Mitä asuntokuplaan vaaditaan?

Äänekästä keskustelua Suomen asuntokuplasta käytiin hetikohta, kun Yhdysvaltain oma kupla puhkesi 2007-2008. Intoa lisäsi tietysti Irlannin ja Espanjan näytettyä eurooppalaista mallia. Suomessa keskityttiin kuitenkin hälventämään pelkoja, ja aivan ymmärrettävästi. Monella taholla rinnastettiin kotitalouksien tulot ja asuntojen hintojen nousu. Niiden välillä näkyi malttia.

Kokosin muutaman artikkelin aiheesta ns. kriisivuosilta: Yksi jo vuodelta 2008, toinen vuodelta 2009, kolmas vuodelta 2010. Uudempaa materiaalia ensimmäinen ja toinen kirjoitus vuodelta 2012 ja mahdutetaan mukaan vielä kuluvaltakin vuodelta yksi.

Yhteistä tuntuu olevan keskimääräisten tulojen kasvu. Tällöin voisi tietysti olettaa, että ideoitu kilpailukyvyn parantaminen palkkatason nollakasvulla Saksan Agenda 2010 -ohjelman mukaan pysäyttäisi myös asuntojen hintojen nousun. Ongelma vain on siinä, että tuollainen ohjelma on jo liian hidas. Yhteisvaluutassa kilpailukykymme tulee trimmata nopeasti kuntoon. Siihen ei ole oikein muita ratkaisuja kuin ruveta pudottamaan palkkoja. Loogisesti seuraten silloin alkaisi myös asuntojen hintojen alamäki.

Tuskinpa kukaan haluaa lähteä tappiolla myymään, joten kaupat pysähtyvät, kun myyjät vaativat ostajien ostovoiman ulottumattomattomissa olevia hintoja. Asuntokuplan tyhjenemiseen vaaditaan siten myös tilanne, jossa pakkomyynnit ovat arkipäivää. Tämän vuoksi onkin oletettavaa, että luottoja myöntäneet pankit neuvottelevat uudelleen velallisten kanssa takaisinmaksuohjelmista. Espanjassa jo pidetään yllä täysin toivottomiakin luottoja, mutta oikeastaan vain siksi, että ne kriisipankit odottavat pääsyä EVM:n kukkarolle. Tämä voisi tapahtua syksyllä 2014, mikäli ”pankkiunionin” aikatauluihin ei tule enempää muutoksia.

Espanjan toivottomiksi lasketut luotot perustuvat siihen, että maata vaivaa massatyöttömyys. Yli neljännes on työttömänä ja erityisesti nuorilla työttömyysaste on yli 50 prosenttia. Nuoret kun yleensä ovat niitä, joilla on kova velkavipu asuntoihin ensiasunnosta johtuen.

Suomessa uusimmat luvut eivät nekään lupaa hyvää. Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste oli toukokuussa 10,8 prosenttia ja nuorilla mykistävät 35,2 prosenttia. Alkukesän luvut ovat yleensä huonoja, koska vastavalmistuneita työmarkkinoille ponnistajia on useita. Siksi onkin syytä katsoa vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuja lukuja: kaikkiaan työttömyysaste kasvoi vuodessa 1,3 prosenttiyksikköä ja nuorilla peräti 4,5 prosenttiyksikköä.

Ostovoimaa voidaan pienentää myös veronkorotuksin. Valtiovarainministeri Urpilainen (sd.) on luvannut toteuttaa tämän osan.

Jotta koko kuvio tulisi myös yllätyksenä, tulee ennsutelukujen olla pielessä. Tämäkin osatekijä on totta, kuten aiemmasta kirjoituksestani käy ilmi.

Ongelmien kasaantuessa eteen tulevat esiin seuraavia ilmiöitä: aluksi kaupanteko hyytyy, kuten ylhäällä perustelin. Sitten alkaa luottohanojen kiristyminen. Maksukyvyn ollessa enemmän epävarmaa luottoja aletaan evätä. Nekin, jotka rahoitusta saavat, joutuvat tyytymään kallimpaan hintaan. Esimerkiksi Espanjassa ja Italiassa rahan hinta on noin kaksinkertainen Saksaan verrattuna. Toisin sanoen, korkotaso on tuplaten Saksaan tasoon nähden.

Edessä häämöttävien luottotappioiden vuoksi pankit ovat myös alkaneet kasvattamaan korkomarginaaliaan. Tämä ei välttämättä tule rajoittumaan vain uusiin luottoihin. Painetta korkomarginaalien nostoon tuovat myös lisääntyvä sääntely, sekä pelkästään rahoitusalalle kaavailtujen uusien verotuskäytäntöjen vuoksi.

Sen sijaan euriboreihin sidottuja korkoja en näe niinkään hälyyttävänä mahdollisuutena kohdata reipasta nousua. Tämä vaatisi eurooppalaisilta pankeilta suurta luottolamaa. Se ei ole täysin mahdoton ajatus, mutta pidän sitä tällä haavaa etäisenä.

Pidän asuntokuplan puhkeamista kuitenkin melko todennäköisenä muutaman vuoden sisällä. Suomalaiset kotitaloudet ovat keskimäärin pahoin velkaantuneita, ja niillä on siksi huonot lähtökohdat suojautua ulkoa päin tulevilta sokeilta. Lisäksi yleinen varallisuus (pl. ne asunnot) ja velat ovat jakautuneet melko räikeästi: yksillä on velka, toisilla se varallisuus. Kehotan tarkkaavaisuuteen ja valppauteen.

0
susijumala
Perussuomalaiset Turku

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja.
Sähköpostiosoitteeni nykyisin: henri.myllyniemi@pp.inet.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu