Vientimme hyötyy eurosta?
Täällä varsinaissuomalaisessa perinteikkäässä Turun kaupungissa taitaa asustaa kaksi toisiaan ymmärtämätöntä kansalaista. Vasemmistoliiton veteraanipoliitikko Annika Lapintie aloittaa puoluevaltuustonsa puheen – ja Puheenvuoron bloginsa – sanoilla: ”Teollisuutemme ja sen edellyttämä vienti toimivat Euroopan laajuisella talousalueella.” Kuullostaa hienolta. Mitä se tarkoittaa?
Joudun hieman olettamaan. Nimittäin sen, että jos ”vienti toimii” niin se tarkoittaa, että se on runsasta ja maahamme tulvii vastakaupaksi rahaa. Päätinkin katsoa, mitä Tullin maatilastot sanovat viennistämme. Vanhat maakohtaiset tilastot löydät tältä sivulta.
Valitsin vuodet 2009 ja 2012. Valintoihin vaikutti se, että vuosi 2009 on jo ”finanssikriisivuosi”, ja 2012 on tuorein koko vuoden tilasto. Näin ollen kriisin syntymisen aiheuttava sokki on siivoutunut pois, ja tilastoista tulee minusta siten luotettavampia.
Tarkastelen vientimaidemme 8 suurinta, ja niiden prosentuaalista osuutta koko viennistämme. Ensin vientimme euromaihin (17 maata).
Vuosi 2009:
- Saksa 12,1%
- Ranska 8,0%
- Alankomaat 5,2%
- Italia 3,3%
- Belgia 3,0%
- Espanja 2,9%
- Itävalta 0,9%
- Portugali 0,6%
Näistä yhteensä 36,0%.
Vuosi 2012:
- Saksa 9,1%
- Alankomaat 6,8%
- Ranska 3,6%
- Belgia 2,6%
- Italia 2,3%
- Espanja 1,4%
- Itävalta 0,7%
- Slovenia 0,3%
Näistä yhteensä 26,8%.
Sanoisin, että vientimme euromaihin on suorastaan romahtanut lyhyessä ajassa. Aikavälihän on vain yksi olympiadi.
Entä vientimme kokonaan EU-maiden ulkopuolelle?
Vuosi 2009:
- Venäjä 7,3%
- Yhdysvallat 5,3%
- Kiina 3,1%
- Norja 2,9%
- Japani 1,7%
- Sveitsi 1,3%
- Intia 1,0%
- Brasilia 1,0%
Näistä yhteensä 23,6%.
2012:
- Yhdysvallat 8,1%
- Venäjä 7,8%
- Kiina 5,1%
- Norja 2,9%
- Japani 1,7%
- Sveitsi 1,6%
- Turkki 1,3%
- Brasilia 1,1%
Näistä yhteensä 29,6%.
Yhteenvetona voisi todeta, että vientimme EU-maiden ulkopuolelle on
kasvanut samalla, kun vientimme euromaihin on romahtanut. Tämäkö oli sen
yhteisvaluutan tarkoitus? Miten yrityksemme onnistuvat viemään yhtään
mitään Euroopan ulkopuolelle, kun ne ovat kuulemani mukaan joka toinen
minuutti konkurssissa valuuttakurssiriskien vuoksi?
Toivoisin tietysti, että edustaja Lapintie pystyisi kertomaan minulle, mitä hän sanoillaan tarkoittaa.
Miksi näistä numeroista ei voiu vetää johtopäätöstä, että EU:n ansiosta Suomen vienti EU:n ulkopuolelle on parantunut. Suomi EU maana pärjää paremmin kuin itäisenä periferiana.
Ilmoita asiaton viesti
”Suomi EU maana pärjää paremmin kuin itäisenä periferiana.”
Jos periferialla tarkoitat itsenäistä Suomea jolla on oma valuutta ja kansallispankki niin voit varmaan perustella miksi Suomi ei pärjäisi viennissä? Huomioi nyt samalla että EU-maana vientimme laskee kuin lehmänhäntä.
Ilmoita asiaton viesti
Tällä alueella en ole asiantuntija, joten en väitä mitään, mutta kyselen. Siis markka-aikana, oliko Suomella muita vientituotteita kuin paperi ja bilateraalinen kauppa Neuvostoliiton kanssa? Muistaakseni siinä ei lopulta käynyt hyvin.
Ilmoita asiaton viesti
”Muistaakseni siinä ei lopulta käynyt hyvin.”
Kohtuullisen hyvin tietääkseni, markka-aikana rakennettiin Suomen infra, maantiet, sillat, sairaalat, terveyskeskukset, koulut, eli juuri ne joita nyt euroaikana puretaan samalla kun työntekijöitä laitetaan kilometritehtaalle ja yhteiskunnan velkaa kasvatetaan ennätysmääriä.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikista nopeiten (ainakin suhteellisesti) Suomea taidettiin rakentaa Tsaarin aikana. Rautatieverkosta, tärkeimmät sillat, hienoimmat arvo-kiinteistöt ja monet tehtaat. Sekin oli markka-aikaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tämän voimme todeta sitten kauppataseestamme. Vuonna 2009 pikkaisen plussaa. Vuonna 2012 miinusta. Onko se mielestäsi hyvä kehitys?
Muokkaus: Vaihtotase olisi parempi, mutta kauppa- ja vaihtotaseemme ovat kulkeneet melko sopuisasti keskenään. Kauppataseen näkee Tullin tilastoista.
Ilmoita asiaton viesti
Tullin tilastojen mukaan meillä meni ennen EU:n liittymistä lamavuosinakin liki paremmin kuin nyt http://www.tulli.fi/fi/suomen_tulli/ulkomaankauppa…
Ilmoita asiaton viesti
Näyttäisi todellakin että meillä meni paljon paremmin, koska vienti on ollut paljon isompi kuin tuonti!
Ilmoita asiaton viesti
Annika Lapintie on ihmisenä ihan mukava. Hänen taakkana on olla ideologiansa vanki.
Ilmoita asiaton viesti
Näinhän se varmaan on, ihmisenä aivan mukava, mietin tuota ideologiansa vanki. Aina kun Annikka avaa suunsa, sieltä tulee tuota vasemmiston viher ropakantaa, Ilmeisesti Annikka, ei ole suurin ajattelija.
Ilmoita asiaton viesti
Yleisenä mantrana Suomessa valitellaan kallista euroa ja vaaditaan vähintäänkin sissäistä devalvointia tilanteen korjaamiseksi. No, sillä tielläollaankin ja se on paalutettu laajalla työmarkkinasopimuksella, jonka keskeisin hyvä puoli on työmarkkinoiden raupoitus pariksi vuodeksi vähintään.
Kallis euro merkitsee nousevia hintoja vientituotteillemme, kun vain saamme niitä kaupaksi, mutta samalla se merkitsee alhaisempia tuontihintoja niille raaka-aineille, joita tarvitaan vientituotteittemme valmistukseen.
Valuutan eli euron markkina-arvoon perustuvat hintojen nousut ja laskut kohdentuvat eri tuotteisiin. Kokonaisuus on kuitenkin Suomelle edullinen varsinkin EU:n ulkopuolisiin maihin nähden. Niin minä Henryn poimimaa lukusarjaa arvioin. Nyt jään mielenkiinnolla seuraamaan muiden arvioita.
Ilmoita asiaton viesti
Kallis euroko se on nimenomaisesti euromaihin tehtävän viennin romuttanut? Siis vaihtosuhde on ollut vuonna 2009 1:1, ja dramaattisia muutoksia ei ole tullut vuonna 2012, sillä vaihtosuhde on ollut 1:1.
Minä sanoisin, että totaalisen virheellinen politiikka on johtanut siihen, että Eurooppa kituu.
Meidän tulee karistaa pois sellainen mielikuva, että eurossa on meidän mahdollisuudet. Ei ole. Tilastot kertovat aivan muuta. Se, että se on joskus ollut toimiva johtui velkabuumista. Nyt meitä yritetään varsin onnistuneesti laittaa maksamaan nämä velat.
Sellaista maailmaa ei ole enää tulossa, että vientimme piristyisi muihin euromaihin, ellemme tee radikaaleja muutoksia. Paras niistä olisi yhteisvaluutan kuoppaaminen.
Ilmoita asiaton viesti
”Paras niistä olisi yhteisvaluutan kuoppaaminen.”
Tarkoittaa vain ja ainostaan tulonsiirtoa köyhiltä rikkaille.
Paluu markkaan ja reipas devalvaatio on Henrin lääke. Siinä on vaarana, että potilas kuolee ennen kuin toipuu.
Henri on usein oikeassa. Henri on perehtynyt asioihin ja lukee paljon. Siitä hänelle suuri kunnioitukseni.
Suomen ongelma ei ole euro, vaan liian suuri julkisen sektorin suojatyöpaikat suhteessa kansan maksukykyyn. Nyt sitä paikataan valtavalla velanotolla muista maista.
Ilmoita asiaton viesti
Julkisen sektorin matalapalkkaiset suojatyöpaikat ovat erinomainen lääke työttömyyteen, valitettavasti niistä on luovuttu. Tarkoitat varmaan kallispalkkaisia pyrokraatteja ja päälliköitä ?
Ilmoita asiaton viesti
1) Onko sopeutumistoimena Etelä-Euroopassa käytetty sisäinen devalvaatio mahdollisesti ollut armelias köyhille?
2) Ilmeisesti pysyminen eurossa reilusti revalvoituneella kurssilla on Pekan lääke. Siinä on vaarana, että potilas kuolee, eikä se voi edes toipua mitenkään.
3) Suomen yksi ongelma on liian suuret julkisen sektorin menot suhteessa yksityiseen sektoriin. Ongelma johtuu todellisuudessa kuitenkin siitä, että yksityinen sektori ei kasva vaan pikemminkin supistuu. Kuten sisäisessä devalvaatiossa pitääkin tapahtua ihan taloustieteiden ja käytännön kokemusten valossa.
p.s. Pekka Iiskonmaki esitti vajaa viikko sitten kommentissaan, että Suomi on ainoa Euroopan maa, joka laskee julkisen sektorin osaksi bruttokansantuotetta. Todellisuudessa niin tekevät kaikki. Suosittelen siis voimakasta lähdekritiikkiä Pekan tekstien suhteen.
p.p.s Nettietiketissä pidetään yleisesti omituisena omien kommenttien kehumista. Se vähentää ratkaisevasti ”suositusten” informaatioarvoa. Koko idea suosituksissa on, että mahdollisten suositusten määrä kertoo lukijalle, mitkä kommentit ovat syystä tai toisesta pidettyjä.
Ilmoita asiaton viesti
Suositus p.p.s-osasta kommenttia.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka, itse totesit jokin aika sitten, yhtä työntekijää kohden, kuusi esimistä. Suorittajia tarvittaisiin, ei vain voi, palkata niitä henkilöitä joita tarvittaisiin. Kaikissa kunnisa, opetustoimenjohtaja, kunnaninsnööri, en mitenkään laita heidän tekemäänsä työtä kyseenalaiseksi. Yhdistymmällä kuusi kuntaa, viiden kunnan kunnan johtajat, ovat vain siivellä, olet aivan oikessa.
Ilmoita asiaton viesti
”Suomen ongelma ei ole euro, vaan liian suuri julkisen sektorin suojatyöpaikat suhteessa kansan maksukykyyn.”
Jokseenkin noin minäkin olen asiaa pohdiskellut.
Ilmoita asiaton viesti
Ja onko sekä Viljon, että Pekan ehdotus ratkaista tämä massatyöttömyydellä?
Ilmoita asiaton viesti
Yritin tarkastella tuota lainausta eri kanteilta. (”Suomen ongelma ei ole euro, vaan liian suuri julkisen sektorin suojatyöpaikat suhteessa kansan maksukykyyn.”)
Johtopäätöksiä:
1) Jos siis pienennetään julkisen sektorin palkkoja tai poistetaan sieltä 100.000 suojatyöpaikkaa, asiat alkavat sujua? (Ja työttömyyskin siitä vähenee…?)
2) Siten kansan masukyky palautuu? (Kasvaisiko kulutus…?)
3) Koska eurokaan ei siis ole ongelma, niin silloin vientimmekin alkaisi vetää myös euroalueelle ja investoinnit piristyä? (Laskisivatko vientihintamme ja veisikö Suomi esim. GIPSIC-maihin ja Ranskaan entistä pontevammin…?)
Luettuani nuo johtopäätökseni, jouduin ristiriitaan itseni kanssa. Tuntui, että vastaus vastaus kysymyksiin oli aina vaan: ei. Auttakaa, jos meni pieleen!
Ilmoita asiaton viesti
No-no, S. Saari! Eipäs sotketa loogisella ajattelulla keskustelua 😉
Ilmoita asiaton viesti
”Kokonaisuus on kuitenkin Suomelle edullinen varsinkin EU:n ulkopuolisiin maihin nähden.”
Mistä sinä sen edullisuuden löydät?
Ilmoita asiaton viesti
Jarmo.
Ne asiat on Suomessa vielä hakusissa. Suomi oli liian kauan suljettu yhteiskunta ja tosiasioiden tunnustaminen vie oman aikansa.
Ilmoita asiaton viesti
En ymmärrä keskustelua omasta vaaluutasta.Rahalla ja sen nimellä ei tehdä mitään hyvinvointia. Jotkut kuvittelevat, että oma(?) valuutta on tie onneen, mutta se tie on kultaisten valheiden tie – tie turmioon.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ehkä oma valuutta, mutta ainakin minulla on onnellisempi olo, jos omat taskut on täynnä omia rahoja eikä pankkiireilta lainattuja rahoja.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt taas minä en ymmärrä. Jos et ymmärrä keskustelua, miksi sinulla on kuitenkin aiheesta mielipide ja tuot sen vielä julkisesti esiin? Olisi mukavaa kuulla sinulta perusteltuja kommentteja näiden heittojen sijaan.
Ymmärtämättömyytesi ja ihmettelysi on jatkunut omituisen pitkään, siitä huolimatta, että itse asia selitettiin sinulle jo aiemmin.
http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/151822-…
http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/151822-…
Jäikö näissä joku kohta epäselväksi?
Ilmoita asiaton viesti
Perusteluni on hyvin yksinkerainen:Valuutalla mikä hyvänsä sen nimi onkaan ei tehdä hyvinvointia kansakunnalle. Raha on märitelmänsä mukaan vaidon väline ja arvon mitta. Jälkimmäisestä en ole samaa mieltä, mutta sitähän en minä etkä sinä päätä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyse ei ole valuutan nimestä. Kyse on rahapolitiikasta.
Ilmoita asiaton viesti
Henry, milloin politiikalla on tehty hyvinvointia? Rahapoliikalla yritetään korjata niitä virkeitä mitä muualla ollaan tehty,mutta kaikella on rajansa. Suomen rahapoliittinen historia ennen euroaikaa ei ole kaunista luettavaa ja siihen aikaan en halua palata.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä kohta erityisesti on Suomen rahapoliittisessa historiassa sellaista, mikä ei ole kaunista katseltavaa?
Ilmoita asiaton viesti
Varoitus. Huopainen asettaa pahan ansan. =)
Miettikää tarkkaan ennen kuin vastaatte (minun neuvoni).
Ilmoita asiaton viesti
Jätkä pilaa mun lauantai-illan hupini! 😉
Ilmoita asiaton viesti
Sori vaan, Juhani. Mä näen ne samat käppyrät, samat tilasot – kuin sinäkin. Lapintiellä – Turun lahja eurooppalaiselle taloudelle – näkee toisin. Siksi hän on kansanedustaja ja minä kuuliainen lakeija-rivimies Suomen tasavallasta.
Ilmoita asiaton viesti
Kuulisin nimittäin todella mielelläni ne syvemmät perustelut Vartiaiselta, sekä jonkinlaisen vastauksen jo kolmatta kertaa esittämiini argumentteihin. Epäilen, että niitä ei tule. Tulee Vähäsarjan kanssa lupaavasti alkanut debatti mieleen. http://penttivahasarja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/15…
Ilmoita asiaton viesti
Kaikkein kelvottomin kausi Suomen raha- ja valuuttapolitiikassa elettiin 1980-luvun lopulla, jolloin petattiin 90-luvun suurdevalvointi kellutuksineen ja konkurssikierteineen. Oli se varmaan onnellista aikaa joillekin, kun Suomessa toteutettiin ennen kokematon omaisuuksien uusjako.
Ilmoita asiaton viesti
Jatkuva markan devalvointi,jota jouduttiin harjoittamaan kun kustannukset karkasivat aina käsistä. Vientiteollisuudessa työtä tekevät saivat kohtuuttoman suuria palkankorotuksia muiden joutuessa tyytymään selvästi heikompaan palkkakehitykseen. Tuottavuuden parantaminen on ainoa kestävä keino nostaa elintasoa. Suomessa se ei lähitulevaisuudessa ole enää kansantalouden mittakaavassa mahdollista, sillä työtuntien määrä vähenee koko ajan.
Julkisella sektorillahan 2008 jälkeen tuottavuuden kehitys on tainut olla jopa miinusmerkkistä.
Ilmoita asiaton viesti
Näkemykseni mukaan politiikalla on pääsääntöisesti pyritty ajamaan kansakuntien parasta. Vahvimmat poikkeukset löytyvät sellaisista maista, joissa demokratia ei ole arvossaan.
Tässäkään katastrofissa en usko, että tämä on ”junailtu juttu”. Kurjuus on syntynyt siitä, ettei kaikkia pelisääntöjä voida vetää uusiksi. Eurooppa ei voi näyttää keskisormeaan muille maanosille, koska se on mm. energiariippuvainen. Tällainen keskisormi voisi olla, että emme maksa velkojamme – koska nyt on tiukat ajat.
Olemme rikkoneet osan säännöistä. Mutta markkinatalous toimii annettujen sääntöjen mukaan. Jos joku taho (esimerkiksi EKP) sanoo, että tämä on riskitön tuote ja lupaa sen kautta kiven ja kannon, niin pohdimme sitä, onko EKP luotettava. Tulemme siihen tulokseen, että on…
Ja sitten tehdään Kreikan velkasaneeraus, jossa osoitetaan, että ähäkutti – menittepäs lankaan.
Tällaisella toiminnalla ei palauteta markkinoiden luottamusta.
Tämä ei ole salaliitto. Tämä toimimaton rahaliitto on typerien ja lapsellisten ideologien sokaistama tuote. Poliittiseen henkeen kuitenkin kuuluu, ettei virheitään voi myöntää. Siksi junnaamme päätämme seinään. Sen osoittaa avauksen luvutkin.
Ilmoita asiaton viesti
Ihmettelen, joillakin henkilöiiä, on valta ja voima sanoa, mitä kukakin ajattelee. Jos et ajattelle ja minun laillani, olet väärällä blogeilla.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni näkemys pitää pystyä perustelemaan, ja asiallisiin vasta-argumentteihin pitää löytyä vastine. Muuten se näkemys ei ole mitään ajattelua, vaan pissaamista lumihankeen (olettaen, että tarkoitit kommenttiani ylempänä).
Ilmoita asiaton viesti
Ari, tämä ei liity aiheeseen. Törmään kuitenkin tähän ”sensuurihakuiseen” bloggailuun. Minä olen estänyt historian saatossa 4 henkilöä. Yksi esiintyi italialaisen filmitähden kuvalla. Kolme ei pysynyt aiheessa. Yksi vaan muuten vain lopetti, yksi nillittää koko ajan siitä, ettei hänen aiheeseensa kuulumattomat solvaukset mene läpi – ja että tämä on ”sananvapaus-juttu” (siitä huolimatta, että hän oli täysin vapaa ilmaisemaan ärtymyksensä omalla blogillaan…) Yksi on vain kehäpäätelmiensä vanki, enkä usko, että pystyn hänen kanssaan keskustelemaan rakentavasti.
Viimeisimmän poistin bannista.
Toivon silti, että pysytään aiheessa.
Ilmoita asiaton viesti
Minkään neuvoston säätelemä valuutta ei ole muuta kuin este vapaudelle ja hyvinvoinnille. Euro, rupla ja markka ovat kaikki yhtä huonoja vaihtoehtoja, jos niiden takeena ei ole mitään tosiasiallista.
Ilmoita asiaton viesti
#21
Aivan oikein Heikki. Ne setelivat ovat vain paperia. Niiden takana pitää olla tuotantoa.
Ilmoita asiaton viesti
Ne ”setelit” määrittelevät vain sen, miten resurssit allokoidaan. Jos ne laitetaan kaikki Wall Streetin pankkiireille niin kysyntä rommaa. (Tämän vuoksi tuin esim. Occupy Wall Street -projektia)
Jos se raha – eli resurssit – allokoidaan sellaiselle, joka tekee sitä tuotantoa (todelliseksi teollisuuspatruunaksi aikova) niin sen rahan takana on tuotantoa.
Nyt te (ja minä valitettavasti myös) maksatte niitä pankkitukia niille tahoille, jotka ei sitä rahaa tarvitse niiltä, jotka olisivat valmiita ylläpitämään kysyntää.
Te itse ammutte itseänne jalkaan. Ja sitten syytätte siitä muita.
Ilmoita asiaton viesti
Et kai sinä tosissasi väitä sitä, että kaikkeen markkinoilla liikkuvaan rahaan liittyy tuotannollinen aspekti? Vai mitä ihmettä sinä tarkoitat tuolla kommentillasi? Rahamarkkinoiden vapauduttua valuutta-, raha-, korko- ja osakemarkkinaan on liittynyt aiempaa voimakkaampi ”pelaamisen” piirre ja em. markkinat ovat irtaantuneet valitettavan paljon toiminnallisesta tuotannosta. Tiivistetysti sanottuna ”Rahalla pyritään luomaan rahaa”.
Ilmoita asiaton viesti
En niin, että kaikkeen. Väitteni kuuluu, että ei tämä aivan optimaalinen tila ole.
Ilmoita asiaton viesti
Niin minä arvelinkin. Olisi mielenkiintoista selvittää, että kuinka suuri rooli näillä ”valkokaulustyöläisillä” oli maailmantalouden kuplan puhkeamisessa. Rahan mitta-arvo tuotannon ja tuottavuuden mittarina menetti pahimpien kuplien myötä melkoisesti arvoansa, kun rahaa luotiin tyhjästä. Ja tuo ei ollut kyllä poliitikkojen rakentama kupla vaan meklareiden, investointipankkiireiden, analyytikkojen ja kaiken maailman rahamarkkinatoimijoiden luoman hypetuksen ansiota.
Mutta sen verran tuohon erinomaiseen taulukointisi kautta lähtevään tarkasteluun, että nykyisessä taloustilanteessa toivoisi, että euromaat kävisivät mahdollisimman vähän kauppaa keskenään vaan pikemminkin lisäisivät vientiponnisteluja euroalueen ulkopuolelle. Esimerkiksi lisäämäällä vaan entisestään kauppaamme Saksan kanssa syvennämme euroalueen talousahdinkoa. Euro on yksinkertaisesti liian vahva valuutta euroalueen todelliseen ”kantokykyyn” tai sanotaanko nyt taloustilanteeseen nähden. Euroalue ei ole yhtä kuin Saksa ja Saksan painoarvo on sietämättömän korkea nykyiseen euroalueen taloustilanteeseen nähden ja talouksien varianssi on erittäin suuri nykyisellä euroalueella.
Ilmoita asiaton viesti
Ensin toimit korkeushyppyvalmentajana, joka luo henkeä kertomalla, että nyt vaan hypitään riman yli (analogiassa ”pitää vaan käydä enempi kauppaa euroalueen ulkopuolelle”), ja sitten asetat riman korkeudeksi neljä metriä (analogiassa kerrot euron ulkoisesta arvosta).
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä, ymmärrätkö ajatustani, mutta yritän selvittää sitä. Valuuttakurssit määräytyvät rahakaupan vaihdannan perusteella. Tuotannollisessa taloudessa, joka perustuu muuhunkin kuin rahakauppaan on muitakin tekijöitä kuin rahan ulkoinen arvo. Näin on vaikka valuutan ulkoinen arvo on kiistaton tekijä siinä, missä muutkin tuotannolliseen kauppaan liittyvät seikat. Näitä ovat mm. osaamiseen liittyvät kysymykset, logistiset ratkaisut, lisäarvon tuottaminen, uudet tuotteet ja tuote-/tuotantoinnovaatiot, uudet markkinat, tuoteosaaminen, ylipäätänsä osaaminen, kyky viedä kauppoja päätöksiin jne. Eli on paljon muitakin asioita kuin vain ainoastaan valuuttakurssit, joiden avulla käydään kauppaa ja luodaan tuotantoa.
Ilmoita asiaton viesti
#61 ja #63:
1) Finanssimarkkinoilla tapahtuu runsaasti transaktioita, jotka eivät liity tuotannolliseen toimintaan. Tämä johtuu rahamarkkinoiden omasta logistiikasta (tukku- ja vähittäisportaat, transaktioiden pilkkoutuminen, lyhytaikaisista ”varaston” yli- ja alijäämistä johtuvat veivaukset). Olen aiemmin esittänyt vertauksen, että se banaani Etelä-Amerikasta ostetaan ja myydään kymmenkunta kertaa, ennenkuin se päätyy ääsmarkettista Huopaisen pöydälle.
2) Millä tahansa markkinalla esiintyy varmasti myös ”turhia”, ”spekulatiivisia” transaktioita. En pidä itseäni (enkä ketään muutakaan) tarpeeksi viisaana erottelemaan, mikä on turhaa ja mikä ei. Aikuiset ihmiset voivat puolestani tehdä omillaan mitä haluavat, kunhan eivät muille ongelmia aiheuta.
3) Pointtisi siitä, että ”taloudessa on muitakin juttuja kuin valuuttakurssi” pitää varmasti paikkansa. Voisi puhua esimerkiksi kvalitatiivisista ja kvantitatiivisista tekijöistä. Hinta nyt vaan tuppaa olemaan melkoisen keskeinen tekijä, ja siihen valuuttakurssi vaikuttaa suoraan. Esityksesi, että jonkun maan pitäisi tehdä hienompaa/parempaa/erilaista on mielestäni osastoa ”kakkaako karhu metsään”.
Ilmoita asiaton viesti
Markkinatalouteen on aiempaa voimakkaammin liittynyt ilmiö, jossa kaupintavälineenä ei ole niinkään tuotanto ja tuotannollinen toiminta vaan pikemminkin lisäarvon tuottaminen ja monenkarvaiset spekulatiiviset palvelut/tuotteet ilman minkäänlaista fyysistä tekemistä vaativaa toimintaa, kuten itse johdannaisia, termiinejä yms. meklaroineena varsin hyvin tiedät.
Loppukommenttiisi voi lyhyesti todeta, että valuuttakursseihinko aikanaan Nokian tarinan synty ja menestys perustui ja oliko se maa vai yritys, joka Nokian menestystarinan loi.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni aineettomien hyödykkeiden ja palveluiden nousu on ihan ok.
Loppukommenttisi on edelleen outo, eikä millään lailla vastaa kommenttiini. Viesti, että ”Suomi tarvitsee uusia nokioita” ei tarkoita oikeastaan mitään.
EDIT: ja huomautettakoon, että mitä ilmeisimmin valuuttakursseilla oli jotain vaikutuksia suomalaisen vientiteollisuuden elpymiseen. Skarppaa vähän.
Ilmoita asiaton viesti
Liittyen osittain kommenttisi #64 kohtaan 2. ja henkilökohtaiseen kokemukseesi sijoitusmarkkinoilla toimintaan on pakko todeta, että tuskinpa olet meklaroinut spekulatiivisia johdannaisinstrumentteja omista varoistasi vaan muiden rahoilla.
Itsekin liki 20 vuotta rahamarkkinoilla toimineena käppyröihin ja numeroihin perustuva jeesustelu ja besserwisseröinti ärsyttää sen verran paljon, että siirryn takavasemmalle tästä keskustelusta. Numeroiden taakse liittyy paljon enemmän psykologiaa ja tekoja kuin sinä haluat tai kykenet myöntämään.
Ilmoita asiaton viesti
S-marketin kassa on harvemmin itse niitä banaaneja kasvattanut, poiminut, kuljettanut ja varastoinut. Meklari on S-marketin kassa. Kun kerrot toimineesi rahamarkkinoilla 20 vuotta, sinun pitäisi tietää tämä oikein hyvin. En ymmärrä, mistä ärsyyntymisesi johtuu.
Mikäli oikein tulkitsen, mielestäsi finanssimaailma on liiaksi irtautunut todellisuudesta. Ok, se on yksi aihe. Toinen aihe sitten on tämä valuuttakurssiasia, jota pidät myös tuotannollisesta todellisuudesta irrallisena. Mikäli logiikkaa, teoriaa, numeroita ja käppyröitä ei voi käyttää, koska ne ovat besserwisseröintiä, ihmettelen, millä niitä mielipiteitä perustellaan ja vaikeita valintoja tehdään. Perstuntumalla ja populismilla?
Omasta mielestäni suhtaudun tavattoman skeptisesti pelkkiin numeroihin, sillä pidän niitä usein ja osittain massapsykoosien tai markkinahäiriöiden tuottamina.
Ilmoita asiaton viesti
Pyydän anteeksi, kun puran täysin aiheetta sinuun omaa ärsyyntymistäni nykyistä kansantaloutemme hoidon ”munattomuutta” kohtaan. Persuuntuminen tai populismi, mikäli ymmärrän oikein heittosi, tuskin ovat ratkaisuja. Asioiden liiallinen teorisointikaan tuskin on avain onneen.
Vertauksesi kaupankassan ja meklareiden roolien samankaltaisuudesta sekä kommenttisi viimeinen lause paljastivat minulle, että olet hyvä tyyppi ja oikealla asialla. En vaan ollut aiemmin löytänyt noita piirteitä lukiessani liian pinnallisesti eri keskusteluketjujen kautta näkemyksiäsi. Tämä lienee osoitus tästä virtuaalimaailman petollisuudesta ja siitä, että täällä toisilleen täysin vieraiden ihmisten pitäisi pitäytyä tekemästä liian hätäisiä arvioita keskustelukumppaneistaan.
Mutta nyt on parempi, että jätän tämän omalta puoleltani tähän ja pyydän vielä kertaalleen sinulta anteeksi omaa kevytkenkäistä päättelyäni.
Ilmoita asiaton viesti
Näyttäisi siltä, että olet saanut osapuilleen samanlaiset vastaukset, kuin mitä olisin itsekin antanut. Olin vain hoitamassa isoäidin askareita, enkä siitä syystä ole vastannut aiemmin.
Ilmoita asiaton viesti
#21: Näkemys tuokin. Itse pidän kelluvaa fiat-rahaa järkevimpänä ratkaisuna, koska
1) sen ulkoinen arvo eli valuuttakurssi määräytyy markkinaehtoisesti kysynnän ja tarjonnan mukaan,
2) rahanmäärä määräytyy pankkien antolainauksen kautta kysynnän ja tarjonnan mukaan,
3) keskuspankki viimekäden lainaajana poistaa valtion maksukyvyttömyysriskin
4) keskuspankin toiminta on mahdollista järjestää hyvin läpinäkyvän ja tulkintavapaan indikaattorin päälle (inflaatiotavoite, nimellinen BKT-kasvutavoite tms).
Ilmoita asiaton viesti
Virkkeestä: ”Itse pidän…” eteenpäin: 482 merkissä niin paljon asiaa, ettei pkzip pysty tuohon.
Bravo.
Ilmoita asiaton viesti
2) : Millä tavalla tämä on mielestäsi järkevä ratkaisu? Eikö rahamäärän endogeenisuus mielestäsi pahenna suhdannevaihteluita?
3) : Valtiojohtoisessa taloudessa tuo on varmasti tärkeää, mutta mielestäni valtio hankkikoon rahoituksensa velkakirjoilla ja velkakirjojen ostajat kantakoot riskit siinä missä muutkin. Valtion defaulttaamisen estämisellä aiheutetaan mielestäni kohtuutonta moraalihasardia.
Ilmoita asiaton viesti
2) Koska pidän markkinamekanismia parempana ratkaisuna kuin keskussuunnitelua, ja pidän rahanmäärän joustoa tärkeänä. Olen libertaarien kanssa samaa mieltä siitä, että rahanmäärän jousto ja ”keskuspankkitakaus” ovat omiaan luomaan kuplia. Siksi oman pääoman vaatimukset pankeille ovat hyvä juttu. Niistä on vain joustettu ja niitä on kierretty ihan liikaa.
3) ”Ihanteellinen” talousjärjestelmä ei ole periaatteita, vaan ihmisiä varten. Olen samaa mieltä, että konkurssit ja epäonnistumiset kuuluvat markkinatalouteen. Korostaisin, että keskuspankin ”takauksen” ansiosta valtio ei voi mennä konkurssiin ilman omaa syytään (markkinahäiriöt, usean tasapainopisteen tilanne – googleen multiple equilibria self-reinforcing), mutta mikäli syy on valtion, velkasaneeraus on tietenkin poikaa. Olen sitä mieltä, että valtiolle kuuluu kaikissa tilanteissa tiettyjä tehtäviä, joten valtion on oltava toimintakykyinen kaikissa tilanteissa.
Tulkitsenko oikein, että ykköskohtaan ei ollut sanomista?
Ilmoita asiaton viesti
En näe kelluville valuutoille vaihtoehtoa, luotan hintamekanismiin enemmän kuin hallitukseen.
Talletussuojan poisto toisi mielestäni pankeille paremman motivaation huolehtia luotonannostaan kuin valtion kohdistamat muodolliset reservivaatimukset. Olisiko tälläisessä ympäristössä keskuspankille edes tarvetta kuin ydinaseiden laukaisukoodeilla hätätilanteessa avattavaan setelirahoitukseen?
Ilmoita asiaton viesti
Talletussuojakysymys on jonkinasteinen kompromissi. Mikäli ihmiset epäröisivät talletuksiensa turvallisuutta, pankkitoiminta nykyjärjestelmässä vaikeutuisi merkittävästi ja ihmiset joutuisivat käyttämään runsaasti energiaa turvallista ja/tai omaan riski/tuotto-toiveeseen sopivaa talletuskohdetta etsiessään. Patjassakin on riskinsä, ja alhainen tai jopa negatiivinen korkotuotto ”turvallisesta” pankista syö sekin tallettajan lompakkoa.
Toisekseen, talletussuojat ovat tälläkin hetkellä määrällisesti rajalliset, ja on merkkejä ilmassa, että ne eivät ole kaikissa tilanteissa voimassa (ns. bail-in-käytännöt) – eli ihan mihin tahansa pankkiin ei voi rahojaan kantaa ja luottaa siihen, että ”valtio pelastaa, jos jotain sattuu”.
Ymmärrän oikein hyvin argumentin, että talletussuojan poisto olisi voimakas insentiivi pankeille pitää itsensä mahdollisimman läpinäkyvinä ja preferoida matalaa riskitasoa toiminnoissaan – etteivät talletukset karkaisi.
Rahajärjestelmässä, missä liikepankit muodostavat rahanmäärän antolainauksellaan ja keskuspankki asettaa minimikorkotason ja reservivaatimukset, keskuspankilla on keskeinen tehtävä ilman näitä viimekäden lainaaja-tehtäviäkin. On totta, että jokin ”firma” voisi hoitaa reservivaatimusten ja minimikorkotason asettamisen, samaan tyyliin kuin esimerkiksi johdannaispörsseissä tapahtuu. Käytännössä keskuspankin romuttaminen kuitenkin siis vaatisi rahajärjestelmän syvällisen muutoksen. Eikä se taida olla ihan ajankohtainen juttu tällä hetkellä. Debatoida siitä toki voidaan.
Ilmoita asiaton viesti
Niin raadollista Seppo asia tosiaan on. Rahalla mitataan vain ja ainoastaan kansakunnan tuottavuutta eli BKT.
Kaikki mikä siitä leikataan tehottomuuteen on kansalta pois ja luo kurjuutta.
Ilmoita asiaton viesti
”Minkään neuvoston säätelemä valuutta ei ole muuta kuin este vapaudelle ja hyvinvoinnille.”
Ei välttämättä, mutta Suomen viennille toisten määrittelemällä valuutalla näyttää olevan vaikeuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Vienti euroalueelle vähenee koska euromaat ovat lamassa.
Vienti euroalueen ulkopuolelle kasvaa koska euron suhteellinen arvo laskee.
Tällaisia syitä tulee mieleen nopeasti.
Ilmoita asiaton viesti
2009 oli todellakin kunnon arvostuskumpare. Hmmhmm…
Ensimmäinen pointti on oikein, siitä olemme täysin samaa mieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Eka oikein. Toinen väärin – euro on vahvistunut selkeästi muihin valuuttoihin nähtynä.
Ilmoita asiaton viesti
Katsoin 2009 EURUSD:tä. Villellä on pointti.
Ilmoita asiaton viesti
”Vienti euroalueelle vähenee koska euromaat ovat lamassa.”
Tämä on taas EU-komission omaa talouspolitiikkaa jossa Suomi omalla sisäisellä delvaatiollaan on täysillä mukana.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten nähän, ei pelastettu suomalaisten työpaikkoja apupaketeilla.
Oli hienoa Henri kun keräsit nuo vientitilastot, etsinki niitä tässä muutamaviikko takaperin.
Ilmoita asiaton viesti
Tuonti- ja vientitilastot ovat siinä mielessä harhaisia rahapolitiikasta puhuttaessa, että suomen pienessä taloudessa Nokian osuus viennistä on ollut suhteettoman suuri, ja Nokian viennin romahduksella ei ole juuri mitään tekemistä raha- tai valuuttapolitiikan kanssa.
Jos saisi Nokiasta puhdistetut tilastot niin se antaisi kenties todellisemman kuvan.
Ilmoita asiaton viesti
http://www.globalis.fi/Maat/Romania/(show)/indicators/(indicator)/537
Tosin kyseisen linkin aikajana ei ihan täsmää Henryn lukujen kanssa.
EU maat kilpailevat keskenään niinkuin vapaakauppa-alueen luonteeseen kuuluukin. Tavaran pitää kulkea. Euromailta koittaa keskusjohtoinen valuuttahallinto kitkeä tämänkin edun.
Tosiasia on se, että uudet entiset NL:n satelliitit ovat avittaneet esim. saksan lukuja vaikkapa autoteollisuuden alihankkijoina jne. Kymmenen euroa tuulilasista romaniaan joka asennetaan Baijerissa lopputuotteeseen, jossa sen ostohinta on kerrottu viidellä ennen loppukäyttäjää. Ei ihme, että vientiluvut ovat kivan näköisiä.
Palkkakustannukset maassamme eivät ole niin kovat kuin annetaan ymmärtää. (no eläkeyhtiöiden johto on tietysti eri juttu). Sietämättömän korkeat elinkustannukset ja osan julkisen puolen tyhjäkäynti meillä maksavat ja tietysti järjetön työttömyys. Markalla ja järkevällä talouspolitiikalla tilanne olisi toinen.
Ilmoita asiaton viesti