Irtisanoutujien Suomi

Äänestäjä on ihmeissään. Suomen puolueet ovat hakeneet ummehtuneeseen poliittiseen tilaan raikkaita – tai ainakin siltä tuntuvia – linjauksia, joilla lopettaa kannatuspudotukset. Kokoomusnuorten linjaukset poikkeavat monessa kohtaa emopuolueen linjauksista. Irtisanoutuminen tehtiin melko näyttävään tyyliin. Kokoomuksen kannatusluvut ovat kuluvana vuonna ottaneet osapuilleen yhtä paljon osumaa kuin demarienkin vastaavat lukemat (lähes 4 prosenttiyksikköä).

Suomen tasavalta on varsin poikkeuksellisessa tilanteessa. Toisaalta osittain aivan oikeutetusti meidän sanotaan olevan ”Kreikan tiellä”. Kauppataseemme valahti taas miinuksen puolelle, koska se vienti kyykkäsi taas pahasti. Toisella puolen taas muistetaan katsoa julkisen velan kohtuullista tasoa, mutta velkaantumisvauhti hirvittää. Tämä piti tällä hallitusohjelmalla muuttaa.

Suurin ongelma Suomessa onkin yksityisten velkaantuminen. Nyt ilman omaa rahapolitiikkaa me koitamme sitten sisäistä devalvaatiota. Se nyt vain on niin, ettei niitä asuntolainoja leikellä samassa suhteessa kuin palkan käteen jäävä osuus leikkautuu (johtuu se sitten nimellisistä laskuista tai verojen korotuksista). Se tietää vaikeita aikoja, ja vaikeissa ajoissa haetaan muutosta.

Empiirinen todistusaineisto osaa kertoa Euroopasta oman tarinansa. Espanjassa vaihdettiin sosialistit keskusta-oikeistolaiseen linjaan. Meno ei muuttunut. Kreikassa porvarillisempi linja sai enemmän jalansijaa demaripitoiselta linjalta. Meno ei muuttunut. Ranskassa oikeistolainen presidentti korvattiin sosialistipresidentillä. Meno ei muuttunut. Suomessa jos vaihdetaan linjauksia oikealta vasemmalle, tai vasemmalta oikealle: muuttuuko meno? Ei muutu.

Uusille ideoille on tilausta, uudelle suunnalle on tilausta. Se ei vain sovi savijaloillaan jähmettyneinä seisovien perinteikkäiden puolueiden pirtaan. Pakkoruotsi pysyy, tukipaketit jatkavat kulkuaan etelään, täällä aloitetaan säästäminen, lomautetaan ja irtisanotaan (ja -sanoudutaan!).

Entä jos ei irtisanoutuminen oikein riitä, vaan nurina jatkuu? Vasemmistoliiton viitoittamalla tiellä sitten alkaisi kokonaisten yksiköiden poispotkinta. Tie jäi vain sekin sitten puolitiehen. Vihreät pääsevät sentään helpolla. Kansanedustajia myöden todetaan vain kylmän rauhallisesti, että talousasiakysymysten ilmaantuessa vaihdetaan puheenaihetta.

Niin, että miksikä nuo kannatusluvut nyt niin heiluvat? Voisiko johtua siitä, ettei äänestäjällä ole enää tarkkaa kuvaa siitä, mille asialle ääni menee mitäkin puoluetta äänestettäessä? Demarit ottavat kyllä varsin tyynesti nykyiset lukemat. Ei kuulemma tarvitse tehdä yhtään mitään. Asiat hoituvat omalla painollaan. Hienoa.

susijumala

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja. Sähköpostiosoitteeni nykyisin: <a href="mailto:henri.myllyniemi@pp.inet.fi">henri.myllyniemi@pp.inet.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu