Euroopan yhteiskunnallinen kriisi

Euroalueen taloudellisesta kaaoksesta on tullut kirjoitettua paljon. Toisinaan olen maininnut talousvaikeuksien tuottavan myös sosiaalisen kriisin. Pienen tutkimusmatkan Euroopan komission julkaisuihin kertoo, että yhteiskunnallinen kriisi seuraa, ja että se voi kestää vuosia talouskriisin vaiheen selviämisen jälkeen.

Tällä kertaa käyn hieman syvällisemmin ongelmia lävitse. On toisaalta vaikeampi arvioida seuraamuksia, mutta lukemieni psykologien analyysien mukaan esimerkiksi Kreikka voi olla kadotettu maa jopa 20 vuotta sen jälkeen, kun taloustilanne palaa ennen kriisivuosien tasoa. Reippaammalla talouskasvullakin tuohon voi mennä vuosia, sillä Kreikan talous on romahtanut jo yli viidenneksen aiemmasta tilasta.

Kyseessä ovat mielenterveysongelmat. Ensimmäisessä kuvassa on muutamien eurooppalaisten maiden prosentuaaliset riskit joutua köyhyyteen tai syrjäytyä vuosina 2007-2011. Huomioitavaa on piikki vuodelta 2011, eikä kaikilta mailta ole vielä uudempaa tilastotietoa saatavilla. Jo vuonna 2011 kreikkalaisista lähes kolmannes oli riskiryhmässä. Mielenterveysongelmat ovat siitä ikäviä, etteivät ne ”korjaannu” talouden virotessa samalla hetkellä.

Syrjäytyminen voi tuottaa myös terveydellisiä ongelmia. Kreikkalaisten uusi suosikkihuume kun sisältää sellaisiakin ainesosia kuin kloori ja akkuhappo. Terveysongelmista kärsii myös suurempi osa ihan tavallisista kansalaisista, kun terveydenhuollon määrärahoja leikataan. Leikkaukset ovat niin rajuja, ettei rahat riitä henkilökunnan ohella lääkkeisiin tai työvälineisiin – ml. sairaaloiden suojakäsineet leikkaussaleissa.

Toisen artikkelin mukaan Unicef on katsonut, että jopa 26 prosenttia köyhempien perheiden kreikkalaislapsista kärsii ”taloudellisesti köyhästä ruokavaliosta”. Eräässä 280 oppilaan koulussa peräti 60 katsottiin kärsivän aliravitsemuksesta. Nälkäiset oppilaat myös ryöstävät oppilastovereittensa koulueväitä.

Ei siis ole suoranainen ihme, että tällaiseen maailmaan harva haluaa jälkikasvua, jos nyt edes ylipäätään siihen pystyy. Toisessa kuvassa on syntyneiden määrä Euroopassa, ja kuva on otettu Eurostatin tutkimuspaperista. Sekin ansainnee muutaman rivin.

Vaikka itse tutkimuspaperissa lähdetään selvittämään mahdollista korrelaatiota talousvaikeuksien ja syntyvyyden putoamisen välillä, niin suurempi huolenaihe on tämän ilmiön seuraamukset. Paperissa vahvimpia korrelaatioita löytyi siinä, että työttömillä nuorilla ensimmäisen lapsen hankinta vähenee. Joissain maissa yli puolet nuorista on työttömänä. Tällä on myös ikävä biologinen haittavaikutus: ensisynnyttäjän korkea ikä lisää komplikaatioriskejä. Syrjaytymistapauksissa todennäköisesti lasten hankinta jää kokonaan pois.

Väestörakenne siis vinoutuu entistä enemmän ikääntymisen puolelle. Yleensä lapset ja nuoret katsotaan tulevina veronmaksajina, mutta kriisimaiden tapauksissa, joissa puskuroituja eläkerahastoja ei juuri ole, tulee myös eläkkeiden maksamisessa ongelmia. Esimerkiksi Espanja kävi sosiaaliturvarahaston kassalla jo toistamiseen heinäkuun aikana nostaakseen varoja eläkkeiden maksuun.

Demograafisella kehityksellä on myös heijastusvaikutuksia. Kun väestön vähenemisestä johtuen kysyntä hyytyy niin myös tarvittava työmäärä ja taloudellinen toimeliaisuus vähenevät. Veropohjaan tulee siten vajausta myös tätä kautta.

Kaiken kaikkiaan kokonaiskuvasta tulee väkisinkin melko murheellinen. Tukipaketeilla lähdettiin kuitenkin pääosin tukemaan länsieurooppalaisia pankkeja, mutta samalla ei kiinnitetty riittävästi huomiota sosiaalisen ja yhteiskunnallisen kriisin syntyyn. Tässä maailmassa tuntuu hyvin epätodennäköiseltä, että tulemme tukirahojamme täysimääräisenä koskaan näkemään.

Kysyttiinkö muuten teiltä keneltäkään, miten niitä tukirahoja tulisi käyttää? Tehän ne maksoitte, joten kaiketi teillä on myös ollut päätäntävaltaa rahojen käyttökohteista. Vai uskoitteko heinäsirkkaparvien maalailua?

susijumala

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja. Sähköpostiosoitteeni nykyisin: <a href="mailto:henri.myllyniemi@pp.inet.fi">henri.myllyniemi@pp.inet.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu