Europarlamenttivaalien demokraattisuusaste

Lähestyvien europarlamenttivaalien yhteydessä ehdokkaita on nimetty, ja näyttäisi päällisin puolin siltä, että Suomen kohdalla valinnanvaran kirjo on muodostumassa laajaksi, mikä on tietysti demokratian kannalta hyvä asia. Vaarana on vain se, että tällainen ajatus valinnanvarasta tuottaa virheellisen kuvan, sillä todellisuudessa meillä on hyvin näennäisdemokraattinen järjestelmä.

Tässä kohdin yleensä muistetaan nostaa esille europarlamenttiryhmät, joista esimerkiksi Keskustan kuuluminen ALDE:en on noussut Puheenvuorossakin aika ajoin kysymysmerkiksi. Toinen seikka, mikä on päätynyt pohdintoihin on ns. kovan linjan puolueiden teerenpeli maltillisempien uudistajien kanssa. Ranskan Kansallista rintamaa on yritetty väen vängällä liittää osaksi samaa europarlamenttiryhmää, missä Perussuomalaisetkin ovat eli EFD:tä.

Ryhmäkurista ja anorakeista

Europarlamenttiryhmät todellakin jossain määrin sitovat yksittäisten ehdokkaiden käsiä, aivan kuten meidän kotoisessa eduskuntatyöskentelyssä, jossa viimeksi on aprikoitu, miten Vasemmistoliiton edustaja Kontula kokee tilanteensa. Poliittiset vastustajat nostavat nurinpäin olevat ylävartalon verhoamiseen tarkoitetut uloimman tekstiilikerroksen hyödykkeet esille; toisten taas selitellessä, miten vielä vähemmän vaikuttamisen mahdollisuuksia olisi. Itse en alun alkaenkaan uskonut Vasemmistoliiton lähtevän hallituksesta, koska sen mielekkääksi tekemän peukaloruuviefektin puute vesitti koko idean.

Koepallo on kuitenkin heitetty, ja jos jollekulle muulle hallituspuolueelle alkaa tulla ns. mitta täyteen niin silloin tilanne voi syttyä uudelleen. Vaalikautta on kuitenkin jäljellä enää puolitoista vuotta. Viime metreillä hallituksen kaataminen sisältä päin heijastelee kuitenkin laskelmointia. Hallituksenhan olisi puolivälin krouvissaan pitänyt tarkastella, mitä hallitusohjelmaan on kirjattu – ja miten sen toteutuminen on käytännössä onnistunut. Esimerkiksi eräs tavoite on ollut taittaa velkaantumisen kasvu. Toiseksi on luvattu ERVV:n vastuiden rajautumista enintään Portugalin tasolle. Ensiksi mainittu ohjelmakohta näyttää epätodennäköiseltä, vaikka siihen ollaan nyt pureutumassa. Toiseksi mainittuhan on jo unohdettu.

Komission nimeäminen

Suurimpana epädemokraattisena elementtinä on kuitenkin Euroopan komission nimeämisprosessi, joka ei millään muotoa ota huomioon itse europarlamenttivaalien tuloksia. Kaiketi se on hieno periaate, että jokaiselle jäsenmaalle annetaan kiintiömuotoinen komissaaripesti. Itse komissaarin nimeäminen on sitten itse vaalituloksesta riippumaton.

Tähän tuskin edes voidaan tehdä muutoksia. Ajatellaan nyt vaikka Ranskan tilannetta. Mikäli vaalitulos (vaikka tällä hetkellä en vaalitulosta tiedäkään, mutta mielipidemittauksia kyllä) määrittelisi myös jäsenmaan komissaarin, tulisi Marine Le Pen olemaan komissaari. Sopisiko hänelle yhteisvaluutta-asioista vastaava komissaarin virka kaikkine ”Ranska irti eurosta” -puheiden jälkeen?

Minkälainen komissaari tulisi Kreikasta, Hollannista, Isosta-Britanniasta, Suomesta; jos paikka jaettaisiin vaalituloksen mukaan? Muuttuisiko esimerkiksi äänestysaktiivisuus, vai onko nykyinen aneeminen alle 50 prosentin äänestysvilkkaus omiaan sementoimaan täysin legitiimisti tällaisen vaalituloksen ohittavan nimeämisprosessin?

Nimenomaan tämä legitiimisyydestä nouseva huolenaihe on se, minkä vuoksi kritiikki koko järjestelmää vastaan kasvaa. Asiaan ei ainakaan auta se, että nykyinen talouskomissaari – myös europarlamenttivaalituloksen syrjäyttänyt – tulee ripittämään kansaa, että kriittiset äänet ovat uhkana heidän järjestelmälleen.

Ja nimenomaan niin, että kyse on heidän järjestelmästä.

susijumala

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja. Sähköpostiosoitteeni nykyisin: <a href="mailto:henri.myllyniemi@pp.inet.fi">henri.myllyniemi@pp.inet.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu