Kreikan julkinen velkasaneeraus on sopimuksen vastaista
Meilläkin hyväksytty Lissabonin sopimus kieltää taloudellisen tuen muille jäsenmaille. Poikkeuksena ovat luonnonkatastrofit, ja aivan erityisesti, jos sellaiset aiheuttavat ongelmia energian saannissa. Hätäluotot eivät sinällään ole tukea, ne ovat lainoja. Lainat muuttuvat tueksi siinä kohtaa, jos niitä ei makseta takaisin. Siksi julkinen velkasaneeraus esimerkiksi Kreikan kohdalla on sopimusten vastaista, eikä sitä voida siksi tehdä. Eri asia sitten on, pidetäänkö tästäkään sopimuskohdasta Euroopassa kiinni. Monessa muussa kohtaahan sopimustekstit ovat olleet vain tyhiä sanoja paperilla. Tyhjiä sanoja, joita eräs pohjoismaalainen valtio noudattaa turhankin tarkasti muiden vetäessä itsekkäästi pelejä omaan pussiinsa.
0
http://www.uusisuomi.fi/raha/62088-nyt-se-sanottii…
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on taas sitä, että jatketaan teeskentelyä: ”Tämähän on vain väliaikainen ja tilapäinen häiriö. Kyllä se siitä”.
Ei se siitä.
Ilmoita asiaton viesti
Handelsblatt on samaa mieltä kanssasi Henri: Die Euro-Krise ist nich gelöst. Suomen kilpailukyky on kuulemma heikkenemään päin.
http://www.handelsblatt.com/finanzen/boerse-maerkt…
Ilmoita asiaton viesti
Miten tuossa ”Handelsblatt”-linkissä mainitaan ”Suomen kilpailukyky”? En havainnut mainintaa siitä.
Ilmoita asiaton viesti
Ensimmäinen kappale: ”Gleichzeitig aber verlieren Belgien, Finnland, Frankreich und die Niederlande innerhalb der Euro-Zone an Wettbewerbsfähigkeit.”
Ilmoita asiaton viesti
No enpä nyt ymmärtänyt Jouni Snellmanin linkkausta kuten en ennenkään ole ymmärtänyt kommenttejansa näihin talousasioihin.
Ilmoita asiaton viesti
…tai muihinkaan, itse asiassa.
Ilmoita asiaton viesti
KYL-LÄ SE SII-TÄ…
Ilmoita asiaton viesti
Minua vaivaa tuo sama puute.
Kun ottaa huomioon että tuo Snellmannien suvun edustaja oli ratkaisevassa roolissa Suomen Markkaa luotaessa, niin ihmetyttää tuo hänen Euron puolustaminenkin ihmeellisin sanankääntein.
Ilmoita asiaton viesti
J.V:hen minua yhdistää vain se, että vietimme nuoruudessamme paljon aikaa kapakoissa. Euron suhteen olen realisti: sinä päivänä kun persuhallitus tuo markan takaisin, lupaan tässä todistajien läsnäollessa lahjoittaa Perussuomalaiset rp:lle rakkaat Wehrmachtin laulukirjani vuodelta 1942.
Ilmoita asiaton viesti
Sopimuksiin on aina sisältynyt kaksi asymmetriaa. Kun tilanteet muuttuvat, niitä rikotaan. Mutta paljon tärkeämpää on, että toiset osapuolet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset, ja voivat siksi rikkoa niitä.
Ilmoita asiaton viesti
Siinähän se moral hazard esille tupsahtaa ja luottamuskin menee tehdään-yhdessä-vastuullisesti toiminnalle.
Tasa-arvon ylistys: ”Juodaan ensin puoliksi sinun pullosi ja sen jälkeen molemmat juovat omat putelinsa…”
Seuraava potilas, olkaa hyvä!
http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2013/09/03/ek…
Ilmoita asiaton viesti
Saksan talous ja poliittinen toiminta ovat lyöneet käpälää ennenkin. Lujaa kuin Kruppin teräs.
Ilmoita asiaton viesti
Toki näin on. Toki rajanveto sen suhteen milloin sopimusta rikotaan ja milloin sitä muutetaan on jossain määrin hankala. Olisi kuitenkin ehkä Euroopalle parempi, että sen sijaan että sopimusten yli kävellään mennen tullen, vaivauduttaisiin pääsääntöisesti edes muuttamaan niitä sopimuksia niin, ettei varsinaisia sopimusrikkoja syntyisi. Näin legitemiteetti säilyisi paremmin ja muiden olemassaolevien sääntöjen uskottavuus ei kärsisi samassa määrin.
Esimerkisi perussuomalaisten kaipaaman eurosta eroamisen tai jopa EU:sta eroamisen varalta olisi hyvä kirjata säännöt millä tavoin tämä ero voidaan suorittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin. Tosin en usko, että toivomaasi kehityssuuntaa tapahtuu. Ne lait, periaatteet ja ”vapaaehtoisuus” ovat viikunanlehtiä.
Ilmoita asiaton viesti
Eurooppa on niin hyvää ja ihanaa, että se pitää annostella pieninä annoksina ja hitaasti kokonaismäärää kasvattaen, mieluiten juhannusaatonaattona, joulun välipäivinä ja kovalla kiireellä. Muuten kansalaiset voisivat mennä hyvyydestä ja ihanuudesta sekaisin.
Ilmoita asiaton viesti
Jos unohdetaan ne kaikki sodat ja muut surkeudet, mitä eurooppa on tuottanut. Silti tämä on vähän helevetin kiva maanosa asua. Itse eurooppalaisena pidän Amsterdamin punaisten lyhtyjen kujista, Lontoon Hyde Parkista ja Kreetan vuorista. Mallorca on ihan yes, samaten Rhodos.
Se on se eurooppa josta pidän.
Ilmoita asiaton viesti
Melkeinpä rakastan Andaluusian maaseutua.
Ilmoita asiaton viesti
Oih! Katoaisivatko Amsterdamin punaisten lyhtyjen kujat, Lontoon Hyde Park ja Kreetan vuoret, Mallorca, Rhodos ja monet muut ihanat paikat EU:tta?
Ilmoita asiaton viesti
Unohdit Juhani, että myös yöllä ja nimenomaan yön pimeinä hetkinä syntyvät
Bryssel-päätökset. Päivän valossa niitä sitten kukin selittelee parhain päin.
Lepakotkin ovat päivän valossa vähän avuttoman oloisia.
Ilmoita asiaton viesti
Muuta hyvää me ei nyt tästä Eurosta olla saatu, kuin nuo eurooppalaiset säät tänne elokuuksi.
Ovathan ne Euron ansiota?
Ilmoita asiaton viesti
Kai sinä Juhani sentään PS puolueen vahvistumista Euron ansiosta pidät hyvänä asiana??
Ilmoita asiaton viesti
No luetaan sekin nyt hyviin vaikutuksiin, mutta kyllä nämä aurinkoiset kelit nyt lämmittää juuri nyt enemmän sydäntä.
Ilmoita asiaton viesti
Mitenkäs se Turusen muisti noin temppuilee?
http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/144901-…
Ketjussa taisimme muutenkin keskustella rahapoliittiset näkemykset suoriksi. Lopputulos oli mielestäni semmoinen, että mulla oli esimerkit, sulla luulot. Katsotaan, mitä tästä tulee.
Vinkkejä:
1) Portugalin kolmivuotinen troikkaohjelma loppuu ensi vuoden puolella. Lopputulos: tukilainoja myönnetään EVM:stä enemmistöpäätöksellä ilman, että eduskunnalta enää edes kysytään mitään. Suomi maksaa.
2) Kreikan velkoja anteeksiannetaan osittain joko joulun alla tai alkuvuodesta. Suomi maksaa. Varsinaiset isot velkaleikkaukset lykätään eurovaalien yli, että fantsuttelijat saavat jatkokauden. Suomi maksaa taas.
3) Euroalueen pankkien tasetarkastus saadaan kasaan tämän vuoden puolella. Loppuvuodesta tai 2014 alkuvuodesta stressitestin jälkeen pääomitustarve on määritelty. Espanjan pankkeja pääomitetaan EVM:stä enemmistöpäätöksellä ilman, että eduskunnalta enää edes kysytään mitään. Suomi maksaa.
4) Suomessa rakenteellisia uudistuksia ei saada tehtyä riittävässä mittakaavassa ja tarpeeksi ajoissa, ja yllärilasku EVM:stä lisää kokonaisvelkaa kunnolla. Toistaiseksi eurokriisivastuut ovat valtionkirjanpidon ulkopuolisia eriä (takaus ei ole velkaa). Kun takaukset realisoituvat, ne astuvat kirjanpitoon. Suomen velansaanti vaikeutuu huomattavasti.
Turunen, kiitos paljon siitä, että olet kannattanut näin fantastista meininkiä.
Ilmoita asiaton viesti
Jännää kun Viro pärjää. Suomalaisen hampurilaisketjun, eduskuntatalon kokoinen pakastamo Pärnu maantien Sauen risteyksessä on hyvä esimerkki. Mennään katteleen maaseutua ja siellä elää sonnikarjaa kuin villissä lännessä. No maassa on tiettyjä juttuja kun menneisyys sosialistinen sellainen opetti. Pirun hyvin ovat asiat hoitaneet. Sen verran, että olen maassa käynyt ja viettänyt vuodesta 1982 alkaen.
Ilmoita asiaton viesti
1. Todennäköisemmin Suomi takaa. Mikä on aika lailla eri asia. Se tuleeko tuosta varsinaisia maksuja Suomelle selvinnee vasta vuosien päästä.
2. Velkahelpotuksesta on puhuttu niin paljon, että tämä on aika todennäköinen skenaario, mutta sen toteutuminen riippuu täysin Saksasta. Nykyisen tilanteen helpottamiseksi tämä taitaa kuitenkin olla aika välttämätöntä, jolloin kyllä se Suomikin osallistuu tähän.
3. Edelleen, Suomi takaa EVM:n ottamat lainat, eli suoraa maksuosuutta tähän ei todennäköisesti kuulu. Ja pankkien ”menestys” vaikuttaa siihen, että ottaako EVM takkiin vai ei. Yleensä pankkikriiseissä tuetut pankit ovat päässeeet jaloilleen ja ovat maksaneet saamansa tuet takaisin.
4. Jos EVM:stä tulee yllärilasku taitaa siinä lukea vuosiluku 2016-2017 tai jopa myöhäisempi vuosiluku. Saksan osuus siitä olisi kuitenkin niin mittava, että saattaa olla, että jopa he suostuisivat hoitamaan nuo setelirahoituksen avulla.
Ilmoita asiaton viesti
Marko!
– Ja missä asiassa eduskunnallamme (kohdat 1 – 4 ) on jotakin sanottavaa? Tämä kait oli se pointti, eli että meillä ei ole muuta kuin maksajan rooli koko hommassa.
_______________________
– Tuo Sinun kolmas kohtasi:
”Yleensä pankkikriiseissä tuetut pankit ovat päässeeet jaloilleen ja ovat maksaneet saamansa tuet takaisin.”
WAU!
Missä näin tapahtui? Kop-Merita? SYP? Muut pankit?
Ensin syytettiin rahaa ja sitten kaikki hedelmät ulkomaalaisomistukseen.
USAssa valtio sentään ottaa (Lehmanista viisastuneena) haltuunsa pankkeja, eli ’sosialisoi’ niitä.
Euroopassa tulisi tehdä samoin. (Paitsi että ainakin Ruotsi ja Norja sosialisoi/yksityisti pankkeja ja tekipä vielä voittoakin).
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Tosiasiassa Suomi voi kyllä irtaantua noista tukitoimista, tai vastustaa noiden maiden tukemista. Se että mitä moinen vaatisi on sitten enemmän tapauskohtaista. Mutta selkeimmin tuo tapahtuisi sekä eurosta että tuosta vakaussysteemistä irtautumisella. Muuten tuo on pikkaisen hankalaa, sillä EVM on aika iso askel kohti yhteistä vastuuta ja on epävarmaa, että miten pitkälti yksittäinen maa voisi välttää osallistumasta kustannuksiin, niin kauan kun se on mukana kyseisessä systeemissä.
Mitä pankkitukeen tulee, niin kaiken tuen tulisi olla joko lainan tai pääoman muodossa niin, että valtio saa tukirahat takaisin tilanteen helpotuttua. 90-luvun pankkikriisistä voit lukea vaikkapa täältä: http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/…
Ilmoita asiaton viesti
1. Todennäköisemmin Suomi takaa. Mikä on aika lailla eri asia, mutta lopputulos sama.
2. Velkahelpotuksesta on puhuttu niin paljon, että tämä on aika todennäköinen skenaario, ja ei millään muotoa mielipideasia.
4. Jos EVM:stä tulee yllärilasku taitaa siinä lukea vuosiluku 2016-2017 tai jopa myöhäisempi vuosiluku. Eli on vasta seuraavan hallituksen menoleikkausongelma ja ehtii tulemaan turpiin meikäläisillekin.
Ilmoita asiaton viesti
ERVV toimii takausperiaatteella, EVM maksetulla pääomalla.
Ilmoita asiaton viesti
Vanhaan hyvään aikaan Tasavallan presidentti hajotti tarvittaessa Eduskunnan ja määräsi uudet vaalit. Vanha hallitus toimi tämän jälkeen toimitusministeriönä ennen uuden hallituksen valintaa, joka tehtiin vaalien jälkeen. Nyt tämä on puhdasta utopiaa, kun presidentiltä vietiin aikanaan erittäin tärkeät valtaoikeudet.
Suomessa on tehty kolme suuren luokan munausta:
Yksi oli Tasavallan presidentin valtaoikeuksien karsiminen
Toinen oli poistaa valtiopäiväjärjestyksestä määrävähemmistösäännökset eli eduskunnan yhden kolmasosan mahdollisuuden äänestää tavalliset lait lepäämään yli yksien eduskuntavaalien.
Kolmas oli liittyminen EMU/euroon ilman kansanäänestystä vastoin Ruotsia, joka säilytti itsemääräämisoikeutensa ja oman rahayksikkönsä.
Nämä kaikki ovat olleet onnenpotkuja ruotsalaisille, jotka saivat tätä kautta huomattavan edun kilpaillessaan suomalaisten kanssa samoilla tuotteilla kansainvälisillä markkinoilla.
Tämän Ruotsi-Suomi -maaottelun Ruotsi on voittanut vuosikymmeniksi eteenpäin. Itse asiassa heillä on kohta jälleen käytössään uutta suomalaista työvoimareserviä tarpeen niin vaatiessa, kun ihmisiä tulee muuttamaan leivän perässä Ruotsiin.
Vanhaan hyvään aikaan presidentti (Kekkonen) olisi varmasti ”vislannut pilliin” Lissabonin sopimuksen vastaisille tukipaketeille ja sillä siisti. Myllykirjeitä ja kutsuja puhutteluun olisi varmasti tullut tiettyihin osoitteisiin.
Nyt Eduskuntaa ei voi kukaan (oikeasti) hajottaa ja hallitus istuu vaalikauden loppuun.
Saneerauspuolella edessä tulee olemaan ensin hallituspuolueiden hyväksymänä Kreikan velkojen anteeksiantoa ja sitten uusi Kreikan tukipaketti Eduskunnassa.
Kreikkaan on upotettu 240 miljardia euroa ja sekään ei tule riittämään.
Euroryhmää johtava Hollannin valtiovarainministeri Jeroen Dijsselbloem ilmoitti uudesta tuesta eli kolmannesta apupaketista tänään. Siitä kuulemma ”keskustellaan” viimeistään ensi kesän korvilla.
Suomen tie on Kreikan tie, kun Suomi-neito lähti ”herrojen kanssa marjaan”.
Ilmoita asiaton viesti
Neljäs munaus perustuslaissa:
Tämän lauseen sisällyttäminen perustuslakiin on turha: ”Suomi on Euroopan unionin jäsen.”
Tämän kohdan muuttaminen on tehty vaikeaksi eli perustuslain säätämisjärjestyksen alaiseksi – ei toki vahingossa. Eihän siellä lukenut aikoinaan mitään YYA-sopimuksestakaan, vaan se oli erillinen valtiosopimus.
Niinpä on mahdollista, että yksi ainut hallitus voi tuhota maan talouden 4 vuodessa, jos EMU ja/tai EU-jäsenyydestä ei kyetä irroittautumaan.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä havainto Seppo. Tottahan Suomen perustuslakiin piti kirjata, että Suomi on Euroopan unionin jäsen. Eli eroaminen vaatisi perustuslain mukaisen
prosessin. Samaiseen puljuun liittymiseen riitti hallituksen tiedonanto. Ei edes tavallista lakia.
Ilmoita asiaton viesti
EU:sta eroaminen onnistuu Eduskunnassa yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Ilmoita asiaton viesti
Ei välttämättä muuten vaadi ! Lukekaa Jorma Jakkolan blogi, kuinka Suomi vietiin EMUun VALTIOPETOKSELLA !
Eli Suomen lakeja muutettiin -94 Suomen perustuslain vastaisesti … tarvitsee vain tunnustaa tämä TOSIASIA; ja saattaa asiat SUOMEN LAIN mukaiseen järjestykseen ENNEN valtiopetosta !
Toinen asia on tunnustaa Suomen oikeusjärjestelmän manipulointi ja KORJATA se !
Suomen perustuslakiin ” nykyiseen ” ja mahdollisesti laittomasti on otettu seuraava pykälä PL 118 § Kansalaisten kokemat ihmisoikeusloukkaukset ..Syyetoikeutta ei kuitenkaan ole mikäli syyte perustuslain mukaan on käsiteltävä valtakunnanoikeudessa !
Muutos tehtiin TIETOISENA siitä että senkaltainen asia oli esillä Ihmisoikeustuomioistuimessa ( julkinen keskustelu Kaiken Kokenut Kansalainen / Tuija Brax ( onnlinen keskustelu; joka on taltioitu ) !
Herrojen metkujen selvittämisen estämiseksi Suomi LAHJOI Kansainvälisen rikostuomioistuimen tulemaan toimivallattomaksi Suomea koskevissa yksittäistapauksissa KANSANEDUSTAJILLE valehdelle ! Suomi maksoi yksin Ruanda-”oikeudenkäynnin” kustannukset jotta sai kansainvälisen rikostuomioistuimen toimivallattomaksi TAKAUTUVASTI EOA päätöksen 876/2/05 kaltaisissa KAIKISSA tapauksissa !
Asiasta on tehty kantelu ”ihmisoikeustuomioistuimeen”EIT 24221/05” ; että eoa päätöksen 876/2/05 mukaan Suomessa POLIISI EI SAA TUTKIA RIKOKSIA ; näitä tutkimattomia rikoksia ovat ; valtiopetos ja Presidentin- ja ministerinvastuuasiat kansalaisten lmoittamina YNNÄ Kansainvälisen rikostuomioistuimen LAHJONTA Suomen toimesta !
Kirjaus Suomen perustuslakiin ”Suomi on Euroopan unionin jäsen ON tehty valtiopetosten ja Kansainvälisen rikostuomioistuimen LAJHONNAN jälkeen; joten siitä löytyy riittävät syyt perustuslain aukiottamiselle !
Olen henkilökohtaisestsi 8.9. 2005 tehnyt rikosilmoituksen ja 9.12. 2005 Syyetilmoitusken Valtakunnasyyttäjänvirastoon RIKOKSISTA; joita Suomen lain ja Eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksen 876/2/05 ”kaltaisina” EI KOSKAAN voitu edes tutkia Suomessa, ja joiden syyttämisen ”perustuslain” 118 §:n MAMIPULOINTI estää TAKAUTUVASTI !
Lakien takautuvuus kuitenkin on AINA ollut Suomen perustuslain mukaan; ja kansainvälisten sopimusten mukaan kiellettyä ?
Kertokaa minulle mikä taho maailmassa on TOIMIVALTAINEN tutkimaan Kansainvälisen rikostuomioistuimen LAHJONTAA Suomen toimesta niin teen rikosilmoituksen sinne !
2008 ”ihmisoikeustuomioistuimeen” lähettämäni KIRJATTU ja PIKANA toimitettu kirje olla tuhoamatta asiakirjoja joissa ”ihmisoikeustuomioistuin” EI ollut toimivaltainen ja lähettää ne kansainväliseen rikostuomioistuimeen; koska Eoa päätösken 876/2/05 mukaan Suomessa poliisi ei saanut tutkia näitä rikoksia kansalaisen ilmoittamana !
Tuo kirjattu pikakirje siis ”katosi” matkalla Ranskaan ja ”oikeusasiamies” antoi seuraavanlaisen päätöksen :
EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHEN
KANSLIA
13.6. 2008 Dnro 1350/4/08
Kimmo Leino
osoitteni
Viite: Sähköpostiviestinne 13.4. 2008
VASTAUS
Arvostelette viestissänne Valtakunnasyyttäjänviraston palveluksessa aikaisemmin toimineen Päivi Hirvelän menettlyä, kun hän on 27.3. 2008 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa toiminut esittelijänä asiassa EIT 24221/06. Käsityksenne mukaan Hirvelä oli ollut esteellinen, koska ton asian asiapapereiden joukossa on ollut kirjoituksessanne yksilöityjä Valtakunnasyyttäjänviraston asiapapereita.
Asianne esiteltiin apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedtille. Hänen pyynnöstään ilmoitan, että oikeusasiamies ei voi tutkia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen menettelyä, ei edes siinä tapauksessa, että kysymyksessä olisi Suomen valtion valitsema henkilö………
Esittelijäneuvos Eero Kallio
__________________________________________________
Miksi siis Ranskaan lähettämi kirjeen piti ”kadota”; koska oikeusministeri oli JUURI neuvottelemassa Kansainvälisen rikostuomioistuimen tulemisesta TOIMIVALLATTOMAKSI Suomea koskevissa ”yksittäistapauksissa” ?
Mitä olivat ne ”yksilöidyt” asiakirjat JOIDEN nimiä ”oikeusasiamiehentoimistossa” EI OLE LUPA JULKISTAA ?
9.12. 2005 VKSV:oon toimitettu ”Ilmoitus syytteeseenpanosta” ; Oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston lausuma 114/911/ 06 VKSV:n 8 kuukauden diariinkirjaamisajasta; ja 8.9. 2005 Porinpoliisilaitokselle tekemäni rikosilmoitus; jota ei koskaan VOIDA ESITUTKIA !
Suomen perustuslain LAITTOMMUUKSIEN; jotka on tehty kansanedustajille VALEHTELEMALLA purkaminen voidaan aloittaa TUTKIMALLA koko ketju siitä miten Suomi LAHJOI Kansainvälisen rikostuomioistuimen tulemaan toimivallattomaksi Suomea koskevissa ”yksittäistapauksissa” jollaisia on JULKISEN dokumentin EOA päätös 876/2/05 mukaan USEITA !
Suomen perustuslain 118 § on SELKEÄASTI manipuloitu juuri tuon 2,5 vuotta salaisena pidetyn ”päätöksen” takia ja juuri siksi He 55/2007 yhteydessä kansanedustajille VALEHDELTIIN ”välitöntä tarvetta lain muuttamiselle ei ole !
Julksiten tietojen mukaan ”tarve” perustuslain muuttamiselle ja Kansainvälisen rikostuomiosituimen LAHJONNALLE oli jo 2005 ( eoa 876/2/05 ) !
Suomen EU-jäsenyys siis voidaan tietojeni mukaan purkaa meko nopeastikkin; jos löytyy taho joka on TOIMIVALTAINEN tutkimaan Suomen RIKOKSIA ?
Kun Valtakunnanoikeus tai Kansainvälinen rikostuomioistuin kokoontuu hallitus hajoaa melko nopealla tahdilla JA KANSA VOI ÄÄNESTÄÄ TIETOISENA TOSIASIOISTA eli kansainvälisen rikostuomioistuimen lahjonnasta ja Suomen perustuslain manipuloinnista !
Ilmoita asiaton viesti
Tämähän on tiedetty, mutta sillähän ei näy olevan mitään väliä, vaan säännöt taitavat olla EU:ssa (kuten aika monessa muussakin yhteydessä) vain rikkomista varten.
Näinhän toimitaan muussakin politiikassa – ja erityisesti talouselämässä.
Ilmoita asiaton viesti
Mikkola, ”vanhaan hyvään aikaan” oliko se sittenkään sitä, miten demokratia silloin voi, ”Moskova kortti” heilui Kekkosen kädessä, idänkaupasta hyötyivät ne tahot jotka Kekkosen vaalikassaa paisutti, Koivisto palautti parlamenttisuuden tähän maahan, jonka Kekkonen polki mutaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Vanhaan hyvään aikaan” on myös aika ennen Kekkosta. Kysymys on ennen kaikkea Tasavallan presidentin tärkeistä valtaoikeuksista, jotka olivat voimassa vanhan Hallitusmuodon aikana.
Suomi-laivalla on tänä päivänä edelleen kapteeni, mutta kapteenilla ei ole riittävästi oikeuksia toimia Suomi-laivan päällikkönä. Nyt yliperämies (pääministeri) hoitaa päällikön tehtäviä.
Mitä tulee Kekkosen jälkeiseen aikaan, niin presidentti Koivisto on myös tuonut esille huolensa siitä, mitä presidentin valtaoikeuksien karsiminen on saanut aikaan. Samaa mieltä on ollut myös hänen hyvä ystävänsä Seppo Lindblom, joka tuli ilmi Lindblomin haastattelussa tv:ssä. Molemmat ovat sosiaalidemokraatteja, kuten kommentoija.
Ilmoita asiaton viesti
Luulen, että Kreikalle myönnetään lisää ”lainaa”, ja lainojen takaisinmaksuaikaa pdennetään tarpeen mukaan (vaikka 300v) tai pidempäänkin.
Silloin ei rikottaisi mitään sopimusta.
Ilmoita asiaton viesti
Se on sitten hallitusohjelmamme vastaista, jossa riskit (ERVV:stä) on luvattu pitää Portugali-paketin tasolla. Sitä tosin rikottiin jo toukokuussa, jotta eiköhän sitä voida rikkoa sitten samoin tein lisääkin.
Ilmoita asiaton viesti
Sopimus ei ole pyhä asia, vaan vallankäytön- ja jaon väline.
Jos sopimuksen jotain kohtaa voidaan rikkoa seurauksitta, ei kyseinen kohta käytännössä ole sitova. Toiseksi: sopimusosapuolethan voivat halutessaan muuttaa sopimuksia.
Itse ongelmaa en toki kiellä.
Ilmoita asiaton viesti
Tuon laatuisen sopimuksen muuttaminen tietäisi muuten kansanäänestyksiä vähän siellä sun täällä. Ei toki Suomessa. Täällähän kansalaisaloitteetkin on kivaa pientä teatteria. Ei niistä tarvitse – eikä kuulu välittää.
Ilmoita asiaton viesti
Lissabonin sopimuksesta oli kansanäänestys Irlannissa. Se nyt varmaan antaisi anteeksi, jos tältä osin sopimusta muutettaisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Muistat osapuilleen oikein. Siellä oli kaksi kansanäänestystä Lissabonin sopimuksesta. Se jouduttiin uusimaan, koska ensimmäisellä kerralla tuli ”väärä”, hylkäävä äänestystulos.
Ilmoita asiaton viesti
Pitäisikö tästä nyt tulkita, että sinusta jälkimmäinen äänestystulos oli ”väärä” vai voisivatko kuitenkin molemmat olla oikeita tuloksia?
Ilmoita asiaton viesti
Ei toki. En huomannut mainita, että uusintakierros tehtiin hetikohta. Kyllä minä ymmärrän, että voidaan uudelleen kysyä, esimerkiksi viiden vuoden päästä. Mielihän voi ajan mittaan muuttua.
Ilmoita asiaton viesti
Jos sinusta jälkimmäinen äänestystulos on oikea, niin mitä ihmettä valitat? Sitä, että kansa muutti mielensä? Vai sitä, että se sai mahdollisuuden ilmaista mielenmuutoksensa?
Ilmoita asiaton viesti
En minä ole sanonut millään muotoa, mikä äänestystulos on ”oikea”. Tarkoitin sillä ”väärällä” tuloksella sitä, että ne tahot, jotka ”halusivat” toisenlaisen tuloksen, pitivät aiempaa ”vääränä” – ja siksi äänestys tuli uusia heti uudelleen.
Ihan niinkuin takavuosien F1-kisoissa: lähtö otettiin niin monta kertaa uusiksi, että Schumacher oli kärjessä ensimmäisen mutkan jälkeen. Yleensä ei tarvittu montaa lähtöä, mutta kahteenkin uusintalähtöön aikanaan jouduttiin. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Eli siis kansanäänestyksen järjestäminen oli sinusta väärin?
Ilmoita asiaton viesti
Ei ollut. Se ensimmäinen tulos oli aivan validi ja sitten uusintaäänestys oltaisiin voitu suorittaa vaikka viiden vuoden kuluttua aiemmasta.
Jotenkin minusta tuntuu, että yrität tarkoituksenhakuisesti tulkita näkemystäni väärin. Mikset voisi ensimmäisenä ajatella ”hyvää” lähimmäisestäsi – ja arvata tarkoitusperiä ”siten kuin se tuntuu omastakin mielestä järkevältä”?
Ilmoita asiaton viesti
En toki. Siksi kyselen, enkä lähde olettamaan. Toki kuvittelen ymmärtäväni, miten ajattelet, mutta saatan erehtyä.
Ja vastauksesi ei nyt ollut mikään vastaus esittämääni kysymykseen. Toistan siis tarkennettuna:
Oletko sitä mieltä, että jälkimmäistä äänestystä ei olisi pitänyt järjestää?
—> Voiko kansanääneystyksen järjestäminen sinusta todella olla väärin?
Ilmoita asiaton viesti
Olen sitä mieltä, ettei uutta äänestystä tarvita hetikohta edellisen perään.
Sellainen olisi paikallaan, jos:
Lienee älykkyyden aliarviontia väittää, että heti perään uuden äänestyksen järjestäminen tietyn tuloksen tultua esille olisi mitään muuta kuin ”niin kauan äänestetään, että haluamamme tulos tulee, vaikka vartin välein”.
Ilmoita asiaton viesti
Etkö näin sanoessasi aliarvioi kansaa? Ei kai se kansanäänestys nyt mikään onnenpyörä ole, jota riittävästi veivaamalla saadaan bingo lopulta aikaiseksi?
Ilmoita asiaton viesti
Olisin Salavan suhteen voinut olettaa, että ihan ilmiselvää demokratiavajetta EU:ssa, kansanäänestyksien välttelyä ja äänestyttämistä niin kauan, että saadaan haluttu lopputulos, ei tarvitsisi vängätä.
Miksi?
Ilmoita asiaton viesti
=)
Demokratiavajetta en ole kiistänyt miltään osin.
Kiinnitinpä vain tähän nyanssiin huomiota. Aika turhanpäiväisellä tavalla tosin myönnetäköön. Joskus pitää vain kokeilla, minne mikäkin kysymyspolku johtaa. Silloin tällöin jää tyhjänpäiväiseksi, joskus vie johonkin.
Ilmoita asiaton viesti
No, veikö kysymyspolku johonkin?
Ilmoita asiaton viesti
Vänkäys vuodessa pitää hammaslääkärin kauempana, nimimerkillä hammaskiveä rapsuteltu pois useamman vuoden tauon jälkeen. Laitetaan siis vänkäys turnauskestävyyden noston piikkin. 😀
Ilmoita asiaton viesti
Kalle Saleva: jankkaus ei sallittua Puh.vuoroissa.
Ilmoita asiaton viesti
Sinun tulkintasi.
Ilmoita asiaton viesti
Niin. Summataan tämä nyt vielä.
Totean, että sopimusosapuolet voivat muuttaa sopimuksia. Henri vastaa, että muutos vaatisi kansanääneystyksiä ”siellä sun täällä”, joka ilmeisesti vakiintui tarkoittamaan pelkästään Irlantia, jolla ei olisi tässä puheenaiheena olevaa muutosta vastaan luultavasti yhtään mitään.
Samalla Henri johti keskustelun siihen, toteutuiko Irlannin kansan tahto, kun se sai äänestää kahdesti. Henri sanoo rivien välissä, että ei toteutunut, mutta toisaalta ei kiistä kummankaan äänestuloksen oikeellistuutta eikä aikaprioriteetin merkitystä (tuoreempi tulos syrjäyttää vanhemman). Kun kysyn eikö uutta äänestystä olisi saanut järjestää, on vastaus että ”ei olisi ollut tarpeen”. Selvää kieltoa ei irtoa, pelkkää pyörittelyä vain.
Jankkaus aiheutui siitä, että Henri väisti kysymystä aika tiukasti.
Loppujen lopuksi jankkaukseen kuitenkin tarvitaan aina vähintään kaksi osapuolta. Pakko siis tunnustaa oma syyllisyys ja jatkaa ensi kerralla jostain hiukan rakentavammasta kulmasta.
Ilmoita asiaton viesti
Ensimmäinen virhetulkinta: äänestyttämistä joudutaan tekemään joissain muissakin valtioissa. Lissabonin sopimus ei ole ihan mikään pieni ”Suomen takuutuspaperi”. Eli lähtöolettamus ”pelkästään Irtlanti” on metsässä. Tämä olisi ollut hyvä saada tietää heti, mutta oleellista tietoa pantattiin.
Totesin, että äänestys voitaisiin uusia vaikka sitten tasan sen viiden vuoden kuluttua. Onko parempi? Sitten pyöritellään, että ei ole välttämättä hyvä ajankohta, ja eikö 4a 364d kävisi mitenkään, onko pakko odottaa vielä päivä? Niin tai näin, kun tarkoitushakuisesti lähtee niin on ehkä parempi jätttää Salavalle vastaisuudessa vastaamatta alkuunkaan.
Ilmeisesti oletit, että minusta joku tulos oli ”väärä”, koska käytin muotoa. Tarkoitin nimenomaisesti tuolla vääryydellä sitä, että äänestyksen laatijat eurofantsuttelijat, jotka nyt sitten subventoivat sadoilla miljardeilla eurolla onnellisessa kolhoosissaan, halusivat toisen tuloksen. Muutoinhan sitä ei oltaisi äänestytetty heti uudelleen.
Se on liian läpinäkyvää, mutta ei ilmeisesti aivan kaikille?
Ilmoita asiaton viesti
1. en lähde arvioimaan muiden maiden perustuslakeja sen enempää, kuin että jos sopimus oli tehtävissä ilman kansanäänestystä kokonaisuutena, niin todennäköisesti sopimus olisi ollut tehtävissä myös yhtä pykälää vähäisempänä ilman kansanäänestystä. Olisi tämän nyt luullut olevan aika selvä. Kun Henri voi tämän virheelliseksi julistaa, olisi mukava kuulla jotain perusteluitakin.
2. paheksuit menettelyä, mutta kierrät kannanottoa lopputulokseen, joka oli että kansanääneystksen päätteeksi Irlanti hyväksyi sopimuksen. Ei se toinen äänestys mihinkään häviä, vaikka miten paheksuisit. Kun sen tulos on olemassa, niin pitäisi sinunkin pystyä pääsemään irti hypoteettisestä ”entä jos ei olisi ollut äänestystä” moodista ja sanoa, mikä nyt oli Irlannin kansan tahto?
Ilmoita asiaton viesti
Ei häviäkään. Eikä se eurokriisi mihinkään katoa, vaikka miten sitä fantsuttelisit.
Nyt ilmeisesti äärimmäisen tyytyväiset irkut muuttavat pois maasta vauhdilla, jolla joka 6. minuutti irlantilainen häipyy.
Ilmoita asiaton viesti
Kylläpä nyt vetäisitkin ässän hihasta – tuota fantsuttelukorttia kun ei ollut pöydällä lainkaan. Kuten ei maastamuuttokorttiakaan.
Mutta kerro nyt vielä mitä tekemistä sillä maastamuuttokortilla tämän Lissabonin sopimus- pelimme kanssa oli? Ettet nyt ottaisi hihasta ihan toisen korttipakan kortteja?
Ei siinä, viihdyttäväähän Lassipallokin on =)
Ilmoita asiaton viesti
Varmaan ihan sitä, että tuolla vauhdilla bkt:n tekijät poistuvat. Kuka sen velan sitten maksaa?
Tai kuka maksaa Espanjan pankkien ongelmaluotot, kun espanjalaiset jatkavat omaa maastamuuttoaan?
Toisekseen, jos ovat mielestäsi suuressa viisaudessaan korjanneet äänestystuloksensa niin miksi nyt sitten ovat niin happamina ja poistumassa maasta?
Fantsutuksen otin esiin, koska ymmärtääkseni ainakin viime vilkaisun perusteella (tarkistan kohta tämän kommentin jälkeen) kuulut tähän puolueeseen, jonka peruslähtökohta on, että subventoidaan ulkomaalaisia yksityisiä, pahoin asiansa sössineitä yrityksiä suomalaisten verovelvollisten lompakosta.
Minä olen jyrkästi eri mieltä. Kannatan enempi sitä markkinataloutta.
Ilmoita asiaton viesti
Lassipallo on hieno peli, mutta eikö me puhuttu äsken Lissabonin sopimuksen hyväksymisestä, eikä bkt:n tekijöistä, jotka tuskin vaikuttavat mitenkään mainitun sopimuksen tai sen muutosten hyväksymismenettelyihin.
Toiseksi: aika höpö väite, että Lissabonin sopimuksen hyväksymisestä johtuen kaverit maasta muuttavat. Taitavat syyt olla aikalailla muut – esimerkiksi Irlannin huono taloustilanne ja kenties ”jopa” eurokriisi, josta ihan ansiokkaasti olet kirjoitellut.
Ja juu, kuulun Kokoomukseen.
Mutta nyt tarkkana Henri: puolueeseen kuuluminen ei tarkoita, että ihminen olisi luopunut omista aivoistaan ja käyttäisi vain johtajan aivoituksia. Minun ja puolueeni näkemys eivät ole sama asia.
Tuskinpa sinäkään ihan jokaikisestä asiasta ajattelet Soinilaisittain.
Ilmoita asiaton viesti
Salava: ”[…] Ei se toinen äänestys mihinkään häviä, vaikka miten paheksuisit. Kun sen tulos on olemassa, niin pitäisi sinunkin pystyä pääsemään irti hypoteettisestä ”entä jos ei olisi ollut äänestystä” moodista ja sanoa, mikä nyt oli Irlannin kansan tahto?”
Miksei sitten samalla vauhdilla äänestetty kolmatta kertaa? Miksi lopettaa kansan tahdon kysely kahteen äänestykseen?
Ilmoita asiaton viesti
Jos ollaan tarkkoja, Irlanti ei äänestänyt täysin samasta asiasta kahta kertaa, vaan se sai tiettyjä muutoksia siihen. Toisena muutoksena oli kenties informaation määrä. 43 % irkuista myönsi ensimmäisen äänestyksen jälkeen, etteivät tienneet mistä äänestivät (en sitten tiedä, miten oli jälkimmäisen jälkeen).
Yhtä kaikki toinen äänestys tuli siksi, että muutoin Irlanti olisi kaatanut koko sopimuksen.
Tästä ei kuitenkaan voi vetää johtopäätöstä, että ”oikea” tulos saataisiin aina äänestyttämällä riittävän monta kertaa. Kansanäänestys ei ole mikään onnenpyörä, jota veivaamalla riittävän monta kertaa osutaan lottopottisektorille. Selvästä vastustuksesta ei voi tehdä kannatusta millään määrällä äänestyksiä, mutta hilkulla oleva mielipide toki voi muuttua lyhyessäkin ajassa.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä ei ehkä ole minun puoleltani kauhean rakentavaa, mutta kysynpähän nyt kuitenkin, kun asia jäi vaivaamaan…kirjoitit Salava seuraavasti:
”Jankkaus aiheutui siitä, että Henri väisti kysymystä aika tiukasti.”
Miten niin väisti? Ja vieläpä aika tiukasti? Anteeksi, mutta nyt en oikeasti ymmärrä; minun nähdäkseni Henri on vastannut Sinulle Salava täysin väistelemättä ja ihan riittävän selkeästi.
Se, että Sinä Salava et halua ymmärtää lukemaasi/kykene ymmärtämään lukemaasi ei tarkoita sitä, että toinen osapuoli väistelisi.
(Sorry, mutta siltä tuo oikeasti näin ulkopuolisen silmiin näyttää; siis siltä, että Sinä Salava vain et joko halua ymmärtää tai et kykene ymmärtämään lukemaasi.)
Ilmoita asiaton viesti
Väisti ja monta kertaa. Ihan normaalilla poliitikkotavalla – ei vastata kysymykseen, vaan muokataan kysymys sellaiseksi, että siihen voidaan antaa mukava vastaus. Ja jos menee liian vaikeaksi, vaihdetaan kokonaan puheenaihetta. Perussettiä.
Hiukan vaikea noista kaikista vastauksista on päätellä, mikä Henrin mielestä on Irlannin kansan tahto Lissabonin sopimuksen suhteen. Eikä auta, vaikka kysyisi miten monta kertaa ja miten monella eri sanamuodolla =)
Ilmoita asiaton viesti
Vastaan kohta (pitää hoitaa yksi muu juttu tässä välissä), mutta ehtisitkö Salava sillä aikaa vastaamaan tähän: http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/148751-… ?
Ilmoita asiaton viesti
No miksi piti järjestää kaksi äänestystä?
Ilmoita asiaton viesti
”No miksi piti järjestää kaksi äänestystä?”
Tähän olisi mielenkiintoista saada looginen vastaus. Mikäli olosuhteet eivät muuttuneet vaalien välillä, jotka tapahtuivat lähes peräkkäin, niin miksi ensimmäisen vaalin tulos ei kelvannut?
Ilmoita asiaton viesti
Vastattu yläpuolella.
Äänestysten määrää (joka on tekninen kysymys, äänestys on ”vain” konstituonaalinen väline kansan tahdon selville saamiseksi) merkittävämpi kysymys on kuitenkin se, mitä ne kertovat kansan tahdosta. Siitähän asiasta viimekädessä on kysymys: mikä on Irlannin kansan tahto.
Toisin kuin jotkut, minä en usko kansan tahdon olevan arpa, joita riittävän monta raaputtamalla voittaa aina. Ja minusta on myös aika selvää, että kun sopimus tuli hyväksytyksi äänestyksessä, niin se tuli hyväksytyksi. Että luulisi olevan vähemmän pulinaa, mutta kun ei vain ole.
Montako kertaa Makkosen pitäisi äänestää, jotta hyväksyisi vaikkapa seuraavan Kreikkapaketin? 😉
Ilmoita asiaton viesti
”mikä on Irlannin kansan tahto.”
Ensimmäisellä kerralla Ei ja toisella Kyllä, eli kolmas äänestys olisi tietenkin tämän perusteella pitänyt järjestää.
Kreikkapakettiin olisin sanonut alunperin Ei ja jatkossa samalla tavalla. Vaikuttaa vähän siltä ettet halua ymmärtää kysymyksen luonnetta.
Ilmoita asiaton viesti
Lisätään vielä hieman taustoitusta:
Irlanti pakotettiin ottamaan pankkijärjestelmän tappiot valtion piikkiin EKP:n lähettämällä ja salaiseksi julistetulla myllykirjeellä.
Kun valtio sitten otti niskoilleen irlantilaispankkien vastuut ja oli käytännössä maksukyvytön, EU-komissio äänestytti sopimuksesta uudelleen, tällä kertaa ehtoa: ette pääse tukipakettin piiriin, mikäli äänestätte ”ei”.
Ensin EU ajoi Irlannin maksukyvyttömäksi, sitten ilmoitti, että äänestätte JAA tai ette saa ruokarahaa. Irlantilaset äänestäjät olivat siis pakkoraossa.
Voihan tätä tietenkin demokratiaksi kutsua. Eurooppalaisin maustein.
Ilmoita asiaton viesti
Kreikalle lisää rahaa: ”Maksamaan joudutaan ja paljon”
http://www.uusisuomi.fi/raha/62111-miksi-euro-yha-…
On vain kaksi vaihtoehtoa ja molemmat ovat sopimusten vastaisia. Pidetään Kreikka tukipaketeilla letkuissa ikuisesti tai annetaan Kreikalle mahdollisuus tulevaisuuteen leikkamalla lainoja.
Molemmissa tapauksissa meille tulee miljardilasku. Kannatan kuitenkin lainojen anteeksiantoa koska silloin meidän vastuumme eivät enää kasva.
Me olemme antaneet EVM:lle 11,4 miljardin avoimen shekin ja jos tukipakettipolitiikkaa jatketaan me joudumme lunastamaan tämän shekin.
Haluaisin nähdä Kataisen puhuvan tämän maksun Suomen edun mukaiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
”Vaihtoehdot olisivat olleet vielä pahempia”
”Mikäli koko rahajärjestelmä olisi kaatunut, ei täälläkään olisi jäänyt kiveä kiven päälle”
”Ansiostamme Eurooppa välttyi Lehman-hetkeltä”
”Katsokaa, kuinka hyvin Saksassa menee! Jos täälläkin tehtäisiin paremmin töitä jälkiviisastelun sijaan, ei täälläkään olisi hätäpäivää”
”Tämä sattuu minuun paljon enemmän kuin teihin.”
”Olen antanut kaikkeni, ja te valitatte, vaikka teillä ei ole esittää mitään realistisia vaihtehtoja.”
”Suomessa vallitsee todella vaarallinen pessimismin ja kyynisyyden ilmapiiri. Tämä maa nousee vain yhteistyöllä.”
Ja niin edelleen.
Ilmoita asiaton viesti
Jos Katainen olisi rehellinen, hän sanoisi: Minä en luovu komissaarin paikasta tälläisten pikkusummien takia. Mikä on hyväksi minulle on hyväksi myös Suomelle.
Ilmoita asiaton viesti
Henkilö, joka on sanonut nämä ”kuolemattomat” lauseet on henkilö, jolta en uskaltaisi ostaa käytettyä autoa, mikäli hän toimisi autokauppiaana. ”Kolmen pöytäkirjan mies” olisi toisaalta Suomen kannalta parempi, jos hän toteuttaisi uraansa käytettyjen autojen autokauppiaana.
Eduskunnan kyselytunti eilen toi tähän lisävahvistusta, kun keskusteltiin perheiden sisäisiin asioihin kuuluvasta asiasta, jossa kotihoidontuki jaetaan jatkossa puoliksi molempien vanhempien kesken.
Ilmoita asiaton viesti
Nuo eivät olleet sitaatteja, vaan keksin ne omasta päästäni, tarkoitukseni oli keksiä oikein absurdeja orwellimaisia venkoiluja.
Se, että ne maistuvat tutulta, on toinen asia.
Ilmoita asiaton viesti
Puttonen tuossa uutisessa demonisoi suomalaisia. Väittää, että me olemme luotottaneet aikanaan Kreikan piloille. Emme muuten ole. Sen tekivät ihan muiden maiden pankit. Niillä mailla oli valvonta (ja vastuu) – ei meillä.
Itse asiassa Peter Nyberg muistaa, miten jo vuonna 2003 otettiin esille sellainen ongelma, että korkotasot ”yhdenmukaistetaan” kaikkien jäsenmaiden kesken. Hän kaukaa viisaana teki aivan oikean oletuksen, että rajusti halventuva lainaraha ”sokaisee” hulluun velkaantumiseen. Ja kävi tismalleen näin.
Suomi oli siis varoittamassa, että tässä voi käydä huonosti. Suomalaisia ei kuitenkaan kuunneltu, vaan pidettiin ”häirikköinä”.
Meidän ei todellakaan kuuluisi laittaa senttiäkään tähän pyöritykseen.
Ilmoita asiaton viesti
Jos nyt kuitenkin päädytään velkojen anteeksiantoon, miksei siihen ryhdytty jo 3-4 vuotta sitten?
Ai niin, ehdotus tuli väärältä taholta…
Ilmoita asiaton viesti
Hmm, en oikein tiedä. Minusta kyse oli siitä, että velat olivat ”väärien tahojen” riskeinä. Niitä ei ollut suomalaisilla kuin jokunen hassu ropo (yleinen mittakaava säilyttäen).
Sen sijaan kuraa oli ranskalaisten ja saksalaisten pankkiholvit pullollaan. Maat rupesivat pelaamaan itsekkäästi omaan pussiin hakemalla osattomia mukaan ottamaan luottotappiot vastaan näiden sijaan.
Suomalaispolitiikot olivat mielestäni untuvikkoja, koska eivät nähneet tätä. Vai olisiko parempi ajatella, että he näkivät, ja siitä huolimatta päättivät asettaa suomalaiset ensimmäiseen vaunuun törmäystestiä varten?
Ilmoita asiaton viesti
Viittasinkin lähinnä kotimaiseen debattiin 2010-11. Euroalueen isojen näkökulma oli toki lähtökohtaisesti toinen juuri noiden suurten riskisidonnaisuuksien vuoksi.
Ehkä meillä oli myös tämä ”lapsi haluaa miellyttää vanhempiaan” -syndrooma [suhteessa EU:uun], jolla ajateltiin saatavan lisäpinnoja ytimissä & pöydissä…
Ilmoita asiaton viesti
Tässä voi olla kyllä vinha perä. Miksikä sitä muutoin reittausdarwinismia oltaisiin otettu puheeksi, jos ei lapsellisissa kuvitelmissa, että pieni 5,4-miljoonainen kansa olisi päättämässä kymmenien miljoonien ihmisten kohtalosta (kurjuudesta)?
Nyt, kun totuus tulee julki niin on perhanan vaikea perääntyä kunniakkaasti. Sen verran tehokkaasti ovat puheillaan ja uhoillaan maalanneet itsensä nurkkaan. Miten nämä puolueet voisivat ilman ”persuuntumisen” leimaa enää lähteä ajamaan suomalaisten (siis omien äänestäjiensä) etuja vähäteltyään perussuomalaisia järjestelmällisesti vuosien ajan?
Ilmoita asiaton viesti
Henri: Luulen löytäneeni syyn Kreikan roikottamiseen! Tietysti hallituksemme untuvikot, eivät siitä tiedä mitään tai ovat taas ”unohtaneet” käydä asiasta ”avointa keskustelua”.
http://juhahamalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/148…
Ilmoita asiaton viesti
Lähetäänkö komission jäsenille H.C Andersenin satu keisarin uusista vaatteista?
Barrosolle, Herman Rambyuille ja Olli Rehnille sama teos nahkakantisena!
Ilmoita asiaton viesti
Niin, eikös tämä klassikkosatujen tekijä ollut tanskalainen? Kirjoihin voisi siten tulla Tanskan pääministeriltä omistuskirjoitus, jotta muistattehan 2.6.1992?
Ilmoita asiaton viesti
KYllä oli. Poul Schlûter sen aikainen päämisteri, joka neuvotteli Tanskalle erityisehdot voisi olla allekirjoittaja. Helle Thorning tuskin tohtii vaikka
mieli tekisikin. Europarlamentaarikko Morten Messersmidt ainakain suostuisi.
Ilmoita asiaton viesti
Messermidt teki kyllä säväyksen. Hän piti todella hienon puheen puoluekokouksessamme.
Ilmoita asiaton viesti
Äh, nyt ei muisti pelaa…mitä 2.6.1992 tapahtui?