Kreikka kaasu pohjassa
Kreikan kuluttajahintojen vuositasoitettu ”alhainen inflaatio kiihtyi” lokakuun n. -2 prosentista marraskuun -2,9 prosenttiin. Vanha kansa on viisaudessaan todennut, että ”antaa inflaation syödä velat”. Kreikan tilanne on toki siitä huojentavaa, ettei niitä velkoja ole juuri nimeksikään, sillä kriisihän on jo ollut ohitse pidemmän aikaa. Onneksi Suomikaan ei ole ottanut Kreikan velkoja merkittävästi kontolleen. Esimerkiksi vuoden 2010 alussa niitä oli vain parikymmenen miljoonan euron edestä, ja nekään eivät olleet valtion piikissä.
Ei varmasti tule, siellä kriisi on ohitettu ja massiivinen kasvu on ihan nurkan takana…
Ilmoita asiaton viesti
…ja kaikki muu on pölhöpopulismia.
Ilmoita asiaton viesti
Kreikan kohdalla on ennätykset tehty rikottaviksi.
Tämä kaikki olisi ollut mahdotonta ilman euroalueen tuomaa ”vakautta”.
Ilmoita asiaton viesti
Kuka ne päästi? Europäättäjät? Niittäköön nyt sitten tätä maukasta kauraa, minkä viljelivätkin. 😀
Ackermann tullaan muistamaan suurmiehenä. Hän puhui Merkelin tähän ideaan. Merkel sitten puhui Vanhasen ja Kataisen. Katainen puhui Urpilaisen ja Arhinmäen tähän.
Ja kansa hurraa.
Ilmoita asiaton viesti
Lisää tähän listaan todennäköisesti suurin julkisen sektorin kulujen leikkaus ilman varsinaisia irtisanomisia. 2010 taso oli 110 miljardia euroa. 2013 taso on 79 miljardia.
Ilmoita asiaton viesti
Toisella kädellä kirjoitat kolumneja ”perussuomalaisesta kylmyydestä”, annat ymmärtää, että kreikkalaisia pitää auttaa – mutta et puutu millään tavalla siihen, että Kreikan velat on siirretty yksityisen sektorin velkojilta julkisen sektorin piikkiin, eikä velkataakkaa leikattu tätä siirtoa ennen.
Taustasi huomioiden Kreikan asia on varmasti lähellä sydäntäsi. Mitäpä jos kritisoisit EU:ta kriisin hoidosta, myöntäisit Kreikka-tukien olleen suurimmaksi osaksi pankkitukea Saksaan ja Ranskaan ja alkaisit vaikka ajaa sitä Kreikan tai Suomen asiaa.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän niitä kukaan enää uskalla pankkiin viedä kun ne sosialisoitaisiin:))
Ilmoita asiaton viesti
Juuri noin, Vartiainen. Sosialisoinnin pelko ei laannu, ennenkuin velkoja on leikattu riittävästi ja tarvittavat sosialisoinnit tehty -> toimenpidesuositus: velat leikattava ja sosialisoitava se, mitä pitää.
Ilmoita asiaton viesti
Kreikka on ilmaissut halunsa irrottautua tukipaketeista. Mitenkähän aikovat maksaa tähänastiset velkansa takausmaille? Vai onko päämääränä jättää velat maksamatta vanhaan ”tuttuun kaavaan” nojaten?
Deflaation seurauksena tulee lisää työttömyyttä, sillä eihän kansalaisilla ole varaa ostella tuotteita rahan puutteesta. Kreikka on toteuttanut vain noin puolet troikan vaatimista toimista seuraavan tukipakettierän saamisesta.
Jotain sentään maan hallitus on luvannut tulevana talvena kansalaisille ilmaiseksi eli sähköä. Toki vain niinä päivinä kun kun savua on ilmassa enemmän kuin 150 milligrammaa kuutiometriä kohti.
Ilmoita asiaton viesti
En usko, että jättää maksamatta. Uskon, että EKP tekee jonkun ”ikuisuuspiikin”, tai muut euromaat ”eivät suostu perimään” Kreikan velkoja. Jälkimmäistä kutsutaan ”vapaaehtoiseksi velkasaneeraukseksi”.
Ilmainen sähkö kuullostaa hyvältä. Ihme ja kumma, ettei kukaan yksityinen halunnut ostaa Kreikan energiamonopolia? =)
Ilmoita asiaton viesti
Kevennys: koskeekohan tämä uutinen myös kriisikokouksiin matkustelevia, esimerkiksi europäättäjiä? =)
Ilmoita asiaton viesti
”Ifin vahinkotilastojen mukaan suomalaiset liikematkustajat sairastuvat eniten Kiinassa, Yhdysvalloissa ja Espanjassa.” Niin, muuten mutta niitä kokouksia ei ole taidettu järjestää noissa maissa. Ainakaan toistaiseksi. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Siinä olikin tutkittu liikematkustajia, eikä kriisikokoustelijoita.
Ilmoita asiaton viesti
Henri, tuli tuossa mieleen että eikös Samaras kuitenkin käynyt liikematkalla hiljakkoin Ameerikoissa ja Kiinassakin? Liikematkat lienee olleen kyseessä. Pidettänee Ameriikan matkaa ainakin ohjeistuksen hakuna eli oikeana liikematkailuna. Viittaus Kreikan uusiin keinoihin kuinka tukipaketeista päästään ulos. Kts myöhemmät kommentit Hämiksen ”vihjeisiin”. Ei ihme ettei veri kierrä aivoissa. Tuskin paljon muuallakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Europäättäjien suojakeino on aukoton: veri ei kierrä aivoissa ollenkaan, jolloin mitään häiriöitäkään ei voi tulla.
Ilmoita asiaton viesti
-2,9% (vuosittaisesta?) inflaatiosta on vielä pitkä matka hyperdeflaatioon ja veikkaan, että semmoiseen ei koskaan päästä. Jos Kreikan hinnat jatkavat laskuaan, niin eiköhän naapurimaista ja kauempaakin ala tulla riittävän paljon kysyntää turistivirtojen ja ehkä maahanmuuttajienkin muodossa, jotta tuo harmillinen kehityskulku saadaan katkaistua.
Hyperdeflaatio tai pitkään jatkuva ”tavallinen” deflaatio olisi kyllä mielenkiintoinen tilanne. Olisi mukava nähdä käytännössä, mihin johtaisi sellainen ennennäkemätön ja ihmeellinen taloustilanne, missä säästäminen olisikin kannattavaa.
Ilmoita asiaton viesti
Säästöni vuoden ajalta (kesä 2012 – kesä 2013): +22% tuotto. Kannatti, vaikkemme olletkaan deflaatiossa.
Muokkaus: korjasin aikamääreitä. En ole laskenut tuon jälkeen tuoreempia lukuja. Kohtalaisesti on mennyt.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kertomasi voi olla säästämistä. Noilla tuottoprosenteilla sen on pakko olla sijoittamista.
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiinnolla kuulen, mikä on fundamentaali erottava tekijä säästämisessä ja sijoittamisessa.
Ilmoita asiaton viesti
Jospa ”säästämiskohteiksi” lasketaan vain kaikki ne kohteet, joiden tuotto on huonompi kuin ”inflaatio” – mutta ei sitten enää, jos inflaatio painuu negatiiviseksi?
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on tietty vain omaa pohdintaani, mutta sanoisin, että fundamentaali ero on se, että säästämisessä ei ainakaan aktiivisesti haeta tuottoa. Säästämisessä tavoite on mielestäni se, että säästetty pääoma (tai sen ostovoima) säilyy. Ideaalitilanteessa voisin siis esimerkiksi säästää 120 000 euron rivitalokaksiota varten, laittamalla joka kuukausi 500 euroa patjan alle, ja 20 vuoden kuluttua saisin sillä kaksioni. Jos taas haluaisin rivitalokämppäni lisäksi pihalle vähän käytetyn S-sarjan Mersun, joutuisin laittamaan 500 euroani esimerkiksi sellaiseen sijoitusrahastoon, joka lupaa noin 5% vuosittaisen tuoton. Tämä olisi sijoittamista, joka mahdollistaisi molempien haaveiden toteuttamisen, mutta se sisältäisi samalla pienen riskin siitä, että kumpikaan ei toteudu.
Ilmoita asiaton viesti
Patjan alle rahan laittaminen on sijoituspäätös, samoin kuin nollakorkoiselle pankkitilille tallettaminen. Niissäkin on riskinsä. Patja voi palaa onnettomuudessa, europäättäjät voivat konfiskoida tilisi saldon – tai sitten Draghi pistää painokoneet punaiselle, jolloin käteisen (tai pankkitilin sisältö) katoaa nopeasti olemattomiin.
Pointti on kuitenkin se, että ”patjakin on sijoittamista”. Samoin on sen kaksion ostaminen, mersulla tai ilman.
Ilmoita asiaton viesti
Tuollainen määritelmä on mielestäni ongelmallinen: keskeinen ero sijoittamisen ja säästämisen välillä on sinulle riski/tuotto-akseli. Jos hakee tuottoa, mikä yleensä tarkoittaa myös riskin kasvattamista, on siis sijoittaja. Pääomaturvan hakeminen on siis säästämistä.
Patjaan ”säästettäessä” tehdään ratkaisu, että patjan palamisen tai varkauden riskiä pidetään pienempänä kuin esimerkiksi talletuspankin maksukyvyttömyyttä tai verottajan mielivaltaa.
Tuossa tehdään myös ratkaisu, että tuotto, joka olisi saatavissa markkinoilta jätetään ottamatta ja altistutaan rahanarvon muutoksille. Mielestäni sekin on voimakkaan spekulatiivinen ratkaisu: kahden prosentin vuotuinen inflaatio syö patjarahan ostovoimasta 33 prosenttia kahdessakymmenessä vuodessa.
Siinä tapahtuu myös toinen mielenkiintoinen kannanotto: mikäli asuntojen hinta nousee 20 vuoden aikana ennen inflaatiota kuusi prosenttia vuosittain, kämpän hinta on tuplaantunut, jolloin alkuperäinen säästösuunnitelma vesittyy monellakin tapaa.
Varsinainen pointtini on, että ei ole olemassa ”riskitöntä”. Kun haetaan ”riskitöntä” ratkaisua, toimija yksinkertaisesti vaihtaa riskityypin johonkin toiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Juhani Huopainen: – ”Jos hakee tuottoa, mikä yleensä tarkoittaa myös riskin kasvattamista, on siis sijoittaja. Pääomaturvan hakeminen on siis säästämistä.”
Mikä ongelma tässä määrittelyssä on?
– ”Tuossa tehdään myös ratkaisu, että tuotto, joka olisi saatavissa markkinoilta jätetään ottamatta”
Juuri näin, ja samalla jäävät myös markkinoiden riskit ottamatta. Markkinoiden riskit + markkinoiden tuotto = sijoittamista, ei markkinariskia + ei markkinoiden tuottoa = säästämistä. Minusta tuo kuulostaa ihan järkevältä terminologialta.
– ”ja altistutaan rahanarvon muutoksille.”
Juuri siitähän tässä alun perin oli puhe. Sanoin, että minusta olisi kiva nähdä tilanne, missä ei altistuttaisi rahan arvon muutoksille, tai että se muutos olisi peräti säästäjän kannalta positiivinen.
– ”Mielestäni sekin on voimakkaan spekulatiivinen ratkaisu: kahden prosentin vuotuinen inflaatio syö patjarahan ostovoimasta 33 prosenttia kahdessakymmenessä vuodessa.”
Juuri tuosta syystä en pidä inflaatiosta.
– ”mikäli asuntojen hinta nousee 20 vuoden aikana ennen inflaatiota kuusi prosenttia vuosittain, kämpän hinta on tuplaantunut, jolloin alkuperäinen säästösuunnitelma vesittyy monellakin tapaa.”
Niin vesittyykin, mutta minun mielestäni rahapolitiikan pitäisi olla sellaista, että se ei vesittyisi. Oleellista on huomata, että tuo säästösuunnitelman vesittyminen on nimenomaan tietoisesti harjoitetun rahapolitiikan tulos. Rahaa lasketaan liikkeelle koko ajan lisää ja lisää, jolloin sen markkina-arvo (ostovoima) pikkuhiljaa laskee. Minun mielestäni 20 vuoden riskittömien (lue: ainoana riskinä varkaus tai tulipalo) pitkäjänteisten säästösuunnitelmien vesittäminen ei ole järkevää rahapolitiikkaa.
– ”Varsinainen pointtini on, että ei ole olemassa ”riskitöntä”. Kun haetaan ”riskitöntä” ratkaisua, toimija yksinkertaisesti vaihtaa riskityypin johonkin toiseen.”
Kävisikö termeiksi tuossa ylempänä käyttämäni jaottelu ”riskit” ja ”markkinariskit”? Tai ehkä tässä tapauksessa tarkemmin ”markkinariskit” ja ”muut riskit”. Markkinariskeillä tarkoitan siis sitä, että säästöt tietoisesti ja tarkoituksella laitetaan osakkeisiin, yrityslainoihin, raaka-ainesertifikaatteihin tms. sijoitusinstrumentteihin, joiden on tarkoitus tuottaa, mutta jonka arvo voi myös alentua ilman, että tapahtuu mitään laittomuuksia tai onnettomuuksia. Muilla riskeillä viittaan sitten siihen, että rahakätkönä toimiva patja palaa, pankin tallelokeron sisältö ryöstetään, kultaa syövät avaruusolennot laskeutuvat takapihalle ja löytävät sinne kätketyn kultarahakirstun, tai jotain muuta vastaavaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ok, tämä ”markkinariskin” välttäminen on mielestäni hyvä lähtökohta erottamaan säästäminen muusta sijoittamisesta. Tuossa törmäämme kuitenkin muutamaan ongelmaan:
1) Rahan arvo vaihtelee väkisinkin, koska se arvo määräytyy ostovoiman kautta. En haluaisi lähteä libertaari vs. monetaristi-kinaan tässä yhteydessä, mutta tämä pitää paikkansa vaikkapa kultakolikoiden tai bitcoin-tyyppisen fiksatun rahamäärän osalta. On myös erittäin mahdotonta välttää rahan johdannaisten käyttöönottoa kummassakaan näistä kahdesta järjestelmässä: jonkinlaiset maksusitoumukset ym. kiertävät satavarmasti lisänä markkinoilla.
2) Rahalla on monta roolia, joista arvonsäilyminen on vain yksi – muita ovat mm. hintojen vertailumittari (tämä maksaa x euroa, tuo y euroa) ja vaihdannan väline. Painottamalla liikaa arvonsäilymistä hintojen vertailu yli ajan vaikeutuu (nykyisin inflaatio on n. 2% vuodessa. Mikäli rahan arvo säilyisi ”vakaana”, inflaatioprosentti vaihtelisi huomattavasi).
Ilmoita asiaton viesti
Juhani Huopainen: – ”Mikäli rahan arvo säilyisi ”vakaana”, inflaatioprosentti vaihtelisi huomattavasi”
Nyt en ymmärrä. Jos rahan arvo säilyy vakaana, niin inflaatioprosenttihan säilyy myös vakaana eli nollassa.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitin, että sekä ”kultakytkös”- että bitcoin-tyyppisessä kuviossa rahan arvo vaihtelee väkisinkin, kun reaalimaailmassa tapahtuu muutoksia.
Ilmoita asiaton viesti
Aiotko pitkäänkin jatkaa veitsen kääntämistä haavassa…? 😉
Tuo pitää kertoa Jutalle: ”Me netottiin tällä!” – Mutta älä kerro, millä.
Ilmoita asiaton viesti
Jutan alaiset (verovirkailijat) tietävät kyllä. Sitä en tiedä, saavatko he kertoa kuinka tarkkaan Jutallekin kohteet.
Ilmoita asiaton viesti
Uutiskuvassa pohditaan Kreikan ilmoittamaa talousarvioesitystä?
Ilmoita asiaton viesti
….ja meillä kaikilla oli niin muukaavaa–
Ilmoita asiaton viesti
Ilmeisesti pahasti persahtanut Council of Foreign Relations huomautti, että Kreikan primääritaseen kääntyminen positiiviseksi tekee Kreikan defaultin todennäköisemmäksi. http://blogs.cfr.org/geographics/2013/12/04/greeks…. Kimmo Sainion mielestä uskovaisia? http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/141809-…
Ilmoita asiaton viesti
Aika monessa tekstissä vihjaistaan ”kiristyskortin” käytöstä.
Ilmoita asiaton viesti
Silkkaa taulukko kikkailua sanoo FAZ Sakulasta.
http://www.defencenet.gr/defence/item/faz-%CE%BA%C…
Ilmoita asiaton viesti
Liittämäsi linkin kirjoituksesta google käännös, sillä kreikkaahan en osaa. Kysymyksessä on siis luovan kirjanpidon tulosten esittelyä mitä ilmeisimmin myös troikalle. Hiphurraa vanhat käytännöt palaavat? 😉
”Ylijäämä osoittaa Kreikan julkista taloutta riita maanantaina saksalaisen sanomalehden Frankfurter Allgemeine Zeitung, ja puhuu ”kirjanpito temppuja” ja ”luovaa kirjanpitoa.”
”Julkisen talouden ylijäämä on seurausta kirjanpito temppuja. Niinpä esimerkiksi, se sisältää useita miljardeja velkaa yleisölle toimittajia. Samaan aikaan rakenteellisia uudistuksia ei toteuteta.
Velkojat tietävät tämän, mutta sietää sitä, koska he näkevät vaalit on kaikin keinoin kirjattu menestystä Kreikassa. Mutta ilman uuden leikkauksen kriisi ei lopu ”, FAZ, kommentissaan otsikolla” Keskeytetty ”.
”Luovan kirjanpidon” on otsikko artikkelin taz merkitä talousarvion hyväksymistä: ”Kreikka on muuttamassa taktiikkaa, mutta tavoite pysyy samana. Hän haluaa välttää uusia vaatimuksia säästötoimenpiteitä. Ainoa asia, joka muuttuu on argumentti.
Kreikkalaiset eivät enää näy uhreina epäonnistunut politiikan tiukan, mutta mallina. Tässä mielessä: Joka ylpeilee tasapainoisen budjetin ei tarvitse tehdä uudistuksia.
Ylijäämän siis muunnetaan ase. Ainakin teoriassa Kreikka voisi mennä jäädyttää takaisinmaksu vanhojen velkojen. Raivoa Euroopassa seisoo, koska se ei enää riipu määrärahoista toimia valtion. ”
Ilmoita asiaton viesti
Lisäystä edelliseen kommenttiini taz.de kirjoituksesta ”Ainoa haittapuoli: Kuten niin monissa Kreikan tilastoissa olisi määrättävä myös perusylijäämää. Koska Kreikan hallitus jatkaa luototusta – tällä kertaa omaa kansaansa. Olipa sitten kyseessä virkamiehet, lääkärit, eläkeläiset ja toimittajat: He näkevät rahansa vasta kuukausia myöhemmin, jos ollenkaan.”
(oma vapaa käännös saksan kielestä)
Ilmoita asiaton viesti
”Onneksi Suomikaan ei ole ottanut Kreikan velkoja merkittävästi kontolleen.”
Laittamattomasti!
Ilmoita asiaton viesti
Antonis Samaras on uusliberaali järkimies, joka luotsaa Kreikan valtiolaivan pois kiviltä. Muu on ihan oikeasti pölhöpopulismia.
Ilmoita asiaton viesti
Henri ja Juhani!
Ajatellaan, että kummallekin annettaisiin X miljardia höpö-€uroja, eli kuvitteellisia €uroja, joita sitten sijottaisitte parhaan kykynne mukaan.
Nämä olisi kuvitteellinen ”Hottis-kassa” ja saatte itse valita suurehkon (samansuuruisen) summan rahaa.
Julkaisisitte sitten joka kuukauden ekana päivänä paljonko Hottis-kassassa on voittoja tai tappioita. (Mitään seurantaa ei olisi eli ei teidän tarvitsisi kertoa mihin sijoititte – jos ette halua.)
Voittaja valittaisiin sitten valtionvaraministeriksi.
Aika vaikka ½ vuotta?
Tämän leikkisän (mutta reaalistisen) pelin nimi olisi Hei, me voitetaan tällä!
_____________________________
Säännöt vaatisivat ehkä rukkausta jonkun suhteen? Sopikaa keskenänne, jos siltä tuntuu.
:>)
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Onnenkantamoiset ovat aina niin suuressa osassa (sekä hyvässä, että pahassa), etten näe tällaiselle kilpailulle sinällään muuta pointtia kuin leikkimielinen vääntö. Toiseksi, aikaraja tietää sitä, että jossain kohtaa on ”pakko ruveta veivaamaan” aivan uskomattomiakin juttuja huomatessaan, että on pikkaisen toista osapuolta (tai useampia) jäljessä. =)
Kolmanneksi, Juhani tietää nuo monet instrumentit ja niiden logiikan monin verroin paremmin, joten tässä pistetään rampa (minä) ja U. Bolt (Juhani) juoksemaan satasta kilpaa. 😀
Ilmoita asiaton viesti
Markkinat ovat erittäin tehokkaat. Kuka tahansa voi avata kaupankäyntitilin nettivälittäjällä ja räiskiä panoksia, mutta käytännössä sattuma sanelee onnistumiset. On havaittavissa, että pieni porukka onnistuu tekemään omalla kapealla osaamisalueellaan ylituottoa yli sattuman ja markkinan keskimääräuisen tuoton, mutta ongelma on, että se osaamisalue tuppaa olemaan kapea.
Olen usein sanonut, että jos joku pystyy tekemään tasaista 20 prosentin vuosituottoa kymmenen vuotta, hänestä kirjoitetaan kirja.
Ajatusleikkinä: jos joku onnistuu sijoittamalla kasvattamaan kassaansa vaikka 50 prosentilla joka vuosi, semmoisella vaatimattomalla sadantonnin alkupääomalla olisi kahdenkymmenen vuoden aikana kertynyt sijoitusvarallisuutta 332 miljoonaa euroa.
Se, että joukossamme ei ole enempää miljardiluokan sijoittajia, kertoo osuvasti, että se ei ole mahdollista.
Ilmoita asiaton viesti