Miksi Suomeen ei investoida?
Tämä saattaa olla fantsuttelijoille liian kinkkinen pala. Lähtökohtina mainittakoon, että suuri työttömyys johtuu pitkälti siitä, ettei ole hyviä työpaikkoja tarjolla. Hyväksi työpaikaksi nykyisten asuin-, elintarvike- ja energiakustannuksen vuoksi ensisijainen määritelmä muodostunee palkkatasosta. Työpaikkoja syntyy, kun maahan perustetaan yrityksiä. Talousslangikielellä puhutaan investoimisesta. Mutta auttakaa te hyvät kommentaattorit näitä fantsuttelijoita ratkaisemaan visainen ongelma. Eli miksi Suomeen ei investoida?
a) Täällä rehottaa korruptio. Investoija ei voi koskaan tietää paljonko pitää voidella, kuten esimerkiksi Deutsche Bahnin piti Kreikassa tehdä.
b) Lainsäädäntö on epävakaa. Investoija ei voi olla täysin varma, että tuleeko aamulla sähköpostia, että ”tehtaanne maavuokrausoikeudet päättyvät tunnin päästä. Kiitos rakentamastanne tehtaasta, pidämme siitä hyvää huolta.”
c) Koulutustaso on surkeaa. Investoija joutuu aivan arpapelillä rekrytoimaan väkeä. Kahdeksan kymmenestä on lukutaidottomia, ja puolet väestöstä ei tiedä mikä on ruuvitaltta. Joku osaa mainita fysiikasta, että hiihtäjät ovat ainoita, jotka sitä tarvitsevat.
d) Liian kallista. Suomen käyttämä valuutta on yliarvostettu, koska esimerkiksi heikon sijainnin vuoksi logistiikkakuluihin uppoaa paljon rahaa. Raideyhteydet Venäjälle sentään löytyvät, mutta markkina-alueet ovat siksi hieman rajalliset.
Voitte valita useamman kohdan. Teen näistä vastauksista graafisen esityksen sitten myöhemmin. Lisäkohtia saa tuoda mukaan, ja niitä saa kannattaa. Huomioin nekin tulevassa esityksessä.
Ilmoita asiaton viesti
Ehdotan sisäistä devalvaatiota, noin varmuuden vuoksi. Vaikka se ei ole koskaan onnistunut missään ja yleensä aiheuttanut vain ongelmien pahenemista. Koska muuta ei voi tehdä d-kohdan ratkaisemiseksi.
Maanjäristys- ja tsunamivaara, sekä huonot internetyhteydet jäivät pois vaihtoehdoista.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta investointien vähyys johtuu kuitenkin siitä, että se on turhan kallista?
Ilmoita asiaton viesti
Miksi Helsinki menestyy paremmin kuin Tukholma ulkomaisten investointien houkuttelemisessa. Olisiko Helsingillä, joku resepti joka sopisi koko Suomelle. Kts. http://www.helsinkibusinesshub.fi/…/suorat-ulkomaiset-investoinnit-helsingin-s…
Ilmoita asiaton viesti
Kansantaloudellisesti tässä on etupäässä kyse. Jos mennään kuntakohtaisiin kysymyksiin niin voisi kysyä vaikka näin: ”Miksi Maskun terve talous meni täysin retuperälle?”
Olisiko vertailuun antaa koko Suomi ja koko Ruotsi näistä investoinneista? Voisimme ruveta vertaamaan niitä eroja ja sitten pohtia syitä mahdollisiin eroihin.
Ilmoita asiaton viesti
Aika isoja alueita Helsinki ja Tukholma ovat, joten kyllä niistä voisi jotain oppia saada. Ihan Maskun talouteen en lähtisi niitä vertaamaan kun ovat talousalueina isompia kuin pienemmät eurooppalaiset valtiot.
Mitä Ruotsin ja Suomen vertailuun tulee niin muistelen Ruotsin reippaasti voittavan. Ehkäpä noin laajassa mittakaavassa Ruotsi on paljon tunnetumpi investointikohde kuin Suomi.
Ilmoita asiaton viesti
Näiden syiden takia…
http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/411159/Ela…
Ilmoita asiaton viesti
Kiintoisaa kyllä. Esimerkiksi veronkorotukset ovat omiaan lisäämään jo avauksessa huomioitavaa palkkatarvetta.
Ehdottaisin kohdaksi:
e) Kapeakatseisuus. Suomalainen politiikko pelkää eniten oman paikkansa menettämistä ja asettaa siten oman etunsa kansakunnan ja investoijien edun edelle.
Kelpaako?
Ilmoita asiaton viesti
Tuosta kohdasta (e) voisi myös johtaa ”epäitsekkyyden” kohdaksi (f).
Kun poliitikko on ***:lla saanut äänensä ja asemansa (esim. ministeri), niin hän kantaa huolta kotimaan, etenkin oman pankkinsa vakavaraisuudesta. Logiikka on seuraava:
Kun hän on isopalkkaisena suojatyöpaikkalaisena ottanut reilut puoli miljoonaa euroa lainaa, niin pankkinsa luottotappioiden ehkäisemiseksi ja vakavaraisuuden takaamiseksi, hänen on pakko jatkaa samaa ***:sta linjaansa, koska postistaan ulos lempattuna ja vapaille työmarkkinoille joutuneena, hän ei enää kykenisi hoitamaan lainansa korkoja ja lyhennyksiä, josta luottotappiot.
Siis (f) maan pankkien hyvinvointiin liityvä epäitsekkyys. Joten pakko jatkaa entiseen tapaan. Siksi ei investointibuumi lähde käyntiin?
Ilmoita asiaton viesti
Laitanko äänen tuolle jäykkyydelle?
Ilmoita asiaton viesti
Juu. Sopii siihenkin. (Myöhäinen vastaus johtui siitä, että olin tutustumassa markkinoihin – paikallisella torilla. Sielläkin hinnanmuodostus on jäykähköä: kaikki pehmikset maksavat huikeat 2,90€/kpl. Kartelli?)
Ilmoita asiaton viesti
USA ilmoittaa varoasteeksi 27,5 %
Kuitenkin valtion , osavaltioiden ja kuntien menot ovat n 6000 miljardia taalaa
Kun bkt on 15000 miljardia niin todellinne veroaste on ainakin 40 %
Ja jos mukaan lasketaan yksityiset eläkevakuutukset ja trvysvakuutukset kuten Suomi niin saadaan julkisen sektorin kooksi 55-60%
Ja minusta kirkkonn kuuluvan ei kannta valitta veroista, kirkollisvero kun on vapaaehtoinen jäsenmaksu, mutta sekin luetaan veroasteeseen
Ilmoita asiaton viesti
Heliste, nyt ei ruveta kinaamaan. Nyt tehdään ehdotuksia ja niitä voi kannattaa. Jokaisella saa olla oma näkemys ja kaikki huomioidaan. Se on sitä demokratiaa.
Ilmoita asiaton viesti
a) Lähes jokaiselle suomalaiselle riittää, kun saa tasaisin väliajoin ilmaista viinaa. Tässä suhteessa päästään halvalla. Normaali ruskea kirjekuori tietenkin vallassa olevalle puolueelle. Paska juttu täälläkin on se, ettei tiedä, mikä se kulloinkin on.
b) Katso kohta a)
c) Kansa opetetaan kyllä lukemaan, mutta aika vähissä taitaa olla tänä päivänä. Virallisen näköiset paperit ja proobushkat saavat ne aivan villiksi. Ruuvitalttakoulutuksen saaneet osaavat periaatteessa käyttää ruuvitalttaa. Hiihto on ehdottomasti kielletty puheenaihe, siitä saattaa tulla kapakassa turpaan.
d) Sijainti Venäjän markkinoita ajatellen on hyvä, mutta rajaa pidetään käytännössä kiinni. Venäjä on devalvoimassa, joten paine sikäläisten elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden tuontiin kasvaa entisestään. Venäjälle ei lähiaikoina päästä, joten unohdetaan koko juttu.
Ilmoita asiaton viesti
Lisäänkö sitten äänet korruptiolle (a) ja huonolle koulutukselle (c)?
Ilmoita asiaton viesti
Laita ihmeessä, vaikka d) taitaa sittenkin olla tärkein.
Ilmoita asiaton viesti
Viittaako verot siihen, että investoiminen olisi liian kallista?
Toinen kohta olisi ikäänkuin -b.
Mutta jos muotoillaan se näin:
Jäykkyys. Epädynaaminen kojeisto, jossa mittavalla byrokratialla on sama vaikutus kuin hiekalla rattaissa. Erilaisten (ja toisinaan maksullisten) lupalappujen kanssa saa olla tarkkana ja työaika kuluu virastorallissa enemmän kuin varsinaiseen työntekoon. ?
Ilmoita asiaton viesti
Mutta jos paperit liitteineen ovat kunnossa päätös tulee vajaassa vuodessa eli ns. pitkä bumerangi?
Ilmoita asiaton viesti
c-kohdasta on pakko kysellä, mitä ihmettä tuo tarkoittaa? Selittäisikö joku millä tavalla suomalainen koulutustaso on surkeaa, ja verrattuna mihin? Löytyykö tellukselta sellaista kolkkaa, jossa koulutus on paremmalla tasolla? Ja kun tuolla muualla tätä tarkennetaan kielitaitoon, niin saman kysymyksen voi esittää siltäkin osin. Kun kaupan kassoillakin näyttää olevan melkoisia lippurivejä rinnuksissaan kielitaidon merkiksi. Onpa tullut joskus käytyä sellaisissakin maissa, joissa kassan kanssa on turha yrittää haastella edes maan valtakielellä.
Niin, ja ääni kohdalle d). Nuo mainitsemasi logistiikkakustannukset ovat toki osa totuutta, mutta kustannuskilpailukykyyn liittyy myös paljon muuta.
Ilmoita asiaton viesti
C-kohta oli esimerkkinä, että mikä kaikki voisi olla pielessä. Jos ei katso c-kohdan olevan oikea niin jättää vain antamatta äänensä sille.
Kalleus on rekisteröity. (Lisää ehdotuksia eri syistä saa laittaa ja muiden tuomia ajatuksia kannattaa.)
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitukseen on kätketty hyttyskarkotin juhannuksen kunniaksi, ja joku tähän liimapintaan varmasti jää. Siinä luetellaan keskeisiä tuotannontekijöitä eli kilpailukykyä määritteleviä asioita. Siitä pitää sitten valita, että mikä on huonosti. Jos se on d), koska koulutus se ei ole havaintosi mukaan, vaihtoehtoina on joko sisäinen tai ulkoinen devalvaatio.
Sitten pitää arpoa, onko sisäinen devalvaatio parempi ratkaisu kuin ero eurosta.
Korostan nyt varmuuden vuoksi, että avauskommenttini jatkoi Henrin mustan huumorin linjoilla. En missään nimessä kannata sisäistä devalvaatiota, koska se tuppaa olemaan erittäin hankala, pitkä ja epäonnistumisille altis projekti, mitä ei helpota euroalueen nollainflaatio ollenkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Nojaa, ehkä minun osaltani kärpäspaperina toimi ennemminkin tuo Kauppisen kommentti, joka oli jo vastaus avaukseen. Mutta näistä saa ilmeisesti kinata enemmän huomenissa, joten ei siitä sen enempää tällä kertaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä kysymys pitäisi kääntää niin, että mikä on se Suomen valtti joka saisi yritykset investoimaan tänne eikä esimerkiksi kivenheiton päässä olevaan Viroon?
Ilmoita asiaton viesti
No se on sama asia kääntäen. Kun investoinnit ovat kuitenkin hyvin heikkoja, mutta jossain muualla on paremmin asiat niin voisi olettaa, että jollain muokkauksella saisimme Suomenkin paremmaksi kohteeksi investoinneille.
Ilmoita asiaton viesti
”…että jollain muokkauksella saisimme Suomenkin paremmaksi kohteeksi investoinneille.”
Miten? Kuten tuossa linkittämässäni artikkelissa professori Matti Viren sanoo:
”Kaikki puolueet kannattavat korporatistista kolmikantaa, ilmaista korkeakoulutusta ja muita ”ilmaisia” palveluksia, valtiollista radio- ja tv- monopolia, uusia veroja ja jatkuvasti kasvavaa säätelyä, valvontaa ja urkintaa.”
Eli myös Perussuomalaiset vai kannatatko esimerkiksi sinä perussuomalaisena työmarkkinoiden vapauttamista ja ay-liikkeen laillisen erityisaseman purkamista eli korporatistisen kolmikannan purkamista?
Ilmoita asiaton viesti
Pohditaan keinoja sitten, kun ensin on saatu otos talteen.
Ilmoita asiaton viesti
Katsopa Etlan tutkimuksen kuvio 2 , eivät investoinnit ole romahtaneet, vähentyneet toki ,mutta olemme edelleen vuoden 1990 tai 2000 tai vuoden 2005 tason yläpuolella
Kiinteiden investointien määrä koko taloudessa vuoden 2000 hinnoin:
alentumisestaan huolimatta investointien määrä on lähes kaksinkertainen
1990-luvun alun lamavuosiin verrattuna
http://www.etla.fi/wp-content/uploads/2012/09/dp12…
Ilmoita asiaton viesti
http://www.ek.fi/ek/fi/ajankohtaista/ekn_investoin…
Heliste, tässä blogissa ei kinastella, vaan jätetään se sitten tuonnemmaksi johtopäätösten yhteyteen.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmeisesti faktat eivät kelpaa tähän blogiin
Ilmoita asiaton viesti
Fakta on, että on työttömyyttä. Paljon työttömyyttä. Liikaa. Silloin ei ole tarpeeksi investointeja ja me jauhamme vajaakapasiteetilla jotain.
Nyt sopii ehdottaa omien näkemyksiensä mukaan, miksi asia on näin. Vedellään ne johtopäätökset huomenna.
Ilmoita asiaton viesti
Minun mielestä B ja D on ne ongelmat ihan oikeasti.
Ilmoita asiaton viesti
Samaa mieltä. Laki ja säädökset eivät ole enää oppaita yhteisen hyvän eteen toimisesta. Lakia rikotaan säälimättä ja toivotaan, ettei toinen lähde käräjille. Jos taas lähtee, niin sitten viivytellään viimeiseen asti, jotta saadaan itselleen maksimaallinen hyöty ennen sanktioita, jos sellaisia sitten tuleekaan. Kakkosena tulee kalleus ja sen kyljessä kiinni koulutus. Jos tuonti ja vientieurot eivät ole tasapainossa, niin hälytyskellojen pitäisi soida. Kyllä se varmaan soikin, mutta ei rikkinäisestä kellosta ääntä kuulu.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen mielestä meillä on ”luotettava” oikeuslaitos. Oikein hirvittää ajatella, mitä hän sillä tarkoitti.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi on kallis sosialistivaltio, jossa sijoittaminen ja bisneksenteko lähentelee hyväntekeväisyyttä.
Suomi ei kuulu Länsi-Eurooppaan, vaan Itä-Eurooppaan ja se avaisi varmasti Venäjälle ja Aasiaan mahdollisuuksia, jos ei hallitus ja muut länsimaiseen federaatiokehitykseen luottavat sitä sotkisi.
Ilmoita asiaton viesti
BINGO!!!!Kerrankin joku joka osui naulankantaan.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi kaivosalalla investointeja on tullut ja nimenomaan ja valitettavasti lähinnä ulkomailta, ainakin näihin päiviin saakka. Voisiko vertailu muihin toimialoihin paljastaa jotakin?
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kysymys. Ilmeisesti teillä on jotain mielessä, kun luin tuota jälkimmäistä kysymystä puolittain vihjailevana. Kertokaa toki.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ollut tarkoitus vihjailla vaan kysyä asiaatuntevilta. Viime vuosina on ollut kiihkeähköä keskustelua siitä, että kaivoslainsäädäntömme, ympäristölakimme ja maanomistuslakimme olisivat edelleen, lukuisista kiristyksistä huolimatta, liian löysät. Kaivosalalla taas pelätään, että juuri lakien tiukentaminen torppaa ulkomaiset investoinnit.
Voisin siis yleistää kysymykseni koskemaan lainsäädäntöä, viranomaisvalvontaa, yleensä. vastaavaa, josko sieltä löytyisi selityksiä?
Ilmoita asiaton viesti
Tuolla on jo pohdittu, että lakimme ovat tiukat ja jäykät. Haluatteko laittaa äänen tälle? Ei ole väliksi, vaikka näin ei olisikaan. Tarkoitus on saada kasaan näkemykset, miksi asiat ovat pielessä.
Ilmoita asiaton viesti
Siis ääni b:lle.
Ilmoita asiaton viesti
Selma. 🙂 Pitää tehdä jossain vaiheessa reippaampi tarkistuskierros. Jos sitten iltasella, kun muutoin kommentointi rauhoittuu.
Ilmoita asiaton viesti
Kaivosteollisuuden osalta vaikuttaa verotus, joka on kaivosyhtiön näkökulmasta huippuhyvä verrattuna muualle maailmaan. Jopa parjatussa Kongossa, jota kaivosteollisuus ”ryöstää”, on korkeampi verotus kuin Suomessa.
http://ohjelmat.yle.fi/ulkolinja/napapiirin_kongo
Ilmoita asiaton viesti
e) Liian kallista. Suomen käyttämä valuutta ei ole yliarvostettu (kuten mikään vapaasti markkinoilla hinnoiteltu ns. kelluva valuutta ei ainakaan pitkiä aikoja voi ollakaan), mutta suomalainen palkansaaja saa sillä suomalaisesta kaupasta liian vähän, joten hän joutuu pyytämään niitä työnsä vastineeksi enemmän kuin esimerkiksi virolainen virkaveljensä.
Ilmoita asiaton viesti
Laitan merkinnän, että on liian kallista. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Myös nuiventunut suhtautuminen maahanmuuttajiin on osaltaan vähentänyt ulkomaista kiinnostusta suomea kohtaan.
Ainakaan kyse ei ole energian hinnasta – etenkin sähkö on edelleen Suomessa teollisuudelle halpaa, euroopan neljänneksi halvinta: http://epp.eurostat.ec.europa.eu/tgm/graph.do?tab=…
Ilmoita asiaton viesti
Merkitsen, että ”asennevamma” on saanut yhden äänen.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi ei investoida Suomeen?
Edustan luultavasti tavis kansalaisen näkemystä. Ja meitä on paljon. Eli emme oikein tiedä.
Vika lienee politiikoissa ja herroissa yleensä?
Kysymykseen investointien vähyydestä ainakin työvoimavaltaisilla aloilla.
Olen tullut, seuratessani talouseliitin käymää keskustelua, siihen tulokseen, että tuotantolaitoksen omistajan ja työnteettäjän näkemys
työntekemisen tehokkuudesta palkkoihin nähden lienee kilpailukyvylli-sesti negatiivinen?
Meistä katsottuna Aasian itä-ja kaakkoisrannikon maihin nähden kilpailukykymme saaminen edellä mainittujen maiden tasolle, edellyttää tuotantotekijöiden samaistumista.
Jos tuotannontekijänä puhutaan ihmisistä työntekijöinä, niin vertailu tulisi asettaa heidän elämiseensä ja elintasoonsa liittyviin asioihin. Kuten yhteiskunnallisiin asioihin. Asumiseen, terveydenhoitoon, työsuojeluun ja työmarkkinapolitiikkaan yleensä.
Jos ne samastettaisiin täällä edes lähelle samaa tasoa, niin ehkä kilpailukykykin muuttuisi investoinneille positiiviseksi? Mene ja tiedä.
Tuotannontekijöiden muuttuminen e.m. maissa suomalaiseen tasoon nähden ei taida olla aktuellia ihan lähimpien vuosikymmennien aikana.
Ehkä suuntaus kilpailukyvyn parantajana täällä onkin siinä, että tänne muodostuu muualta muuttaneiden työvoima-armeija. Joka suostuu tulevaisuudessa vaatimattomampaan elintasoon.(Vertaa esim. vaihetyöntekijän palkkaa ja elintasoa täällä ja kaukoidässä.)
Joku saattaa tukeutua työväenpuolueiden ja ammattiliittojen perään. Eikös ne jo nykyisinkin toimi markkinavoimien ehdoilla?
”Halpatyövoima” tietysti luo laskupaineita sellaisille ”pisnesaloille”, kuten asuntomarkkinat. Joka taviksellekin on hyvä juttu.
Suostuvatko suomalaiset työntekijät tälläiseen tuotannon tehostamiseen, omistajien saaman hyödyn vuoksi onkin eri juttu?
Jos eivät, miten he panisivat hanttiin? Sitäkään en tiedä.
Ilmoita asiaton viesti
Työvoimavaltaisilla aloilla työ korvaa pääomaa eli investoinnit ovat luonnostaan pieniä
Ilmoita asiaton viesti
Ja tämä tahtoo sanoa, että on liian kallista. Laitan siihen tukkimiehen kirjanpidolla merkinnän. Korjatkaa, jos tein väärän tulkinnan.
Ilmoita asiaton viesti
Kopin tuotanto palasi Taiwanista Hankoon,koska näin säästetään.
Salcomp muutti Kiinaan,mutta kulut nousivat 5 %.
Kulut ovat kokonaisuus,jota tuottavuus täydentää. Tuotannon palkat on niin pieni kuluerä,ettei suurikaan palkan vaihtelu näy lopputuotteen hinnassa ovat nykyään
Ilmoita asiaton viesti
Miksi [Suomeen] ei investoida? Kysyisin: miksi suomalainen pääoma ei investoi. Eivätkö kannattavat investoinnit tuo vaurautta Suomeen vaikka tuo pääoma investoitaisiin ulkomaille.
Puhutaan paljon siitä, että ulkomaalaisten omistajien pitäisi investoida Suomeen. Mutta onko kansallinen etu, että ulkomainen kapitalisti vaurastuu sen sijaan, että Suomalainen vaurastuisi.
On myös tasa-arvokysymys, että Suomeen ei kerry pääomaa. Köyhä kansa on nöyrä ja helposti hallittava valtion edessä.
Varsinainen syy investointien puuttumiseen on poliittisesti johdetun talouden halu panostaa kulutukseen säästämisen ja säästöjen investoimisen sijaan. Mieluuummin syödään pääoma kuin annetaan sen kumuloitua tulevien sukupolvien hyväksi.
Ilmoita asiaton viesti
Katsopa Etlan tutkimuksen kuvio 2 , eivät investoinnit ole romahtaneet, vähentyneet toki ,mutta olemme edelleen vuoden 1990 tai 2000 tai vuoden 2005 tason yläpuolella
Kiinteiden investointien määrä koko taloudessa vuoden 2000 hinnoin:
alentumisestaan huolimatta investointien määrä on lähes kaksinkertainen
1990-luvun alun lamavuosiin verrattuna
http://www.etla.fi/wp-content/uploads/2012/09/dp12.
Ilmoita asiaton viesti
”Ainakaan kyse ei ole energian hinnasta”
Aivan varmasti kyse on myös energian hinnasta, mutta se on vain yksi osatekijä, työn sivukulut ovat verotuksen vuoksi liian suuret ja Suomen hintataso on saman verotuksen vuoksi liian korkea.
Ilmoita asiaton viesti
Kuinka halpaa sähkön pitäisi olla? Nyt jo käytännössä Euroopan halvimmasta päästä. Kyllä jossain muualla on vika.
Ilmoita asiaton viesti
”Kuinka halpaa sähkön pitäisi olla?”
Tarpeeksi halpaa on oleellista niille yrityksille joille sähköenergia on merkittävä menoerä.
Ilmoita asiaton viesti
Merkitsen muistiin, jotta kallista on?
Ilmoita asiaton viesti
Vai että euroopan mittakaavassa halpaa on? 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Verotus ei ole halpaa, mistä tuossa olikin maininta. Se, että joku osatekijä on edullista ei tarkoita automaagisesti, että kokonaisuus on edullista.
Ilmoita asiaton viesti
a ja d
a) Hallitusammattilaisten hyvävelimafia sekä tuetaan valtiovallan puolesta jostain syystä tiettyjä sektoreita todella runsaasti. Jos et toimi näillä sektoreilla niin unohda koko homma. Mieleen tulee esimerkiksi kaivosteollisuus sekä tuulivoima.
d) Paluu markkinaehtoiseen valuuttaan olisi mannaa.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, näille ruuduille mäkin taidan panokseni laittaa.
Eli ääni vaihtoehdoille a ja d.
Ilmoita asiaton viesti
Yksi todellinen syy siihen miksi investoinnit tökkivät Suomeen on se että meidän verotuslainsäädäntöä muutetaan jatkuvalla syötöllä. Koskaan et voi olla varma mitä ensi vuonna päätetään. Päätökset on ehdottomasti tehtävä pitemmälle aikajaksolle myös verotuksen suhteen, jotta yritykset voivat suunnitella toimintaansa pidemmällä aikajaksolla.
Nythän hallitus perusteli yhteisöveron jokseenkin suurta alennusta sillä että se kannustaisi investointeihin osinkoverouudistuksen ohella. No miten on käynyt kun kuunnellaan suuryritysten, kuten ylikansallistenkin, askelkuvioita? Irtisanomiset jatkuvat. Ei kiinnosta Suomeen panostaminen, siis investoiminen. Syitä voi olla monia ja niitä pitäisi kysyä suoraan noilta yrityksiltä mikä tökkii Suomessa oloon.
Mielikuvituksen puutetta on se ettei hallitus ryhtynyt uudistamaan, toisin sanoen alentamaan, pienten ja keskisuurten yritysten verotusta. Niiden määrä kun ainakin toistaiseksi on suurin ja veronalennuksen kohdistaminen niille olisi vaikutukseltaan luonut paljon paremmat edellytykset kasvulle ja työllisyydelle.
Ilmoita asiaton viesti
Eli b) epävakaa lainsäädäntö.
Ilmoita asiaton viesti
Yksi jäykkä byrokraattinen ”kommunistivirkamiesarmeija” ääni tuli Puheenvuoron ulkopuolelta.
Ilmoita asiaton viesti
Jaahas suhteita ulkopuolellekin. 😀
Ilmoita asiaton viesti
”Suomessa investointeja tehdään tänä vuonna 3,8 prosenttia viime vuotta vähemmän, VM ennustaa. Yksityiset investoinnit vähenevät 4,5 prosenttia eli julkiset investoinnit vaimentavat laskua. Kuismasen mukaan investointien lasku heikentää talouden tulevaa kasvupotentiaalia.”
Näin kirjoittaa Taloussanomissa Johannes Niemeläinen.
Ilmoita asiaton viesti
Mitenkäs, kun Ruotsin 3 vuoden kasvuennuste menee jonnekin +7%:n tienoille? Ainakin hallituksen toiveissa:
http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2013/04/15/ru…
Ilmoita asiaton viesti
Vakavasti sanoen kaikki a-d. Koulutuksesta (c) tarkennuksena, että ehkä osittain vääränlaista, jonka seurauksena ei sitten osata käyttää populaa tekemään tehokkaasti oikeanlaisia ja kysyttyä korkean jalostusasteen laatukamaa. Siis:
a) maan tapa, b) lansäädäntö joskus poukkoilee ja yllättää vakauden, c) koulutus, (kts. yllä Kauppisen kommentti) d) väärä valuutta, ja kaiken kruunaavat sitten nuo edellä mainittujen ufologioiden heijastukset.
Nokiaa olen yksinkertaisuudessani yrittänyt avittaa pienosuudella, mutta kun ei… ”Turskall ympär korvia”
Ilmoita asiaton viesti
mihin kannattaa investoida?
sinne missä on kysyntää ja kasvua.
suomessa on negatiivinen kasvu, kysyntä lähentelee nollaa.
elikkä ainut motiivi investoinnille olisi luoda teollisuutta joka vie tavaraa kiinaan. eli täytyisi olla kilpailukykyä että kannattaisi. euro on vähintäin 30% liian kallis. alussa eurolla sai n. 0.7 dollaria, nyt 1.3. elikkä kustannustaso on lähes kaksinkertaistunut valuutan revalvoitumisen vuoksi.
http://www.labour.fi/tutkimusjulkaisut/raportit/ra…
Tiivistelmä
Suomalaiset monikansalliset yritykset vähensivät globaalin talouskriisin vuosina 2007–2010 henkilökuntaansa eri puolilla maailmaa sijaitsevissa tytäryhtiöissä yhteensä 82 000 henkilöllä, josta valtaosa eli 66 000 toteutui Suomessa. Suomessa lähes puolet henkilöstövähennyksistä toteutui 30 suurimmassa yrityksessä. Selvimmin liiketoiminnan painopisteen siirtyminen ulkomaille näkyi rakentamisessa ja tietyillä palvelualoilla. Paperi- ja metalliteollisuudessa henkilöstö supistui enemmän Suomessa kuin ulkomailla, mutta erityisesti sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa yritysten liiketoiminnan laajentaminen jatkui Aasiassa globaalista talouskriisistä huolimatta.
Ilmoita asiaton viesti
Tulkitsen tämän, että Suomeen on kallista investoida (koska huokeampiarvoisella valuutalla ainakin ulkomaisia investointeja voisi odottaa tulevan lisää.)
Tämä tosin sitten lisäisi ostovoimaa ja veropohjaa. Sisämarkkinat piristyisivät ja verotustakin voisi keventää tulojen kasvaessa ja sosiaaliturvamuotoisen tulonsiirron vähetessä.
Ilmoita asiaton viesti
Pienet ja keskisuuret yritykset olivat kaikkein suurin työllistäjä. Miksi siis ei kohdisteta verotuksen keinoin kuten suuryrityksille veronalennusta jotta niillä olisi paremmat kasvun edellytykset? Miksi ruokkia maasta poistuvia ja työttömyyttä lisäävää sektoria?
Miksi rakentaminen tyssäsi paljon, vaikka korkotaso on ollut alhainen? Johtuuko kuitenkin rahoituksen saannista?
Teollisuuden suhdanteet ovat nyt jo lähellä 1990 laman ajan suhdannetta.
Verot ja veronluonteiset maksut 1975-2012.
Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2004-2011; osuus kaikista Suomessa toimivista yrityksistä on noin 20 % ja henkilöstöstä noin 15 %.
Vaikeasti työllistyvien määrä näyttää kasvaneen tasaisesti.
Ongelmia on myös koulutuksen tasolla. Kaikkein suurin apu lienee oppisopimuskoulutuksessa kunhan se toteutetaan joustavasti ilman suurempaa byrokratiaa. Kuten edellä kuvataan on ulkomaisten tytäryhtiöiden osuus pieni niin määrältään kuin työllistäjänäkin, joten en ymmärrä oikein hallituksen panostamista veronalennuksiin juuri tuota ryhmää ajatellen.
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoinen aihe. Yksi syy on rahamiesten kertoman mukaan hallintarekisteriin liittyvä lainsäädäntö. Korostan, että en ole tämän asian asiantuntija.
Sampo/Ifin yhtiökokouksesta (18.4.2013) saatujen ja siellä kuultujen tietojen mukaan Suomeen ei investoida, koska Euroopassa hallintarekisterilainsäädäntö on vain Suomessa, Kreikassa ja Albaniassa niin takapajuinen, että halutaan tietää, ketkä kaikki pörssiyhtiöitä todellisuudessa omistavat.
Hallintarekisteriä halutaan uutistietojen mukaan laajentaa koskemaan myös kotimaisia omistajia. Asia Suomessa etenee uutistietojen mukaan six-pack hallituksen toimesta.
Ilmoita asiaton viesti
Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että tietoni omistuksistani on verottajan tiedossa.
Tässä nyt oli kyse enempikin sellaisista investoinneista, että polkaistaan yritys käyntiin, kääritään hihat ja ruvetaan hommiin.
Bloombergin tv-puolella pyörii mainoskatkoilla jos jonkinlaista ”investoi meidän maahamme” -mainoksia. Kyllä niitä mainospuheita kuunnellessa väistämättä tulee tehdyksi vertailua Suomeen.
Ilmoita asiaton viesti
Tarjoamistasi vaihtoehdoista päädyn pitämään liian kalliina investoijille. Velalla kyllästetty ja siksi solmussa,ei ole oikeastaan varaa keikuttaa venettä ilman katastrofia..
Ilmoita asiaton viesti
Valitsen kohdat a, b, c ja d.
a – Korruptio Suomessa on todella laajalle levinnyttä ja ennen kaikkea sen säännöt ovat koko muulle maailmalle täysin mahdottomat käsittää. Sen huomaa jo siitä, että he luulevat ettei Suomessa ole korruptiota!
b – Koskaan et voi etukäteen arvata mitä uusia, ihmisjärjelle käsittämättömiä kiusaveroja eduskunnassa ensi kuussa keksitään yrittäjien pään menoksi.
c – Koulutustaso todella on surkeata: Ihmisiä koulitaan pelkäämään fantasioita luonnonkatastrofeista, tuntemaan syyllisyyttä siitä mitä he tai heidän esi-isänsä eivät koskaan ole tehneet, tiedostamaan oman oletetun homoseksuaalisen minänsä ja laulamaan kumbayaata leirinuotion ympärillä.
d – Hmm. Milloin Suomen valuutta on yliarvostettu? Silloinko vasta kun siivojan kuukausipalkalla voi elää vuoden toisessa maassa kohtuumukavasti? Nykyisin pystyy kai elämään vain noin puoli vuotta?
Ilmoita asiaton viesti
Liikaa kontrollia? Pystyttäisiinkö suomalaiset menestystarinat toistamaan tämän päivän suomessa, vai tulisiko byrokraatti ja veisi?
Muuten D.
Ilmoita asiaton viesti
Suurin syy on käsitttääkseni D, johon sisältyy paljon investointijarruja, kuten esim. liian vahva valuutta, sopimaton maantieteellinen sijainti (syrjäinen, rajalliset kuljetustapamahdollisuudet ((vain meritse)) jne.
Toinen syy on suomalaisten asennevamma ja huono kielitaito. Ne voitaneen laskea kohtaan C. Suomalaiset kuvittelevat olevansa jokin hyvinvoinnin kehto ja älykkyyttään ja innovatisiivisuuttaan he pitävät aivan liian korkeina.
Myös kohdalla B on merkitystä. Suomen verotus ja lainsäädäntä yrittäjän kannalta on epävakaa. Liikaa byrokratiaa.
Siinnä tiivistettynä ja erittäin yleisluontoisesti otettuna. Siis:
1. D
2. C
3. B
Ilmoita asiaton viesti
Myllyniemi, ”marisemalla” jota harrastat,jos luulet,että sillä saamme Suomi nousuun, olet väärssä. Pistä haalarit päällesi ja tee ihan oikeata työtä ja anna meidän ”puoli hullujen” työnsä tehneenä, elää nettimailmaa ja olla ”mulkkuja”.
Ilmoita asiaton viesti
Lisäänkö tämän vuodatuksen tuohon ”asennevammaan”, mitä Ville Kauppinen ehdotti?
Niin, ja olen jo kertonut, että voisitte aivan hyvin lopettaa murehtimisen minun tilanteestani.
Kirjoitan seuraavan analyysini sitten haalarit päällä, jos se teidän mielenrauhaa edesauttaa. Haluan vain olla avuksi.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni kaikki 4 kohtaa sopivat Suomeen.
Mutta nuo 4 kohtaa sopivat myös muihinkin Pohjoismaihin joten itse uskoisin,että meitä ei vaan yksinkertaisesti tunneta riittävän hyvin ”suuressa maailmassa”.
Tietysti joissain piireissä tunnetaan esim.ralli,kiekko,formula jne.
Mutta viimeistään,kun katsoo karttaa jossa me sulaudutaan johonkin Venäjän kylkeen,niin alkaa käsittää tosiasioita.
En malta olla lisäämättä:Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku!
Ilmoita asiaton viesti
Itse asiassa mikään noista vaihtoehdoista ei ole syy huonoon menestykseen
Suurin syyllinen on merkonomijohtaminen, joka on sammuttanut uudet ideat ja uusien tuotteiden syntymisen ja meidän tuotteemme ovat maailman mitassa neukkuajan sinkkiämpäreitä, joita yritämme epätoivoisesti myydä.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos. Nyt vielä kysyisin, että mikä estää ulkomaalaista pistämään paalua kiinni ja perustaa yritys tänne, joka ei tekisi sinkkiämpäreitä, vaan esimerkiksi double grade -teräsämpäreitä?
Tästä on kysymys.
Ilmoita asiaton viesti
Siihenkään ei vaikuta mikään esittämistäsi vaihtoehdoista.
Suomi on vain tuntetamaton ja syrjässä kaikista markkinoista
Mutta jos Suomi tunnetaan niin kyllä tänne investoidaan,ja yksikkö ei vaadi ympärilleen suuria markkinioita esim Samsung pisti pystyyn tutkimuskeskuksen Nokian raunioille .
Miksi se ei pistänyt sitä Piilaaksoon ?
Tai Google pisti pystyyn serverifarmin ?
Tai kaivokset on pääosin ulkomaisten sijoittajien omistuksessa ?
Mutta suomalaiset odottavat jotain sinkkiämpärivalmistajaa
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä on, tämän vuoksi heti 1. kommenttiin laitoin, että tehkää niitä ehdotuksia, miksei Suomeen investoida. Laitoin muutaman alkuun esimerkinomaisesti pienen kuvauksen kera, jotta on helpompaa pohtia näitä syitä.
Millaisen ehdotuksen sitten teette tähän? Senkö, että olemme maantieteellisesti huonossa paikassa? Mihin valtakunnan rajoja pitäisi siirtää?
Ilmoita asiaton viesti
Ei tietysti mihinkään, pitää vain houkutella sellaisia sijoitajia ja sellaisia funktioita , joille tarjoamme lisäarvoa.
Kuten esim Google tai Samsung tai kaivosteollisuus
Mutta vielä parempi on luoda itse suomalaisomisteista toimintaa, sitä ei tarvitse houkutella tänne
Mutta se vaatisi taas muunlaista ajattelua kuin merkonomiajattelu
Ilmoita asiaton viesti
desk overflow:
’Oikea vastaus’ Susijumalan ’väärään kysymykseen’
http://petrif.puheenvuoro.uusisuomi.fi/143013-oike…
Kiitos ja anteeksi…
Ilmoita asiaton viesti
Kerroin kyllä, että tämä puretaan huomenna.
Ilmoita asiaton viesti
Arvelin näin, siksi pahoittelut ennenaikaisesta vastineesta 🙂 täky oli ”liian hyvä”…
Ilmoita asiaton viesti
Sanoisin että kohta d on merkittävin tekijä näistä. Perustelen tämän viimeaikaisella kustannuskehityksellä verrattuna moniin kilpailijoihin. Perusteena käyttäisin Eurostat:n dataa BKT-deflaattorista:
http://epp.eurostat.ec.europa.eu/tgm/graphCreator….
Kyseessä on siis nominaalisen ja reaalisen BKT:n suhde. En usko että tuollaista eroa voi Suomen ja Saksan välille syntyä ilman vakavia seuraamuksia taloudellemme.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä kohtaa olen itse samaa mieltä, mutta en voi sitä ilmoittaa, koska persu ja änkyrä. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
ÄÄNESTÄN: c)
”Koulutustaso on surkeaa.”
Mielestäni ongelma on ainakin insinöörien ja maistereiden massakoulutus. En viitsi edes sanoa kuinka surkeaa porukkaa noista laitoksista tulee ulos, itseni (ehkä) mukaan lukien. Ehkä se johtuu jostain englannin kieliopin tankkauksesta laskuharjoitusten jäädessä sen vuoksi taka-alalle. Tiedä häntä.
Koulu ei opeta ajattelemaan itse. Itse pitää oppia ajattelemaan itse 😉
Sosiaalisia taitoja ei opetettu ainakaan 1990-luvulla missään, esim. väittelytaitoa ja tervehtimistä. Ne, jotka osaavat väitellä ja käyttäytyä, ovat saaneet kannustuksen perhepiiristä. Koulussa ei edes filosofia ollut pakollista, meidän ei tarvitse tietää länsimaiden historian merkittävimpiä ajattelijoita edes. Tai sitten jotain on mennyt minulta pahasti ohi, vaikka koulukirjat ahkerasti opettelin ulkoa, ja kokeesta tuli ysi tai kymppi ilman itsenäistä ajattelua.
Joku kommentaattori mainitsi suomalaisten töykeyden. Juuri tuosta se tulee. Itsekin olen kömpelyyteni vuoksi loukannut vahingossa ulkomaalaisia tyyppejä (osaan kyllä englannin kieliopin aika hyvin, jee jee.)
”Investoija joutuu aivan arpapelillä rekrytoimaan väkeä.”
Samaa tekevät kotimaiset henkilöstövuokrausyritykset.
”Kahdeksan kymmenestä on lukutaidottomia,”
Luetun ymmärryksessä on kieltämättä vaikeuksia monella, joskus itsellänikin.
”ja puolet väestöstä ei tiedä mikä on ruuvitaltta.”
En tiedä minäkään, vaikka olen insinööri. Tai tiedänpäs sittenkin: se on sama kuin ruuvimeisseli. Menikö oikein?
”Joku osaa mainita fysiikasta, että hiihtäjät ovat ainoita, jotka sitä tarvitsevat.”
Newtonin mekaniikan lait mm. määräävät pidon ja luiston. Vai tarkoititko fyysistä kuntoa, eh? No joo… vitsivitsi.
Ilmoita asiaton viesti
Ruuvitaltasta: meni se oikein.
Ilmoita asiaton viesti
Oman kokemukseni perusteella Rissasen havainto on aivan oikea.
Jos vertaa esim. oman alani tyypillistä opetusta vaikka Jorma Tuomaalan kirjaan ”Luova koneensuunnittelu”, on nämä kaksi asiaa kokolailla eri galaksista.
Jatkuva tuntimäärien vähentäminen keskihallinon paisuttamiseksi ei ole omiaan pitämään hyviä opettajia remmissä ja kehittämään koulutusta eteenpäin.
Ilmoita asiaton viesti