Kauanko Yhdysvallat aikoo maksaa Kiinan ja Intian öljynsaannin?
Yhdysvaltain velkakattokiistassa ovet republikaanien silmätikkuna olleet liittovaltion menot. Erityisesti terveydenhuoltojärjestelmän uudistus, ns. ”Obamacare” on hiertänyt pahasti GOPpailijoiden kengissä. Siltikin puolustusmäärärahat ovat turvonneet aivan hervottomasti. Tämän ymmärtää noin kymmenen vuoden takaisten tilastojen valossa. Yhdysvallat oli suurin öljynostaja Lähi-Idässä. Enää se ei sitä ole. Yhdysvaltojen intressit voivat vähentyä alueella, ja samallahan se toisi liittovaltion menoihinkin tuntuvia leikkauksia, jos miehet kutsutaan takaisin.
Kymmenisen vuotta sitten Yhdysvallat toi raakaöljyä OPEC-mailta n. 5 miljoonaa barrelia päivässä, ja Kiina 1,1 miljoonaa barrelia. Yhdysvaltain energiatiedotuskeskuksen mukaan Kiina on syyskuussa 2013 ohittanut Yhdysvaltojen tuontiöljyn luvuissa. Lisäksi Intia on kirinnyt kolmossijallaan aivan Yhdysvaltojen kintereille.
Toisin sanoen, kun kymmenen vuotta sitten Yhdysvallat turvasi omaa öljyntuontiaan niin tänä päivänä se tekee sitä pääosin muille täysin ilmaiseksi omasta pussistaan. Kiinan suhtautuminen asiaan on ”liiketoiminta on liiketoimintaa, ja politiikka on politiikkaa”, viestittäen, ettei maa aio tehdä suuria ponnisteluja energiansaantinsa turvaamiseksi. Ja mikäli Yhdysvallat vetää sotakalustonsa pois alueelta ja levottomuudet katkovat öljyntuotannon niin Kiinalla on hyvät välit suureen energiantuottajaan, Venäjään.
Kiina voisi siten saada edelleen edullista energiaa, Yhdysvaltojen keskittyessä enenevissä määrin omavaraisuuteen. Mutta mitä tekee Eurooppa? Tuskin Hollannin ja Venäjän välisestä nahistelusta tarvitsee kokonaiskuvaa maalata. Ei se silti mikään ihme olisi, jos energian hinta alkaisikin nousta, jos suunsoitto jatkuu molemmin puolin. Norjan öljyllä ei oikein koko Euroopan energiaongelmia nimittäin ratkaista.
Saksan mallinen toimintatapa ”edulliseen uusiutuvaan energiaan” sisältää yli sadan miljardin euron hintalapun saksalaisille. Suomen kohdalla energiahinnoittelu on sekin melko omituinen.
Yhdysvaltojen vetäytyminen tietää myös pakolaisrintamalla uusia tuulia. Yhdysvaltojen aikeet vetäytyä Afganistanista ensi vuoden aikana on sysännyt jo tänä vuonna kotinsa jättäneiden afgaanien määrää huimasti. Samalla lailla Libyassa on alueelliseen autonomiaan tähtäävät tahot sulkeneet öljysatamia, ja tappiot ovat Libyalle miljardiluokkaa joka kuukausi. Heikoilla tuloilla kärvistelevä keskushallinto on joutunut levittämään käsiään myös laittomien siirtolaisten valvonnassa, ja nyt Välimerellä kaatuu paattia tiuhaan tahtiin, kun matkaan lähteneitä ei tavoiteta jo heti alussa.
Yhdysvaltojen täydellinen vetäytyminen Lähi-Idästä tuskin on ihan tätä päivää, mutta paineen voisi olettaa kasvavan.
Jospa avaisit, mikä on se menettely, jolla USA maksaa jotain Kiinan ja Intian öljyn kulutuksesta. Liuskeöljyn tuotannon kasvun ansiosta Amerikka on voinut vähentää öljyn tuontiaan. Kasvava tuotanto on pitänyt öljyn hinnan suhteellisen alhaalla, mutta ei se minun mielstäni ole Amerikan subventiota Kiinan ja Intian öljyn käytölle.
Ilmoita asiaton viesti
Yhdysvaltain sotajoukot ei ihan talkoohengessä pyöri tuolla turvaamassa muiden öljynsaantia. Se maksaa.
Ja nyt kun Yhdysvaltain menot ovat vähän väliä suurennuslasin alla, en pitäisi lainkaan mahdottomana ajatusta, että he alkavat tinkiä tuosta.
Ilmoita asiaton viesti
Kiinan intressien kasvaminen Afrikkaa kohtaan johtunee maametalleista. Ehkä yksi ajatus on kontrolloida tuota kriittistä resurssia, ja sitä kautta omata vaihtoarvoa.
2011 tuli täällä paasattua Kiinan yrityksestä etabloitua Lähi-Itään kaveeraamalla Pakistanin kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt olisi kiire lämmittää ilmastoa, muuten täällä kotimaassa aletaan joukolla kuolla pakkasiin talvella kun energian hinnat nousevat pilviin!
Ilmoita asiaton viesti
Lähinnä tässä on se ongelma, ettei sähkö siirry satoja kilometrejä ilman kovaa hävikkiä. Runkoverkon jännitettä voisi toki nostaa (pienentää siirtohävikkiä), mutta läpilyöntien riski kasvaa.
Sähköenergia on edelleen hyvä tuottaa pääosin paikallisesti. Omia energialähteitä emme saa käyttää tarpeeksi, ja muutama muu tapa taas on tehty keinotekoisen kalliiksi.
Yhdysvaltojen säästötoimet tässä energiakaupan turvaajan roolissa voivat vielä pistää energiahinnoittelunkin täysin uusiksi. Saksa maksaa ihan älyttömiä tukia, omavaraisuus kielletään ja sitten tehdään mielivaltainen päästökauppapörssi sekottamaan loputkin hinnoittelumekanismit.
Ilmoita asiaton viesti