Kannattaako "taloususkonnosta" tietää yhtään mitään?
On taas se aika vuodesta, jolloin kansainvälinen valuuttarahasto IMF julkaisee syksyn talouden vakausraporttinsa. Odotettavissa on paljon positiivisempi julkaisu kuin vuosi sitten, jolloin erityisesti euroalueella oli synkkiä kuvia, ja päättäjiä kehotettiin ripeään toimintaan. Kaiken korjaamisella tuntui olevan kiire. Lähihistoria kuitenkin opettaa, että kun pahin myräkkä häviää, katoaa samalla myös talouden uudistamisohjelmat. Siten kriisi on aina palannut takaisin.
Espanjassa on vientiluvut kasvaneet huimasti. Siitä huolimatta Espanjan talous on ikävässä jamassa, koska reipas osa väestöstä on työttömänä. Tuollainen näkyy ilman muuta yksityisen kulutuksen vähenemisenä. Se puolestaan tuo laskupaineita kokonaistalouteen. Syntyy helposti kahtiajakautunut yhteiskunta, jossa on rutiköyhät ja hyvin menestyvät.
Suomessakin puhutaan eriarvoistumisesta ja tuloerojen kasvusta. Niitä pidetään – ainakin näennäisesti – hyvin ikävinä ilmiöinä. Olen itse huomannut monelta taholta tulleen ideoita ns. ”kyykytystaloudesta”. Kantavana ajatuksena on virallisesti ”helpottaa” heikosti työllistyvien ihmisten mahdollisuuksia päästä työelämään kiinni. Tämä tarkoittaa heikompia palkkoja, pidempiä työmatkoja, ankarampia työoloja tai kaikkea näitä. Toisin sanoen, eriarvoistavaan yhteiskuntaan kannustavia ja rohkaisevia aloitteita naamioidaan jollakin ”hyvällä tarkoituksella”. Arvatenkin siksi, että silloin nuo toimenpiteet olisi helpompi saada ajetuksi lävitse.
Sen sijaan valitettavan vähän tunnutaan keskustelevan siitä, mihin tällainen polku johtaa. Oletuksena kun on, että tämä olisi vain tällainen hetkellinen talouskriisi, ja että aikojen parantuessa olisi taas mahdollista parantaa heikoimpien kansalaisten asemaa. Tällainen visio on kuitenkin jyrkässä ristiriidassa Espanjan esimerkin kanssa.
Talousasiat mielletään kovin helposti vaikeiksi, ja sillä ikäänkuin annetaan oikeutus ulkoistaa ajattelu asiantuntijoille. Ajatellaan, että he kuitenkin tietävät paremmin. Talousasioiden vieraannuttavaa vaikutusta voidaan tehostaa vaikka käyttämällä termiä ”taloususkonto”. Kyseessä onkin vain nippu hurupäisiä lahkolaisia, jotka sönkkää jotain munkkilatinaa. Eihän tuosta ole tarkoituskaan ottaa selvää.
Samalla eriarvoistava kehitys saa edetä kaikessa rauhassa hiljalleen eteen päin. Minulle tämä kokonaisuus tulee ahdistavana. Kaikki on minun puolestani okei, jos kansalaiset tekevät tietoisesti valinnan, että haluamme eriarvoistavan yhteiskunnan, jossa kuuluukin olla oma köyhälistönsä ja sitten upporikkaat. Tietoisuus ei kuitenkaan näytä olevan riittävän hyvällä tolalla. Sen vuoksi pidän asioita esillä, yritän tutustuttaa muitakin näihin munkkilatinan saloihin. Minulla on nimittäin yksi perhanan hyvä ase: kun olen itse omatoimisesti opiskellut talouden kielen ja sen lainalaisuuksia niin osaan kertoa niistä muille sellaisella kielellä, jota arvelen ihmisten ymmärtävän.
Talousasioiden ei tarvitse olla vierasta. Näillä asioilla on kuitenkin vääjäämättömät seuraukset meidän kaikkien elämään. Pyrin siksi parin-kolmen viikon sisällä tännekin purkamaan IMF:n raportin keskeisiltä osin.
http://www.nytimes.com/2013/10/05/business/unemplo…
Ilmoita asiaton viesti
Suurin ongelma tavallisen kaduntallaajan näkövinkkelistä on siinä ettei voi riittävästi vaikuttaa vaikka tiedostaisikin. Vaaleissa voi yrittää vaikuttaa mutta se polku on hidas eikä juurikaan auta muuttuvassa maailmassa uuden tiedon valossa.
So moni on huolissaan ja haluaisi vaikuttaa mutta iso koneisto tuntuu kaatuvan päälle.
Jos olet ollut yhtä mieltä eilen vaaleissa ei uusi tieto mahdollista eilisen vaaleissa tekemäsi virheen korjaamista. Monen kommenteissa näkyy ettö valtakirja on kerran annettu. Moni tuumaa että parempi olla samaa mieltä niiden kanssa joille valtakirjan annoit – ethän halua myöntää olleesi väärässä ja vaikuttaa tyhmältä itsekin.
Terveiset tsadiin S-J:lle.
Asian tekee vaikeaksi sekin että on tahoja jotka eivät halua korjausliikkeitä. Yksinkertaisesti siitä syystä että nämä ovat olleet itse vaikuttamasa nykyiseen tilanteeseen ja korjausliike johtaisi menneiden teesien onttouden paljastumiseen.
Ilmoita asiaton viesti
On ihmeeliistä miten suomalaisessa keskustelussa yhä unohdetaan aidosti demokraattisen valtion toinen puoli: kansalaisaktivismi.
Jos demokratia olisi pelkkää äänestämistä, olisi se kuitenkin vain enemmistövaltaa.
Tätä yritti myös Suomen sisäministeriö juntata kansalaisten kaaliin 2000 -luvun alussa runsasta nettimateriaalia sisältäneessä, nuorisolle suunnatussa kampanjassaan.
Demokratian enemistö jyrää -ongelman tiedosten, aito demokratia suo kansalaisilleen muitakin vaikutusmahdollisuuksia ja -kanavia.
Joidenkin mielestä tällainen toiminta olisi vain näpertelyä, mutta kuulkaa: niin se on valtakunnan taikka Eurooppa-tasoinen politiikkakin. Jos sitä pienen yksilön näkökulmasta katsoo.
Joten onneksi on myös paikallisia vaikutuskanavia.
Kaikkialla sitä ei sallita tai se pyritään ahkerasti sabotoimaan. Ikävä kyllä Suomessakin törmää usein tällaiseen sabotaasiin: vähättelyyn, syyllistämiseen ja tuomitsemiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Voi sinä uskossasi heikko … usko on ja sen pitää olla mysteeri.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös se ole luonto suurin mysteeri.
Ilmoita asiaton viesti
”Kannattaako ”taloususkonnosta” tietää yhtään mitään?”
Kyllä kannattaa tietää ainakin perusteita, ja sen vuoksi tarvitaan myös kaltaisiesi asiantuntijoiden analyyseja pitämään kansalaiset ”kartalla”. Tosin taloustiede, kansantaloustiede tvs. ovat myös spekulatiivisia luonteiltaan ja niiden pohjalta laadittujen teorioiden ennustearvo on usein yhtä hyvä tai huono, kuin kahden viikon sääennusteilla.
Ilmoita asiaton viesti
Ennusteita katsoessa katson ensin, että mistä syystä arvellaan käyvän niin taikka noin. Ei minulle riitä se, että bkt-käyrät vaan vedetään väkisin kasvuun vain siksi, että se näyttää hyvältä. Ennusteissa on usein mukana joukko reunaehtoja, mutta niiden selvittäminen vaatii muutakin kuin vain otsikoiden lukemista. Sen jälkeen alkaa pohdinta siitä, voiko ehdot toteutua. Katsotaan vaikka Kreikan ennusteita (tässä niitä ihan ensimmäisiä ennsuteita), joissa paperilla on laskettu paljonko tulee yksityistämisohjelmista jne. Vasta myöhemmin todetaan, että ei mennyt ihan niin kuin piti.
Tällä hetkellä kuuma peruna on se, kelle jo sisään leivotut tappiot tulee nieltäväksi. Sijoittaneet tietysti pyrkivät näistä eroon, eikä ainakaan toistaiseksi olla paljoa muuta voitu tehdä kuin ottaa näitä verovelvollisten riskeiksi. Kyproksella toimittiin hieman toisella tavoin, mutta siellä tulikin sitten pääomakontrollit käyttöön. Jälleen kerran todettiin, että kyseessä on viikon tai kahden väliaikainen ratkaisu. Katsotaan nyt sitten, josko jo ensi vuonna saavat ne purettua.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Henrille! Teet erinomaista työtä tämän asian parissa ja selvästikin blogisi on yksi seuratuimmista.
Itse lähestyn asioita aika lailla toisesta tulokulmasta, mutta eipä ole juuri ollut tarvetta erimielisyyteen kanssasi. On kuitenkin välillä hyvin turhauttavaa havaita, että vain pieni porukka jaksaa näitä läpi kahlata ja muut haluavat pysyä autuaan tietämättöminä.
Loppujen lopuksi, kun siivotaan ammattislangi talousasioiden ja yhteiskuntavaikutusten ympäriltä, asia on varsin yksinkertainen. Siltikin Nevalaisen Jarmo totesi Kaukisen blogissa, että eduskunnassa on ehkä 5 edustajaa, jotka ylipäätään ymmärtävät edes talouden perusteet. Näistä lähtökohdista sivistystehtävä vaikuttaa haastavalta:)
Ilmoita asiaton viesti
En ole niin tarkkaan seurannut, moniko edustaja on perillä, mutta arvelen näitä olevan hieman enemmän. Hyvin monihan ei vain voi tuoda julki ymmärtämystään, koska ymmärtävien johtopäätökset eivät sovi yleiseen kuvaan: liittovaltiokehitystä torjutaan, vaikka samalla niin juuri tehdään. Tällaisia esimerkkejä soisi nimittäin olevan lisääkin. Ministeri Arhinmäki ymmärtää kyllä melko hyvin, mistä kenkä puristaa, mutta ratkaisuehdotukset ovat joko täysin mahdottomia, teoreettisia ja/tai tehottomia.
EKP:n roolista olen kyllä hänen kanssaan samaa mieltä, mutta se ei oikein auta, koskapa Saksan keskuspankki ei ole tällä kannalla.
Ilmoita asiaton viesti
Voihan kai tiivistää, että toisten saavutetut edut ovat toisten saavuttamattomia etuja.
Tästä jaosta ei kyllin paljon ääntä pidetä…
Ilmoita asiaton viesti
Eurooppa hajautuu verrattain monella rintamalla, että sikäli tämän paletin kasassa pitäminen on ollut varsin hämmästyttävää seurattavaa.
Ajatushautomo Bruegel julkisti hyvän kirjoituksen eurooppalaisten pankkien karsinoitumisesta.
Tätä kehitystä vastaan tarjotaan lisää harmonisoivia lainakorkoja (oikeastaan se johti kriisimaiden pommiin, kun riskejä hinnoiteltiin pieleen.)
Saksasta taas ainakin Jens Weidmann ja nyt toinenkin Bundesbankin henkilö on käynyt tuomassa näkemyksensä esille, että riskihinnoittelu pitää tehdä oikeilla hinnoilla. Niin, se vain kyllä johtaa hajautuneeseen Eurooppaan. Sikäli se on hassusti ristiriidassa taas ”Enemmän Eurooppaa” -Merkelin sanomalle.
Ota näistä nyt sitten selvää. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Ongelma tuon taloususkonnon, tai oikeammin taloususkontojen suhteen on se, että oikeastaan puhumme useammasta erilaisesta taloustieteen haarasta. Näissä kaikissa on vahva maailmankatsomuksellinen pohja joten näkemykset ja niiden tarjoamat lääkkeet tuppaavat tilanteeseen kuin tilanteeseen olemaan lähtöpremissien vankeina. Eli jos lähtökohtainen ajatus on valtion toimien pahuus, on kaikenmoinen säätely ja suhdannetoimet vain pahasta ja jos taas lähtökohtaisesti uskotaan valtion mahdollisuuksiiin vaikuttaa, on lääkkeetkin sen mukaisia.
Talouskeskustelua seuraaville tämä tilanne asettaa omat haasteensa, sillä jos kaksi asiantuntijaa on täsmälleen päinvastaisilla linjoilla mihin sitä pitäisi uskoa? Esimerkiksi eurokriisin yhteydessä tämänkaltaisia tilanteita on syntynyt useammankin kerran.
Kuitenkin puutteineenkin taloustiede lienee parasta tietoa mitä asiasta on saatavilla. Mutta tuolloinkin olisi eduksi jos tuotaisiin entistä selkeämmin esille, mitä koulukuntaa kulloinenkin asiantuntija todella edustaa.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, kaipa euroasioissa on kolmekin päälinjausta. Yksi on saksalainen talouskurilinja, jossa säästämällä vaikka sitten keskellä lamaa tulee hyvää jälkeä. Liiallinen tuhlaus karsitaan, ja deflatorisella rahapolitiikalla saadaan kilpailukyky palautettua. Kyllähän sen saa kuullostamaan järkevältä, mutta onko näin sitten tapahtunut? Massatyöttömyyttä esiintyy jo useammassakin euromaassa (erityisesti nuorten kohdalla), ja eriarvoisuus lisääntyy.
Toinen linja on kriisimaiden kapinahenkinen linjaus, jossa EKP höllentäisi rahapolitiikkansa näiden vaatimalle tasolle. Tämä on oikeastaan täysin päinvastainen kuin saksalainen talouskuripolitiikka. Perusteluina on se, että heikommalla valuutalla kriisimaiden vientiteollisuus voisi elpyä. Huonoa tässä on se, että sama rahapolitiikka koskee sekin sitten maita, jotka eivät tällaista tarvitse. Saksassa voisi iskeä kasvavan inflaation myötä omaisuuskuplia.
Kolmas linja on erillään näistä kahdesta, ja se pohjautuu kansallisiin valuuttoihin ja näiden maiden omaan rahapolitiikkaan. Hyvää on se, että tällöin voidaan tarkemmin räätälöidä sopiva rahapolitiikka eri sykleissä oleville euromaille. Lisäksi räätälöinti voisi ottaa huomioon rakenteelliset erot. Huonoa tässä on taas liittovaltiofanien illuusion mureneminen.
Kannatan itse viimeistä, mutta toisenkin kanssa voisi elää. Toistaiseksi noudatetaan kuitenkin ensimmäistä linjaa, ja aina pakon edessä joudutaan kippamaan yhteisvastuulle linjan aiheuttamia ”häiriötiloja”.
Se tarvitsee kyllä sanoa, että Euroopan pankkisektori on aivan poikkeuksellisen täyteen ahdettu, ja lymyileviä tappioita on todella paljon. Mikäli näitä jättivelkoja ei inflatoida hiljalleen pois niin ne tulevat tässä järjestelmässä tarkoittamaan vain suuria konkursseja.
Ilmoita asiaton viesti
EKPn löysempi talouspolitiikka ei sinänsä poistaisi Suomen ongelmia, koska urakat menee edelleen lähialueiden halpaduunareita hyödyntäville yrityksille. Mikäs siinä, kovaa tulosta ne tekee, mutta täällä saa katsella vyöhön lisää reikiä.
Ilmoita asiaton viesti
Miten minä vastaisin kysymykseen: miksi työttömyys alkoi rehottaa myös Suomessa 2008 jäkeen? Alunperinhän kyseessä oli muiden maiden kriisi (subprime Yhdysvalloissa). Sitä huonoa tavaraa oli toki myyty vähän sinne sun tänne. Euromaiden maksukykyä alettiin epäillä. Tiedettiin, että nykymuodossaan ne eivät voikaan ehkä selviytyä veloistaan. Mutta sillä velkarahalla oli ostettu Suomestakin tuotteita. Tämä on sinällään täysin erillään jostain Lehman Brotherista. Se vain avasi silmät.
Tilalle tuli siksi lähes lamaannuttava kysyntäpuolen sokki. Kun kysyntä sakkaa niin kapasiteettia on liikaa. Tarvitsee ”sopeuttaa” tuotantoa. Se tietää väen vähennystä vientityöpaikoilla. Tästä seuraa laskenut ostovoima kotimaisessa kysynnässä. Kuljemme tätä polkua pitkin.
Löysempi rahapolitiikka auttaisikin epäsuorasti. Se korjaisi euroalueen kysyntäpuolen aneemisen tilan.
Ilmoita asiaton viesti
Olipas hyvä kommentti. Itseasiassa yksi parhaista näkemistäni kiteytyksistä.
Ilmoita asiaton viesti
Ansiokasta keskustelua ja kannattaa tietää. Nämä IMF:n analyysit kyllä tuntuvat pintapuolisesti puhelimella katsottuina aika ihmeellisiltä.
Ilmeisesti aiheena on luotonsaanti tai luottolama. Nyt sitten Table 2.1 väittää, että Tanskassa ja Saksassa on ollut kaikilla osa-alueilla Weak Credit Growth. Suomessa taas taulukon missään kohdassa ei ole Weak C.G. Jos näin on, sen luulisi osoittavan, ettei luotonsaannilla ole sellaista merkitystä kuin paperi esittää.
Työttömyydestä IMF on esittänyt, että pitäisi luoda EU-rahasto, joka maksaisi puolet korkeasta työttömyydestä kärsivien euromaiden työttömyyskorvauksista. Arvata saattaa, että ajateltu maksaja on varauksellinen.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllähän suomessa luotonhaku on pysynyt kovana kriisistä huolimatta (tai siitä johtuen). Sen sijaan puolet pienistä ja keskisuurista espanjalaisyrityksistä jää ilman kaavailemaansa rahoitustarvetta.
Ilmoita asiaton viesti
Olitkohan se sinä, Myllyniemi, joka jossain kommentissa ehdotti, että hamassa tulevaisuudessa ruotsin opiskelusta vapautuvia resursseja käytettäisiin taloustietouden opettamiseen. Mielestäni erinomainen ajatus. Pikavippiongelmat osoittavat, että ruohonjuuritason talousjututkin ovat hakusessa. Kannattaisin henilökohtaisen taloudenpidon opettamista koulussa ja siitä laajennettaisiin myös kansainvälisten kiemuroiden perusasioihin.
Ilmoita asiaton viesti
Olen kyllä kannattanut kansantaloustieteen perusasioiden sisällyttämistä peruskoulun opetukseen, mutten ole kyllä maininnut, mitä sieltä voisi tai tulisi poistaa.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan, taisin sitten itse lisätä yhtälöön mukaan itselleni mieluisan leikkauskohteen 😉
Ilmoita asiaton viesti
Siihen jokaisella olkoon täysi vapaus. Kannattaisin itse tällaista järjestelyä.
Ilmoita asiaton viesti
Eräs validi peruste termin ”taloususkonto” käytölle on (lyhyesti) se, että talouteen ja rahaan suhtaudutaan kuin uskontoon, joka oikeuttaa itse itsensä. Siis juuri kuten jumalat eri uskonnoissa perustelevat olemassaoloaan.
Asian tekee metkaksi se, että rahan t i e d e t ä ä n olevan häilyvä kuin tuuliviiri ja s i i t ä _____ h u o l i m a t t a sitä pidetään vakaana tukipuuna, johon kaiken, siis k a i k e n voi suhteuttaa ja jonka läpi koko elämän kirjo on nähtävä.
Tässä mielessä ”suuren yleisön” suhde talouteen on jotain aivan muuta kuin esimerkiksi miten sinä sen näet. Sinähän pyrit ottamaan asiasta selvää, mutta väitänpä että valtaosa porukoista tyytyy siihen mitä asiasta valtamediassa ja kaupungilla siitä kerrotaan.
Ilmoita asiaton viesti
No, mitä se hyödyttää ruveta ”ateistiksi” tässä kontekstissa? Sitä pitäisi osapuilleen eristäytyä yhteiskunnasta ja/tai kadota valtion kirjanpidosta.
Minä näen tässä ajattelun ulkoistamisessa mahdollisuuden eriarvoistumisen kasvattamiselle. Ja minusta tätä kyllä tehdäänkin.
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä kun en ole asiantuntija. Tai tiedänpäs. Olen lähes koko työurani tehnyt kauppaa suoraan loppukäyttäjille. Voidaanko puhua mikrotalousasiantuntijasta? Eräs toimittajaharjoittelija kysyi liikeideaamme. En oikeastaan edes miettinyt. Puolihuolimattomasti vastasin, että ostetaan halvemmalla kuin myydään. No toki vaaditaan paljon muutakin. Perusjuttu em. kuitenkin on.
Finanssi- valtioiden tai globaalitaloudet lienevät paljon monimutkaisempia. Yhtäkaikki, voitot sielläkin ovat ns. häränsilmä, päämäärä. Mittakaava vain on eri ja voittojen keräämiseen tarvittavat välineet toisentyyppiset. Myydään ja ostetaan velkakirjoja, osakkeita, sitoumuksia, johdannaisia ja mitä kaikkea. Sijoitetaan lainarahalla ja ennakoidut voitot voidaan myydä eteenpäin vaikka voittoa ei vielä ole edes syntynyt, spekuloidaan.
Sano nyt piru vieköön olenko väärässä. Talouselämää isossa mittakaavassa ei voi eikä pysty tarkastelemaan vain yhden opin mukaan. Järjestelmä on liian monimutkainen. Yksi suuntaus esim. euroopan liittovalton kehitys johtaa aikanaan toiseen, jossa vaikuttavat taas ihan muut talouden lainalaisuudet. Se, että monelle eurouskovaiselle tämä kehitys on pyhä ja lopullinen, ainoa talousmalli, no se lienee mahdoton ajatus.
Miksi talousteorioita ja suuntauksia on syntynyt enemmän kuin filosofisia suuntauksia tai uskontoja? Ovatko ne kaikki yhtäaikaa oikeassa tai väärässä vai jotain siltä väliltä. Biologinen evoluutio on kevyttä kamaa talouden evoluutioon verrattuna. Kaaosteoria voisi auttaa.
Kuitenkin lähes kaikella maailmassa tuotetulla tavaralla on olemassa loppukäyttäjä jossain ja kun tämä loppukäyttäjä pilkotaan tarpeeksi pieneen osaan niin paljastuu, että sehän onkin yksittäinen ihminen. Jos omistat tinakaivoksen kuvittelet, että raaka-aineen ostaja on asiakkaasi. Väärin se on se perheenisä joka valaa siitä uutena vuotena omia taikojaan tai se lentoyhtiön asiakas, joka lentää Airbus A300:lla ja jarrujen eletroniikan ohajuksen piirilevyjen juotoksiin on käytetty juuri sinun tinakaivoksesi tuotoksia.
Koko tuotanto tai myyntiketju ruokkii itse itseään joka vaiheessa, kunnes lopullinen myyntikelpoinen tuote on valmis loppukäyttäjälle. Tässä ketjussa on tärkeää se, että jokaisella siihen osallistuvalla on mahdollisuus ostaa jokin tuote tai asunto tai muuta kivaa. Henry Ford aikoinaan sanoi, että kaikkien Fordin työntekijöiden on pystyttävä ostamaan oma Ford.
Meni pitkäksi, mutta tarkoitan vain sitä, että tyhmää ajatella, että raha itse loisi rahaa loputtomiin. Tarvitaan myös tuotantoa ja se taas tarvitsee maksukykyisiä asiakkaita. Toki jokainen saa rikastua niin paljon kuin haluaa. Spekulointiin perustuva talousajattelu tappaa koko talouden. Okei sakemmannit ovat ehkä hetkellisesti pelastaneet tilanteen omaksi edukseen. Millä hinnalla ja kenen selkänahalla se on saatu aikaan. Kuka oikeastaan on euron ongelmiin syyllinen ja mihin taloususkontojen lahkoon koko liittovaltio ajatus perustuu? Toisaalta vielä mielenkiitoisempaa olisi tietää mikä talousmalli mahdollisen tulevan liittovaltion tulee kaatamaan? Jos se nyt on talousmalli ollenkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Valtiotasolla sijoittaminen (esim. velkarahalla investoiminen) perustuu ajatukseen talouden kasvusta, paremmista verotuotoista. Niillä maksetaan sitten se velka pois. Ongelmaksihan tulee, jos talous ei kasvakaan, tai se kasvaa vain kitukasvuista tahtia.
IMF lähti tätäkin selvittämään, ja heidän raporttinsa tuli suomennettua ja referoitua tänne. Tästä syystä Euroopassa on mennyt penkin alle, koska toistamiseen ”luvattu” (ennustettu) talouskasvu on jäänyt tulematta. Tällaisia vaiheita on useita. Kreikassa arvioitiin +2 prosentin kasvua, mutta tulikin 3 prosenttia miinusta. Samasta syystä velkoja ei olla voitukaan kuolettaa, vaan kokonaismäärä on vain kasvanut.
Sitten muilla aloilla, siellä ”finanssimaailmassa” ostajat ja myyjät toimivat itse ennustajina. Mikä kohde menestyy, mikä ei. Ostetaan ja myydään. Jokainen noteerattu kauppa jättää jälkensä. Tällöin siinä käy niin, että kaupoista tulee osa hinnanmuodostusta. Tätä ohjaa ennalta määritelty tuotto-odotus. Sitten lasketaan, jotta saadakseen tuon tietyn odotusarvon, tulee hinnalle katto. Jotkut hakevat taas suojaa, puskureita tms. Heidän tarkoituksenaan on perustella muualla tehtyä riskinottoa, että meillä on myös tappioidenkin tilkkeeksi myytävää tavaraa.
Ja aivan lopulta kaikki tämä arvelu perustuu siihen, miten eri tuotteet käyvät kaupaksi. Miksi autoteollisuus on henkitoreissaan Euroopassa? No, koska kilpailua tulee useammasta kolkasta, ja eurooppalaisilla ei ole rahaa enää ostaa autoja. Miksi ei? Koska joka puolella tendenssi on maksaa jo syntyneitä velkoja pois pikemminkin kuin nostaa lisää luottoa. Oli sitten kyseessä kotitaloudet, firmat tai pankit. Jopa valtiot.
Yrityksillä on heikot näkymät, ja tuotto-odotusten mukaan niiden osakkeiden hinnat tulevat alas.
Ilmoita asiaton viesti
Jep, perille meni:):). No minulla on sellainen yksinkertaistamisen tarve selvittää hankaliakin asioita. Välillä vain tulee tunne, että esim. finanssisektori ei elä reaalimaailman kanssa samassa ympäristössä saati sitten nämä eurointoilijat ja liittovaltion haikailijat.
Jännä kun otit tuon autoteollisuuden esiin. Tosiasiassa autoteollisuus omistaa toisiaan ristiin jo nyt ja sama kehityslinja jatkuu, vaan miten jakautuvat vaikeudet.
Ilmoita asiaton viesti
Otsikon kysymykseen; kannattaa tietää muutakin oman maan ja muiden maidenkin talouksista kuin sen mitä meille pakkoverovaroilla maksettu YLE tuottaa. Siis tarjoaa. Se kun on havaittu vallan vähäiseksi ja puutteelliseksi. Oisko peräti hallituksen tietoista ’nuolentaa’? Näin ollen enemmistö kansalaisista on vallan tuon maksetun kanavan tietolähteen tietojen varassa. Tosin luin jostain kirjoituksen jonka mukaan kansalaisten luottamus oikean tiedon välittämisessä suomalaisissa medioissa on epäluottamusta herättävää. Hienoa mikäli noin on, sillä se on totta.
Henrille todella suuret kiitokset ahkerasta paneutumisesta näihin talouteen liittyvien kysymysten parissa ja etenkin niiden tuomisesta esiin. Toivottavasti kansalaiset saavat näin lisätietoa siitä missä mennään. Niin ja kiitokset myös tässä samalla muille niille kirjoittelijoille jotka ovat paneutuneet kirjoittamaan samasta asiasta samoin eri näkökulmilta katsottuina. En lähde tässä Henrin blogissa nimeämään heitä, muutamaa hyvää kirjoittajaa, sen tarkemmin. Nimet ovat tainneet esiintyä kyllä jo näillä palstoillakin.
Ilmoita asiaton viesti
Aika hämmentävää tuo, että Yleisradion uutistoimitukseen on epäluottamusta. Nimenomaan sitä olettaisi, että jos verovaroin jotain pidetään pystyssä niin siltä sopii vaatia luotettavaa tietoa.
Kiitos myös kaikille teille. Teidän rohkaisemana olen sijoittanut enenevissä määrin aikaa tapahtumien ja uutisten läpikäyntiin.
Ilmoita asiaton viesti
🙂
Kyllä silmä lepää tällaisissa puheenvuoroissa ja kommenteissa.
Kiitos Henri ja asialliset kommentoijat.
Ilmoita asiaton viesti
Eipä enää löydy euron kannattajien mielipiteitä.
Ilmoita asiaton viesti
Jaa…mistä niitä markkoja saa? ; )
Ilmoita asiaton viesti