Suomen taloudelliset haasteet (1500 merkissä)
Loppukesästä Suomen
hallitus herätti suomalaisten kriisitietoisuuden kertomalla, ettei
näin voida jatkaa, ja ettei hallitusohjelman tavoitteet ole
lähelläkään toteutumista. Talouskomissaari Olli Rehn on hänkin
käynyt puhkumassa suomalaisiin vyönkiristysintoa. Viimeksi OECD
laski Suomen talousnäkymiä. Nollakasvun sijaan tämä vuosi
pakitetaan prosentin edestä.
Komissio kertoi, että
me menetämme markkinaosuuksia ja valtiovelka kasvaa liiaksi.
Säästäminen ei toimi
taantumassa. Säästävät kriisimaat ovat pysyneet hengissä EKP:n
poikkeustoimilla ja vakausrahastojen pikavipeillä. Mikrotalous on
eri asia kuin makrotalous.
Poliitikot eivät halua
tehdä ”kipeitä ratkaisuja”. Ei täällä, eikä muualla.
Rahapoliittinen pakkopaita ei anna kuitenkaan muita vaihtoehtoja.
Poliittisista urista tulee entisiä.
Elintaso putoaa
väistämättä. Pahiten se koskee vähävaraisia ja -tuloisia, koska
he harvoin vaikuttavat tilaansa äänestämällä.
Taantumassa
säästämisellä saadaan aikaiseksi deflatorinen lama. Deflaatio
heikentää velkojen takaisinmaksukykyä. Myös vientimme
euroalueelle kärsii tästä.
Syntyy sosiaalinen
kriisi. Säästöohjelmat eivät ehdi auttaa, kuten idea niiden
takana on.
Suomessa ei keskustella
tulevaisuudesta.
Suomenkaan rakenteet
eivät ole kauttaaltaan pielessä. Rakenneuudistuksissa mennään
liiallisuuksiin. Työttömyys johtuu taantumasta, ei rakenteista.
Meidän tulee saada
EKP:lta Suomelle sopiva rahapolitiikka, tai meidän täytyy ottaa oma
itsenäinen rahapolitiikka takaisin.
Noin hyvät perustelut saa laitettua 1500 merkkiin. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Aiheesta on ihan tutkittua tietoa median puolelta.
Todellakin, lukijamäärä laskee jyrkästi, jos juttu on liian pitkä. Nyt Henrin juttu on sopivan mittainen.
Useimmat lukevat lehden niin, että katsovat otsikoita, kuvia ja kuvatekstejä. Paksustakin lehdestä luetaan lopulta alusta loppuun hyvin harvoja juttuja.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on varmaankin pakko hyväksyä sitten. Tuntuu kyllä itselleni vieraalta ajatukselta. Luen niin paljon.
Ilmoita asiaton viesti
Susijumalan twiitti.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä vyötä kiristämällä voittaa ?
Ilmoita asiaton viesti
Kerroin jo.
Ilmoita asiaton viesti
En huomannut etkä kertonut miten rahapolitiikka mitään ratkaisee.
Suosittelen Auvo Rouvisen kirjoitusta se on paljon lähempänä totuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä siinä mainittiin, ettei aikaa ole. Tämä on nyt se testipala, miten asiat esitetään lyhyesti. Perustelutkin löytyy, mutta niitä ei kukaan jaksa kuitenkaan lukea, joten silloin on parempi olla kinaamatta vastaan, vaan hyväksyä kertomani tosiasiat.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tulisi mieleenkään hyväksyä sun uskosi ja sen minä olen riittävän hyvin perustellut.
Ilmoita asiaton viesti
En minä kirjoittanut uskosta.
Ilmoita asiaton viesti
Et tietenkään, ei Jouko Heynokaan usko tutkijana mihinkään. Uskovainen kun uskoo uskonsa olevan kiistämättömän varmaa tietoa.
Poikkeuksellista on vain, että sinä uskot olevasi itse sellainen auktoriteetti, mikä jumala lie, että sanasi riittää perusteittakin.
Ilmoita asiaton viesti
No tämä on sinun mielipiteesi. Itse en itseäni noin erinomaisena pidä.
Ilmoita asiaton viesti
Marghareta: minusta on hienoa, että Myllyniemi kaivaa taloustietoja ulkomaisista lähteistä ja välittää niitä eteenpäin meille asioista kiinnostuneilla. Niistähän voi sitten itsekukin vetää omat johtopäätöksensä uskonsa ja ymmärryksensä mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Niinhän mä teenkin ja se on syy mitä varten katonkin välillä, kun mulle ne ulkomaisten taloustieteilijöiden uutuudet eivät ole kovinkaan kiinnostavia, mutta kuitenkin sen vertaa, että vähän haluaa tietää missä mennään.
Mun ymmärrykseni vaan on aika eri ko Myllyniemen ja muiden usko joka palvoo kapitalistista markkinataloutta.
Ilmoita asiaton viesti
Tulin tänne kinaamaan kun muut lopettivat toisaalla.
”Työttömyys johtuu taantumasta, ei rakenteista.”
Mitä jos taantuma ei koskaan lopu?
Toisaalta tämä kertoisi, että työttömyys on normaalia melko normaalia 2000-luvun tasoa?
http://www.findikaattori.fi/fi/34
Joten mistä johtuu velkaantuminen?
Ilmoita asiaton viesti
Sitten se varmaankin jatkuu.
Velkaantuminen johtuu siitä, että verotulot yksityiseltä puolelta ovat pudonneet. Sen taantuman vuoksi. Kirjoitinhan, että vientimme euroalueelle kärsii.
Ilmoita asiaton viesti
”Sitten se varmaankin jatkuu.”
Mutta jotain tarttis tehdä. Jos tuloja ei saada (aina epävarmaa), on pakko säästää jostain?
”verotulot yksityiseltä puolelta ovat pudonneet”
Johonkin sitä rahaa tuntuu menevän, jos työttömyys on suunnilleen 2000-luvun alun lukemissa (nyt jopa hieman alhaisempi).
http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatil…
Tuosta näyttää siltä että menot ovat kasvaneet paljon, vaikka työttömyys on suunnilleen samalla tasolla kuin 2000-luvun alussa. Miksi näin?
Tulot on nyt myös korkeammalla kuin 5 v sitten.
Jotain selitystä tähän pitäisi vielä saada…
Ilmoita asiaton viesti
Mikro- ja makrotalous eivät toimi samalla logiikalla. Kreikka on säästänyt keskellä taantumaa. Näyttääkö hyvältä meillekin?
Katso työllisyysastetta.
Mieti mitä keinoja on ”siistiä” työttömyyslukuja niiden kuitenkaan näkymättä työllisyysluvuissa? Käytetäänkö niitä? Ja jos käytetään, niin kuka ne rahoittaa?
5 vuotta sitten tultiin rytinällä alas. Tulopuolella näkyy verotuksen kiristyminen, aivan kuten avauksessa mainittu elintason muutos indikoi.
Ilmoita asiaton viesti
Näyttäisi siltä, että rahaa menee jonnekin, mutta ei ole ihan selvää että minne.
Työllisyysastekin näyttäisi tasaiselta: http://www.findikaattori.fi/fi/41
Tuntuisi, että ongelmana ovat nimenomaan menot, eivät tulot. Tulot tulivat 5 v sitten 7 mrd alaspäin, mutta siitä aletaan olla ilmeisesti toipuneita (siltä näyttäisi?).
Minähän vain ihmettelen. En kinaa. Haluaisin oikeasti tietää mihin se raha menee…
Ilmoita asiaton viesti
yksityisen ja julkisen sektorin osuudet kansantaloudessa ovat muuttuneet. Yksityisen sektorin palkkasumma vs. julkisen sektorin on ihan hyvä mittapuu. Tuolla pääsee aika pitkälle kysymyksesi kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Näin vähän arvelinkin…
Olisi kiva tietää vielä tarkemmin.
Ilmoita asiaton viesti
Miten ois asian tutkiminen + bloggaus tästä aiheesta?
Eli tarkka selvitys siitåä mihin raha menee?
Ilmoita asiaton viesti
Ketään muuta ei kiinnosta ilmeisesti menot?
Ilmoita asiaton viesti
Totta kai ne muuttu kun kaikki mahdollinen ulkoistetaan yksityiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Maamme itsenäisyyden aika ja sen viimeinen neljännes, 25% itsenäisyyden ajasta, 25 vuotta meillä on ollut suurtyöttömyys.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä asiassa tilastot alimitoittavat todella paljon, kun niihin ei sisälly
ollenkaan työllistämistoimenpiteiden alaiset työttömät.
Huom tilastokeskuksen ja ministeriön tilastoissa on eri laskentaperustee. tarkempi selvitys löytyy tilastokeskuksen sivuista.
Todelliset työttömyysluvut tällä hetkellä hipoo jo miljoona.
Ilmoita asiaton viesti
Näin voi asia olla, mutta haluaisin tarkat tiedot.
Itse en jaksa kaikkea tutkia enkä ole ”talousihmisiä”.
Ilmoita asiaton viesti
En minäkään. Siin olis jollekin vaikka opinäytteen paikka.
Tästä asiasta haluaisin minäkin tarkat tiedot, mutta niitä ei ole olemassa.
Niiden selvittämisessä on vaikka gradun verran työtä.
Ilmoita asiaton viesti
Käyhän se näinkin ja ymmäretyks tuli.
Ostovoimaa karsitaan rajullakädellä, ja sen jälkeen tullaan itkemään peräämme, ettää miksi emme enään osta mitään.
Testi.
Eilen illalla tuli itselle vähän uus harrastus, kun aloin katsella kirjoituksia uudesta näkövinkkelistä.
Arto Luukkasella oli yks hyvätapa, jaksotti toisistaan ”väli-otsikoilla” tekstit toisistaan.
Mukavaa päivän jatkoa kaikille. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Pidemmässä versiossa on väliotsikot. Tämä oli siitä typistetty versio. Laitan sen alkuperäisen version sitten myöhemmin.
Ilmoita asiaton viesti
Taidat kiusata meitä ? Henrin koekeittiö! (hymiö)
Ilmoita asiaton viesti
Kiehukoon omassa liemessään! ei mitään hymiötä.
Ilmoita asiaton viesti
Tällä lyhyellä versiolla esitettynä saat, kuten huomaat, paljon kysymyksiä. Kysymyksiä, joihin ei ole tekstissä suoranaista selvitystä. Joudut siis itse ’päivystämään’ ja käyttämään paljon aikaa kommentointeihin. Toisaalta, mikäli niin haluat. En kylläkään ymmärrä sitä että tullaan itkemään blogiisi että jollain toisella olevan paremmin kirjoitettua. Kohteliasta se ei ainakaan ole.
Itse soisin hieman pidemmän version tähän kirjoitukseen. Toki perusajatus käy ilmi, mutta ne syvemmät ’analyysit’ puuttuvat. Kommentoijatkin joutuvat päivystämään niitä vastauksia. No, hyvähän se toisaalta on kun on kiinnostusta kirjoitukseen.
Ilmoita asiaton viesti
Käypä sinäkin ystäväiseni, kurkkamassa eilistä ylistystäni toiselle sukupuolelle Vapaavuoron puolella, onhan jokainen päivä sentään ihmisenkin!
Ilmoita asiaton viesti
Ärsyttävästi jotkut kommentit jäävät ilman osoitetta, ettei itekään tiedä, kai se oli tarkoitettu Pollarille.
Ilmoita asiaton viesti
Aiempi kommenttini uusintana:
Taloussanomissa väännetään rautalangasta siinä toivossa, että edes jokunen poliitikko ja komission jäsen ymmärtäisi:
”…Saksan ylijäämät eivät ole perua kotitalouksien ylimääräisistä säästöistä vaan siitä, että maan vientiteollisuus on euroajan alusta alkaen takonut railakkaasti runsaampia vientituloja kuin se on käyttänyt kotimaisiin palkkoihin tai investointeihin.
Vaihtotaseen ylijäämä on yhtä kuin kotimaassa käyttämättä jääneen tuotannon ja ”ylimääräisten” tulojen vientiä ulkomaille. Ylimääräisen tuotannon ovat vieneet ulkomaankauppaa käyvät vientiyritykset. Pääoman viennistä ovat pääosin vastanneet pankit.
Samalla on voimistunut yli- ja alijäämien vuorovaikutus, muistuttaa Pettis. Kaksisuuntaisessa suhteessa Saksassa käyttämättä jääneet vientitulot ovat kiertäneet takaisin alijäämämaihin rahoittamaan niiden velkavetoista kysyntää – ja Saksan alati kasvavaa vientiä.
Näin Saksa on vuosien ajan rahoittanut oman vientinsä kysyntää esimerkiksi juuri alijäämäisissä euromaissa samaan tapaan kuin Kiina rahoittaa oman vientinsä kysyntää erityisesti Yhdysvalloissa….
…Saksan kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat kymmenen viime vuoden aikana pysyneet reaalisesti ennallaan tai jopa supistuneet.
Saksalaisperheet eivät ole jättäneet ”turhia” tuontitavaroita ostamatta kurinalaista säästäväisyyttään tai järkevää vastuullisuuttaan vaan siksi, että tulot eivät ole riittäneet kulutusjuhliin eivätkä varat ole sallineet velkavetoistakaan kuluttamista.”
Taloussanomat – Jan Hurri: Yksi hyvä ja kolme kehnoa keinoa euron tasapainoon
http://m.taloussanomat.fi/?page=showSingleNews&new…
Viesti on siis: investoikaa kotimaahan ja nostakaa palkkoja (mikä sekin on kotimaahan investointia).
Kannattaa lukea koko artikkeli. Jan Hurri on jo pitempään tehnyt hartiavoimin työtä opettaakseen muutamia perusasioita taloudesta ihmisille – ja se on mainio asia.
—
Mihin sitä muka Suomestakaan mitään viedään, kun kaikki säästävät yhtä aikaa? Eihän silloin kukaan osta – paitsi pankit ja pääomasijoittajat ulosmitattua omaisuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Schäuble tämä Merkkelin aseenkantaja on kertonut mihin, miksi ja miten jo aikoja sitten: http://www.youtube.com/watch?v=yB6eRCiN3ms
Ilmoita asiaton viesti
2012 Saksan suurimmat ylijäämät olivat kauppamaittain (miljardia eroa suunnilleen): Ranska 40 miljardia, USA 35 miljardia, Iso-Britannia 30 miljardia, Itävalta 20 miljardia, Sveitsi 10 miljardia, Puola 8 miljardia, Espanja 8 miljardia, Italia 7 miljardia. Kreikan kaupassa ylijäämää oli 3 miljardia samoin kuin Intian kaupassa. Suomen kaupassa ylijäämä oli 2 miljardia, ja Portugalin kanssa runsaat 1 miljardi.
Siis Saksan ylijäämä Kreikan, Espanjan ja Portugalin kanssa on suunnilleen yhtä suuri kuin ylijäämä Sveitsin kanssa ja puolet ylijäämästä Itävallan kanssa. On suhteetonta vöittään Jan Hurrin tapaan, että ” Näin Saksa on vuosien ajan rahoittanut oman vientinsä kysyntää esimerkiksi juuri alijäämäisissä euromaissa samaan tapaan kuin Kiina rahoittaa oman vientinsä kysyntää erityisesti Yhdysvalloissa….” Ei se ole samaan tapaan, kun suuruusluokka ja merkitys on näin erilainen.
Lähde: Rangfolge der Handelspartner im Außenhandel – neu: mit Umsatz und Saldo
https://www.destatis.de/DE/ZahlenFakten/Gesamtwirt…
Ilmoita asiaton viesti
Nyt pitäisi miettiä, että ilman kriisimaita Saksan oman valuutan kurssi Yhdysvaltain dollaria vastaan on siinä 1,6 … 1,8. Hajonta on toki suuri, mutta tätähän voi vain arvioida.
Ilmoita asiaton viesti
Höh..juuri olen saanut luettua libertaarien oppeja sen verran,että säästäminen on hyve ja oikea tie kasvuun.
Edit: Hyvin olit saanut pakattua ongelmat lyhyiksi tietoiskuiksi
Ilmoita asiaton viesti
Ei kai säästäminen välttämättä tie kasvuun ole, mutta onko sitä pakko aina vain kasvaa ja kasvaa kunnes planeetta loppuu kesken? Oikea (oikeudenmukainen) tie säästäminen kuitenkin on, sillä siinä toimitaan aina omilla rahoilla. Vain omia rahojaan voi säästää. Velkaelvikset sen sijaan toimivat muiden rahoilla, jolloin jää aina mahdollisuus, että heidän toimintansa maksatetaankin muilla.
Ilmoita asiaton viesti
Älä ala vääntämään,libertaarien oppien mukaan säästäminen -aina- johtaa kasvuun. Tämän olen useaan kertaan saanut lukea jo,aivan samoin kuin rahan luominen -aina- johtaa hyperinflaatioon ja näiden hyveellisten säästäjien tappioksi.
Libertaarien vapaassa markkinataloudessa planeetta voi tosiaan loppua kesken,koska ei ole varaa lähteä muille planeetoillekkaan.
Loput jutustasi sitten osuikin juuri sinne samaan osoitteesee mitä osoitin itsekkin.
Ilmoita asiaton viesti
Jaa… minä luen itseni libertaariksi, mutta en ole ymmärtänyt oppeja niin, että nimenomaan säästäminen aikaansaisi kasvua. Kasvua toki haetaan niin libertaareissa kuin sosialistisissakin järjestelmissä, mutta en muista sellaisia oppeja, että säästäminen aina johtaisi kasvuun. Säästäminen kylläkin mahdollistaa terveen kasvun (vastakohtana liiallisella velanotolla rahoitetulle epäterveelle kasvulle). Mieleeni ei tule myöskään mitään kirjoitusta, missä libertaarit väittäisivät, että rahan luominen aina johtaisi hyperinflaatioon. Siinä on aina riski joutua hyperinflaatioon, mutta ei kai monikaan väitä, että se riski aina ja sataprosenttisen varmasti realisoituisi. Minun ymmärtääkseni väite kuuluu lähinnä niin, että ei kannattaisi ottaa edes riskiä hyperinflaatiosta.
Ilmoita asiaton viesti
Ethän sitä lukea mistään saakkaan vaan pitää ymmärtää mitä teksteistä pitää sisäistää.
Mikäli joku alkaa puhua rahan painamisesta niin eiköhän aina paikalle tule libertaari kertomaan kuinka se johtaa hyperinflaatioon. Sitä ei tarvitse missään suoraan lukea vaan asia esitetään sillä tavalla,että ”menkää ja kertokaa näin asiasta,koska se on aina ja ikuisesti totta”
Aivan sama tapahtuu säästämisen suhteen. Todistat itsekkin tuota samaa..vain säästämällä tapahtuva kasvu on todellista ja tervettä kasvua. Kaikki muu on liiallista ja epätervettä.
Mutta sellainen ongelma vielä sinulla on ymmärtämättä rahasta,että ei ole sinun rahaa ja mikäli on niin ei se sinulla ole säästössä. Avaisiko tämän ymmärtäminen tarpeeksi ovia,että näkisit kuinka hulluja puhut tässä kohdassa: ”…tie säästäminen kuitenkin on, sillä siinä toimitaan aina omilla rahoilla. Vain omia rahojaan voi säästää.”
Voit toki säästellä itse itsellesi tekemiä velkakirjoja,mutta..kasvua taitaa olla turha odottaa?
Ilmoita asiaton viesti
Sen olen huomannut, että libertaaneiksi itseään nimittävillä on jokaisella oma versio opeista, eikä ihmekään kun peruslähtökohdatkin sisältävät ristiriidan.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä sä Vellu nykyisin oot niin hölmistynyt? Eihän Henri M. mikään libertaari ole kuten ystävämme M.L. Kato sääkin hupiksi välillä mun eilist Vappaavuorojuttua.
Sitäbaitsi niiden libertaarien ym. sekamelskaa tuskin opeiks voi nimittää.
Mutta Myllyniemen on. Ehdottomasti.
Ilmoita asiaton viesti
Koitin tuoda ilmi sitä ideologiaa joka tämän kaaoksen taustalla on,en niinkään herra Myllyniemen ideologiaa tai logiikkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Eli logiikan puute kai?
Ilmoita asiaton viesti
Ei suinkaan..logiikkaa libertaareilta löytyy aivan riittävästi,jopa niin paljon,että ovat sokeita kaikelle mikä jää logiikan ulkopuolelle.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta niitten logiikka on sisäisesti ristiriitaista, ja jokisella on oma sekavalikoima.
Mitä sä luulet, et olen sill Matil yrittänyt opettaa?
Ja sehän onkin oppinut, ei se ainakaan hauku enää.
Ilmoita asiaton viesti
Yksi suomalaisiakin kiinnostava jutunjuuri on havaittavissa kriisitutkimuksessa (Reinhart ja Rogoff, Buchheit, Gulati ja muut Brookingsin kriisiraportin kirjoittajat) on se,ettei siitä löydy sanaakaan komissaari Olli Rehnin mainitsemasta ”eurokriittisten voimien” haitallisesta vaikutuksesta kriisitoimiin. Voikin kysyä, miksi ylipäätään voi vaikuttaa kun komissio yhtenä troikan elimenä on suunnitellut ja toteuttanut kriisien ratkaisumallit ja toteuttanut.
Sen sijaan raporttien kirjoittajat ovat kiinnittäneet kriittistä huomiota talouspäättäjien haitallisiin toimiin.
Talsa; ”Raportin euromaiden kriisiä käsittelevien kappaleiden perusteella kriisi on keskeisiltä osin perua talouspolitiikan virheistä ennen kriisiä. Sittemmin kriisiä ovat pitkittäneet uudet virheet.
Euroalueen ja itse yhteisvaluutan erityispiirteet ovat kirjoittajien mukaan voimistaneet kriisiä, ja samoin rahaliiton ja euron erityispiirteet haittaavat tai estävät tarvittavia kriisitoimia. Euromaiden käytettävissä on vähemmän keinoja korjata talouttaan kuin valtioilla tavallisesti on.
Kirjoittajien mukaan rahaliiton ja euron erityispiirteistä ja europäättäjien virheistä johtuu, että kriisi on pitkittynyt ja koituu lopulta kalliimmaksi ja raskaammaksi kuin olisi tarpeen.”
Ilmoita asiaton viesti
Yleisellä tasolla kriittisyyttä voi pitää kriisien ratkaisussa mahdollisuutena, ei niinkään haittana. Tätä puolta asiasta Olli Rehn ei näytä näkevän. Kyse on EU:n agendan ja sen kritiikin yhteensopivuuden ongelmasta.
Näkökulman vaihtaminen näyttäisi olevan työlästä, vaikka se on usein erinomainen keino.
Ilmoita asiaton viesti
Sisältö on hyvä, mutta näin laajan asian käsittely 1500 merkin sisällä tekee teksistä kyllä erittäin töksähtelevää ja epämielyttävää lukea. Hieno suoritus kuitenkin mahduttaa tuo asia 1500 merkkiin.
Ilmoita asiaton viesti
Aika haastavaa tuo oli minustakin. Kyllä minä itse tiedän, mitä noiden sanojen takana on. En vain tiedä, miten muut tuon tulkitsee.
Ilmoita asiaton viesti
Se on totta!
Ilmoita asiaton viesti
Minusta analyysistä puuttuu Suomen poikkeuksellisen taantuman juurisyy, joka on vientiteollisuuden vanhentuneet ja ylihintaiset tuotteet. Suomalainen tuotanto ei tule käymään kaupaksi ennen kuin tuotteet ovat kilpailukykyisiä. Vanhentuneita tuotteita ei osteta kuin kiinalaisella hintatasolla. Siihen ei ole mahdollisuuksia, joten onnistuneet panostukset tuotekehitykseen ovat tärkein kehityskohde. Siinä poliitikkojen rooli on onneksi melko pieni. Ne kun ovat aikaansaamattomia vätyksiä, joiden päätöksentekoa persupelko edelleen turhaan jarruttaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Vanhentuneita tuotteita ei osteta kuin kiinalaisella hintatasolla.”
Jos hinta on väärä, siihen on pakko sopeutua. Ainoa tunnettu tapa onnistuneesti sopeutua, on antaa valuutan arvon sopeutua. Muuten panostukset tuotekehitykseen tuskin ovat mahdollisia. Meille on käynyt näin ennenkin:
https://drive.google.com/file/d/0B4e1RBANe0uVOXFlR…
Välillä tehdään priimaa ja välillä tavallista. Jos 90-luvulla valuuttakurssi ei olisi joustanut, reaalitalous olisi. Pitkän päälle sellaisessa hommassa käy niin että se reaalitalous saadaan pysyvästi rikki.
Ilmoita asiaton viesti
Siitä puuttuu paljon. Mutta nyt ollaan siinä mitassa, minkä verran itsekin jaksat lukea. Toivottavasti tämä nyt sitten selvensi asian.
Olen samaa mieltä ylihintaisuudesta. Mutta minkäs teemme? Valuuttamme arvo määräytyy pitkälti muualla. Siksi tuossa rahapolitiikan mahdollisuuksia huutelinkin apuun.
Ilmoita asiaton viesti
1500 merkkiä näyttää lyhyen blogin pulmia: sanojen taakse ei aina saa tekstiä ymmärrykseen asti ja osa asioista on myös moniluonteisia tai -mielisiä. Tavallaan ”vaihtokaupiteltavissa”: Aikatekijä ja rakennetekijä vaativat eri tilanteissa erilaista joustoa. (Lisäys: Tämä viittaa mm. rahapolitiikan ”nopeuteeen”)
Olisiko muuan keskeinen ongelmatekijä akselilla a) kiihkeä pyrkimys tapahtumien ns. hallittavuuden asteeseen [keskittämispyrkimys], versus b) pyrkimys mahdollisimman vapaaseen systeemiin? Ylisääntelyn ja vapauden välinen vuoropuhelu ei aina ole kaunista katseltavaa, mutta välttämätöntä.
Yksilön jä järjestelmän suhde ei toimivuudenkaan kannalta ole yhdentekevä.
Ilmoita asiaton viesti
Aika töksähtelevä kirjoitus tämä kokeilu. Ne, joita kiinnostaa, lukisivat mielellään enemmän ja loput tanssivat tähtien kanssa. Mut hyvä yritys lisää ens kerralla otsikkoon ”katso kuvat”. Voi sen muuttaa samalla tyyliin ”Miten eurokriisi vaikuttaa julkisuuspelle X:n elämään?!” :>
Ilmoita asiaton viesti
Miksi kirjoittaa 1500 merkkiä, kun on jo aiemmin sanonut samat asiat moneen kertaan?
Täällä blogistanissa on kaikki toimenpiteet kerrottu lukuisia kertoja, niitä on ylistetty ja niitä on kiistetty, mutta kukaan ei ole hallitusta viisaampi, eli ei saa sen enempää aikaiseksi kuin haukuttu hallitus.
Olli Pusaa ennen oli täällä keskustelu jo näistä asioista, ja nyt ei Pusaa ole nähty kuukausiin, eli aikaa kuluu, mutta mitään ei tapahdu.
Villellä paras kommentti tällä kertaa.
No huomenna taas kertausonopintojenäiti-kirjoitus ja kaikki jatkuu maailman tappiin.
Euro ei kaadu, mutta nakertajia piisaa.
Ilmoita asiaton viesti
– ”Mikrotalous on eri asia kuin makrotalous.”
Tästä rohkenen olla eri mieltä. Väitän, että samat talouden peruslait pätevät ja määrittelevät niin mikro- kuin makrotalouttakin. Samaan tyyliin kuin esimerkiksi samat matematiikan peruslait määrittelevät yhteenlaskua riippumatta siitä, lasketaanko 1 + 2 = 3 vai 500670345290 + 308000135204 = 808670480494.
Ilmoita asiaton viesti
On ilmeistä ettei tässä matematiikkaa olla kumoamassa. Makrotaloudelliset optimointiongelmat ovat kuitenkin omanlaisiaan. Siellä rajoitteena ei ole raha, sitä voidaan painaa rajatta. Rajoitteena on resurssien käyttö. Tarkoitus on siis harjoittaa rahapolitiikkaa, joka optimaalisen resurssien allokoitumisen ja siten taloudellisen tuottavuuden.
Ilmoita asiaton viesti
Se, että rahaa voidaan painaa ja painetaan rajatta, ei kumoa talouden peruslakeja. Resursseistahan kaikki on loppujen lopuksi kiinni niin mikro- kuin makrotaloudessakin.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä eroa voisi havainnollistaa näin.
Mikrotalous:
Taksifirma investoi robottiautoihin ja automatisoituun varausjärjestelmään. Näin säästetään henkilöstökuluista. Perusidea on se, että tehdään asiat kilpailijoita tehokkaammin.
Makrotalous:
Talouspoliittiset päättäjät miettivät miten työttömät taksikuskit ja puhulinpalvelutyöntekijät saadaan mahdollisimman tuottavaan työhön. Rahapolitiikka on osa tätä talouspoliittista kokonaisuutta. Perusidea on se, että taloudelliset agentit pidetään hyvässä iskussa ja tekemässä jotain järkevää. Yksi pahimmista synneistä on pelkällä rahapolitiikalla ylläpitää korkeaa työttömyyttä. Tästä termi ”sadomonetarismi”. Satutetaan siis satuttamisen itsensä takia. Tai ehkä jonkun liittovaltioutopian… Kaikilla osallisilla varmasti on omat syynsä.
Ilmoita asiaton viesti
Miten rahapolitiikka voisi vaikuttaa siihen, saavatko työttömäksi jääneet taksikuskit ja puhelinpalvelutyöntekijät töitä? He saavat töitä, jos he pystyvät tuottamaan jotain sellaista, millä on kysyntää. Elleivät pysty, niin en ymmärrä, miten rahapolitiikalla voitaisiin siihen vaikuttaa.
Sama pätee mainitsemaasi ”sadomonetarismiin”. Miksi ihmeessä kukaan rahapolitiikan päättäjä satuttaisi vain satuttamisen vuoksi? Miten rahapolitiikka ylipäätään satuttaa? Miten rahapolitiikalla ylläpidetään jotain tiettyä tasoa työttömyydessä? Jos maailma vaikka innostuisi yhtäkkiä ostamaan mielettömät määrät Angry Birds tuotteita niin, että Rovio joutuisi houkuttelemaan kaikki kynnelle kykenevät ja osan kykenemättömistäkin töihin suunnittelemaan, piirtämään, maalaamaan, kokoamaan tai kuljettamaan Angry Birds -maskotteja, niin mitä työttömyyttä ylläpitävä rahapolitiikan päättäjä sille voisi tehdä?
Ilmoita asiaton viesti
Kyse on enempikin siitä kannattaako rahaa hamstrata. Sitä yleensä pidetään jonain itseisarvoisena mittarina. Oikeastaan se on vain yksi vaihtohyödyke muiden rinnalla. Rahalla teknisessä mielessä vain allokoidaan miten resurssit jaetaan.
Jos ei jaeta rahaa, niin ei jaeta resurssejakaan. Jos ei ole resursseja niin ei ole edellytyksiä tuottaakaan mitään, mistä olisi kysyntää.
Deflatorisessa kehityksessä kannattaa ennemmin haalia rahaa kuin vaihtaa se johonkin ”hyödylliseen”. Jos kukaan ei ”kuluta” niin yhä harvemmalle on tarvetta työmarkkinoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Rahalla ei ole itseisarvoa eikä se ole mittari, ei voi olla koska sillä ei ole standardi, sen vaihtoarvo määräytyy aina suhteessa johonkin muuhun.
Rahaa ei todellakaan kannata hamstrata, koska sen arvo voilaskea tai kadota kokonaankin milloin tahansa. Ihan sinun ennustuksistasi riippumatta.
Ilmoita asiaton viesti
– ”Deflatorisessa kehityksessä kannattaa ennemmin haalia rahaa kuin vaihtaa se johonkin ”hyödylliseen””
Ei tuo ole minusta mikään huono asia. Deflatorinen kehitys hillitsee kulutusta, mutta ei toki lopeta sitä kokonaan. Esimerkiksi elektroniikkatuotteissa on teknisen kehityksen huiman vauhdin ansiosta deflaatio ollut todellisuutta jo jonkin aikaa. Silti erilaisten vekottimien kauppa käy tietääkseni tasaisesti ja ihan hyvin. Syödä ja asua pitää päivittäin, joten peruskulutukseen deflaatio ei vaikuta ollenkaan. Harva myöskään esimerkiksi siirtää joulun viettoa tammikuulle, vaikka silloin saisi kinkkua ja suklaata puoleen hintaan.
Deflatorinen kehitys aikaansaa muun muassa seuraavaa:
– kulutetaan vähemmän ja vain erityisen tarpeelliseksi katsottuja asioita
– säästetään nykyistä enemmän
– velkaantumista kartetaan ja velkaa otetaan harkitummin
– investoidaan vain huolellisen harkinnan jälkeen kohteisiin, jotka arvioidaan tuottaviksi
Minusta ainakin nuo olisivat hyviä asioita.
Ilmoita asiaton viesti
Ensin meidän on päätettävä miten suhtaudumme valuuttakursseihin. Uskotko Milton Friedmanin olleen oikeassa näiltä osin:
http://www.interfluidity.com/files/friedman-flexib…
”Wage rates tend to be among the less flexible prices. In consequence, an incipient deficit that is countered by a policy of permitting or forcing prices to decline is likely to produce unemployment rather than, or in addition to, wage decreases. The consequent decline in real income reduces domestic demand for foreign goods and thus demand for foreign currency with which to purchase these goods. In this way it offsets the incipient deficit. But this is clearly a highly efficient method of adjusting to external changes. If the external changes are deep-seated and persistent, the unemployment produces steady downward pressure on prices and wages, and the adjustment will not have been completed until the deflation has run its sorry course.”
Jos olet sitä mieltä, että esimerkiksi Friedman on tuossa väärässä ja deflatorinen sopeutus on hyvästä, ei keskustelun jatkaminen ole mielekästä.
Ilmoita asiaton viesti
Hm… en oikein tiedä. Friedman taisi tuossa puhua eri asiasta kuin minä. Päätellen tästä ”…is countered by a policy of permitting or forcing (lihavointi minun) prices to decline…” Friedman puhuu siitä, että poliittisin keinoin hintataso pakotetaan johonkin suuntaan. Tämä on minusta aina väärin, olipa se suunta sitten ylös (inflaatio) tai alas (deflaatio). Hintojen tulisi saada muodostua vapaasti.
Ilmoita asiaton viesti
Ei, Milton Fridman oli monetaristi. Hän tarkoitti juuri sitä mitä sanoi:
”policy of permitting or forcing prices to decline is likely to produce unemployment”
Sitten vielä vähän arvausleikkiä, kuka sanoi näin:
”I think the euro is in its honeymoon phase. I hope it succeeds, but I have very low expectations for it. I think that differences are going to accumulate among the various countries and that non-synchronous shocks are going to affect them. Right now, Ireland is a very different state; it needs a very different monetary policy from that of Spain or Italy.”
Huomaa erityisesti kohta:
”needs a very different monetary policy”
Ilmoita asiaton viesti
Juu, Friedman varmasti tarkoitti mitä sanoi, mutta minä en ehkä onnistunut sanomaan, mitä tarkoitin. 🙂 Friedmanilla ilmeisesti oli sellainen lähtöoletus, että valtio aina vaikuttaa hintatasoon jollain tavalla, ja kiistely koskee vain sitä, pitäisikö vaikuttaa nostavasti (inflaatio) vai laskevasti (deflaatio). Minusta valtion ei pitäisi yrittää vaikuttaa hintatasoon ollenkaan. Sen seurauksena voi sitten olla joko inflaatiota tai deflaatiota, ja minä yritin väittää, että deflaatio ei ole sellainen mörkö, minkä takia aktiivista rahapolitiikkaa (inflaation puolesta) voitaisiin perustella.
Ilmoita asiaton viesti
Ota olosuhteet huomioon, Jani.
Deflaatio heikentää velkojen takaisinmaksukykyä.
Ovatko euromaat sitten vähävelkaisia? Laskevilla hinnoilla (esim. asunto) ja laskevilla palkoilla (ostovoiman lasku ylipäätään) ei lainoja enää makseta niin helpolla takaisin, liian monelle se käy ylitsepääsemättömäksi. Espanjassa tehtiin taas uusi ennätys happamien luottojen määrässä.
Lainsäädännöstä riippuen kun asunnon arvo putoaa alle sen asuntovelan alle niin kannattaa kiikuttaa avaimet pankkiin. Syntyy luottotappioita. Syntyy pankkikriisi.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitatko, että velallisia on autettava (rahapolitiikan keinoin), koska heillä on niin paljon velkaa? Eikö tuo ole kehäpäätelmä? Velkaantumista suositaan, koska niin moni on velkaantunut.
Sen toki myönnän, että velkaantumista suosivan talouspolitiikan lopettaminen aiheuttaisi ylivelkaantuneille kärsimyksiä. Jos homman vain voisikin hoitaa niin, että nyt pelastettaisiin ylivelkaantuneet käymällä säästäjien taskuilla inflaation muodossa, ja sitten ei enää velkaannuttaisi, niin se sopisi minulle mainiosti.
Mutta eihän se niin mene. Heti, kun velkakriisi on jotenkin saatu hoidettua, niin velat vedetään uudestaan tappiin ja hieman yli. Deflaatiorytinä ei ehkä ole kivaa eikä kaunista katseltavaa, mutta jos oikeasti halutaan muutosta, niin se on ainoa keino. Muuten ylivelkaantuneet pelastetaan aina säästäjien taskuilla käymällä yhä uudestaan ja uudestaan aina siihen asti, kunnes jossain vaiheessa säästäjät ovat loppuneet.
Ilmoita asiaton viesti
Et nyt oikein ole kokonaisuudessaan kartalla. Yritän auttaa.
Kysy itseltäsi, auttaako pienemmät nettotulot maksamaan äärirajoille venytettyä velkaa? Kannattaako aliarvoinen pantti palauttaa velkojalle (esimerkiksi se laskeneen asunnon hinta, jossa on nimellisesti enemmän velkaa kuin arvoa)?
Jos vastaat ei ja sitten kyllä niin meillä on pankkikriisin ainekset. Toinen vaihtoehtohan on, ettei velkoja yksinkertaisesti pystytä maksamaan takaisin, jolloin pankkikriisi on selviö.
Mitä on tapahtunut, kun monet euromaiden pankit ovat olleet vaarassa kaatua? Yhdysvalloissa on viime vuosina mennyt yli 500 pankkia nurin. Euroopassa noin kymmenesosa tuosta.
Pankkeja on siis pelasteltu. Kuka on pelastanut? No me. Suomi ottaa velkaa ja riskejä tästä pankkikriisistä. Ihan sama, vaikka asianomaiset maat yrittävät ensin pelastaa pankkinsa. Sitten ovat valtiot rahoitusumpikujassa. Sitten me taas pelastelemme.
Tällä mainitsemallasi ”kehäpäätelmällä” (josta olen eri mieltä) Suomi velkaantuu. Suomi velkaantuu myös vientimme vetämättömyyden vuoksi. Rahapolitiisilla toimilla kriisimaiden tilannetta voitaisiin helpottaa, ja näiden maiden kysyntä paranisi myös suomalaisille tuotteille.
Mikä tässä on vaikea ymmärtää?
Ilmoita asiaton viesti
Henri Myllyniemi: – ”Mikä tässä on vaikea ymmärtää?”
Se, että pelkästään rahapoliittisin keinoin aikaansaatu kysynnän kasvu on käytännössä tyhjästä nyhjäisemistä. Rahahan ei nykyään ole muuta kuin numeroita paperilla tai pankin tietokonejärjestelmässä. Jos niitä numeroita lisäämällä voi aikaansaada kysynnän kasvua, niin se kuulostaa minusta jonkinlaiselta runsauden sarvelta tai Kalevalan sammolta, ja minun on vaikea uskoa sellaisen olemassa oloon.
Ilmoita asiaton viesti
Olet oikeassa, mutta unohdat taas sen lähtötilanteen. Ei raha olekaan itseisarvoisesti sen kummempi vaihtohyödyke kuin pussillinen perunoita tai terästehdas.
Rahalla vaan määritellään se, miten niitä resursseja jaetaan. Kirjoittamalla sitä rahaa allokoidaan resursseja eri tavoin kuin nyt. Tämä on se oleellinen ero. Ne, joiden aikomus on piristää taloutta, eivät saa resursseja. Tällainen esimerkki vaikka italiassa pienyrittäjäksi aikova.
Kirjoittamalla sitä rahaa lisää, se heikentää olemassaolevien rahakasoja. Mutta taas he, joilla sitä rahaa olisi, ei ole tarvetta käyttää sitä mihinkään.
Näin allokoitaisiin resurssit niin, että taloutta hidastavien tekijöiden takana olevilta viedään resursseja niille, jotka haluavat toimintaa.
Niin yksinkertaista se on.
Ilmoita asiaton viesti
”Wage rates tend to be among the less flexible prices.”
Toisin sanoen, työn hinta (eli palkat) tuppaavat olemaan vähiten joustavaa kategoriaa. Jos hinnat laskevat, mutta palkat eivät jousta, ikävä seuraus on silloin työttömyyden kasvu.
Friedman on oikeassa. Juuri näin on tapahtumassa. Tarkistukset + 20€/kk ylöspäin palkoissa merkitsee juuri sitä, ettei palkkoja haluta joustaviksi kuin yhteen suuntaan, vaikka sitten työpaikka menisi alta.
Pyhä eurohan ei jousta, ei kellu, ei devalvoidu Suomen tarpeiden mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan. Ja raha ei ole mikään reaalinen resurssi.
Ilmoita asiaton viesti
Jani Korhoselle:
Joo. mutta kun rahatalous ei noudatakaan matematiikan lakeja. 0+0<>0
Ilmoita asiaton viesti
Henryn kädet on sidottu seuraaviin vaaleihin ja totuus jää siksi torsoksi.
Suomen ongelma on liian suuri julkinen talous/BKT. Siellä on 700.000 äänestäjää ja niiden puolisot.
Henryn on kirjoitettava kieli keskellä suuta. Muuten menee ääniä. Reijo Tossavainen voi taas kirjoittaa siten kuin asiat ovat, eikä tarvitse madella äänestäjiä miellyttääkseen.
Ilmoita asiaton viesti
Mihinkä vaaleihin? Tarkoitatko kenties tätä käsien olemisella sidottu?
Ilmoita asiaton viesti
BKT? Voiko sillä mitään määritellä?
Ilmoita asiaton viesti
Voihan sillä, joskin se on monella tapaa hyvin kiistanalainen mittari. Sitä kyllä käytetään paljon sellaisiin mittauksiin, mihin se ei oikein sovellu.
Nämä ongelmat johtuvat määritelmäpuolen asioista.
Ilmoita asiaton viesti
Tietääkö kukaan koko maailmassa yksityiskohtaisesti miten se on koostettu? Ja sekin vaihtelee eri maiden väliin.
Se on niin massiivinen tilastollinen muodostelma, että tuskin sinäkään pystyt sen mittasuhteita hahmottamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Aiheesta löytyy kyllä muualta lisää.
Ilmoita asiaton viesti
Varmasti siitä vois tuhat sivua kirjoittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos EKP:n mandaattia ei muuteta ja liittovaltiokehitys jatkuu samansuuntaisena, valitsen mielummin oman rahapolitiikan. Muuten Kreikan tie on myös pidemmällä aikavälillä meidän tiemme.