Päivityskatsaus: valtiolainojen korkotasot
Kuutisen viikkoa sitten kirjoitin valtiolainojen korkotasojen muutoksista. Toukokuun alussa noteeratut valtiolainojen huippuhinnoista ollaan tultu edelleen alas. Tämä tietää korkotason nousua. Ajattelin tehdä aiheesta päivityksen. Tahdin määrää Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve, ja tämän aikeet ”kaventaa” arvopapereiden osto-ohjelmia. Toisin sanoen: mitä parempaa uutista sieltä tulee, sen huonommin käyttäytyvät lainakorot.
Lainojen korkotason nousussa ei ole mitään hälyyttävää, mikäli talous tosiaan kasvaa. Paremmalla verokertymällä on mahdollista maksaa myös korkeampia lainanhoitokuluja. Suomen kohdalla odottelen kyllä tarkistettuja lukuja, sillä en ole aivan ainoa, joka pitää Suomen raportoimia lukuja mystisinä.
Tässä kuitenkin päivitettyjä tietoja historiikkiin 10-vuotisten lainojen korkotasoista jälkimarkkinoilla.
Yhdysvallat:
2.5. 1,62 prosenttia.
6.7. 2,74 prosenttia.
16.8. 2,83 prosenttia.
Korkotaso on noussut siis 121 korkopistettä (1,21 prosenttiyksikköä).
Suomi:
2.5. 1,43 prosenttia.
6.7. 1,99 prosenttia.
16.8. 2,14 prosenttia.
Korkotaso on noussut 71 korkopistettä.
Otetaan mukaan vielä EURUSD, eli euron ja Yhdysvaltain dollarin välinen valuuttakurssi.
2.5. 1,3067
16.8. 1,3327
Jos lasket Suomen joukkovelkakirjan tuoton taaloissa, saat paremman tuoton kuin T-bondeista . Vahvistuva valuutta kurjistaa omia kansalaisiaan deflaatiolla ja hellii ulkopuolisia sijoittajia lisätuotoilla. Sinänsä kuitenkin vähän imartelevaakin että meillä on pienempi korko kuin jenkeillä, aika harvinaista historiallisesti.
Pitäisi tehdä edes LTRO3 jos ei muuta osata tehdä/saada tehdä EKP:n taseen kasvattamiseksi. Deflaatio ja valuuttasodan pyhimyksenä olo on myrkkyä.
Ilmoita asiaton viesti
Tunnut ohittavan täysin pari instituutiota: Bundesbank ja Saksan perustuslakituomioistuimen. Miksi? Onko aiempi empiirinen data jossain määrin osoittanut näiden kahden toimijan olleen täysin merkityksettömiä?
Ilmoita asiaton viesti
En ole unohtanut, LTRO1 ja 2 tehtiin muistaakseni Saksan Bundesbankin edustajan eriävästä mielipiteestä huolimatta. LTRO3 menisi samalla ovenaukaisulla.
Myös ohjauskoron voisi tiputtaa 0,25%-tasolle niin ei olisi mennyt kuin neljä vuotta FED:in kopioimiseen.
Parempi edes jotain kuin paluu Trichetin aikojen kovan euron räpellykseen.. Kovemmat valuuttasodan aseet typistyvätkin Saksaan. En muista kuka sen keksi, mutta ”sadofiskalismi” kuvaa Saksan mielipuuhaa.
Periaatteessa Saksan käytöksen voi nähdä myös oman talouden optimointina. Heikompi euro olisi hyödytön ja todennäköisesti vaarallinen Saksan taloudelliselle toiminnalle. Kukaan muu Euroalueella ei ole tässä tilanteessa, joten luulisi sakinhivutusmielipiteiden voimistuvan.
Epäpyhä Suomi-Ranska-allianssikin alkaisi olla kohta järkevää, ainoa vaan että nuo haluavat rahaa itselleen yli oman osuutensa ja myös pankeilleen, eivät läpinäkyvästi ja samoin määrin kaikille. Ilman Saksaa rakennettu Euroalue varmaankin palaisi EKP:n SMP:hen, jossa ostellaan kriisiytyvien isojenkin maiden velkapapereita ilman että kukaan edes tietää kuinka paljon on ostettu ja millä perusteilla. Suomelle ei tulisi eurosenttiäkään.
Ilmoita asiaton viesti
Pohjois-Euro Persu meni läpi Spinger AG:n moderoinnista! Tästä nyt tosin puuttuu adjektiivien deklinaatio:
vor 44 Minuten •
Statt Euroraum sollten wir Positiv Europäisch Regional Stabilität Union (PERSU) mit Deutschland, Holland, Österreich und Finnland haben.
http://www.welt.de/debatte/kommentare/article11912…
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa vallitsee sitten kai masofiskalismi?
Jos korot nousevat, euro vahvistuu (ja Saksa vielä tee mitään liikettä) eikä Suomessa vieläkään osata päättää, mitä kannattaisi tehdä, puun ja kuoren väli käy yhä ahtaammaksi. Poliittinen arvovalta on tulossa pilveksi ensi syksyn työmarkkinasopimusten taivaalle: ”kun kerran on kirjoitettu ohjelmaan…”
Merkitseehän tuo 71 korkopistettä päivän Suomelle n. 700milj€:n lisärasitetta lainakuluihin per vuosi. Euron nousu taas kiusaa vientiämme entistä kipeämmin.
…masofiskalismi…? hmmm. Suomi + Saksa = sadomasofiskalismi?
Ilmoita asiaton viesti
Toistaiseksi tämä koronnousu ei sisällä vielä kotikutoisten ongelmien aiheuttamia maksuhäiriöriskejä.
Euroalueen pankkikriisi olisi kannattanut selvittää hyvän sään aikana. Ehkä se olisi maksanut satoja tai joitain tuhansia miljardeja euroja. Nyt vaikuttaa siltä, että se on liian myöhäistä. Fitch Ratings ainakin linkkasi Saksan luottoluokituksen kriisintorjuntamenojen olettamuksella ”eivät kasva”.
Ilmoita asiaton viesti