Valtio on huolissaan vääristä asioista

Herännyt keskustelu Suomen AAA-luottoluokituksen muuttumisesta joksikin muusta luo oman kauhuskenaarionsa. Tämä mielikuva estää tehokkaasti Suomen ohella muitakin euromaita näkemään ne ratkaisut, joilla kriisi saadaan päätettyä. Se on totta, että joillain suurilla instituutionallisilla sijoittajilla on omat sääntönsä siitä, minkä verran niiden tulee omistaa AAA-papereita. Toisin sanoen, jos Suomi menettäisi luokituksensa niin joidenkin rahastojen AAA-luokitettu arvopaperimäärä putoaa alle vaaditun. Silloin pitää myydä jotain muuta pois ja ostaa parasta laatupaperia tilalle.

Maksukyvyttömyysuhka on suurin peikko

Suomen tasavalta olisi tällaisessa tilanteessa mahdollisesti yksi myyntikohde, ja se tietäisi lainakorkojen nousua. Suurin uhka euromaiden lainapaperien kysynnälle on luonnollisesti maksukyvyttömyysuhka. Mailla ei ole omaa rahapoliittista elintä, joka voisi taata maksukyvyn, eli olla ns. viimekätinen lainaaja.

EKP:n pääjohtaja Mario Draghi vihjaili heinäkuussa 2012, että EKP tulisi näin tekemään estääkseen suuremman luokan talouskaaoksen. Lupaus on helpottanut aivan kiistattomasti. Markkinoilla ei ole ollut halua lähteä ”testaamaan” Draghin puheen olevankin vain mahdollista bluffia. Tilanne on kuitenkin koko ajan hyvin tulenarka. Kun makroluvut eivät parane riittävästi niin ongelmaksi luonnehditut velkavuoret vain kasvavat pikkuhiljaa. Sadan miljardin velkahelpotuksenkin jälkeen Kreikalla on nyt enemmän velkaa kuin kriisin alettua. Suomessa velkaa kasaantuu miljardikaupalla vuodesta toiseen.

Julkisen talouden rahoituspuoli on sinällään hyvä ja tärkeä asia olla kunnossa. Sillä ei kuitenkaan toteuteta sitä, miten kriisistä päästään pois. Siihen tarvitaan reipasta talouskasvua. Sen myötä tulee investointeja ja työpaikkoja. Uusia tuotteita kansalaisille. Jos hieman nurinkurisesti ajattelee niin sivutuotteena kaikesta tästä syntyy verotuloja, joilla sitä velkaa voidaan hoitaa mukavammin. välttämättä ei tarvitse velkaantua lainkaan.

PTT Suomi-Ruotsi talousmaaottelusta

PTT:n Pasi Holm kertoi A-studiossa (YLE:n uutislinkki) seuraavaa: ”Ruotsin palkkataso paranee nopeammin kuin Suomen. Myös Ruotsin verotulot
kasvavat nopeammin kuin Suomessa. Sitä kautta Ruotsi voi kehittää
yhteiskuntaansa ja hyvinvointipalvelujaan
”.

Palkkojen nousu Ruotsissa tietää siis enemmän verotuloja. Suomelle Holmin lääkeresepti oli seuraava: ”Julkista sektoria ei ainakaan saa enää laajentaa ja palkat eivät saisi
nousta niin kovasti, kuin ne ovat nousseet viimeisten vuosikymmenten
aikana
”.

Julkinen sektori on se, joka tarvitsee sitä AAA-luokitusta. BB-luokituksien kohdalla ruvetaan vasta puhumaan roskalainoista, mutta näiden kahden väliltä löytyy monta porrasta investointiasteeksi laskettavia luottoluokkia. Harvalla yrityksellä on AAA-reittausta, mutta siitä huolimatta ne hakevat suoraa rahoitusta velkamarkkinoilta omilla velkakirjoillaan.

Euroalueen omituinen päähänpistos

Euroalue kohtasi rajun taloussokin aivan samalla tavalla kuin moni muu euroalueen ulkopuolinen eurooppalainen maa. Jostain kumman syystä nimenomaan euroalueella päätettiin, että nyt ruvetaan keskellä lamaa säästämään. Säästäminen on hyve, mutta ajankohta ei nyt vaan ole kaikista parhain.

Holm mainitsee tällaisen eron itsekin: ”Komission ajatuksena on, että Ruotsin velka supistuu ja Suomen velka
vain kasvaa. Se tarkoittaa sitä, että taantuma-aikoina Ruotsissa voidaan
tehdä elvyttävämpää talouspolitiikkaa. Suomessa joudutaan ehkä
leikkaamaan ja kiristämään tulevaisuudessa
”.

Ja tästä johtuu sitten se, että hyvinvointiero Ruotsiin repeää kadehdittavan suureksi. Me olemme nähneet mitä keskellä lamaa järjetön säästäminen on aiheuttanut Kreikassa, Portugalissa, Irlannissa, Espanjassa ja Kyrpoksessa. Tämän saman mörön edessä painii nyt euroalueen keskikastin maat Suomi ja Hollanti. Jopa raskaan sarjan Ranskakin on ollut suurissa vaikeuksissa.

”Säästämispakko” syntyy siitä, kun muodollisesti kukaan ei halua maksaa toisen maan velkoja. Mutta yhteisellä rahapolitiikalla tällainen toisten veloista huolehtiminen (loppujen lopuksi) on käytännön sanelema pakko. Ja pakon edessä sitä on euromaat ottaneetkin kontolleen muiden euromaiden velkoja. Velkoja, jotka joutunevat joka tapauksessa silppuriin. Silppuriuhka johtuu siitä maksukyvyttömyydestä.

Jaakko ja pavunvarsi -sadussa satusankarin onnistui kiveä puristamalla rutistaa vettä. Se tuskin on kovin rohkaisevaa tietää, että juuri muita vastaavia havaintoja ei olla tehty. Ei ainakaan reaalimaailmassa.

Pääministeriämme myöden on jo tiedossa, miten järjetöntä keskellä lamaa säästäminen on. Hän on itse kertonut puolueensa jäsenlehdessä (Taloussanomien linkki) seuraavaa: ”Me olemme joka kevät pysäyttäneet velkaantumisen, mutta maali liikkuu”. Se on sitä fiskaalikerrointa, arvoisa pääministeri. Juuri sitä, mistä talouskomissaari Olli Rehn ei halunnut kenenkään olla tietoisia.

susijumala

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja. Sähköpostiosoitteeni nykyisin: <a href="mailto:henri.myllyniemi@pp.inet.fi">henri.myllyniemi@pp.inet.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu