Tämän takia rahan tulisikin olla jokin hyödyke. Silloin se ei olisi sidottu mihinkään yksittäiseen pankkiin eikä mikään taho voisi mielivaltaisesti luoda sitä lisää.
Ilmoita asiaton viesti
Tämän takia rahan tulisikin olla jokin hyödyke. Silloin se ei olisi sidottu mihinkään yksittäiseen pankkiin eikä mikään taho voisi mielivaltaisesti luoda sitä lisää.
Lainatakseni Pasi J. Matilaista: […]Setelin haltijalle luvattiin esimerkiksi maksaa yksi dollari kultaa. Tällöin yhden dollarin seteli oli yhtä arvokas kuin yhden dollarin kultakolikko, jonka kultapitoisuus ja siten arvo tosin laskivat jatkuvasti kuin lehmän häntä.
Tällainen menettely ei tietenkään voi olla aiheuttamatta ongelmia. Kun kansalaiset – tai vieraan vallan edustajat – huomaavat, että se yhden markan paperi- tai metalliraha ei enää vastaakaan 248,8 grammaa kultaa vaan holveissa on paljon, paljon vähemmän kiiltävää keltaista, niin he ryhtyvät lunastamaan seteleitään puhtaaksi kullaksi. Jos keskuspankin holvissa onkin enää vain kymmenen prosenttia siitä määrästä mitä kierrossa oleva rahamäärä väittää sitä olevan, kaikkien mahdollisesti rynnätessä vaihtamaan rahojaan kullaksi vain ensimmäiset kymmenen prosenttia saisivat kultansa eli oikean rahansa takaisin, muiden jäädessä nuolemaan näppejään. Siksi jokaisen kannattaa yrittää olla ensimmäisenä jonossa, mikä tekee rahajärjestelmän romahduksesta nopean.”
Hyödykerahan ongelmana on se, että se perustuu luottamuksesta valtioon, jonka tehtävänä olisi olla sortumatta painaa hyödykettä vastaavia seteleitä enemmän kuin sillä on hyödykkeitä. Historia osoittaa, että näin ei ole tehty ja hyväuskoiset ovat luottaneet virheellisesti valtioon rahassa. Neochartalistinen raha olisi siinä mielessä rehellinen, että kaikki tietäisivät koko ajan, että valtio saattaa painaa sitä liikaa ja useampi osaisi olla jatkuvasti varovainen valtion rahan kanssa. Rahan painaminen ja inflaatio olisi koko ajan mielen päällä ja se pakottaisi hallituksen maltillisuuteen äänien kalastamiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kovin on käsityksesi rahasta vanhakantainen. Suurin osa maailman rahavirroista ei ole metallia tai paperia, vaan ne ovat bittejä erilaisissa tietojärjestelmissä. Ilmeisesti ei vielä ole kehitetty kaiken kattavaa rahan määritelmää, ei ainakaan vielä. Mutta eräänlainen sopimus jostaina rvosta se on, kuten oli aikoinaan seteleidenkin tullessa liikenteeseen.
Ilmoita asiaton viesti
Alexius Manfelt: – ”Suurin osa maailman rahavirroista ei ole metallia tai paperia, vaan ne ovat bittejä erilaisissa tietojärjestelmissä.”
Totta, mutta ei tuo muuta sitä, mitä raha pohjimmiltaan on. Onhan maailman pörssien vaihdostakin suurin osa kaikenlaisia virtuaalisia johdannaisia, mutta ei se silti muuta sitä, että osake on pohjimmiltaan osuus osakeyhtiöstä. Samalla tavalla raha on pohjimmiltaan kaupankäynnin arvon mitta.
Ilmoita asiaton viesti
Kansallisen paremmuushehkuttelun tiliin tämä menee. Vielä 1980-luvulla viisaat yrittäjät kantoivat salaa voittojaan matkalaukuissa Sveitsiin. Niistä ajoista ei ole tultu läheskään niin pitkälle kuin monet kuvittelevat. Tuotanto putoaa Suomessa kuin kivi eikä valtiovallalla ole tarjota muuta kuin kotimarkkinateollisuudelle uusia veronkorotuksia.
Uudet valuutat olisivat tietysti uusia hyviä pelikohteita rahamaailman kasinoille. Kovin moni suomalainen ei vain voi saada elantoaan pelkästä pelailusta. Tarvitaan uusia yhteyksiä ja avauksia, ei yhteisten järjestelmien purkamista.
Ilmoita asiaton viesti
– ”Valuutan tulee olla kelluva. Valuutan heikentyminen markkinaehtoisesti on paljon parempi idea kuin nostaa ruuan alv:tä verojen keräämiseksi”
Tästä olen eri mieltä. Perusteluna se, että jos oletetaan, että mitään ei synny tyhjästä, niin jonkun on kuitenkin kustannettava se hyvä, minkä valuutan heikentyminen tai ruuan alv:n nosto Suomen valtiolle toisi. Verojen kiristämisessä on ainakin selvää, kuka siitä päätti, ja ennen kaikkea, kuka siinä on maksajan roolissa. Valuutan heikentymisessä syy-seuraussuhteet ovat paljon mutkikkaampia, eikä monikaan ymmärrä, mitä ja miksi tapahtuu. Verotuksessa (lähes) kaikki ymmärtävät, mitä tapahtuu, ja kun ihmiset ymmärtävät, mitä tapahtuu, toimii homma paremmin niin yksilö- kuin yhteisöllisellä tasollakin.
Ilmoita asiaton viesti
Erikoinen mielipide libertaarilta: Parempi korottaa hillittömästi kulutusveroa, kuin luottaa markkonoiden toimimiseen. ???
Ja siis perustelujen mukaan on hyvä, jos maksajan roolissa on kanslainen, veronmaksaja, joka muutenkin maksaa kaiken, kun hallintarekisterien ja veropatiisien takia varopohja suuryritysten kohdalla on kadonnut.
Maksaahan kansalainen toki myös devalvaation, mutta pidän kaikin puolin järkevänä sitä, että tuontituotteiden hinta nousee ja omavaraisuutemme ja taloutemme sisäinen aktiivisuus kasvaa.
Jos kuluttaja haluaa valita niin uskon hänen mieluummin valitsevan halvemman ruoan kuin halvemman kiinalaisen lelun, mihin kategoriaan lasketaan myös työkalut ja IKEA:n kalusteet. Näin ainakin minä. Vapaasti valiten.
Ilmoita asiaton viesti
Tuskin ruoka ja kiinalaiset lelut / työkalut ja Ikean kalusteet ovat vertailtavissa, mutta Suomesta on hävinnyt halpamaiden tuotteisiin mm. kenkäteollisuus, jotta lyhytnäköisyydestä johtuen kärsitään joka päivä kävellen lesteiltään epämukavissa kengissä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä se ruoan alvin korotus tuossa edustaa mielestäni sisäistä devalvaatiota, vaikka se olisikin vähän villiä ajattelua. Ja sen toiseen vaakakuppiin on asetettu ulkoinen devalvaatio tuontihintoineen. Tällainen asetelma ja valintatilanne on ihan todellisesti mahdollinen.
Ilmoita asiaton viesti
Timo Kalliokoski: – ”Parempi korottaa hillittömästi kulutusveroa, kuin luottaa markkonoiden toimimiseen. ???”
Ei noin, vaan parempi korottaa hillittömästi kulutusveroa kuin kerätä se sama raha ikäänkuin kiertoteitse ja salaa. En nimittäin edelleenkään usko, että hyvinvointia syntyy pelkästään valuutan nimeä vaihtamalla.
Ilmoita asiaton viesti
Ei se tapahdukaan valuutan nimeä vaihtamalla, vaan vaihtamalla kelluvaan valuuttaan, joka palvelee paremmin kotimaamme markinan toimivuutta.
Olet siis edelleen korkeiden verojen ja keinotekoisten markkinoiden kannalla.
Libertaristien ketunhäntä viuhahtelee kainalosta: mikä tahansa on oikein, kun kuritetaan heikompia ja palkitaan vahvempia. Se on todellinen ohjelma ja agenda.
Onkohan tämä nyt sitten sitä vapautta?
Ilmoita asiaton viesti
Oletan, että kaikki, mikä viittaa inflatioon, devalvaatioon tai ylipäätään Pyhän Rahan arvon muuttamiseen joko nimellisesti tai reaalisesti on kauhistus, koska tosilibbareille raha on pyhä, mutta työllisyys ei. Kauhulamatkin ovat vain korjausliikkeitä.
Ilmoita asiaton viesti
Juhani Huopanen: – ”Oletan, että kaikki, mikä viittaa inflatioon, devalvaatioon tai ylipäätään Pyhän Rahan arvon muuttamiseen joko nimellisesti tai reaalisesti on kauhistus,”
Juuri näin. Vakaa tai jopa arvossaan nouseva valuutta on köyhän paras ystävä.
– ”koska tosilibbareille raha on pyhä, mutta työllisyys ei.”
Olenko ymmärtänyt oikein, että sinun mielestäsi rahan arvon alentamisella voidaan parantaa työllisyyttä? Koska mitään ei synny tyhjästä, niin työllisyyden parantaminen vaatinee työllistäjien palkanmaksukyvyn parantumista. Jos, niin osaatko tai viitsitkö selittää, mistä se parantunut palkanmaksukyky valuutan arvon alentumisen yhteydessä tulee? Mikäli Sampo ja Runsauden Sarvi ovat legendaa, niin joiltakinhan sen täytyy olla pois.
Ilmoita asiaton viesti
En jaksa alkaa kinastelemaan libertaarien kanssa. Tulee vain paha mieli. Sanotaan nyt vain niin, että kouluissa opetetaan kansantaloustieteestä aika eri tavalla, kuin mitä libbarit ajattelevat.
Lyhyt kommentti veronkeruun ja rahamonopolin yhteyteen: rahamonopolin murtaminen aiheuttaa tietyntyyppisiä ongelmia: esimerkiksi World of Warcraft-pelissä pelaajat löytävät virtuaalisia aarteita tai heidän pelihahmonsa kehittyy. Näitä aarteita ja hahmoja myös myydään toisille pelaajille, ja pelirahaa vaihdetaa mustssa pörssissä ”oikeaan” rahaan. Tämä ei ole mikään pikkujuttu, sillä esim. Kiinassa arvioidaan olevan n. miljoona AMMATIKSEEN WoWia pelaavaa tahoa. Tuo on täysin verottamatonta, valvomatonta ja sääntelemätöntä rahaa – yksityistä rahaa. Eli keissejä löytyy, myös toimivia.
Siitä vain murtamaan monopolirahan asemaa. Ensin pitäisi voittaa valtion väkivaltamonopoli, joka puuttuu taatusti kovalla kädellä, jos joku lanseeraa yksitysen rahan. Sitten pitäisi saada ihmiset vielä luottamaan ja käyttämään sitä yksityistä rahaa. Tämän jälkeen pitäisi pitää sormet ristissä, että mitään ikävää ei tapahtuisi. Voihan se toimia. Onhan sitä kokeiltukin. Huonosti on muuten mennyt aiemmin nämä kokeilut (vrt. USA ennen keskuspankkirahaa).
Mutta eihän libbareita haittaa se, miten jokin asia oikeasti on. Aatteenpalo jne.
Ilmoita asiaton viesti
Timo Kalliokoski: – ”Ei se tapahdukaan valuutan nimeä vaihtamalla, vaan vaihtamalla kelluvaan valuuttaan, joka palvelee paremmin kotimaamme markinan toimivuutta.”
En vastusta valuutan kellumista sinänsä, mutta en ymmärrä, miksi sen takia pitäisi vaihtaa markkaan. Kyllähän eurokin on jo nyt kelluva valuutta.
– ”Olet siis edelleen korkeiden verojen ja keinotekoisten markkinoiden kannalla.”
En tajua, miten saat tuohon liitettyä ”keinotekoiset markkinat”, mutta ehdottomasti ennemmin korkeat verot kuin valuutan arvon alentaminen. Jos tilanne on se, että valtio tarvitsee menoihinsa x miljardia euroa, niin on parempi, että se ottaa ne vuosittain etukäteen ilmoitettujen veroprosenttien mukaan, kuin jotenkin muuten.
– ”Libertaristien ketunhäntä viuhahtelee kainalosta: mikä tahansa on oikein, kun kuritetaan heikompia ja palkitaan vahvempia.”
Tuo on ihan omaa kuvitelmaasi, eikä missään määrin asiallista keskustelua. Ihan tiedoksi: minä itse olen erittäin heikko niin fyysisessä, henkisessä kuin taloudellisessakin mielessä. En todellakaan pidä sitä minään itseisarvona, enkä muuten arvona ollenkaan, että kuritettaisiin heikompia.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos,
perussuomalaiseksi harvinaista herkkua tämä, sillä useimmiten tyydytään toistelemaan persumantroja, ja vaikka sinäkään tuossa et unohda kehaista puoluettasi, se ei onneksi peitä asiaa allensa ja sorru henkilöintiin, kuten liian usein tapahtuu.
Aprikoos, vähän sivuraiteelle, mutta mainitsemasi Soros on siitä mielenkiintoinen hahmo, että kaiken tekemänsä ryöstöviljelyn jälkeen tämä filosofin koulutuksen hankkinut mies, joka on läpikäynyt kommunismin ja natsismin totalitarismit kotimaassaan Unkarissa, sanoo että edessä on totalitarismeista julmin ja verisin: taloustotalitarismi.
Siinä olisi monelle rahatalouden kanssa sähläävälle miettimistä.
Ilmoita asiaton viesti
En minä tiedä onko se kuinka kehu, että tässä joutuu arpomaan, jotta mikä kanta pitäisi ottaa. Suomalaislla soisi olevan vaihtoehto.
Ilmoita asiaton viesti
Totta kyllä, mutta esim. minulle Persut eivät ole vaihtoehto siellä yleisesti vellovan arvokonservatiivisuuden vuoksi.
Minulla ei ole vaihtoehtoina kuin marginaali ja omat ajatukseni. Äänestämässä kävisin kyllä mielelläni, mutta kenelle nykyään sitä äänensä antaisi, kun pienpuolueita äänestäessä koko touhu menee kankkulan kaivoon?
Ilmoita asiaton viesti
Parempi antaa protestiääni kuin jättää äänestämättä.
Ainahan se kallistaa vaakakuppia kun äänestää jotain hyvää tyyppiä. Ja hän jaksaa seuraaviin vaaleihin, jos edes vähän tulee lisäystä.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Kelluvassa omassa valuutassa velanhoitokulut ja -riskit kasvaisivat kestämättömän suuriksi, kun velat ovat ulkomaisessa valuutassa ja tulot kotimaisessa. Valtio ei selviäisi velkataakastaan vaan ajautuisi lähes Kreikan kaltaiseen tilaan mutta kuitenkin ilman euron mukanaan tuomia tukimekanismeja. Tällöin pelastajaksi tuli IMF, joka kuitenkin vaatii noudattamaan ohjeitaan.
Paras vaihtoehtoehto olisi Pohjois-Euro, johon kuuluisivat Saksa, Hollanti, Itävalta ja Suomi ja johon Tanska houkuteltaisiin.
Työllistyminen ja teollistuminen eivät ole kiinni valuutasta van valinnoista. Esim. Saksan sosiaalidemokraatit SPD kommentoi talouskehitystä vaaliohjelmassaan 2013 seuraavasti:
Muut Euroopan maat suuntautuivat ainoastaan niin kutsutun „new economyn” finanssimarkkinoihin ja uusiin palveluihin. Sosiaalidemokraattinen liittokansleri sen sijaan vahvisti myös valmistavia tuotannonaloja, teollisuutta ja käsityötä. Tämän takia Saksalla menee nyt niin hyvin. Muilla mailla on nyt suunnattomia vaikeuksia harjoittamansa deindustrialisaation takia. Sen sijaan Saksa SPD:n aktiivisen teollisuuspolitiikan ansiosta kasvaa nykyaikaiseksi ja yhdeksi maailman menestyneimmäksi kansantaloudeksi.
Die Voraussetzungen für den wirtschaftlichen Erfolg unseres Landes sind von der SPDgeführten
Bundesregierung mit Gerhard Schröder gelegt worden: Statt wie andere
europäische Länder nur auf die Finanzmärkte und neuen Dienstleistungen der so genannten
„new economy” zu setzen, stärkte der SPD-Kanzler Gerhard Schröder auch das
produzierende Gewerbe, Industrie und Handwerk.
Während andere Staaten aufgrund ihrer Deindustriealisierung heute enormen wirtschaftlichen
und sozialen Herausforderungen gegenüberstehen, wuchs mit dieser von
der SPD vorangetriebenen aktiven Industriepolitik Deutschland zu einer modernen und
zugleich einer der erfolgreichsten Volkswirtschaften Europas und der Welt. (SPD 2013, 7)
http://www.spd.de/linkableblob/96686/data/20130415…
Ilmoita asiaton viesti
”Kelluvassa omassa valuutassa velanhoitokulut ja -riskit kasvaisivat kestämättömän suuriksi, kun velat ovat ulkomaisessa valuutassa ja tulot kotimaisessa. Valtio ei selviäisi velkataakastaan vaan ajautuisi lähes Kreikan kaltaiseen tilaan mutta kuitenkin ilman euron mukanaan tuomia tukimekanismeja. Tällöin pelastajaksi tuli IMF, joka kuitenkin vaatii noudattamaan ohjeitaan.”
No, Kreikka oli nyt velkakriisiin joutuessaan eurossa, eikä omassa kelluvassa valuutassaan, joten ei tuo euro näytä velkakriiseilta pelastavan, vaan lähinnä niitä synnyttävän.
Suomen osalta markan kellutus lopetti edellisen laman ja käänsi Suomen talouden nousuun.
Ilmoita asiaton viesti
Euroa unohtamatta:
Euron hyöty Suomelle: Valtion velanhoito halpeni yli 50 miljardia, muiden vielä enemmän
http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C…
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa oletetaan jostain aivan älyttömästä syystä, että juuri euro on Suomen valtion alhaisten korkojen takana. Alhainen korkotaso ei ole mikään euro-nimisen valuutan ominaisuus. Euro ei ole alhaisten korkojen takana, se on nähty esim. Kreikan, Espanja ja Portugalin kohdalla.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän siinä vertailtu Suomen korkoja markka- ja euroaikana, eikä esim. Kreikan, Espanjan ja Portugalin, nykyisine luottoluokituksineen.
Ilmoita asiaton viesti
”Eiköhän siinä vertailtu Suomen korkoja markka- ja euroaikana, eikä esim. Kreikan, Espanjan ja Portugalin, nykyisine luottoluokituksineen.”
Joo, niin siinä vertailtiin. Siltikään nämä nykyiset pienet korot eivät johdu eurosta. Aivan samoin esim. Ruotsin valtionlainojen korot olivat paljon korkeammat 90-luvulla kuin nyt, eikä siellä valuutta ole vaihtunut.
Ilmoita asiaton viesti
”Ruotsin valtionlainojen korot olivat paljon korkeammat 90-luvulla kuin nyt, eikä siellä valuutta ole vaihtunut.”
Sen sijaan Ruotsin talous on elpynyt:
http://www.stat.fi/tup/economictrends/econ404_pohj…
Ilmoita asiaton viesti
Koko linkkaamasi teksti käsittelee sitä, kuinka samankaltaisesti Suomen ja Ruotsin taloudet ovat viime vuosikymmeninä kehittyneet.
Tämähän se juuri oli mun pointtini. Suomen ja Ruotsin talouskehitys on kulkenut hyvin ”lähekkäin”. Ja ihmettelinkin sitä, miksi Suomessa nyt muka olisivat täysin poikkeavat korot (verrattuna Ruotsiin), jos olisimme jääneet omaan valuuttaan kuten Ruotsi teki.
Alunperin linkkaamassasi artikelissa kun väitettiin, että euro olisi Suomen nykyisten matalien korkojen takana. Itse oletan, että omassakin valuutassa Suomen valtion korot olisivat tällä hetkellä hyvin alhaiset – kuten esim. nyt Ruotsissa.
Ilmoita asiaton viesti
Oletuksia voi aina esittää, jatkostakin jos valuutta vaihtuisi. Pelkkiä oletuksia mahdollisen valuutanvaihdon kustannusten laskelmistakin.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan älytön vertailu. Talous on muuttunut tuossa välissä globaaliksi ja ajautunut koko lailla saturaatioon, joka aika takuuvarmasti pitää korkoja alhaalla.
Ilmoita asiaton viesti
Taitaa olla jopa euro osasyyllinen noiden kriisimaiden heikkoon happeen. Heille ei ollut vaikeaa ottaa aina lisää velkaa jota tarjottiin halvalla korolla aikansa. Kunnes sitten tulikin seinä vastaan kun ei mitenkään voi kilpailla samassa valuutassa Saksan kanssa. Saksahan määrää hyvin pitkälle euromaiden kohtaloa tulevaisuuteen.
Ilmoita asiaton viesti
Näinhän se on. Kreikka ja kumppanit pakotetaan sisäiseen devalvaatioon, kun ulkoista devalvaatiota ei voi tehdä.
Ilmoita asiaton viesti
Ja tuleehan se tännekin. EK, Vartiainen ja Järventaus ovat avanneet pelin omalta puoleltaan.
Suomalaiset saavat siitä valita, jotta kumpi linja olisi kivampi.
Ilmoita asiaton viesti
Elintarvikkeiden ja lääkkeiden arvonlisävero tappiin, n. 1,2 miljardin veronkorotus siis. Mikäköhän väestöryhmä ottaa suhteellisesti eniten pataan tuostakin? Next stops: Kreikka-kurien tunnustaminen, Slovenian paketointi. Sitten vähän suunnattua rahapoliittista elvytystä kriisimaihin (=tulonsiirto täältä sinne), muidenkin kriisimaiden velkojen parturointia ja ihmettelyä, kun ESM käyttää varansa johonkin, minkä ei pitäisi liikuttaa Suomea pätkääkään.
Ilmoita asiaton viesti
Ei alhainen korko kerro siitä, että asiat ovat hyvin, päinvastoin. Halpiskorko liittyy alhaisiin kasvulukemiin. Halvan koron perään hinkuu sitäpaitsi köyhä ja vähävarainen.
Euroalueen ”menestystarinaa” avittaa se, että 10 vuoden euroaikana valtiot ovat ottanee useamman 10 000 mrd velkaa. Kyllähän tuollainen summa tuntuu kasvavana kysyntänä. Kun tulee maksun aika, ollaankin vaikeuksissa. Velkarahalla ei ollakaan saatu pysyvää kasvua aikaiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Edellisen laman lopetti yrittäjähenki ja kova työ Nokiassa ja muualla. Virkamiehet totta kai pelasivat siinä sivussa pikku pelejään. Ehkä olemme maailman koulutetuin kansa, mutta virkamies mittaa tunnetusti paremmin määrää kuin laatua 😀
Ilmoita asiaton