Akateeminen taksikuski
Suomessa on edellisen yhteisen eurooppalaisen valuuttakokeilun romahduttua korkeasti koulutettujen työttömyys kasvanut trendinomaisesti. Ilmiötä voi toki selittää sillä, että korkeakoulututkinto on yhä useammalla suomalaisella. Sama ilmiö on myös Yhdysvalloissa. Kanadalaisekonomistit ovat tutkineet ilmiötä. Näyttäisi siltä, että ongelma ei ole yksinomaan koulutettujen, vaan sitä kautta myös vähemmän kouluttautuneiden.
Yhdysvalloissa on toki ns. pilipaliyliopistoja, joissa pohditaan kursseilla henkevästi mm. kirjahahmo Harry Potterin mahdollista olemassaoloa. Silti havaittiin, että 70-luvulla akateeminen tutkinto löytyi yhdeltä taksikuksilta sadasta, nykyisin viideltätoista. Toinen huomioitava seikka oli se, että akateemiset sitten vyöryävät rutiinitason töihin, kuten kaupan kassoille. Aiemmin kassoilla olleet vähemmän koulutetut ihmiset taas painuvat yhä alemmas ”työhierarkiassa”, ja niin putoaa ansiotasokin. Automatisaatio on astunut perinteisesti akateemisesti koulutettujen työmaailmaan – todennäköisesti pysyvästi.
Suomessa jaksetaan yhtä lailla uskoa kouluttautumisen pyhään voimaan. Joillekin vanhemmille ikäluokille lastenlapsien ylioppilastutkinto on edelleen ihmeellisen ja poikkeuksellisen älykkyyden symboli. Se johtuu siitä, ettei heidän ollessa nuoria kovin moni tutkintoa suorittanut. Korkeakoulututkinnoista on TEM:n virkamies Pekka Tiainen todennut seuraavaa vuonna 2011: ”Koulutustsunami on ehkä liikaa sanottu. Pitäisi kai puhua tulvasta, joka ei olekaan laskenut.”
Tiainen kehottaakin akateemisia työttömiä hakeutumaan hanttihommiin. Toki niin, että lisenssiaatin tutkinnolla ei välttämättä ojankaivuusta saa ihan samaa liksaa kuin huippututkijana. Kaikille tämä logiikka ei kuitenkaan sovi, vaan odotuksista tulee pettymys. ”Tässä tämä minun elämäni ja kohtaloni nyt sitten oli.” Syrjäytymisvaara syntyy.
Ylemmät toimihenkilöt -yhdistyksen vpj. Lotta Savinko vihjaa selkeämmin sisäisen devalvaation ihanuuksiin kuin Tiainen: ”En kehota hakemaan osaamista huonompia töitä, mutta esimerkiksi ylempien
toimihenkilöiden, joilla on ollut hyvin palkattu työ, kannattaa jossain
vaiheessa puntaroida, että tulisiko palkassa vähän vastaan ja pääsisi
sitä kautta uuteen vauhtiin.”
Mutta eihän tämä politiikoille riitä. Sisäistä devalvaatiota on saatava ajettua Suomeen enemmän. Nuorisotakuu on yksi keino, mutta kaikilla puolueilla tuntuu olevan samansuuntainen resepti: harjoittelua ja työkokeilua kaikilla eri nimikkeillä. Yhteistä näillä on kaikessa yksinkertaisuudessaan se, että omalla työllä ei voi tulla toimeen. Näillä ideoilla ja toimilla saadaan kyllästetyksi yrityksille likimain ilmaista, mutta yhteiskunnalle kallista halpatyövoimaa.
Olen havainnut, että täällä on sanottu Suomen tarvitsevan enemmän ”innovaatiota”. Siellähän sitä kortistossa makaa akateemista tuotekehittelijää, jotta ei muuta kuin pistäkää ihmeessä tuotelabrat pystyyn. Oletan yhteiskunnan odottavan kieli pitkänä näistä tulevia veroeuroja. Samalla vähenisi korkeasti koulutettujen ihmisten työttömyys, ja heidänkin elämänlaatu paranisi.
Ilmeisesi esityslistalla tulee olemaan vielä sekin, että firmat saisivat vallan lomauttaa palkkalistalaisia ja ottaa tilalle yhteiskunnan maksamia nuorisotakuulaisia. Milloinkohan hoksataan, että sisäinen devalvaatio on sama tie kuin Kreikan tie? Haluammeko me todellakin sitä?
Minusta korkeastikoulutettujen työttömyys ei suinkaan johdu valuutasta, vaan koulutuspoliittisista valinnoista, pyrkimyksestä maksimoida korkeastikoulutettujen määrä, yhdistettynä tuotantorakenteeseemme.
Korkeastikoulutettujen työttömyys on meillä suhteellisen uusi ilmiö, muttei muualla, joissa akateeminen taksikuski ei ole mikään harvinaisuus
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaako yhteiskunnan kouluttaa reserviin korkeasti koulutettuja, joiden ainoa paikka työmarkkinoilla paikka jolle ylikouluttautuminen ei ole tarpeen? Eikös näin tuhlata yhteiskunnan varoja aivan väärään paikkaan?
Ilmoita asiaton viesti
Tunnen erään filosofian tohtorin joka haaveileepuutarhurin urasta ja onhan täälläkin eräs dosentti joka jatkuvasti valittaaakateemisten työttömyydestä,kun virkoja ei riitä enään demareillekaan.
Ilmoita asiaton viesti
Vielä lisäyksenä omaan kommenttiini; Totta kai myös opiskelija itse laittaa rahaa väärään ’sijoituskohteeseen’. Eikä se määrä suinkaan ole vähäinen. Useimmille se on velkarahaa, joka on myös maksettava takaisin jossain vaiheessa. Valtion opintotuki taas on tavallaan hukkaan heitettyä.
Ilmoita asiaton viesti
Taisi olla vuosi 1998, kun rupesin hieman laskeskelemaan teknillisten AMK:iden (entiset ”tekut”) oppilaspaikkamääriä. Johtui siitä, että itsekin sellaisen penkeillä istuin.
Kelluvan kansallisen valuutan palauttama hyvä taloustilanne vielä puri. Nokia veti väkeä suuressa määrin ennen valmistumisjuhlia. ”Signaalitason” sähkötekniikkaa tuli reippaanlaisesti jo ensimmäisenä opiskeluvuotena.
Tiedostin silloin, että näinköhän tässä nyt hieman ammutaan ylitse paikkamäärien kanssa.
Koulutuskin on sekin omalla tavallaan poliittisen ohjailun taustalla. Koulut nettosivat oppilasmääristä määrärahoja, joten koko kuvio näytti hyödyttävän kaikkia. Omissa ambitioissa oli siihen aikaan vain hamuta edelleen yhä korkeammalle. Seuraavana vuonna ihmettelinkin jo Helsingin yliopistolla matematiikkaa ja fysiikkaa.
Sitten se havahtuminen iski täysillä vastaan: eihän tässä ole järkeä. Silloin kojeisto (koulujen ja työmarkkinoiden hitsaussauma) nikotteli jo hieman. Minulla oli kaikki valmiudet vaihtaa suorittavalle portaalle töihin. Hieman lisäpanostusta ja se oli siinä.
Sitten alkoikin tapahtua. Vielä komennuspäivien aikana telakalla kerroin työkaverilleni, että nyt näyttää siltä (Lehmanin ajauduttua konkurssiin), että tästä tulee deflatorinen lama. Häntä huvitti tuo sanapari niin paljon, että hän jaksoi siitä muistuttaa aika ajoin.
Ja nyt me katsomme aitiopaikalta, miten euroalue taistelee deflatorisessa lamassa.
Saan kyllä paljon sellaista palautetta, että ei tilanne ole niin paha kuin mitä ajattelen. Se johtuu siitä, että minä pyrin aktiivisesti katsomaan tilannetta muutaman vuoden päähän.
Ehkä meilläkin on viiden vuoden päästä akateemsia taksikuskeja enemmän? Ainakin, jos nyt ei tehdä mitään muutoksia. Katsotaan, kuinka käy.
Ilmoita asiaton viesti
Sisäiselle devalvaatiolle kyllä löytyy aivan uusia nimityksiä ja määritelmiä, joten ei ilmiötä voi olla olemassa.
Jenkeissä tohtorit kokevat ihan kunnialliseksi opettaa esim. lukioissa ja paikallis-collegeissa tai siirtyä liike-elämään. Toisaalta siellä myös alan vaihto on joustavampaa eikä herätä epäilyksiä, kuten meillä Suomessa.
Eräs pohjalaisen lukion rehtori yritti hakeutua matikanopettajaksi. Suurin kanto kaskessa oli rekrytoijien ihmettely: ”Miksi sinä haluat työllistyä ”alaspäin”?”
Keskeinen ongelma on järjestelmämme kuolinkankeus – joka suhteessa.
Säveltäjä Philip Glass (s. 1937) elätti itseänsä ajoittain putkimiehenä ja taksikuskina NYC:ssä.
Ilmoita asiaton viesti
USA:n taksikuskien koulutustason pohdinta on siinä mielessä hiukan ongelmallista, että kyseisessä ammatissa toimivat ovat korostetusti siirtolaisia. Itse en ole ainakaan kertaakaan onnistunut kiipeämään syntyperäisen amerikkalaisen ajaman taksin kyytiin, vaikka maassa olenkin jonkin verran rampannut.
Tarkoittaa siis sitä, että korkeakoulututkinto on jostain muualta kuin paikallisista yliopistoista, ja jenkkilään on lähdetty leveämmän leivän perässä, vaikka sitten taksikuskina. Melkoinen osa maailmaa kun on sellaista, että taksikuskin elintaso USA:ssa (tai Suomessa) on melkoinen eldorado kotimaan oloihin ja mahdollisuuksiin verrattuna.
Kouluttautumisen voimaan kannattaa Suomessa edelleen uskoa, sillä koulutustason ja työllisyyden (tai ansiotason) välillä on edelleen vahva yhteys.
Lisäksi, termi korkeakoulutettu on hämäävä, koska se niputtaa yhteen joukon hyvin erilaisia ammatteja ja tutkintoja, joilla on hyvin erilaiset työllistymismahdollisuudet. Olen Wilskmanin kanssa samaa mieltä siitä, että korkeakoulutettujen kohonnut työttömyys on seurausta taannoisista koulutuspolitiikan tavoitteista, joissa ylikorostui koulutettujen määrä. Sen seurauksena koulutusjärjestelmässä on ilmaa. Pieniä yksiköitä, joiden taso voi olla hyvinkin kirjava. Lisäksi paljon koulutusohjelmia, joista valmistuvilla on hyvin rajalliset mahdollisuudet työllistyä koulutustaan vastaaviin tehtäviin.
Sisäistä devalvaatiotakin voi tarkastella monesta eri näkökulmasta. Sen voi toteuttaa kertarysäyksellä kuten Kreikassa, tai sen voi toteuttaa Saksan tapaan. Kertarysäyksellä saadaan varmasti aikaan kokonaiskysynnän, ja sitä kautta niin tuotannon kuin työllisyydenkin romahtaminen. Toisaalta, pitkällä aikavälillä toteutettu (kustannus)kilpailukyvyn reivaaminen lisäisi todennäköisesti investointeja, parantaisi työllisyyttä ja siten lisäisi myös kysyntää.
Että ei kun hartaita toiveita maltillisesta palkkaratkaisusta seuraavalla neuvottelukierroksella. Poliittinen realiteetti kun on, että valuutta pysyy. Eritystoive julkisen sektorin palkkamaltille. Kunnat ja valtio ovat yhteensä niin paljon pakkasella, että tasa-arvotupoilu on jo osoittautunut liian kalliiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä kohtaa te ette ymmärtäneet työministeri Ihalaisen (sd.) uumoilusta? Pointtina oli, että firmat lomauttavat henkilöstöä, ja ottavat tilalle nuorisotakuun piiristä porukkaa. Nuorisotakuu on mm. ”työkokeilua”, ja TEM:n sivuilla työkokeilu on määritelty: työmarkkinatuki ja harkinnanvaraisesti 9€ tai 18€ päiväkorvaus päälle.
Miten tähän liittyy palkkaratkaisut?
Meillä ei ole aikaa kitkutella ”Saksan tapaan”. Huopainen on nostanut esiin sen, että Saksan tehdessä nollalinjaa oli Etelä-Euroopassa velkabuumi – kiitos yhteisvaluutan. Se onnistui. Samalla muistuttaisin siitä, että maaliskuussa 2003 liittokansleri Schröderin esitettyä Agenda 2010 -ohjelmansa julkinen kulutus nousi. Saksa rikkoi Maastrichtin kasvu- ja vakaussopimuksen niin vuotuisen alijäämän kuin kokonaisvelan suhteen.
Jotta me voisimme onnistua tässä nollalinjassa ”Saksan tavoin” tarvitsemme:
a) sen buumin (näyttää nyt vähän toiselta?)
b) varaa vetää julkisen talouden kuralle.
Yhdysvalloissa 2008 myräkän jälkeen julkinen puoli otti taseeseensa moskan, jotta yksityisellä puolella olisi millä mällätä. Pitäisikö Suomen tehdä kiinteällä ”ulkomaan valuutallaan” samat?
Ehei. Meillä ei ole mielestäni aikaa. Tuo nuorisotakuukikka on yksi osoitus siitä, että me todellakin tarvitsemme sen kertaluontoisen korjauksen.
Se on Kreikan tie. Mutta saadaanpahan pidettyä ihana euro. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Minä yritin kommentoida tuota sisäistä devalvaatiota yleisemmmällä tasolla. Tällöin palkkaratkaisut ovat hyvinkin relevantteja.
Ihalaisen idean ymmärsin kyllä, ja pidän sitä melkoisen poskettomana. Vähän veikkaisin, että demareilla on kiire ryömiä piiloon selittelemästä, mitä tuo idea käytännössä tarkoittaa. Mutta, idean mittakaavasta olen vähän toista mieltä. Kyllä, aivan varmasti löytyy joukko työnantajia, jotka käyttävät tuon hyväkseen, ja korvaavat työntekijöitään näillä työkokeilijoilla. Väittäisin kuitenkin, että harvempi haluaa eroon osaavasta työvoimasta, vaikka harjoittelijoita saisikin halvemmalla. Ts. vaikutukset koko kansantalouden tasolla jäävät hyvinkin rajallisiksi.
Ja ihan noin yleisesti yritän ajatella tätä kuviota jonkinlaisten poliittisten realiteettien rajoissa. Kun nyt näyttää siltä, että euroon itsensä hirttäneiden puolueiden kannatus pyörii yhteensä siellä jossain 80% tuntumassa, on pakko miettiä siihen todellisuuteen sopivia ratkaisuja.
Ilmoita asiaton viesti
No, jos Ihalaisen mallia ei käytetä tarpeeksi niin sitten tuodaan lisää lakiesityksiä. Eihän se sen kummallisempaa ole?
Ilmoita asiaton viesti
”Ehei. Meillä ei ole mielestäni aikaa. Tuo nuorisotakuukikka on yksi osoitus siitä, että me todellakin tarvitsemme sen kertaluontoisen korjauksen.
Se on Kreikan tie. Mutta saadaanpahan pidettyä ihana euro. :)”
Neljä ja puoli kuukautta kesti Venizeloksen juonittelujen valmistuminen viimeksi! Nyt ?
http://juhahamalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/143…
Kiirettä pitää Suomi nimisellä soutuveneellä päästä riittävän kauas Kreikan Titanicin ”takuutuksien” imusta….
Ilmoita asiaton viesti
Valutta on valitettavasti vaan yksi osa Suomen menestys ongelmia.Kyllä suurempi ongelma on se että ollaan siirytty bulkki tuotteiden valmistajiksi jonka rahallinen arvo on liian pieni vienissä.Koulutuspolitiikka ei ole onnistunut jos ei löydy luovia ihmisiä keksimään brändejä ja laadukkaat sellaiset. Kiina hoitaa kyllä jo tuon krääsä tuotanon ja se päivä kun pääsevät enemmän mukaan laatutuotantoon niin se Eurooppan loppullinen sortuminen.Koulutus pitää olla johdonmukaista ja sellaiseen millä voi pärjätä maailmalla muuten joutuu kyllä taksikuskiksi mutta voin rauhoitella että Suomessa akateemiset ei pahemmin aja taksia jos ollenkaan , se on siirtolaiset jotka ottaa sen alan haltuun ja sieltä voi löytyä aika korkeakoulutettua mutta kun eivät työllisty helpppolla Suomesssa omaan alaan.
Ilmoita asiaton viesti
Miten on? Kannattaako mielestänne rohkaista nykyistä vähemmän hankkimaan koulutusta?
Ilmoita asiaton viesti
Minusta kannattaisi nostaa kisällioppimistavan arvoa. Kaikenlaista työssäoppimista siis. On vähän naurettavaa että kaikesta tehdään niin akateemista; esim taideala miksi sen pitää olla niin akateeminen? Sillä on puolensa ja puolensa. Akateemisyydellä varmistetaan että kaikkilla on suht sama teoreettinen pohja mutta käytännön osaamista on vaikeampi mitata ja opettaa etennpäin akateemisissa kuvioissa.
Radiossa tänään hehkutettiin Kontulalaista pienjäätelötehdasta. Sääli ettei tämän onnistuneen yrityksen kolmikon opillisista taustoista sanottu mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Minustakin on menty jo aivan naurettavuuksiin näiden tutkintovaatimusten kanssa.
En minäkään tee tällä haavaa mitään, mikä liittyisi koulutukseeni. Ja puuhaa piisaa.
Tai niin, kyllähän tämä tietokonekin nyt käy sähkövirralla, että sikäli… (kevennys)
Ilmoita asiaton viesti
Tutkintovaatimusten nousu on luonnollinen seuraus sille, kun työmarkkinoilla on ylikoulutusta. Korjaus lähtee koulutuspaikkojen määrän karsimisesta ja opetuksen tason korotuksesta (ei pidä pakottaa tutkijoita opettamaan, vaan opetushenkilökunnan on aina oltava motivoitunutta ja hyvin palkattua, ja massaluennoista on siirryttävä pienempiin opetusryhmiin).
Kun korkeakoulutetut ovat todellisuudessa sitä huippua, johon vain osalla väestöstä on edes geenipohjaltaan edellytykset, on myös tutkinnolla asianmukainen arvo.
Toisaalta ne nyt 4-10 vuotta turhaan korkeakoulujen penkkejä kuluttavat ovat sitten senkin aikaa työelämässä. Vaikka osa epäilemättä jäisikin kortistoon niin kyllähän siinä ehtii kummasti jo omaa yritystoimintaa keksiä tai muuten löytää mielekästä työtä. Työ kun ei tästä maailmasta tekemällä lopu.
Ilmoita asiaton viesti
Aiheen ohi hieman, pieni uutispaukku FT:ltä:
Italiassa ei oikein osata pelata johdannaisilla, kuten valtiovarainministerimme taitaa.
Ilmoita asiaton viesti
ihan hyvinhän ne toimi. Piti saada maa ”eurokuntoon”, mikä tarkoittaa sitä, että väärennetään talouden tunnusluvut. Sitten ne johdannaispositioista kansantalouden kirjanpitoon merkityt hyvät erät joudutaan myöhemmin maksamaan.
The Economist nimesi takavuosina Italian johdannaisilla maan velkataakan näennäisen pienentämisen kaikkien aikojen parhaaksi yksittäiseksi diiliksi.
Ilmoita asiaton viesti
Hei hei, nyt sä selität taas jostain makrotaloudesta, kun mikrohan se on kaiken aa ja oo. 😉
Onko missään laskelmat paljonko fiatteja myytiin enemmän, koska johdannaiskaupat? 😀
Ai niin, haittaako tuo uusi esittelytekstini? Siinä saattaa olla jotain tuttua? Vaihdan toki, jos se herättää närkästystä.
Ilmoita asiaton viesti
Plagiointi on imitoinnin korkein muoto, vai miten se meni 🙂
Mikro- ja makropuolen eroista sen verran, että muutaman globalisoituneen yrityksen ja Saksan etujen ajaminen ei ole mikroa eikä makroa, vaikka kuinka inttäisi.
Ilmoita asiaton viesti
Ratkaiseva pesäero on tehty. 😀
Ilmoita asiaton viesti
http://blogs.ft.com/brusselsblog/2013/06/is-greece…
Tässä lisää miniketjuun eurosetistä.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä Italiasta:
Corruption, EuroStyle: ECB Chief Draghi Fudged Italy’s Books to Secure Eurozone Entry, Italy Stuck With Derivative Losses
http://www.nakedcapitalism.com/2013/06/corruption-…
Ilmoita asiaton viesti
Suomeen ei mahdu viittä miljoonaa prinssiä ja prinsessaa.
Ilmoita asiaton viesti
Johannes voi olla että käytännön työ on uusi ylellisyys. Tuskin esim kauppakorkean käyneet tuntevat itsensä prinsseiksi ja prinsessoiksi. Jotkut kokit saattavat olla pikkukuninkaita.
Ilmoita asiaton viesti
Minulle se ainakin oli ihan hyvä ratkaisu. Tosin se ylellisyys tarvitsee kyllä houkuttimekseen mielekkään palkkatason (omani oli ihan kohtuullinen ja sillä tavalla mielekäs.)
Ja se on jotain aivan päinvastaista kuin mitä nyt nähtävillä on näissä kaavailluissa.
Ilmoita asiaton viesti
”Automatisaatio on astunut perinteisesti akateemisesti koulutettujen työmaailmaan – todennäköisesti pysyvästi.”
Mielenkiintoista, että sinäkin nostat tätä asiaa esille. Mihin asioihin viittaat tarkemmin tällä?
Talouden automatisaatio ja etenkin tietotyön automatisaatio ovat mielestäni suurimpia maailmanlaajuisia yhteiskunnallisia muutosvoimia seuraavien muutaman vuosikymmenen aikana. Asia kiinnosti niin, että lähdin tekemään asiaa sivuavaa gradua.
Ilmoita asiaton viesti
”Talouden automatisaatio ja etenkin tietotyön automatisaatio ovat mielestäni suurimpia maailmanlaajuisia yhteiskunnallisia muutosvoimia seuraavien muutaman vuosikymmenen aikana. Asia kiinnosti niin, että lähdin tekemään asiaa sivuavaa gradua.”
Olet ottanut erittäin keskeisen teeman gradun aiheeksi. Mieti jos ulottaisit sen koskemaan myös viestintään liittyvää automaatiota (ehkäpä olet sen tehnytkin). Jos ja kun onnistut gradussasi niin ei sinulla ainakaan työt lopu.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos, Seppo!
Heinäkuun puolella varmaankin saadaan gradu painoon ja elokuussa arvosana. Pitkään on mennyt.
Ilmoita asiaton viesti
Muista informoida meitä tuosta. Minä nyt heitin vain maallikkonäkemykseni aiheesta. Nyt saadaan tilalle sitä (heh, miten ironista) akateemista speksiä. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Jos se on vapaassa jakelussa, otan sen mielihyvin luettavaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Toki sen lukea voi, mutta kyse ei ole kansantaloustieteestä, eikä kvantitatiivisesta tutkimuksesta, vaan lähinnä kognitiivisen ja tehtävätason tutkimisesta viiden akateemisen tietotyöntekijän kohdalla ja pyrkimyksestä rakentaa viitekehykset sille, mitä tietotyötehtävätyyppejä on ja millaisilla kognitiivisilla kyvyillä niitä tehdään. Siinä samassa sitten otan tutkimustapaukseksi IBM:n Watson -teknologian ja erittelen, miltä osin Watsonin kognitiiviset kyvyt riittävät tekemään näitä tietotyötehtävätyyppejä.
Syy, miksi lähdin tutkimaan tätä, oli että halusin luoda jotakin typifikaatiota ja kategorisointia tietotyölle, joka voisi sitten ohjata enemmän siihen suuntaan, että minkälaista tietotyötä on kannattavaa lähteä automatisoimaan. Oppiaine on yrityksen johtaminen, joka suo paljon vapauksia niin aiheen kuin metodogiankin suhteen. Tämän gradun anti on ehkä se, että se toimii enemmän hyvien kysymysten herättelijänä kuin että siitä voisi ammentaa vahvoja faktoja.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo on erittäin voimakkaassa kasvussa oleva trendi. Tekstiä tuotetaan automaattisesti, ja sitä tulkitaan automaattisesti. Olen perehtynyt aiheeseen jossain määrin, koska finanssin puolella sovellukset ovat ahkerassa käytössä jo nykyään. Algoritmifirmassakin työskentelin aikoinaan.
Tekisi mieli tehdä aiheesta kirjoitus, niin saataisiin jotain muutakin keskusteltavaa kuin tämä laiska Eurooppa ja talous.
Ilmoita asiaton viesti
Opiskeluaikanani useasti mietin, että miksi noin puolet siitä porukasta ylimalkaan olivat siellä.
Nopeasti oli nähtävissä, että he eivät tule pärjäämään niin vaativissa tehtävissä mitä opiskelimme.
Myöhemmin vain kolmannes pääsi niihin töihin, mitä opiskelimme.
Rimaa pitää korottaa. Lisää paikkoja alemmille tasoille.
Ilmoita asiaton viesti
En nyt sitten tiedä, mikä sitten lienee ”hanttihomma”. Mutta kannattaa myös huomioida, että harva työnantaja valitsee palvelukseensa itseään selvästi enemmän koulutetumpaa. Lisensiaattia taitaa harva palkata ojankaivuuseen.. Valituksi ei siis tulla, jos ei valita. Osittain asiaa sivusin jo blogistimme Vauranojan blogin kommenteissa, joita en lähde toistelemaan:
http://sannavauranoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/143…
Toinen asia. Harjoittelua ja työkokeilua.. Ikuisena ilmaisharjoittelijana työtä tai työllisyystyötä 9 e/päivä orjatyönä. Voi aina kysyä, kuinka paljon veronmaksajien tuella on luotava ilmaistyövoimaa yrittäjille? Valtion verotulot eivät juuri kasva noista töistä. Yrittäjä ottaa ilmaishyödyn ja on toki siitä tyytyväinen.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä subventio maksaa yhteiskunnalle siinä, että sisämarkkinoiden tola tulee pahoin alas. Vientifirmanhan ei tarvitse välittää siitä, mikä on oman maan kansalaisten ostovoima.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa on vain kyse melkoisista tulonsiirroista. 700 euron sanssikortillakin on hintansa.
Kannattaa aina myös miettiä onko omalle yrittäjyydelle eväitä, jos homma toimii voimakkaasti yhteiskunnan tuen varassa. Ja ainahan yrityksensä voi perustaa myös muualle, jos Suomessa ei kannata. Moni onkin perustanut yrityksensä Viroon.
Ilmoita asiaton viesti
Mitenkä korkeasti koulutettu oli Einari Vidgren, Ponssen perustaja ja monet muut menestyneet yrittäjät?
Ilmoita asiaton viesti
Kuten tiedätkin, hänkin oli oman tiensä kulkija. Yritystoiminnassa menestyäkseen hänkään ei tarvinnut hienoja titteleitä. Uskoa itseen sitäkin enemmän.. ja aikakin oli toinen..
Akateemisuus ja yrittäjyys eivät yleensä kovin usein kohtaa, koska akateemiset yleensä vierastavat yrittäjyyttä. Suhteellisesti eniten yrittäjiä tuppaa olemaan mm. sellaisilla aloilla kuin lääketieteessä ja taideteollisessa. Aina myöskään kaupallinen peruskoulutus ei ole lisännyt yrittäjyyttä. Esimerkiksi muutama vuosi sitten yhdestäkään Hankenista valmistuneesta ei tullut yrittäjää.
Ilmoita asiaton viesti
”Vientifirmanhan ei tarvitse välittää siitä, mikä on oman maan kansalaisten ostovoima.” Mistä ihmeestä sinä vedät näitä mielipiteitä? Ostovoimallahan on suora yhteys alueen elinvoimaan ja uudistumiskykyyn. Vientiyrityksen sijoittumnista ja investointejakin (strategia 5…20 vuotta eteenpäin) ohjaa alueen tulevaisuus.
Ilmoita asiaton viesti
Nojaa, eiköhän pian tule esitykset siitä, että nuorisotakuulaiset viedään syrjäseuduille epädynaamisille alueille kolhooseihin hommiin? =D
Tehdas pystyyn vain pääkaupunkiseudun liepeille jollekin joutomaalle ja kiskot viereen (kulkee nuorisotakuuväki lähiöistä liukuhihnan ääreelle – ja tavarat satamaan kivasti konteissa.)
Ilmoita asiaton viesti
Turunen, sinulta on ristiriitaista puhua samaan aikaan sisäisen devalvaation välttämättömyydestä, mikä määritelmän mukaan tarkoittaa ostovoiman laskemista – ja sitten olla hämmästynyt, kun tämä todetaan ääneen.
Ilmoita asiaton viesti
Juhani, ensinnäkin Suomessa tarvitaan yksityisen sektorin generoimaa työtä. Miten sitä syntyy?? Niin – yrityksien henkilöstöjen, palvelujen ja tuotekehityksen avulla. Tehdäänkö sitä tällä hetkellä ? Kyllä mutta ei riittävästi. Mikä jarruttaa? Kysyntäsyklien epävarmuus ja luottamuspula työmarkkinoiden toimivuuteen. Mikä auttaisi tilanteesen nopeimmin. Noin 5 vuoden työmarkkinaratkaisu, josta kolme ensimmäistä 0- korotuksella. Sitten molemmille suosittelen jos olette Joensuussa, kyselemään paikallisilta kolleegoiltanne, mikä on ollut vientiyritysten ja niitä lähellä olevien kauppayritysten rooli aluetalouden näkökulmasta. Voitte kysellä, miten ko. firmat ovat panostaneet esim. urheiluun, kulttuuriin ja hyväntekeväisyyteen. Sitten voitte kysellä vielä miksi tämä porukka haluaisi varsin nopeasti edetä kuntaliitoksissa mm. Kontiolahden, Liperin ja Outokummun suuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ei minulla ole mitään vientiyritysklustereita vastaa. Sisäistä devalvaatiota, velkadeflaatiota ja kansantalouden alhaista käyttöastetta vastustan. Nollalinja on varmasti paras ratkaisu nyt, siitä olemme samaa mieltä. Minä väitän, että se on nykyisiin ongelmiin liian hdas, ja lisäksi heikko veto: kolmen vuoden nollalinjaetu kumoutuu liian helposti vaikka yhdessä päivässä euron vahvistumiseen. Lisäksi, kun jotain linjaa jatketaan pitkän aikaa, riski lipsumisesta kasvaa. Olen siis pessimistinen sd:n suhteen. Kuten sanottu, asian voi tarkistaa EVAsta tai EKn ekonomistilta.
Ilmoita asiaton viesti
Eräs tärkeä pointti unohtui, toisin kuin jenkeissä meillä korkeakoulutetut työllistyvät useimmiten julkiselle sektorille! Meillä siis koulutetaan valtavasti aivan turhia tutkintoja, joilla ei normaalissa työelämässä tee yhtään mitään, niitä tarvitaan vain julkisella sektorilla!
Ilmoita asiaton viesti
Menee ohi aiheen, mutta sanopas kuitenkin.
Kreikassa on käyny tämän kriisin vuoks niin, että ne jotka voisivat korkiakouluttautua ovat muuttaneet pois maasta.
Kevään tenteissä tämä tuli nähtyä, huonovine keskiarvo tuloksineen.
Ja tämäkin asia tulee domino-ilmiön tavoin näkymää tulevaisuudessa.
Ilmoita asiaton viesti
Ketjureaktio tässä vaan toteutuu.
Kun korkeammin koulutetut ovat työllistyneet johtaviin ammatteihin, ja sitä kautta vieneet kannattavia firmoja kehitysmaihin. Irtisanoneet työntekijöitä.
Mihin koulutettuja enää tarvitaan, kun likainen työ on tehty ja firma karannut alta. Heidätkin irtisanotaan tietysti.
Kun paremmin koulutettu tulee kaupan kassalle heikommin koulutetun tilalle, hän suinkaan ei kilpaile palkallaan, kuin korkeintaan alaspäin.
Kassatyöntekijälle maksetaan se mikä maksetaan, ei siihen koulutuksella ole vaikutusta. Aina on tulemassa alemmin koulutettu suorittamaan tuota työtä, kun ammattitaito kuitenkin on sama.
Eräs sisäisen devalvaation muoto on tuo kun korkeasti koulutetut/palkatut siirtyvät alemmin palkattuun, vähemmän koulutusta vaativaan työhön. Tervehdyttävää siis.
Suomen ongelmista yksi on ollut koulutettujen liian korkea palkkaustaso joka on rasittanut yrityksiä liikaa.
Summasummarun, rakennemuutoksesta kysymys, siinä kaikki tyynni…
Ilmoita asiaton viesti
Ei se ole kovinkaan tervehdyttävää?
Jos kansalaisten palkkataso putoaa alas niin samoin käy verokertymän.
Otetaan ylikärjistetty esimerkki, josta tämän huomaa.
Ajatellaan, että valtion X kaikki palkkatulot olisivat 100 miljardia, josta valtio ottaa 20% siivun ja saa 20 miljardia verotuloja.
Jos nyt 100 miljardin palkkalistalaiset tekevätkin vain 5 miljardin edestä palkkaduunia niin valtio ei saa millään puristettua tästä potista enää 20 miljardia.
Tämä on tuhon tie. Ja se näkyy Kreikassakin. En pidä sitä kovinkaan tervehdysttävänä, että ihmiset joutuu asumaan pimeissä, kosteissa ja kylmissä luolissa. En pidä sitä tervehdyttävänä, että lapset menevät kouluun aliravittuina.
Ilmoita asiaton viesti
Toki halutaan,kunhan se ei koske itseä.
Hyvä blogi ja todella ajankohtainen
Ilmoita asiaton viesti
Tuo Harry Potterin olemassaolo … kyseessä kai on vain kurssin nimi. Kuitenkin tuo ajatus vaihtoehtoisista historioista on erittäin hyvä, voisin kuvitella että olisin itse kiinnostunut. Suomessakin meille syötetään vain tietynlaista historiaa …
””What If Harry Potter Is Real?” (Appalachian State University) – This course will engage students with questions about the very nature of history. Who decides what history is? Who decides how it is used or mis-used? How does this use or misuse affect us? …”
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä. Emme pysty ymmärtämään nykyhetkeä — emme esimerkiksi sitä miksi tämä varsin harhainen mutta pitkässä ajatushistoriallisessa perspektiivissä hyvin johdonmukaisesti kehittynyt talousrationaalisuutemme toimii mielessämme ”realismin” todellisuusefektinä — mehän todella koemme että jonkinlainen ”talouden harrypotter” on olemassa ja todellistakin todellisempi — ellemme ensin ymmärrä niitä historiallisia teitä joita pitkin todellisuudentajumme on muotoutunut.
Tässäkin nyt keskustellaan ikään kuin ”talous” todella olisi jokin järjestelmä joka pystyy järjestämään ihmisten elämän. Kaikkea katsotaan talouden silmälasien läpi, jopa perusinhimillisyyden edellytyksiä kuten perusturvaa tai -koulutusta. — Otetaan ikään kuin itsestään selvänä lähtökohtana että hyvällä koulutuksella täytyy olla kytkentä myös taloudelliseen hierarkiaan.
Itseäni kiinnostaisivat pohdiskelut siitä mitä kansallisen alitajunnan syvätasolla tapahtuu kun nuo mielikuvakytkennät käytännössä purkautuvat. Kun poliittista tai taloudellista valtaa omaava ihminen todellakin joutuu yhä useammin kasvokkain sen tilanteen ja tosiasian kanssa, että taksikuski on sekä häntä älykkäämpi että oppineempi.
Jokainen joka aikuisikäisenä koki 90-luvun laman muistaa, miten silloin syyllistettiin nimenomaan ”tavallisia ihmisiä”, ja aivan erityisen raskaat ryöpytykset tulivat poliitikkojen taholta köyhien sosiaalista apua tarvitsevien ihmisten niskaan. Ikään kuin he olisivat olleet todelliset syylliset talouden syöksyyn. — Silloin ilmassa oli selvä kansallinen tuhoamistarve. Poliitikot jotka olivat täysin kyvyttömiä kohtamaan omaa avuttomuuttaan ja kyvyttömyyttään projisoivat kaiken syyllisyyden kaikkein avuttomimpien ja puolustuskyvyttömimpien ihmisten niskaan.
Jotain sellaista saattaisi siis nytkin olla tulossa. Ja luulen että nämä nykyiset kahtiajakautumisen leimamekanismit — jossa yhtäältä omaa ylemmyttään varjeleva ”sivistynyt ja suvaitsevainen” eliitti ja toisaalta rahvaan ”haisevat impivaaralaiset” jäävät yhteiskunnallisen vedenjakajan eri puolille. Sille kahtiajaolle nimittäin on monin tavoin pedattu vahvaa legitimaatiota jo pitkään.
Ilmoita asiaton viesti
talousrationaalisuutemme toimii mielessämme ”realismin” todellisuusefektinä — mehän todella koemme että jonkinlainen ”talouden harrypotter” on olemassa ja todellistakin todellisempi
Voisiko jokin toinen rationaalisuus olla sitten korrespondentimpi tai vähemmän kärsimystä tuova? Jos ajatushistoriallisesti yhteisen tajuntamme valloittaisi esim. humanistinen, psykologinen tai ekologinen rationalismi, olisimmeko yhtä lailla pulassa kuin talousrationalismimme kanssa? Toisin sanoen, onko olemassa parempia ja huonompia rationalismeja?
Ilmoita asiaton viesti
”” Voisiko jokin toinen rationaalisuus olla sitten korrespondentimpi ””
Siis aikalaisrationaalisuus on historiallinen tuote, eikä mikään valittavissa ja vaihdettavissa oleva ”ajattelutapa”, tms.
Saamme omasta aikalaisrationaalisuudestamme — ja sille ominaisista harhoista kuten uskosta numeerisen ajattelun tekemään todellisuusefektiin ja eksaktiuteen — otteen vain paneutumalla historiaan ja tajuamalla millainen muutos ajatushistoriassa on oman ajattelumme tuottanut.
Ilman historiallista perspektiiviä emme koskaan voi kyseenalaistaa omaa järkeämme. Mikään älyllinen systeemi ei kyseenalaistu sen omasta ontologisesta piiristä, sen ”sisältä” käsin. Järki sulkeutuu aina saman ”logiikan” piiriin, eli kaikki sillä muotoiltavissa olevat kysymykset ja vastaukset niihin täyttävät samat loogisuusehdot.
Esimerkiksi tuo sinun kysymyksesi. Korrespondenttinen totuudellisuus on oman ajattelumme harha, mutta se koetaan vain pätevyytenä.
Kun Myllyniemi blogissaan viittaa ”pilipaliyliopistoon”, jossa mahdollisesti pohditaan kysymystä historiallisen totuuden laadusta käyttäen kurssin nimessä viittausta Harry Potteriin, se on tavallaan siis mainio esimerkki siitä miten omaa aikalaisrationaalisuuden harhaa jatkuvasti vahvistetaan. No, siis mahdollisesti — on toki mahdollista ettei ko. kurssi edusta kovin pitkälle menevää aikalaisajattelun analyysia.
Mutta se olennainen asia siis on, ettei numeerisen ajattelun näennäiseksaktius takaa yhtään sen ”realistisempaa” tai pätevämpää — todellisuushallinnan mahdollistavaa — järjenkäyttöä kuin mitä ovat verbalisaation puolella harrypotterfantasiat.
Tätä talousajattelijan on vaikea ellei mahdotonta ymmärtää. Hän ei selvästi näe, että numeroilla tapahtuva raha-arvonmuodostus on aivan yhtä imaginaarista kuin Harry Potterin tarinoissa tapahtuva sanoilla kuvattu temppuilu.
Sinun kohdallasi taas on kysymys aika täydellisestä kyvyttömyydestä ymmärtää historiallisten ilmiöiden luonnetta.
Ilmoita asiaton viesti
Anteeksi, jos määritelmäni loukkasi.
Olen pitkään ollut sitä mieltä, että filosofia oppiaineena on oikeastaan täysin vain muiden henkilöiden ajatusmaailman ruotimista. Se varmastikin antaa valmiudet itse ajatella ja luoda oma näkemys, vaan tarviiko sen olla koulutuksen tehtävä?
Itsensä sivistämisessä ei ole tietenkään mitään pahaa, päinvastoin.
Ilmoita asiaton viesti
Et tietenkään loukannut, eihän tässä mistään henkilökohtaisesta ole kyse.
Ja olen jopa aikalailla samaa mieltä tuosta koulufilosofiasta — on todellakin niin että opetuksen ehdot vääristävät tiedon laadun aivan erityiseksi. Vain aivan tietyllä tavalla ”selvää” tietoa voidaan opettaa niin että sen omaksumista ja oppimista on mahdollista kontrolloida. — Ja juuri tuollaisesta ”skolastisesta” koulutiedosta kaikki ajattelulle ominaiset elementit karsiutuvat pois.
Mutta omaan aikalaisrationaalisuuteemme kuuluu nimenomaan se suunnaton harha, että tositietoa on vain yhtä laatua — sellaista joka ”pitää yhtä todellisuuden kanssa”. Tätä käsitystä voidaan nimittää ”tieteisuskoksi” tai, kuten olen itse tehnyt, ”vulgaaripositivismiksi”, koska siinä tavallaan sekä kiteytyvät että yliviljeltyvät irvokkaalla tavalla tietyt positivismin piirteet.
Noin yleisesti ottaen suosittelisin myös talousajattelijoille edes jonkinlaista paneutumista tiedonfilosofiaan. Usko siihen, että numerot olisivat tosiaan jotenkin ”pätevämpiä” tai eksaktimpia ”tositiedon” elementtejä kuin sanat, on vain vallassaolevaa harhaisuutta. Numeroilla voidaan luoda imaginaarisia raha-arvoja aivan vastaavasti kuin sanoilla voidaan loihtia tai noitua ymmärrys Harry Potterin tapauksessa.
Erotuksena ehkä se, että numeeriset fantasiat harhaisuutensa lisäksi ovat paljon vaarallisempia.
Ilmoita asiaton viesti
Luonnontieteitä ihailevana pääsisimme varmastikin tästä todellisuuskäsitteestä hyvin mielenkiintoiseen keskusteluun, muttta en tiedä onko tämä aivan oikea kirjoitus ruveta siihen?
Ehkä tartut tähän itse. Lähtökohtana voidaan ajatella, että minulla on ojennetuilla käsivarsillani kattilallinen kuumaa keittoa. En ”usko” kattilan alla olevan pöytää, johon voisin kattilan laskea. Haluanko, tai pikemminkin kannattaako minun testata ”todellisuutta” päästämällä kattilasta irti?
”Uskonko” kattilassa edes olevan keittoa, saati sen olevan kuumaa? ”Uskonko” gravitaatioon? ”Uskonko” havaintooni, että alla ei ole pöytää, mutta jos kuitenkin siinä olisi?
Saanko kuumaa keittoa kintuilleni vai tapahtuuko ”todellisuudessa” jotain muuta?
Ilmoita asiaton viesti
Juu, ne ajattelumme holismia koskevat aikalaisrationaalisuuden harhat eivät siis ole sen luonteisia että uskoisin keittokattilan kumoavan painovoiman.
Ne ovat enemmänkin senmuotoisia kuin tuo tapasi käyttää fysiikan metaforaa tiedonfilosofisen näkemyksen perusteluun. Se tulee sinulle automaattisesti — ja juuri tällaisia automaattisia ”realismin efektejä” ne aikalaisrationaalisuuden harhat ovat.
Vastaavanlainen esimerkki fysiikan käytöstä metaforana ihan harrypottersovelluksena voisi olla kysymys, uskotko että Jumala voi luoda niin suuren kiven ettei Hän itse jaksa sitä nostaa? — Entä uskotko että Talouden Jumala voi luoda niin tähtitieteellisen velkasumman, ettei sitä kukaan pysty koskaan maksamaan?
— Mutta olet oikeassa, tämä ei nyt ole näiden pohdiskelujen konteksti.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä minä koen jotain ymmärtäväni teksteistäsi ja tiedostan myös sen, että tämäkin asian ruotiminen tapahtuu oman aikalaisrationaalisuutemme logiikalla ja käsitteillä. Siitä huolimatta koen, että tämäkin ruotiminen edes jollain tapaa antaa laajempaa perspektiiviä oman ajattelun rajallisuuden käsittämisessä.
Minusta vaikuttaisi siltä tekstejäsi lukiessani, että nimenomaan talousrationaalinen ajattelu historiallisena ilmiönä tuottaa mielestäsi jonkinlaista haittaa ihmiskunnalle ts. arvotat sen jollain tapaa pahaksi. Vai onko niin, että yleinen ymmärtämättömyys rationaalisuuden historiallisesta luonteesta on aina itsessään paha riippumatta siitä, mikä on kulloisenkin aikalaisrationaalisuuden dogmaattinen sisältö?
Onko sinulla antaa jotain suositusta ihmiskunnan jäsenille, mihin heidän kannattaisi kohdistaa huomio ajattelussaan, jotta siitä seuraisi arvojesi näkökulmasta jotain positiivista? Esim. itse olet käsittääkseni kohdistanut ajattelusi huomioon nimenomaisesti ajatushistoriaan. Kyllähän rationalismit muuttuvat, josta on esimerkkinä länsimaisen ajattelun muutos keskiaikaisesta jumalajattelusta kartesiolaiseen paradigmaan. Jokin sai sen aikaan.
Ilmoita asiaton viesti
”” … nimenomaan talousrationaalinen ajattelu historiallisena ilmiönä tuottaa mielestäsi jonkinlaista haittaa ihmiskunnalle …””
Numerot ovat ajattomia — kun jokin asia ilmaistaan numeroina, harha pätevyydestä ja eksaktiudesta liittyy nimenomaan siihen että numerot pelkistävät todellisuudesta jonkin ajattoman ominaisuuden — ja siksi talousajattelu on koko eurooppalaisen uuden ajan laajin ja pahin ajatusharha.
Ei ole mitään ihmeellistä siinä että nimenomaan talousajattelijat ovat niin sokeita historialliselle muutokselle. Toive siitä, että talousajattelijat jotenkin voisivat oivaltaa että heidän ”realismina” kokemansa numeerinen talousmaailma olisi paljon mammuttimaisempi historiallisesti kehittynyt harha kuin mitä jotkut kirjallisuuden harrypotterfantasiat ovat, on turha toive.
Jos jokin suositus voitaisiin muotoilla, se luultavasti koskisi enemmänkin sitä että pitäisi jättää paljon asioita tekemättä, ei sitä mitä pitäisi tehdä. En esimerkiksi Myllyniemen tapaan usko että olisi jokin ”oikea” tapa pelata raha-arvonmuodostuspelejä niin että ne voisivat tuottaa enemmän ”yleistä hyvää”.
Ilmoita asiaton viesti
Miten näkisit, että käsitteet ”arvo” ja ”arvomaailma” nivoutuvat ajatushistorialliseen ajattelutapaan? Tunnistatko millaisia arvoja sinulla on?
Ilmoita asiaton viesti
Jokaisen yksilöminuuden pohjalla on yhteisö.
Yksilölliseksi kokemamme ”tahto” palautuu alkulaumaan, jossa ”valta” ja ”tahto” olivat yksi ja sama asia.
Kollektiivisesta tahtotoiminnosta on aivoissamme jäljellä vaikutusmekanismi jonka tunnemme ”hypnoosin” nimellä. Vaikka se on erityinen ilmiö, sen vaikutus on kokoaikaista.
Liberalismin kaataa yksi sana. Se on hypnoosi.
Ilmoita asiaton viesti
Poikkeaako laumanjohtajien (tahdon antajien) yksilöminuus jollain tavalla lauman seuraajajäsenistä? Mistä lauman johtajan tahto on peräisin, kun ei ole olemassa ylempää, keltä periä tahtoa?
Ilmoita asiaton viesti
”” Mistä lauman johtajan tahto on peräisin ””
Siis yksilöllinen tahto on historiallinen muodoste.
Ilmoita asiaton viesti
Kullan viime aikaisia hintanoteerauksia todeten voin sanoa, että näin tämä ainakin tässä kohtaa on.
Kullan ostamisessa toinen niistä kahdesta syystä on veikkaus, että muutkin haluavat kultaa (”turvasatamasijoitus”) ja sen nimellisarvo nousee. Eli tekee voittoa.
Näin ei ole käynyt, vaan kolmessa kuukaudessa hintataso on pudonnut yli viidenneksen.
Mutta eipä ole ihan viime aikoina niitä ”kultakauppiaita” näkynytkään julistamassa kullan ihmeelliseksi tekemää voimaa. Heidän tarkoitushan on saada muutkin ostamaan kultaa, jotta sen arvo nousisi. Hypnotisoida, että näin tulee käymään.
Itse en siihen kelkkaan lähtenyt.
Ilmoita asiaton viesti
Ihminen on eräänlainen harakka, joka on mieltynyt kiiltäviin metalleihin. Jo Adam Smith pohti sitä miksi timantit ovat niin arvokkaita vaikka niillä ei ole välttämätöntä käyttöarvoa.
Sillä ei ole sitten juurikaan tekemistä sen seikan kanssa, että soppakattila putoaa varpaille jos siitä päästää irti.
Ilmoita asiaton viesti
Smithin aikana ei oikeastaan ollutkaan käyttöarvoa. Näkisipä miekkonen tämän päivän, kun ns. synteettisiä supertimantteja tehdään ja niiden käyttömahdollisuuksia on tullut entistä enemmän.
Mutta noin muuten rahalla on yksi keskeinen ominaisuus, joka on ”uskomuksesta” muodostunut ”todellisuus”: raha vain määrittelee, miten ne käyttöarvoiset kohteet (”resurssit”) jaetaan.
Tavallinen ihminen kun huomaa tililleen tulleen taas työnostajan maksusuoritus, näkee hän siinä taas muutaman kilon perunoita, pari kahvipakettia, appelsiineja ja jauhelihaa. Siinä näkyy taas kodin ylläpitäminen, polttoaineen liruminen auton tankkiin jne.
Kun upporikas huomaa taas tulleen 10 miljoonaa tilille hän on vain tyytyväinen siitä, että sinne tuli 10 miljoonaa. Totta kai hän voisi ajatella voivansa ostaa kymmeneksi tuhanneksi vuodeksi tonnikalasäilykkeitä ”pahan päivän varalle”. Ja se on muuten aika uskomatonta, miten nämä käyttävät rahaa (allokoivat resursseja) esimerkiksi omaan turvallisuuteensa. On ohjuspuolustusjärjestelmää (siis henkilökohtaisia), lauma turvamiehiä, moninkertaiset sisäkkäiset kassakaapit paitsi arvopapereille, myös heille itselleen (”paniikkihuoneet”), valtavat linnoitukset ja bunkkerit. 😀
Ilmoita asiaton viesti
”” … rahalla on yksi keskeinen ominaisuus, joka …””
Tässä on nyt taas yksi tähän aikalaisrationaalisuuteemme kuuluva harhainen ajatushahmo, jota voisi nimittää vaikka ”objektivoitumiseksi”, tai ehkä vielä paremmin ”substantivoitumiseksi”.
Ei raha ole substantiivi, eikä varsinkaan agentti, toimija. Se että rahan koetaan kannattelevan ja kantavan ”arvoa” kaupasta toiseen on puhdas idea — ei sille ole olemassa sellaista todellisuusvastetta joka saa kattilan putoamaan alaspäin.
Kysymys kaikenkaikkiaan on lähinnä siitä, että ”rahalla” ei suinkaan ole noita koettuja ominaisuuksia, vaan sille kuvitellut ominaisuudet ovat ”todellisia” vain upotettuina paljon yleisempään ajatteluun — kokonaiseen aikalaisrationaalisuuteen. Tai tässä nimenomaan sen harhoihin.
On kysymys siitä mistä jokin ajatus saa ”pätevyytensä” ja mistä jokin toiminta, ”käsky”, saa yhteisössä legitimaationsa. Inhimillistä vuorovaikutusta tarkasteltaessa se on ihan avainkysymys. Elämme sosiaalisessa todellisuudessa joka on orientoitunut valtahierarkiaksi — ja kuten sanottu, alkulauman asteella ”tahto” on kollektiiviominaisuus ja sama asia kuin ”valta”.
Vallitseva talousajattelu — ”taloudellinen valta” — on totalitarismin yksi muoto.
Näitä juttuja talousajattelijat eivät tietenkään ajattele, koska se mitä koetaan ”taloudellisena realiteettina” hajoaisi kokonaan jos harha purettaisiin. Jos Lampeltoa kiinnostavat yhteisöllisen vallan alkuperää koskevat pohdiskelut, tuossa siitä lisää:
http://kuinkakarlmarxtavataan.puheenvuoro.uusisuom…
Ilmoita asiaton viesti
Sanoin omalla tavallani aivan saman viestin.
Toisenlainen ajattelutapa (siis perustavanlaatuinen remontti) nähdäkseni vain vaatisi ihmisiltä niin paljon, että epäilen ihmisten olevan valmiita sellaiseen.
Keskityn siis mielummin siihen, että se raha, joka määrittelee resurssien jakoperusteen, olisi mahdollisimman oikeudenmukainen.
Tai edes oikeudenmukaisempi kuin mitä se nyt on.
Sitten taas se, mistä ”oikeudenmukaisuusnäkemykseni” kumpuaa on taas enempi sinun analysoitavissa. Olet mitä ilmeisimmin asiaan perehtynyt minua tarkemmin.
Ilmoita asiaton viesti
”” … edes oikeudenmukaisempi kuin mitä se nyt on …””
Juu, tämä hyvä. Siinähän se viesti on. Kiitokset sinulle hyvistä jutuistasi ja kommentoinnistasi.
Ilmoita asiaton viesti
Olen hieman pohtinut miksi ehdotat sisäisen devalvaation tarkoittavan Kreikan tietä. Kun nimittäin katselee viimeaikaisia sisäisiä devalvoijia, näyttäisi myös Latvia kiinnostovalta referenssiltä:
http://www.cepr.net/documents/publications/latvia-…
Muutamia valikoituja lainauksia kyseisestä paperista:
”In 2008 and 2009, as many countries fell into recession due to the global financial crisis and world
recession, Latvia experienced the worst loss of output in the world. From late 2007 to late 2009, the
country lost about 24 percent of its GDP. Official unemployment rose from 5.3 percent in late
2007 to 20.5 percent in early 2010.”
”Even after more than a year of
recovery, the unemployment rate remains devastatingly high at 14.4 percent. That is mainly because
the recovery has been relatively weak, especially given the depth of the severe economic contraction. ”
”It is estimated that the net loss of population in 2009-2011 amounts to as many as
120,000 people, or 10 percent of the labor force.”
”In addition, Latvia’s net exports contributed little or nothing to the recovery that the economy has
experienced over the past year and a half.”
”As noted above, Latvia’s loss of output from peak to bottom was 24 percent, over two years”
”The real exchange rate did not begin to depreciate until the first
quarter of 2009 (by the Unit Labor Cost Measure), or even later (2nd quarter 2009) by the CPI
measure. As can be seen from Figure 10, the collapse of imports occurs before the first quarter of
2009, mainly due to the collapse of aggregate demand as a result of the deep recession.”
En usko että poliittinen koneistomme jumiintuisi samanlaiseen korruptoituneeseen tilaan kuin Kreikassa kävi. Luulen että Latvian tarina olisi lähellä omaamme. Täälläkin todella vietäisiin sisäinen devalvaatio läpi katkeraan loppuunsa asti.
Se mitä en täysin ymmärrä on se miten demarit voivat olla mukana tässä. Eivätkö he muka ole tietoisia sisäisten devalvaatioiden hirviömäisistä vaikutuksista, juuri heidän perinteinen kannattajakuntansa tuhoutuisi pahiten. Tai mitä ajatellaan SAK:ssa, nykyisestä työmarkkinajärjestelmästä ei jäisi sisäisen devalvaation jäljiltä muuta kuin savuavat rauniot.
Tai mitä ajattelee se osa polittista koneistoamme, joilla on mitään moraalia jäljellä. Olisimmeko valmiit menettämään 10% työvoimastamme, parhaita ihmisiä jotka nyt maata rakentavat.
Ilmoita asiaton viesti
Onko Latvia hyvä verrokki Suomelle? Demokraattinen historia, elintaso, koulutus ja muut julkiset palvelut yhteneväisiä?
Ilmoita asiaton viesti
Kovin hyvää verrokkia en ole löytänyt. Kyselin Latvian perään pääosin seuraavista syistä:
1. Viennin osuus BKT:stä suuri kuten suomessa
2. Tuollisuuden osuus suuri
Muutenhan Latvia ei taida olla kovin samankaltainen rakenteeltaan.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, miten yksityisen sektorin velkaantuminen Suomi vs. Latvia?
Siihenhän sisäinen devalvaatio iskee kaikista kipeiten.
Ilmoita asiaton viesti
Samaa luokkaa, kupla kasvoi Latviassa hillittömän nopeasti ennen posahdusta. Tämän heitän ulkomuistista, jos sekoitin asiat, pyydän anteeksi. Ja kyllähän sielläkin meni pankkia lunastukseen kuten tulee menemään täälläkin, jos kunnolla sisäisesti devalvoidaan.
Olin juuri lukemassa tuollaista paperia:
http://www.leidykla.eu/fileadmin/Ekonomika/91_1/59…
Epäilen että tässä on Suomen suurin kompastuskivi sisäisessä devalvaatiossa Latviaan nähden:
”Besides, institutional fundamentals have also helped to support wage flexibility in
Latvia and Lithuania. In both countries, the labour market has the following features:
low unionisation, private labour law contract in public administration, easy dismissal
rules (Eamets, Masso, 2004).”
Täällähän voi vain ryssiä ansiosidonnaisensa, jos ottaa pienipalkkaisia hommia vastaan väärään aikaan. Tämä palkkojen ja työmarkkinoiden joustavuus on sellainen juttu, että siihen on pakko puuttua lainsäädännöllisesti ennen kuin suunnitelmat sisäisestä devalvaatiosta tuodaan julkisuuteen.
Ilmoita asiaton viesti
Iloisia uutisia.
http://www.taloussanomat.fi/raha/2013/06/26/ostovo…
Seppo Turunen, mitä tämä nyt on?
Ilmoita asiaton viesti
Työvoiman kysyntähän se siinä kiltisti joustaa ostovoiman laskiessa, kun ei mikään muu juuri voi.
Pieni villi kokeiluehdotus: ”Jospa sähkömies ja EU-tutkija vaihtaisivat hetkeksi paikkaa?”
Turussahan on Jean Monnet ”oppituoli” ja Eurooppa-tutkimusta. Mitäpä, jos tekisivät villin kokeilun ja ottaisivat esim. Henri Myllyniemen sinne iän puolesta ”laajennetulla nuorisotakuulla” – antaen kaikki tukipalvelut – pikkuisen tutkimaan esim. eurokriisiä.
Akateeminen maailma saisi sisäänsä po. kysymysten parissa lähes täystyöllistetyn maallikon, joka tuottaa infoa ja asettaa ongelmia/ kysymyksiä enemmän kuin oppituolin ympärillä pyörivät ”maisteri- ja tohtorikoulutettavat” noin keskimäärin. 😉
Tästä näkyy EU-tutkimuksen hajanaisuus ja sekavuus:
http://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/yksikot/poliittin…
”Selvityksen selkein tulos on Euroopan integraatioon liittyvän tutkimuksen ja opetuksen laajuus, mutta samalla myös sen hajanaisuus. Vaikka monesti on vaikea erottaa varsinaista integraatiotutkimusta sellaisesta tutkimuksesta, jossa Eurooppa on yleisempänä viitekehyksenä, on selvää, että molempia esiintyy runsaasti. Jälkimmäinen painotus on ominaista humanisteille, kun taas oikeustieteessä, valtio-opissa tai taloustieteessä nimenomaan Euroopan integraatio, sen syyt, seuraukset, rooli ja luonne ovat useammin olleet itse tutkimusaiheena.”
Mitä julkista keskustelua TY:n Eurooppa-tutkimus ja siinä koulutettu väki on tarjonnnut euro-ongelmiin? Onko myös EU:n dis-integraatiota tutkittu?
(kevennys)
Ilmoita asiaton viesti
”Suomessa tarvitaan yksityisen sektorin generoimaa työtä. Miten sitä syntyy?? Niin – yrityksien henkilöstöjen, palvelujen ja tuotekehityksen avulla. Tehdäänkö sitä tällä hetkellä ? Kyllä mutta ei riittävästi. Mikä jarruttaa? Kysyntäsyklien epävarmuus ja luottamuspula työmarkkinoiden toimivuuteen. Mikä auttaisi tilanteesen nopeimmin. Noin 5 vuoden työmarkkinaratkaisu, josta kolme ensimmäistä 0- korotuksella.”
Ei viitsinyt kirjoittaa uudestaan. Saksassa laski neljässä vuodessa työttömyys noin 11 %:sta noin 6%:in. Millä ? 0-ratkaisulla ja pitkällä sopimuksella. Sillä syntyi luottamus investointeihin (mm. Kiinaan ja Venäjälle jotka heijastuivat 3..4 vuoden kuluttua merkittävänä vientinä). Siis – rautalangasta. Luottamuksen syventyminen merkittävässä yrityssektorissa on menestyksen edellytys. Sillä saadaan työtä ja sitä ostovoimaa. Muuta tietä ei ole tiedossa. Onneksi perussuomalaisissakin on paljon porukkaa, joka tämän realiteetin ymmärtää. Sen huomasi rivien välistä teidän lehdestänne. Eikö teidän Henri ja Juhani pitäisi saada sanomanne ensin läpi omassa puolueessa niin olisi kättä pidempää. Muuten tämä on vaan jonnijoutavaa läpänheittoa, mikä ei johda mihinkään. Mieluummin tässä käyttää aikansa työpaikkojen lisäämiseen aivan tässä Joensuun alueella.
Ilmoita asiaton viesti
Ostovoiman supistuminen vähentää kysyntää, mikä kiertyy osittain työttömyyden kasvuksi, eli ohitimme jo Ruotsin. Konkursseja on nyt hieman enemmän, mutta irtisanottuja suhteellisesti jo paljon enemmän.
Mitkä tekijät aiheuttavat ostovoiman supistumista, kysynnän vähenemistä, konkurssien lisääntymistä ja työttömyyden kasvua? Mitä tehdä, jotta ”vienti vetäisi”? Mistä luottamuspula työmarkkinoiden toimivuuteen?
Mistä seuraavat tapahtumat sitten johtuvat ja miten ne tähän Suomen ongelmatiikkaan vaikuttavat? (vähän huonossa järjestyksessä):
a) Suomen valtion lisävelkaantuminen,
b) €urotukipaketteihin osallistuminen,
c) Portugalin anomus saada JO nyt lisää ”helpotuksia” tukilainoihin,
d) Kyproksen toive ”hienosäätää” tukipakettejaan JO nyt,
f) EKP:n johtajan arvio, että ”epätavallinen rahapolitiikka jatkuu vielä pitkään”,
g) Irlannissa paljastunut harhaanjohtava ja tahallinen metodi ns. kupata pankkitukea,
h) Kreikan maksukyvyttömyyden lopullinen tunnustaminen
i) Suomen työttömyyden pomppu 10,8%:iin
j) Suomen kyvyttömys hyödyntää erityisosaamista huipputuotteiden tekoon
k) Julkisen sektorimme paisuminen
l) 12 eurovaltiota ei täytä Maastrichtin kriteereitä
m) Kansalalisten luottamus EU:hun on laskenut – myös Suomessa
jne.
Tuotekehittelykö kaiken ratkaisee? Ehkä yhden yrityksen ja lyhyeksi aikaa.
Nyt kannattaisi katsoa, mikä yhdistää noita ilmiöitä ja millainen kehitys on niiden taustalla. Pelkäänpä, että esille nousee ”tiedämme-kyllä-mikä” 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Mitä muuta siihen Saksan 0-ratkaisuun kuului? Siis tähän maaliskuun 2003 esitettyyn (oliskos ollut 19. päivä?) ohjelmaan?
Kuuluiko siihen:
a) Velkavetoinen buumi muualla (=hillitön kysyntä) ja
b) Julkisen talouden tuki (=budjettialijäämät 2003- vs. -2002)?
Onko nyt samanlainen tilanne?
Ja miksi se ostovoima nyt laskisi, kun ihmettelit minun vetelevän niitä mielipiteitä hatusta? Kerroin, että oman maan kansalaisten ostovoimalla ei ole niin väliä.
Eikö nyt sitten pitäisi pitää siitä huoli ja lisätä palkkatasoa tuntuvasti, että saadaan tuo uhkaava alentuma kompensoitua, ja pistettyä pari tippaa ylikin?
Ilmoita asiaton viesti
Turunen, skarppaa vähän. Olen varmaan nelisen kertaa sinulle ja Kimmo Sainiolle selittänyt, miksi Saksan nollapalkkalinjasta kymmenen vuotta sitten ei kannata puhua samaan aikaan, kun mietitään Suomen vaihtoehtoja nyt.
Ihan kuin tämä nyt olisi jotain minun ja Henrin keksintöä…Olen ne lähteet saksalaisista makromiehistä alkaen jo esittänyt, että voisit puolestani lopettaa jo tuon rikkinäisen levyn soittamisen.
Kun nyt setämiehenä neuvot minua toimimaan ensin persujen kautta, niin neuvon puolestani sinua, että pyydä ne ekonomistin tekemät laskelmat EK:sta, miten kansantaloudelle käy, kun teemme useamman vuoden verran nollalinjaa palkoissa, alle kahden prosentin inflaatiossa, tilanteessa, missä Saksaa lukuunottamatta kaikki muutkin tekevät samaa.
Lisäksi: mitä jos yrittäisit vastata aiempaan kysymykseeni: jos ulkoisesta devalvaatiosta ei ole varsinaista hyötyä, vaan lähinnä haittaa Suomelle, miksi sisäinen devalvaatio olisi hyödyllinen ja lähes haitaton?
Ja kyllä, itse asiasta olen kanssasi samaa mieltä. Pitempi nollalinja palkoissa olisi suotavaa. Valitettavasti se ei vain riitä.
Ilmoita asiaton viesti
”Onko Latvia hyvä verrokki Suomelle?” On.
Kaikista mainitsemistasi syistä huolimatta niiden talous kasvaa toisin kuin Suomen talous.
Suomi oli Latvian tavoin taloudellisesti osa Neuvostoliittoa.
Henri.
Vika on Suomen julkistalous 58%/BKT. Olen jo alkanut pelkäämään, että Persut ei tee sille mitään hallituksessa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei sille kukaan tee mitään.
Julkinen sektori on jo liian iso. Jos nyt lähtee ehdottelemaan sen karsimista niin se koskettaa niin montaa äänestäjää, ettei tarvitse pelätä tulla valituksi.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi = Kreikka
Ilmoita asiaton viesti
#53
Henri on kirotun oikeassa.
Siksi Suomi luisuu talousromahdukseen ja IMF ei tarvitse äänestäjien tukea.
Ilmoita asiaton viesti
Vetääkö poliitikot Suomen niin alas että kansa riemastuu kun hallitus ehdottaa liittovaltioon siirtymistä.
Ilmoita asiaton viesti