Eurooppa yhdentyy

Euroopan Unionin monessa, miltei kaikissa, jäsenmaassa on suuri potentia yhdistymiselle toisen jäsenmaan kanssa. Voi tietysti olla, että federalistien toivorikkautta herättävä otsikko kokee pienen tai keskisuuren kolauksen havaittuaan, että yhdentymisen taustalla on yksi tekijä: antipatia Euroopan Unionia itseään kohtaan. Tällaisesta kertoo Financial Timesin Euroopan poliittista tilaa ruotiva analyysi. Otsikoltaan Europe: United by Hostility on minun suomentajan taidoillani suomennettuna: Eurooppa: vihamielisyydellä yhdistetty.

Analyysissä kerrotaan miten Hollannin eurovastaisen Vapauspuolueen pj. Geert Wilders ja hiljattain Brignoles’n alueneuvostovaaleissa voittanut ranskalaisen Kansallisen rintaman johtama Marine Le Pen kävivät pitkällä lounaalla pohtiakseen strategian muutosta. Pääosa ideasta oli, että molemmat osapuolet keskittäisivät enemmän energiaa heidän yhteiseksi kokemalleen ”viholliselle”, eli EU:n jatkuvaan haluun keskittää valta demokratian ulkopuoliselle Euroopan komissiolle ja EKP:lle.

”Me kaikki haluamme tehdä kaikkemme, jotta voimme kääntää tulevat eurovaalit euroopanlaajuiseksi vastarinnaksi Brysselille”, kertoo Wilders.

Analyysiin on sisällytetty niin tanskalainen Kansanpuolue, Suomen Perussuomalaiset, Ison-Britannian Itsenäisyyspuolue kuin Unkarin Jobbikikin. Yhteistyö ei kuitenkaan ole itsestään selvää. Monella EU- ja eurovastaisella puolueella on nimittäin hyvin kyseenalaisia teemoja niin kärkkäin muodoin, etteivät toiset voi sulattaa niitä. Kreikan Kultainen sarastus on selkeä esimerkki: Tanskan Kansanpuolueen meppi Morten Messerschmidt toteaa: ”Pelkään, että ainakin joihinkin Euroopan maihin muodostuu puolueita, joita en toivo enää näkeväni Euroopassa”.

EU- ja eurovastaisia ryhmiä voisi siis muodostua enemmänkin. Se tuskin silti ilahduttaa vallan keskittämishaluista ydintä, sillä kielteinen ääni on kielteinen ääni – tuli se sitten maltillisemmalta linjaltaan tunnetuilta puolueilta kuten Perussuomalaisilta tai brittien UKIP:lta – tai kovaa linjaa ajavalta ranskalaiselta Kansalliselta rintamalta. ”Eurovaalit voittavat ne tahot, jotka haluavat tuhota Euroopan Unionin”, synkistelee europarlamentin puhemies Martin Schultz.

Vaikka muiden puolueiden kannattajat mieluusti haluaisivatkin nitoa Perussuomalaiset eurooppalaisiin ääripuolueisiin vain siitä syystä, että yhteinen tekijä on kriittisyys EU:ta ja yhteisvaluuttaa vastaan, niin siitä ei ole kysymys. ”Ja sitten on Kreikan Kultainen aamunkoitto, joka on ihan omassa
kategoriassaan. Sille ei löydy mitään lokeroa ja se on todella
vastenmielinen ilmiö”, Perussuomalaisten pj. Timo Soini toteaa. Hän suhtautuu torjuvasti niin Ranskan Kansalliseen rintamaan, Hollannin Vapauspuolueeseen, Itävallan FPÖ:hön kuin Unkarin Jobbikiinkin.

FT oli esittänyt tukun kysymyksiä kansalaisille, ja niistä määritellyt, että euroskeptiset mielipiteet ovat hienoisessa yliotteessa verrattuna euromyönteisiin nähden. Ja vaikka eurovastaiset mepit jäisivätkin vähemmistöön europarlamentissa niin se todellinen muutos tapahtuu jokaisen jäsenvaltion kotipihalla. Täällä Suomessakin retoriikkaa kovennettiin (vaikka toimenpiteet jatkuivatkin samanlaisina) Perussuomalaisten vaalimenestyksen myötä vuonna 2011.

Itse toivon haitallisen yhteisvaluutan purkamista. Euroopan Unionin kohdalla olen eurooppamyönteinen ja uskon, että se voidaan korjata vapaaehtoiseksi yhteistyöelimeksi. Nythän se on eurooppalaisia kansalaisia pakkovallalla pakkopaitaan sitova mielivaltainen kojeisto, joka on onnistunut yhdentymistavoitteissaan juuri sen verran, että sitä yhdistää antipatia sitä itseään kohtaan.