Määritellään ristiriita
Syntyipä blogistanissa tilanne, jossa termi ”ristiriita” asettui melko hämärään valoon. Ajattelin pyytää apua lukijoilta tämän yhdyssanan määrittelemiseen.
Esitän kaksi pariskuntaa, jotka ovat aikeissa maalata talonsa ulkoseinät. Heidän lausahduksensa asiasta, tässä ensimmäisen pariskunnan mietteet:
Pariskunta #1, osapuoli #1: ”En pidä punaisesta, haluan sinisen talon.”
Pariskunta #1, osapuoli #2: ”Sininen on ihan jees väri, mutta jos se on loppu niin kelpaa punainenkin.”
Sitten toinen pariskunta:
Pariskunta #2, osapuoli #1: ”En pidä punaisesta, haluan sinisen talon.”
Pariskunta #2, osapuoli #2: ”Sininen on niin huono väri, talon tulee olla punainen.”
—
Ovatko molemmat pariskunnat ristiriidoissa, vai vain toinen (kumpi?), vai ovatko molemmat pariskunnat löytäneet harmonian?
Juuri Pekka Lukkalan blogin viimeisimmät kommentit lukeneena:
Arvelisin että perussuomalaiselle pariskunta #1 on OK 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Kas, olisiko tämä auennut? Ihmeellistä, että tällaiset käsitteet ovat joiltakuilta niin perin hakusessa.
Ilmoita asiaton viesti
Onnittelut oivaltamisestasi. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Esimerkki ristiriidasta?
YLE: Suomi maksaa AAA-luokituksestaan satoja tuhansia euroja vuodessa
http://yle.fi/uutiset/suomi_maksaa_aaa-luokitukses…
Ilmoita asiaton viesti
Nyt pyrkimys oli selvittää avauksessa olevien pariskuntien tilanne.
Ilmoita asiaton viesti
Ai. Kun luulin että pariskuntien tilanteeseen tuli kuitti jo.
Minun on suht’ selvästä asiasta on vaikea keksiä enempää. Tarttes kutsua Lukkala talkoisiin.
Ilmoita asiaton viesti
No, määritellään. Näin kertoo sanakirja:
Ristiriita: yhteensopimattomuus, vastakkaisuus, riitaisuus, kollisio; erimielisyys, selkkaus, konflikti.
Mielipide-ero ensimmäisen pariskunnan kohdalla ei riittäne määritelmään ristiriita, ellei tule tilanne, jossa on selvitetty sinisen mahdollisuus, jossa ilmenisi sinisen olevan mahdollinen. Tuo tilanne on siis täysin kesken sen kanssa, voidaanko sitä määritellä ristiriidaksi. Keskeneräinen, joka joko selviää sillä, ettei sinistä väriä tottavie olekaan tarjolla. Jos selviää, että sinistäkin on saatavilla, ollaan jo hyvin lähellä toisen pariskunnan tilannetta. Se, onko tilanne todella niin, että näitä ei voida sovittaa yhteen, on jo toinen tilanne. Kelpaisiko puoliksi sininen, puoliksi punainen talo? Miten olisi sininen talo punaisilla ovilla?
Olisi helpompi miettiä ristiriitojen olemusta sellaisessa tilanteessa, jossa on aidot osapuolet asiaa puimassa. Nämä mielikuvituspariskunnat kun voidaan laittaa tuosta jatkossa aivan minkälaiseen tilanteeseen tahansa.
Ilmoita asiaton viesti
Minustakaan ei voida suoraan sanoa, että pariskunta #1 olisi ristiriidassa, mutta tällainen tuomio ehdittiin jo julistamaan, ja suosituksista päätellen tämä ei ollut ainoastaan yhden henkilön näkemys.
Hyvät jatkopohdinnat, joissa sitten esiintyy mielestäni kompromisseja.
Ilmoita asiaton viesti
Pariskunta #1 toimii joustavasti muinaisen neuvostotalouden realiteettien hengessä: sininen väri on ehkä loppunut kaupasta ja edessä on pitkä jonotus…
Pariskunnalla #2 on erimielisyys itse väristä. Siitä voi kehkeytyä ristiriita.
Mutta varsinaisia ristiriitoja esiintyy lähinnä piispainkokouksessa. 😀
Ilmoita asiaton viesti
Minustakin pariskunta #2 on heikoilla jäillä.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on ihan selkeä asia:
1:s pariskunnalla ei ole ristiriitaa. Varsin sopuisa pari (heteropari).
2:s pariskunnalla on ristiriita vain siinä tapauksessa, että toisin haluaja on nainen. Tai molemmat osapuolet ovat naisia (lesbopariskunta), muussa tapauksessa miehen ollessa osapuoli niin mies aina antaa pariksi ja valitsee mieluummin automerkin kuin talon väriä tai on muuten hiljaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kokemus puhuu 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Juu. Kuten sanoit, että jos miehen pitää olla hiljaa ja jos vaikeuksia on pitää suunsa supussa, keino siihen on panna suuhun raaka kananmuna. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Oli helppo päätellä, että ekassa esimerkissä ensimmäinen oli nainen ja tokassa esimerkissä ensimmäinen oli mies. Kummassakaan tapauksessa ei ole ristiriitaa, koska päätöksen tekijä on aina selvillä.
Ilmoita asiaton viesti
😀 Kiitos viihdyttävästä tulkinnasta.
Ja taidat olla oikeassakin. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Uimonen tarjoilee suppeaa nainen-mies näkökulmaa.
Entä jos kyseessä onkin miespari. Muuttuuko jompi kumpi tilanne ristiriitaiseksi?
Ilmoita asiaton viesti
Kysymyksesi lienee epäolennainen, koska blogisti perussuomalainen.
Ilmoita asiaton viesti
Koska blogisti on perussuomalainen en voi kysyä Uimoselta?
Kuinka perussuomalaisuus liittyy esittämääni kysymykseen?
Ilmoita asiaton viesti
katso naisnäkökulmaa asiasta: 22.
Ilmoita asiaton viesti
Saattaahan siitäkin tulla riita, ettei toiselle värillä ole suurta merkitystä. Toisella kun voi olla vaatimus, että muita värivaihtoehtoja tulisi selvästi vastustaa tai muuten suhteella ei ole tulevaisuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni Pariskunta #1 sisälsi mahdollisen perustelun värin loppumisesta ja taas Pariskunta #2 ei esittänyt mitään perusteluita siitä, miksi väri olisi huono valinta. Voisihan Pariskunta #1 esittää kompromissiksi, että punaisesta ja sinisestä saadaan violetti. Pariskunta #2 ei esittäisi mitään vaan jättää tekemättä.
Pariskunta #1 voisi jatkokehittää rakentavaa keskustelua väristä ja tehdä muutoksia ilman suurempaa ongelmaa. Karkeaksi esimerkiksi varmistetaan, että on lailliset luvat jatkossa uusiin rakennuslupiin ja -suunnitelmiin.
Pariskunta #2 taas ei voisi kehittää vaan nostattaa asiasta ison riidan, että viimeisen sanan sanonut voittaa aina. Karkeaksi esimerkiksi Hautalan oviremonttihässäkkä taikka Vanhasen lautakasat.
Ilmoita asiaton viesti
Pariskunta yhdellä ristiriita on hitusen ja äkkiseltään harmonisempi kuin kakkosen, koska toinen osapuoli on valmis näennäistämään tilanteen ja valmis kompromissiin. Tosin tilanne on edelleen epävakaa, koska toinen osapuoli tavallaan ulkoistaa ratkaisun maalikauppiaalle jolla joko on sinistä väriä tai sitten ei. Tilannetta pahentaa edelleen se, että maalikauppias voi hyvinkin itse pitää sinisestä ja ilmoittaa kylmästi, että punainen on loppu, vaikka sitä takahuoneesta löytyisikin. Lisäksi sininen on huomattavasti kalliimpaa.
Ristiriita on ulkoistettu ja näennäisesti ratkaistu puoliso yhden hyväksi ja maalikauppiaan suosiollisella avustuksella. Tilanne olisi toki toinen jos kauppias olisikin ilmoittanut sinisen olevan finito, mutta punaista on runsaasti varastossa. Täysin mahdoton tilanne, koska kauppias pystyy rahastamaan sinisellä paremmin.
No sitten kakkospariskunta, jossa ristiriita äkkiseltään on jyrkempi. Vaan onko? Ei muuten ole. Kumpikin muuttaa omaan taloon ja maalaa sen sellaiseksi kuin haluaa tai sitten on saatu sopu valtsemalla jokin muu väri yhteisellä päätöksellä, ilman maalikauppiaan vaikutusta ja ohjausvaltaa.
Ristiriita on synnyttänyt harmonian päinvastoin kuin pariskunta yhden tapauksessa, jossa eleillään sinisessä tai maalaamattomassa talossa näennäisen tyytyväisinä. Silti taka-alalla kalvaa ajatus siitä, että kukahan sen talon värin loppujen lopuksi ratkaisi.
Ristiriita on harmonian alku. Sitä ei vain saa ulkoistaa.
Ilmoita asiaton viesti
Sieltähän se ratkaisu tuli: omat talot. 😀
Ilmoita asiaton viesti
Esimerkki koskee talon värin valitsemista, ja siitäkin vain käydyn neuvottelun yhtä momenttia, kaiketi keskustelu vielä jatkuu. Ehkä pidemmän pätkän perusteella voisi arvailla jotain parisuhteen laadustakin; onko ilmennyt ristiriita tilapäinen, vai monessa erilaisissa yhteyksissä toistuva kaava. Näin saattaisi olla kummassakin tapauksessa.
Sanoja käytetään yhteyksistä riippuen erilaisissa merkityksissä, niin ”ristiriitakin”. Ensimmäisessä esimerkissä ristiriita muodostuu käytännön syistä, vaimon toivoma väri on lopussa.
On monta mahdollisuutta miten tällainen ristiriita voidaan ratkaista.
Tyytyykö vaimo punaiseen taloon tai päädytäänkö loppujen lopuksi keltaiseen joka käy molemmille?
Myös toisessa tapauksessa saatetaan päättyä keltaiseen, molemmille sopivana vaihtoehtona.
Se, että oletan Henrin sukupuolineutraalin osapuolen 1 vaimoksi on tietenkin kliseemäistä suhtautumista.
Toisinkinpäin voi ajatella, esimerkiksi on parisuhteita jossa vaimolla on tapana tyrmätä miehen ideat vetomalla johonkin käytännön esteeseen, kuten tässä tapauksessa toivotun värisen maalin loppumiseen.
Siinä tapauksessa parisuhteessa on sitä nakertava ristiriita. Ehkä valtataistelu.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä oli vain hyvin typistetty tilanne, näitä lausahduksia voisi pitää yhteenvetona kaikesta siitä, mitä tosiasiallinen keskustelu on edennyt.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos verrattomista analyyseistä. 😀 En osannut arvata, että tätä laatiessani pohdimme enemmänkin osapuolten sukupuolta, mutta kaiketi se kertoo jotain siitä, etten minä pitänyt sitä asian puolesta oleellisena. Nähtävästi olen hyvin väärässä, sillä moni muu lähti ratkomaan tilannetta sitä kautta. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Minulle ei tosin oikein selvinnyt mitä lukijan piti ratkoa. Tehdä värivalintako? Ehdottomani keltainen oli vain esimerkki mahdollisesta ratkaisusta. Itse kukin pari on riitansa ratkaistava, mutta neuvoja on joskus syytä kysyä ulkopuoliselta, jotta noidankehä aukeaisi.
Ilmoita asiaton viesti