Luottoluokitukseen perustuva suitsutukseni
Sain pyyhkeitä. En ollut katsonut aiheelliseksi kertoa Hollannin menettäneen luokitusyhtiö S&P:n silmissä parhainta kolmen aan luottoluokitusta. Syy on se, että minä pidän nykyisellään euromaiden luokituksia toissijaisena, sillä EKP on muuttanut mm. vakuuskäytäntöjään todella radikaalisti. Olen kuitenkin pitänyt niitä aikanaan esillä. Siispä pieni tietokilpailukysymys: millä euromailla on kolmen suuren yhdysvaltalaisen luokittajan paras luokitus vakailla näkymillä?
Kysymys on osittain kompakysymys. Niitä maita ei ole kuin yksi kappale. Tuo maa on Suomi. Nyt jos muistelemme ministeri Alexander Stubbin (kok.) visioita siitä, että luokituksen tulisi näkyä siinä, kuka euromaiden talouden kelkkaa ohjastaa niin vastaus on selkeä: yksin Suomen. Tavallaanhan näin tapahtuu osittain. Euroopan komission talouskomissaarina toimii suomalainen Olli Rehn (kesk.), jonka kansansuosiota eteläisissä euromaissa en lähde arvailemaan. Sen pitäisi olla suuri, sillä ainoastaan Suomi on onnistunut näyttämään talousosaamisensa olevan kunniamerkkiluokkaa. Tähänhän ei matematiikkaa tarvita, joten Pisa-huuhaatestit voi jättää täysin omaan arvoonsa.
Eräässä kirjoituksessa mainittiin Espanjan ja Kreikan iloiset luokitusuutiset. Espanja sai yhden suurluokittajan vakaat näkymät, ja Kreikka pinnisti roskalainaluokassaan pari vaihdetta korkeammalle. Voimme kuvasta todeta näiden kahden maan tilanteen olevan kerrassaan mainion. Kuvassa näkyvät siis täysin toissijaiset asiat, kun luokitushan se on kaiken aa ja oo (lue: luokitushan se on kaiken aa ja AAA).
Ministeri Stubbin näkemyksen mukaan on siis aivan realistista, että suomalaisministerit menevät näyttämään kaapin paikan Saksan kenties tulevalle liittokansleri Angela Merkelille, Bundesbankin Jens Weidmannille, Ranskan presidentti Franҫois Hollandelle ja muille vastaaville henkilöille. Näin siis ainakin siinä tapauksessa, että pidämme ne luokitusuutiset EKP:n muuttuneiden käytäntöjenkin jälkeen huomion keskipisteessä. Suomi vetää yksin muun euroalueen pois suon silmäkkeestä.
Seuraat varmaan Islannin tilannetta ns. ”itsenäisenä” valtiona silmä tarkkana. Pidätkö tilannetta minkämoisena kun maa, jolla kalatalous ja alumiini ovat olleet vahvuuksia ei saa maataan millään kuntoon ja pankkisysteemiä ei uskalleta avata spekulanttien pelossa. Nyt luottoluokitus näyttää laskevan, koska valtio joutuisi maksamaan kotitalouksien lainoja.
Ilmoita asiaton viesti
Minulta et kysynyt, mutta saanen silti esittää oman mielipiteeni. Islannilla on vielä suuria vaikeuksia selvitä tulevista ulkomaisista veloistaan. Muitakin murehita on, vaikka EU:n suunnalta onkin annettu sitä tavanomaista muunlaista infoakin.
http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/islannin-valuu…
Ilmoita asiaton viesti
Suurin Islannin ongelma liittyy nyt siihen, että pääomakontrollit ovat olleet liian pitkän aikaa käytössä, ja ylikuumeneminen on vaarana. Olen siitä paljon aiemminkin maininnut – aikana, jolloin Kypros otti samat menetelmät käyttöön.
Opetus: niistä kontrolleista on perhanan vaikea luopua, kun niihin on ajauduttu. Esimerkiksi Kypros arveli alun alkaen, että homma on ohi viikossa. Euroopan komissio myöntyi ”väliaikaiseen” pääomakontrolliin.
Ne ovat siellä yhä käytössä – noin 8 kuukauden ajanjakson aikana.
Ilmoita asiaton viesti
Tilastikeskuksen nettisivulla on hiukan käsitelty Islannin/Kreikan elintasoa.
https://www.tilastokeskus.fi/artikkelit/2013/art_2…
Ilmoita asiaton viesti
Hetkinen vain. Suomenkin luottoluokitus taitaa olla ”silmänlumetta” noille luokittajille, jotka maassamme piipahtavat. Nytkin heille esitetään tuo viimeisin hallituksen tekele (liite 2), joka on nimenomaan tehty (rustattu) ihan vain heitä varten. Luvut taulukkoon on heitetty hatusta. Esimerkkinä voisi mainita vanhuuspalvelujen laitoshoidon siirtymisestä enemmän kotihoitoon, on taulukkoon survattu hyödyksi 300 milj. euroa. Laitospaikkoja on jo nyt vähennetty ja kun Urpilaisen mukaan vanhuksia ei jätetä heitteille, niin on kumma yhtälö tuo kustannusten vähentyminen. Kuka palkkaa lisää henkilöstöä kotihoitoon? Kustannukset laitoshoitoon kun eivät todennäköisesti laske muutamaan vuoteen.
Ilmoita asiaton viesti
Jos nyt ajatellaan realistisesti (sarkasmivaroitus): täällä eurokerhossa on alkeellisia maita seilaamassa kaikenlaisilla negatiivisilla näkymillä, kuten Saksa. Jos nämä eivät osaa tipan tippaa hoitaa talouttaan niin kyllä se on meidän primusten tehtävä mennä ”neuvomaan” heitä, miten taloutta oikein hoidetaan.
Ylivertaista osaamista näkyy mm. hallituksen ohjelmissa, jossa likimain kaikki päätetään myöhemmin.
Kun näille muille eurokerholaisille on lusikalla annettu niin voiko kauhalla vaatia?
Ilmoita asiaton viesti
Suomenkieli taitaa olla pelastus luottoluokitukselle. 😀
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä luottoluokittajilta menevät sekaisin sanat ”ratkaista” ja ”rankaista”?
Ilmoita asiaton viesti
Anteeksi vanhan korpin naurahdus. 😀
Näen mielessäni, kun kasvatustieteen maisterimme (VM) astelee ylväästi Bundesbankin käytäviä ilmoittaakseen saksalaisille, miten oikeasti pitää hoitaa maan taloutta sekä demokraattisen valistuneesti ja läpinäkyvästi hallita alamaisia…
Ilmoita asiaton viesti
Kun eurotaloudet pyörivät velanoton varassa niin luottoluokituksilla on suuri merkitys, eikö?
Ilmoita asiaton viesti
Olisi, jos EKP toimisi alkuperäisten sääntöjensä valossa. Jos ei tiedä EKP:n muuttaneen vakuuskäytäntöjään niin saattaa jäädä sellainen illuusio, että luokituksilla olisi euromaiden kohdalla suurikin merkitys.
Ilmoita asiaton viesti
Väität siis ettei Suomen tippuminen AA+:aan tai AA:han vaikuttaisi velanotto ja -hoitokustannuksiin?
Ilmoita asiaton viesti
Jos vaikuttaisikin niin patistamme EKP:n velkakirjaostoksille, kuten se on muidenkin maiden kohdalla tehnyt. EKP voisi myös tunkea rahaa OP-Pohjolalle (LTRO), että ostelkaahan tuolla Suomen tasavallan obligaatioita – ja kiikuttakaa ne sitten meille tänne Frankfurtiin niin saatte lisää rahaa, jolla ostaa lisää velkakirjoja.
Miten luokituslaitokset liittyvät tähän rulettiin?
Ilmoita asiaton viesti
Mikä merkitys on luottoluokituksilla. Mimusta USAn subprime lainapakettien luokitus korkeimpaan luokkaan osoitti varsin selvästi luokituksen poliittiset tavoitteet. Subprimeja myytiin ympäri maailmaa hyvällä menestyksellä kunnes totuus paljastui ja nykyinen lama on siitä seurausta edelleen.
Tämä herättää kysymyksen kuinka paljon poliittista tarkoitusperää on Suomen korkeimmassa luokituksessa. Vahva epäilykseni on, että puhtain poliittinen syy on houkutella suomalaiset velkaantumaan etelän euromaiden lailla yhteisvastuuseen vedoten euron pelastamiseksi. Poliitikot puhuvatkin, että nykyisellä korkotasolla voidaan huoletta ottaa lisää lainaa.
Siinä vaan unohdetaan keskuspankkien koronasetantaperiaatteet. Kun korko nousee 7 %:iin, niin silloin onkin jo maksamista. 7 % olisi aivan luonnollinen korko FEDin silmissä katsoen heidän parinkymmenen vuoden historiaansa heidän luodessaan lamakausia.
Ilmoita asiaton viesti
Luokitusten liikesalaisuudesta.
”Vaikka lähes jokainen maa maksaa luokittajille, ei summista puhuta. Suomalaiset päättäjät eivät tiedä, paljonko muut maat luokituksistaan maksavat.
– Se ei ole sellainen asia, mistä keskustellaan. Varmaan kaikki, jotka lainaa haluavat, tarvitsevat luottoluokitusta, mutta maat eivät jaa tietoa tästä keskenään, [finanssineuvos Marketta] Henriksson [valtiovarainministeriön kansantalousosaston vakausyksiköstä] sanoo.”
Ei niin.
”Suomi maksaa luottoluokituksistaan yhteensä 437 500 euroa.”
Tuo salainen tieto, jota kukaan ei tiedä, on vuotuinen summa.
Lainaukset Yleisradion uutisesta.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä menee nyt vähän ohi, mutta korkeakoulujen arvioinnissa on hieman samaa asetelmaa ja uskottavuusvajetta.
Moni haluaa olla mukana arvioinnin kv. asiantuntijaryhmissä, joten raportoi ”maltillisesti”. Työstä maksetaan aika hyvin ja niiden syvyydestä ei ole selkeitä standardeja, mistä seuraa ns. yleisluontoisuutta hieman poliittiseen tai diplomaattiseen tyyliin.
Laajan aineiston vuoksi lausumat pysyvät usein myös pintapuolisina ja kantaa otetaan vain ”varmoihin nakkeihin”.
Laitostasolla niistä harvemmin piitataan.
Ilmoita asiaton viesti
Juu..u. Täällä on jänniä juttuja. Ennen on ollut paljon kuivempia.
Siis mitenkä on ollu?
Suomi on pitkin mualiman selekää luokiteltu AAA-kerholaiseksi, koska myö aina maksetaan mitä luvataan.
Ensin ol’ nää sotavelat. Tosin oltiin pakon iessä, kun oli säretty ryssien sotavempeleitä. Piti perustaa kokonainen metalliteollisuus ja maksaa poikkee.
Ei meille kelevannu Marshall-apu. Toisen luokan valtioille niinku Sakemanneille meni uusiks’ . Uatu ku herkes’ huutamasta niin het’ kelepas.
Velat tuli maksettua ryssille. Myöpä keksittiin uuvestaan Nokia. Kumisaappaitten kulutus laski eikä ollut muuta tekemistä niin pantiin nuorimmat pojat leikkimään ratioitten kanssa.
Ol’ kuulemma niin vaikeeta myymättömien kumisaappaitten joukosta yhtenään hyppiä puhelimmen luuriin, jotta poijjat keksi pistää kiteratioita välliin ja kohta neillä ol’ ratiopuhelin. Kaikkihan niitä halus’. Mualimalta tulivat repimään käsistä.
Ol’han se sillee ku Jormalla ei ollunna aikoo sen Shellin takia enempee käyvvä puhelinten perässä kahtomassa poikien pelehtimistä niin se keksi laittaa Elopin juoksentelee meitin tehtailla. Uatteli, ettei se kuitenkaan mittään ymmärrä.
Niin tuo myyvä pätkäss’ koko Nokia poikkee, ettei jääny ku nyhvelö jälelle. Siellä nuo poijjat istuu rahakasassa ja miettii mite tässä näin kävi?
Männä viikolla Iiämmä-Äffä otti yhteyttä ja pyyti jonniinmoista nokaretta rahakasasta lainaks’, jotta samalla kuulemma pitäis kokonaista neljä AAAA:ta antaa mitaleitten kera tuolle Kattaiselle ja sille Jutikaisen Lotto-arvonta tyllerölle.
Jotta mikä se olkaan kymysys tässä blokissa?
Ilmoita asiaton viesti
Kysymys oli siitä, kun tuohtunut liittovaltiofaniväki haastoi riemuitsemaan luottoluokitusmaista, joissa nuorisotyöttömyys on päälle 50 prosentin. Ja kun kerroin, ettei luokituksilla ole tätä nykyä niin väliä (EKP:n muuttuneen toiminnan vuoksi) niin otettiin esille aika, jolloin sillä oli enemmän merkitystä – ja minä olin niistä uutisoinut.
Heiltä jäi huomaamatta, etten ole Hollanninkaan luokitusuutista kommentoinut, vaikka se voisi olla ”odotettavaa” minulta?
Päätin nyt kantaa korteni kekoon suitsuttaen sieluni pohjasta näitä luokituksia. Suomi on ainoa euromaa, jolla on paras luokitus vakailla näkymillä niiltä kolmelta suurelta yhdysvaltalaisluokkitajalta (S&P, Moody’s ja Fitch), joten kaikki muut euromaat ovat sen puolesta rupusakkia.
Ilmoita asiaton viesti
PItäisköhän meikäläisen kirjoittaa Hollannista..
Ilmoita asiaton viesti
Sisältääkö se kämppäuutisia? =)
Ilmoita asiaton viesti
http://www.youtube.com/watch?v=WVvKnq5XT-g
Ilmoita asiaton viesti
Huopaisen linkille: :D. Huumori rocks.
Ilmoita asiaton viesti
Vai kommenttia Hollannin luottoluokitukseen liittyen :)?
(Jostain syystä S&P ei ollut oikein tyytyväinen Hollannin aikaansaannoksiin; itselle ainakin tuli tuosta Huopaisen yllä postaamasta tuubilinkistä (”I am worried about my grade”) välittömästi mieleen hypoteettinen keskustelu Hollannin ja S&P:n välillä ;).)
Ilmoita asiaton viesti
Taitaa kyse kuitenkin olla siitä, että on hieman lykätty asioiden hoitoa viime tippaan. Pikkaisen ahtaalla Rutte siellä. Kuten on muutamassa muussakin maassa nämä eurofiilit pienessä puristuksessa.
Meidän Jutta toki sanoi, että idea leikkuupuimurin tallista ulos ottamiseen oli yksin demareiden päähänpistos. =)
Ilmoita asiaton viesti
”Taitaa kyse kuitenkin olla siitä, että on hieman lykätty asioiden hoitoa viime tippaan.”
Jeps, samaa mieltä olen :). (Tuo asioiden lykkääminen ”hieman” viime tippaan juuri olikin tuossa Huopaisen postaamassa tuubilinkissä melko vahvasti esillä…ko. klippi on ihan katsomisen arvoinen muutenkin; antaa osviittaa siitä todellisuudesta, jonka moni opetustehtävissä työskentelevä henkilö joutuu työarjessaan toistuvasti kohtaamaan :D.)
Ilmoita asiaton viesti
Jos en nyt ihan viittä vaille, niin varttia vaille olisin päässyt itsekin kuuntelemaan näitä sepustuksia. 🙂
Mutta kyllä, allekirjoittanutkin etsi käsiinsä fysiikan professoria, että kun nyt on jäänyt pari labratehtävää tekemättä niin voiko asian korjata. En tosin lukukauden viimeisenä päivänä, vaan ihan hyvissä ajoin. Pääsin vierailevaksi tähdeksi erään toiseen ryhmään tekemään omat suoritteeni ja läpäisemään kurssini. =)
Ilmoita asiaton viesti
Urpilainen on aivan käsittämätön tapaus. Kuinka paljon pehmoisten puhumista lasketaan läpi pelkästään sen takia, että on nainen ja demari? Heilautan populistikorttia Urpilaiselle.
Ilmoita asiaton viesti
Sodassa, rakkaudessa ja eurooppalaisessa pankkikriisissä ovat kaikki keinot sallittuja. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Odotan mielenkiinnolla. Hollannista kotoisin oleva kollegani ei ole maalaillut kovinkaan ruusuisia.kuvia, viimeksi harkitsi maastamuuttoa joko Saksan tai Ranskan puolelle.
Ilmoita asiaton viesti
Henrille
Toki ehkä ymmärsin, mutta Sinä poikkeavasti kirjoitit vapautuneesti ja mielestäni jopa hauskasti, niin olin olevinani vitsikäs, vaikka ei nuo minun vitsini niin hauskoja taida olla?
===================================
Luottoluokitukset ovat vähän samanlaisia asioita kuin mäkihypyn tai taitoluistelun tyylipisteet. Katais/Urpilaiset viimeisillä ponnistuksillaan rakennepaketin ympärillä yrittivät saada näitä ulkopuolisten tuomareiden tyylipisteitä, vaikka kotimaassa ne ovat jo menneet hylätyn puolelle.
Suomen vakaus kääntyy todellisen vitsin puolelle vielä tämän hallituksen elinaikana.
Ilmoita asiaton viesti
Palasin noin parin vuotta taaksepäin ja löysin tämän pohdiskelun:
1) Luottoluokitus ei markkinoiden mielestä kuvaa todellisuutta
2) Euroalueen maista ei yksikään ansaitsisi AAA-luokitusta. Ei edes Suomi, Saksa, Luxemburg tai Hollanti.
Tilanne oli siis tuon kaltainen jo kaksi vuotta sitten, vaikka muutama maa vielä killui AAA- tai AA+:ssa.
http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2012/01/18/n…
Lepsua reittausta jo kaksi vuotta sitten? Miten 2014 tammikuussa? ”Loukkaannutaanko” taas, kun joku näpsäisee vähän luotettavuutta pois, kun nouskausi on yhä tuloillaan ja velka kasvaa?
Ilmoita asiaton viesti
Toivottavasti kommenttiketjut avauksineen ovat vastanneet siihen pohdintaan, jotta miksi reittausuutiset ovat jääneet toisarvoiseen asemaan.
Ilmoita asiaton viesti
Luottoluokitus on tärkeä:
http://www.youtube.com/watch?v=FX8ptPn3P9I
Ilmoita asiaton viesti