Pankkiunionista on tulossa halvaantunut
Otsikoissa Euroopan
pankkiunioni näyttää toimivan. On yhteinen valvonta, jonkinlainen
ratkaisuelin, yhteinen kriisirahasto ja yhteinen talletussuojakin
pitäisi saada sovituksi. Pankkiunionin pintaa ei kestä kuitenkaan
raaputtaa. Alta löytyy hyvin hutera – ja siksi myös erittäin
riskipitoinen – järjestelmä.
EKP:n pääjohtajan
Mario Draghin puheessa
Euroopan parlamentin talouskomitealle hän kertoo selkeästi, että
yhdestä ja yhteisestä ratkaisuelimestä tulisi päättää mitä
pikimmin. Hänen mielestään huono pankki pitäisi saada ajettua
Euroopassa alas yhden viikonlopun aikana. Siihen ei pystytä, mikäli
asiasta äänestetään eri toimijoiden kesken.
Pankkiunionin
yksityiskohtia on viilattu pitkään, ja sen eri osasista on
neuvoteltu suurtenkin erimielisyyksien keskellä. Esimerkiksi Suomen,
Saksan ja Hollannin valtiovarainministerit pitivät omin päin
kokouksen Helsingissä, jossa todettiin, ettei EVM:n varoja voida
käyttää pankkien vanhojen luottotappioiden korvaamiseen.
Pankkiunionille tuli outo kirittäjä
Vauhtia tuli kuitenkin
lisää, sillä europäättäjät havahtuivat todellisuuteen: jos
pankkiunionista ei päätetä nyt, niin europarlamenttivaalien
jälkeen kriittiset voimat kasvavat niin paljon, ettei pankkiunionia
saada ujutettua lävitse ”tutkan alta”. Mutkia vedettiin
suoriksi, ja tulokseen ainakin europäättäjät tuntuvat olevan
tyytyväisiä.
Finanssialan
Keskusliittokin viestii,
että ratkaisu on ollut hyvä, vaikka se sisältääkin muutamia
suuria kysymyksiä. FK:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi
kertoo tiedotteessaan, että pankkien nykykunto voi aiheuttaa harmia.
Kauppi kertoo myös, että sijoittavastuun onnistumisen vuoksi
ratkaisuelimen tulee voida toimia nopeasti, mutta yhteisen rahan
ollessa pelipöydällä on hyvä, ettei toimia voi suorittaa liian
yksipuolisesti.
Draghin ja Kaupin
toivomat nopeat ratkaisumenetelmät estäisivät sijoittajia
nostamasta varojaan pois ongelmapankeista. Jos rahan imeminen pois
kriisipankista mahdollistuisi, kasvaisi veronmaksajien taakka
vastaavasti suuremmaksi.
Pankkiunionista sovitut
elementit lähtevät seuraavaksi europarlamentin käsiteltäväksi.
Päättäjien mielestä tämä pitäisi saada esiteltäväksi
nykyiselle parlamentille, ei todennäköisesti tulevalle
eurokriittisemmälle parlamentille.
Valtioille EVM-välikäden rooli
Sopimuksessa kuulutetaan
kirkkain sanoin, että veronmaksajien rahoja tulee käyttää vain
viimeisenä oljenkortena. Sijoittajavastuun sisältäminen on
kiistatta hyvä yhteinen tavoite, mutta tämä on todettu jo
riittämättömäksi, ja yhteistä rahaa on tarvittu
sijoittajavastuunkin jälkeen. Sekä Espanjan, että Kyproksen
pankkikriisit tulivat niin kalliiksi, ettei kansallinen tukioperaatio
ollut mahdollista.
Eritoten kriisimaat ovat
yrittäneet ujuttaa EVM:n rahoituskapasiteettia ongelmapankkien
pääomitukseen. Tässä ideassa EVM voisi lainata rahaa pankkien
kotimaille, jotka sitten käyttäisivät näitä varoja pankkien
pääomitukseen. Näin valtio vain kierrättäisi EVM:n rahoja
rahaston sääntöjä kiertääkseen.
Ensisijainen
ulkopuolinen pääomitus tulisi kuitenkin pankkien keräämältä
yhteiseltä kriisirahastolta, jonka kooksi on kaavailtu 55 miljardia
euroa. Ongelma on, että tuo määrä olisi kasassa vasta vuonna 2026
sillä oletuksella, ettei siitä tarvitse käyttää varoja euron
hyrrää tulevina vuosina.
Olisiko kriisikassa
riittävä? Tähän on mahdotonta antaa aukotonta vastausta. Suuntaa
kuitenkin antaa esimerkiksi Slovenian päätös pääomittaa itse
kolme suurta pankkiaan kolmella miljardilla eurolla. Slovenian
pääoma-avaimen osuus
EKP:ssa on 0,327 prosenttia. Slovenia pystyi tekemään päätöksensä
valtion vähäisen velan vuoksi. Vastaava operaatio olisi ollut
suuremmissa veloissa räpiköivissä euromaissa mahdotonta. Jos
kolmasosaprosentin osuudella tarvitaan 3 miljardin euron pankkituet
niin tasaisen laskentakaavan mukaan pankkikriisirahastoksi riittäisi
900 miljardia euroa.
Luku ei tietenkään ole
eksakti. Voi olla, ettei tukirahoja tarvittaisi enää senttiäkään;
mutta voi myös käydä niin, ettei tuo liki biljoonan euron kasakaan
riittäisi. 900 miljardin euron potti toimii vain suuntaa antavasti.
Pankkien
liiketoimintasalaisuuksien vuoksi tarvittavia pääomitusmääriä on
mahdotonta ennakoida, mutta yksi ohjesääntö on käynyt selväksi:
kriisikassan tulee olla uskottavan kokoinen. 55 miljardia sitä ei
tule olemaan. EVM:n kapasiteetti on suuruusluokaltaan suurin piirtein
oikean suuntainen, mutta se sisältää myös suuren riskin. EVM
voidaan joutua käyttämään viimeistä lanttia myöden, eikä
silläkään voida taata pankkijärjestelmän pysyvän pystyssä.
Entä se yhteinen talletussuoja?
Euroalueen yhteinen
talletussuoja on ollut europäättäjille se kaikista hankalin
tekijä. Euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Djisselbloem kertoo
Bloombergin
uutisessa, että pankkiunioni olisi valmis.
— Tämä on koko
pankkiunionin viimeinen rakennuspalikka, hän sanoo päättäjien
päästyä sopuun ratkaisuelimestä.
Mihin se yhteinen
talletussuoja jäi? Nimittäin talletussuojan logiikka pelaa aivan
samalla tavalla kuin yhteisen kriisirahastonkin suhteen. Jos
kriisikassaa ei ole, tai se on riittämätön niin seuraavalla
askeleella aiemmat pääomitustarpeet tulevat vastaan. Jos
talletussuojaa ei ole niin lasku siirtyy tallettajille. Mutta jos
tallettajat aavistavat vaaran niin he nostavat tilinsä tyhjiksi tai
siirtävät varansa turvallisemmaksi katsomaansa pankkiin.
Tallettajakaan eivät
halua hävitä rahaa, kuten eivät muutkaan sijoittajat halua.
Kansalliset talletussuojat eivät ole nekään riittäviä. Tämä
nähtiin Kyproksen kriisin yhteydessä, jossa ensimmäistä kertaa
ratkaisuvaiheessa pyrittiin sijoittajavastuuseen.
Kreikan kohdalla
sijoittajavastuu tehtiin velkasaneerauksessa. Sijoittajavastuuta
vesitettiin kuitenkin 30 miljardin euron hyvitysrahalla, jonka
euromaat maksoivat. Sijoittajavastuu vesittyi Kyproksella, koska
päätöstä vatvottiin iät ja ajat, ja sillä aikaa kriisipankkien
Lontoon konttorista sai vedettyä rahat turvaan.
Olen kuitenkin toiveikas
sijoittajavastuun suhteen. Mutta jos tässä sijoittajavastuussa
onnistutaan niin pientenkin ongelmien edessä ilman yhteistä
talletussuojaa on vaarana kiihdyttää talletuspakoa. Ja talletuspako
vain kasvattaa lopullisen laskun suuruutta. Yhteinen talletussuoja
taas turvaisi niiden maiden kansalaisten talletukset, jotka ajautuvat
ensimmäisten joukossa kriisiin. Kipot, kepot ja purnukat on putsattu
pohjia myöden peränpitäjien joutuessa avun tarpeeseen.
Suo siellä, vetelä
täällä.
Ruotsiko taas viisaasti jää pankkiunionin ulkopuolelle?
Ilmoita asiaton viesti
”Mihin se yhteinen talletussuoja jäi?”
Taitaa olla nyt Katainen siloittelemassa lopullista polkua sileämmäksi. Noin olin lukevinani jostain. En tietenkään muista mistä. Eiköhän Katainen kerro että Suomessa on jo talletussuojarahasto. Laittakaahan muut maat sellainen ’saturaisen tuhannen’, sellainen millä Kyproksen pankkien tallettajien tilejä kerrottiin jätetyn rauhaan ilman leikkausta. Silloinhan määrä vastaa Suomen käytäntöä.
Hulluinta mistä lienee siis sovittu on se että EVM:ää voi käyttää ei-euromaatkin. Toisin sanoen euromaiden kansalaiset joutuvat hyvässä lykyssä pääomittamaan lisää EVM:ää jotta sieltä riittää kriisipankkimaita tai pankkeja rahoittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Hulluinta tässä on se, että kun kriisiin on käytetty vain n. 500 miljardia euroa (riippuu tietty laskentatavasta: jos kaikki EKP:n vempautukset otetaan lukuun, niin määrä on huomattavasti suurempi), eli aivan liian vähän, jotta kriisi olisi voitettu.
Nyt kuvitellaan, että nollan euron lähtökassalla, josta tulee sitten ehkä joskus vuonna papu ja palsternakka isompi – ja silti riittämätön kassa…
Tämä se hulluinta on. Ihan tuollainen keskivertoa tukevamman pankin taseet ovat helposti koko 50-55 miljardin euron kokoisia, joten siinähän sitten punnerrellaan taskurahoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä, taskurahaa on tuo 55 mrd euron kriisirahaston määrä. Senpä vuoksi onkin otettu mukaan EVM, jota tullaan myös kasvattamaan. Saat nähdä kun ensimmäinen suurpankki on kaatumassa ja tarvitsee rahaa selviytymistaistelussa.
Veikkaan tehdyn ihan tarkoituksella moniportainen kuvio pankkien rahoittamiseksi, tarkoituksena kansalaisten hämääminen. On hyvä hajottaa silloin useaan eri ”lompakkoon”.
Ilmoita asiaton viesti
Pari asiaa.
Ensinnäkään en oikein allekirjoita tuota ”tarkoituksellista hämäämistä”. Backstop pitää olla – jos sitä ei ole niin inferno pääsee irti. Osoite on toki omituinen, koska ainoastaan EKP:lla on loppumattomat ”voimavarat”. Kaikki euromaat seilaavat maksukyvyttömyysuhan alaisina (uhka on aina olemassa, mutta kaikilla se ei tietenkään ole kovin suuri ja akuutti ongelma), joten niiden varaan tällaista ei voida laskea.
Toiseksi, uskon kyllä europäättäjien olevan melko vilpittömiä kertoessaan, ettei yhteistä rahaa käytetä ihan noin vain. Se voi sitten toki olla, että kun ”tilanne on päällä” mielikin muuttuu.
Ilmoita asiaton viesti
Mieli muuttu varmasti kun ’tilanne on päällä’. Onhan se muuttunut jo muutaman kerran.
Voisiko EKP lisätä pääomaa EVM:ään?
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni näin voisi toimia, mutta samalla se on vain kiertoreitti. EKP voisi hoitaa pankkien pääomitukset ihan itsekin. On siinäkin yhteisvastuun leima, mutta tällä haavaa kaikki viittaisivat sen mielekkyyteen. Deflaatiouhat, ylikorkea euron kurssi jne.
Ilmoita asiaton viesti
EVM!. Miten se olikaan?. Ehdoitta ja peruuttamattomasti. Seitsemän(7) päivän kuluessa. Jne. Jne.
Uskomatonta, että kukaan laittaa sellaiseen sopimukseen nimensä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei hätää. Muistaakseni maksuaikaa on peräti 2 vkoa! 😀
Ilmoita asiaton viesti
Eip, Seitsemän päivää. Peruuttamattomasti ja ehdoitta.
”ESM Members hereby irrevocably and unconditionally undertake to pay on demand any capital call made on them by the Managing Director pursuant to this paragraph, such demand to be paid within SEVEN DAYS of receipt.”
Ilmoita asiaton viesti
Janne, ei ole ongelmana Jyrkille eikä Jutalle, sillä hallitushan on tehnyt jo päätöksen lisäpääomasta EVM:lle noin 11 mrd eurosta. Joten hyvin riittää vaikka kolmisen päivää eli se aika kun saadaan nostettua valtiolle uutta velkaa tuo määrä välitettäväksi EVM:lle.
Kysyt kuka on nimensä sopimukseen nimensä laittanut. Sopimuksessa taitaa olla Urpilaisen nimi. Onhan hän myös EVM hallituksessa Suomen edustajana päättämässä lainoituksista jollei suuret maat päätä käyttää sananvaltaansa kriisirahaston kautta, silloin ei Jutalla liene sananvaltaa.
Ilmoita asiaton viesti
Henri, osaatko kertoa jäikö Ruotsin ohella myös UK pois Pankkiunionista ainakin tässä vaiheessa?
Ilmoita asiaton viesti
Kaikkien olisi syytä jäädä tästä pois. 😀 En usko, että tämä niin paljoa brittejä miellyttää. Asia pysynee esillä.
Pankkiunioni on jo kirvoittanut muiltakin kielen kantoja auki. 😀
Naurattaa.
Ilmoita asiaton viesti
Just joo, onkin ulkopuolisten silmin katsottuna pelkästään häiriötekijä koko kehitelmä. Saksa pelannee omaa peliään, aivan kuten aiemmissakin kriiseissä. Tämä koko Pankkiunionihan olikin viritelmä markkinoiden rauhoittamiseksi, taitaakin käydä päinvastoin.
Todellakin naurattaa.
Ilmoita asiaton viesti
Henri Myllyniemi. Tuliko sekavasta pankkiunionista riskeissä kiertotie veronmaksajan kukkarolle? Ketä se suosii eniten, ketä ei?
Ilmoita asiaton viesti
Tätä on vielä mahdotonta sanoa yksikäsitteisesti. Periaate tuntuisi olevan, että yhteisen rahan käyttäminen jäisi pois, mutta sitä ei voida tehdä.
Ihmettelen eniten sitä, miksei EKP:sta tehty pahan tilanteen iskiessä tätä pääomittajaa.
Nyt ideoidulla kuviolla pahimman sattuessa euroverovelvolliset ovat tikun nokassa, mutta sekään ei välttämättä riitä ratkomaan ongelmia. Toisin sanoen, lasku voi tulla – suurikin – mutta ongelmat säilyisivät.
Ilmoita asiaton viesti
Antaa kuvan ikään kuin EU laittaisi aina uuden ämpärin kun katto alkaa vuotaa uudesta paikasta. Yhteishalua ja varaa koko katon korjaamiseen ei taloyhtiöllä näytä olevan.
A propos. Yhtäkkiä puhe Kreikan lainojen ”leikkaamisista” on vaiennut. Ehkä syy on sama: voisi ennen EU-vaaleja antaa valtteja ns. kriittisten käsiin. Siispä viivytetään…
Ilmoita asiaton viesti
Pääministeri Kataista haastateltiin aiheesta radiossa. Hän sanoi pankkiratkaisun olevan hyvä, ja Suomen tavoitteet täyttyivät.
Hän mainitsi, että pankin joutuessa ongelmiin, pääasiassa sijoittajat vastaavat tappiosta, tai vaihtoehtoisesti pankkien yhteiset vararahastot.
Hän lopetti lausuntonsa sanoihin: On muitakin instrumentteja.
Mitähän nuo muut instrumentit olisivat, joita pääministeri ei tuonut esille?
Ilmoita asiaton viesti
Meidän eurokansalaisten yhteiset rahat. Sinunkin veroeurosi.
Ilmoita asiaton viesti
Markku, Henri varmasti vastaa sinun kysymykseesi, mutta näin omana käsityksenä Kataisen muut instrumentit ovat veronmaksajien lompakot. Laitahan tikasti lompakon nyörit kiinni, jottei Jykä ja Jutta pääse sinne tonkimaan. 😉
Leikki leikkinä, taitaa tarkoittaa ainakin EVM:än kautta annettavaa lainaa suoraan kriisipankkien pääomittamiseen tai alasajoon tarvittavaa rahamäärää. Jos tuokaan rahasto ei riitä, joka mahdollista, niin sitten veronmaksajien piikkiin valtioille lisää lainaa. Kyllä se Markku siitä. Tämä hallitus pelaa rikasta ja upporikasta.
Ilmoita asiaton viesti
No voi herran susijumala, sisältyykö kapitalistiseen järjestelmään todella joitakin riskejä? Nytpä rupesi pelottamaan.
Realistisesti kai pitäisi ruveta pohtimaan sitä, onko tämä pankkiunionisuunnitelma todellakin huonompi kuin ei mitään. Ehkä niille stefantörnqvisteille, joiden elinkeino on vedonlyönti euroa vastaan. Tuskin meille muille.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt et ilmeisesti ihan ymmärtänyt: riskit ovat totta kai olemassa, mutta niitä kantamaan valikoidaan melko lailla syyttömät.
Jos se on mielestäsi hyvä asia niin me olemme eri mieltä. Nimittäin se ”ei mitään” tarkoittaisi täydellistä sijoittavastuuta – jos eurobolshevikit vain malttaisivat olla lykkäämättä meidän yhteisiä rahoja sijoittajien taskuihin – kuten tähän asti on suurimmaksi osaksi toimittu.
Ilmoita asiaton viesti
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/…
Ilmoita asiaton viesti
Koskee suoraan 260 suurinta pankkia. Saksalta onnistunutta talousosaamista.
http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2013/12/19/pa…
Ilmoita asiaton viesti
Saksa sai piilotettua pankkiunionin valvovan (?) silmän alta omat landesbankkinsa, joissa on poliittinen miehitys vahvan oloinen. Niissä on toistaiseksi tulleet Saksan suurimmat pankkilaskut.
Ilmoita asiaton viesti
EU:n luottoluokitus putosi AAA:sta AA+:n. Hyvin menee mutta menköön.
Ilmoita asiaton viesti