Mikä kokeilluista keinoista on toiminut?
Tämäkin vuosi päättyy Suomen taloustilanteen saralla varsin murheellisesti. Yleinen tietoisuus ongelmien alkuperästä on kuitenkin lisääntynyt ja parantunut. Tämä on oma havaintoni. Olisi ehkä hyvä hetki summata lävitse Suomessa tehdyt talouspoliittiset ratkaisut. Katsotaan niistä, mihin ne ovat johtaneet. Tällöin voimme päätellä ovatko nämä ratkaisut olleet ”toimivia”, eli olleet ”hyviä” ratkaisuja.
Ensimmäiseksi pitäisi selvittää mikä on rahapolitiikan ja talouspolitiikan erot. Se nimittäin saattaa kuullostaa hiusten halkomiselta: molemmathan varmastikin liittyvät jollain lailla rahaan ja jollain lailla talouteen.
Rahapolitiikka kaiken takana
Rahapolitiikka on keskuspankin ohjailemaa talouspolitiikkaa. Toisin sanoen, se on hierarkiaportaikolla siellä aivan ylhäällä. Tiedämme sanonnan, että tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Vastaavasti voidaan ajatella, että huonolla rahapolitiikalla saadaan takuuvarmasti tuloksena epäonnistunutta talouspolitiikkaa, jota euroalueella hoidetaan kansallisella tasolla – ainakin siihen asti, kunnes Euroopan komissio hermostuu epätoivoiseen räpiköintiin.
Euroopan keskuspankin asettamia rahapoliittisia tavoitteita on inflaation pitäminen hieman alle kahdessa prosentissa (ei ole toteutunut), sekä ”lavean rahan” eli M3:n kasvuvauhti noin viidessä prosentissa (ei ole toteutunut).
EKP on siis epäonnistunut rahapoliittisissa tavoitteissaan. Ja tämä on nyt nähtävillä pitkin euromaita. Siksi me olemme kriisissä, kutsumme sitä sitten velka-, euro-, vaihtotase- tai talouskriisiksi.
Eräs puolueen puheenjohtaja on maininnut, ettei sama lippalakki sovi omenalle ja melonille. Sanonta varmasti ärsyttää joitakuita ja huvittaa toisia. Mutta se ärsyttävyys johtuu yksinomaan siitä, että se on osuva.
Jotta omenat ja melonit ymmärtäisi oikeassa kontekstissaan, olisi syytä käydä lävitse se polku, mitä on kuljettu, ja mihin tilaan sen vuoksi on päädytty.
Kuljettu polku
Kymmenisen vuotta sitten Saksan talous oli huojuva. Saksojen yhdistyminen aiheutti valtaisan julkistaloudellisen laskun Saksalle, ja tätä laskua maksetaan yhä edelleen. Samalla vuosituhannen vaihteessa puhjennut teknologiakupla oli romuttanut Saksan talouden peruspilarit. Saksa tarvitsi löysää rahapolitiikkaa, ja se sai sen EKP:lta alhaisilla koroilla. Entinen omena kasvoi nykyiseksi meloniksi.
Mutta samalla kun EKP ”paapoi” Saksan taloustilannetta niin sama lippalakki sijoitettiin sitten mm. Välimeren maiden päihin. Siellä ei ollut vastaavanlaisia ongelmia. Pikemminkin päinvastoin. Heille luonnottoman matalat korot ohjasivat talouksien ylikuumenemiseen ja mikä pahinta: velkarahalla.
Totta on se, että siellä tehtiin huonoa kansallisen tason talouspolitiikkaa. Se vain on niin valitettavaa, että sellaiset politiikot, jotka lupaavat taivaalta satavan mannaa, tulevat valituiksi. Ja näinhän toki kävikin. Eivät kansalaiset niinkään pohtineet sitä, miksi se manna satoi. Pääasia, että satoi. Muutama vuosi sitten kuulin portugalilaisten ihmetelleen, että miksi EU on nyt niin hirmuna, rahahan tuli EU:n runsaudensarvesta – näin heille oltiin kerrottu. Ei heille kerrottu, että tämä kaikki rahoitetaan velaksi.
Mitä on tehty – ja mitä se on auttanut?
Lienee hyvä katsoa, mitä euroalueella on nyt tehty kriisin taltuttamiseksi. Vertailun vuoksi rapakon takana on Yhdysvallat, jossa heidän oma asuntokuplansa jäljiltä talous on nyt n. 4 prosentin vuotuisessa kasvuvauhdissa. Kriisit ovat sattuneet melkein yhtä aikaa, joten näiden kahden keskuspankkialueen tuloksia voi vertailla suuntaa antavasti.
Euroalue on vain niukasti plussalla, ja sekin on pääosin Saksan aiheuttamaa. Muualla euroalueella mennään edelleen varsin synkissä merkeissä. Tällainen kasvuero Yhdysvaltoihin ei niinkään johdu hyvästä talouspolitiikasta, vaan väitän sen johtuvan erilaisesta rahapolitiikasta.
Kriisiä on koitettu taltuttaa talouspoliittisin toimenpitein. Kreikassa ja Espanjassa on työttömyys räjähtänyt käsiin, joskin juuri näissä kahdessa maassa kilpailukyky on kohentunut. Se kohenee siten, että kaikista vähiten tuottavimmat ihmiset irtisanotaan. Jos kilpailukykyyn laskettaisiin mukaan myös työllisyyshyöty niin tulos on vallan karmivan huono.
Irlantia on pidetty kuitenkin vyönkiristelyn mallimaana. Varmastikin. Irlanti on esimerkki siitä, että vyönkiristely toimii – kunhan sitä ei tehdä. Irlannin hyveisiin kuuluu myös nuorten maastamuutto, josta toinenkin ”sisäisen devalvaation mallimaa”, Latvia, on kunnostautunut.
Toteutettu talouspolitiikka on siis kurjistanut oloja. Toisaalta vaihtoehtoja ei oikein ole. Reippaasti elvyttävään talouspolitiikkaan ei ole mahdollisuuksia, sillä se tietäisi julkistalouden rajua velkaantumista. Siihen ei ole nykyisillä velkalasteilla juuri mahdollisuuksia. Tämä tulee eteen Suomenkin osalta.
Vastaus voisi olla oikea rahapolitiikka
Myönnän, että ilkeämielisesti olen piikitellyt Suomen hallituspuolueita epäonnistuneen talouspolitiikan vuoksi. Tiedän, ettei voittavia linjoja ole. Piikittelyt lähtevätkin siitä syystä, ettei muissa puolueissa olla kyetty heräämään todellisuuteen. Siihen, että tätä kriisiä ratkomiseen tarvitaan erilainen rahapolitiikka.
Se on taas EKP:n käsissä niin kauan, kun maa kuuluu euroalueeseen. Suomelle olisi parempi lähteä eurosta, jos rahapolitiikkaa ei saada meille mielekkäämmäälle tolalle. Vastaavasti jos näin tehdään niin jollain muulla olisi ongelmia. Keskimääräisesti euroalueenkin rahapolitiikka voisi olla järkevämpi kuin mitä se on nyt. Esimerkiksi nyt on aika ilmeistä, että jopa Ranska putoaa Saksan kelkasta.
EKP on kuitenkin itsenäinen keskuspankki, eli se ei ole poliittisen ohjauksen alla. Näin Suomesta(kaan) käsin ei voida vaikuttaa sen suuremmin siihen, millaista rahapolitiikkaa euroalueella tulisi toteuttaa.
Mutta tässä onkin suurin mysteeri. Nimittäin valtaosa EKP:n johtokunnan paikoista on miehitettynä niistä maista, joissa tarvittaisiin kipeästi hyvin paljon löysempää rahapolitiikkaa. Miksei siis tahti muutu?
Vastaus on sekin: Saksa. EKP:n pääjohtaja Mario Draghi tietää kyllä, että ilman Saksan mukanaoloa eurosta tulisi monta astetta enemmän ”leikkirahaa”. Ja hän myös tietää, ettei Saksan Bundesbankin kanssa niin vain lähdetä painimaan. Hän oli Italian keskuspankissa silloin aitiopaikalla katsomassa, kun syksyllä 1992 rytisi vähän siellä sun täällä Euroopassa. Suomessakin.
Silloinkin me otimme (tai saimme) oman rahapolitiikan takaisin. Ja se auttoi. Muutamassa vuodessa taloutemme oli varsin mallikkaassa tilassa. Nyt on viisi vuotta kriiseilty, eikä lupaavia kasvun merkkejä näy vieläkään.
Kauanko jatkamme päämme hakkaamista tiiliseinään?
Tuohon viimeiseen kirjoituksesi lauseeseen viitaten, päitä hakataan niin kauan jotta viimenenkin järjen hiven on päästä lähtenyt. Ehäpä tiilejäkin on irronut loppuvaiheessa ja seinään on jäänyt suuri aukko. Päässä onn vain tyhjyys jäljellä ja muut päättävät kaikista maamme asioista.
Ilmoita asiaton viesti
Silloin lienee viisainta toivoa, että jossain kriisimaassa kuppi kellahtaa niin pahanpäiväisesti nurin, että meidän edestä viedään koko tiiliseinä pois ennen kuin viimeinenkin järjen hiven on kaikonnut?
Eikö viisaampaa olisi kuitenkin yhteistuumin päättää, että tämä yhteisvaluutta oli huono idea, ja että antakaamme eurooppalaisille kansoille vapaus olla erilaisia.
Ilmoita asiaton viesti
Henri, mistä saataisiin kansalaisille se toivottu, todella toivottu, yhteenhiileen puhaltaminen yhteisvaluutan vahingollisuudesta maallemme? Odotan kuin kuuta nousevaa eurovaaliohjelmilta. Toivon suorasanaista kannanottoa yhteisvaluutan kohtaloon. Pelkällä kriittisyydellä ei pidä ajaa vaaleissa vaan pukea sanoiksi miksi oma valuutta on kova sana maallemme. Jos ja kun puolue (kuka sitten onkin) pystyy vakuuttamaan kansalaiset omaan valuuttaan siirtymisen tärkeydestä, niin voisipa tuolla olla jopa muidenkin eurooppalaisten kansalaisille viesti välitettäväksi.
Ilmoita asiaton viesti
Suuret laivat kääntyvät hitaasti. Olen ollut huomaavinani vain sen, että jo yli puoluerajojen suostutaan hieman pohtimaan lukitun rahapolitiikan mielekkyyttä.
Kyllä sen pitäisi olla nyt jo selvää esimerkiksi Kokoomukselle. Pääministeri Katainenhan totesi, että säästötavoitteet on tehty joka vuosi, mutta ”maali liikkuu”.
En epäile, etteikö hänkin olisi uhrannut edes paria sekuntia miettiäkseen, miksi se maali liikkuu.
Ilmoita asiaton viesti
Erinomaisen hienosti ja hallitusti kirjoitettu blogiteksti.
Saksassa kyllä menestyksen keskeisenä syynä nähdään nimenomaan teollisuuspolitiikka, eli kansallinen ja kollektiivinen päätös siitä, että Saksa on teollisuusmaa ja pysyy teollisuusmaana. Isossa-Britanniassa, Italiassa – taikka Suomessa – on ajateltu eri tavalla. Eroa ei välttämättä voi palauttaa raha politiikkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä nyt sitten saa katsella, miten tällainen ”pysyy teollisuusmaana” toteutuu jatkossa huomioiden maan hallitusohjelman mukaan räätälöity energiapolitiikka.
Ilmoita asiaton viesti
Luulenpa, että Saksassakin tuumataan rahtunen tehdyistä energiapäätöksistä, siis venäläisen kaasuputken, tuulen ja auringon autuudesta.
Kysytään, ”oliko tämä sittenkään niin fiksua”, kun ongelmat alkavat nousta esille. Ei tarvita kuin kaasun hinnan nousu ynnä toimitusongelmia, pilvisiä ja tuulettomia kuukausia ja siihen päälle muutama jäätävä talvi…
Maan itäosan entiseen hiilenpolttoon ei ole palaamista.
Ilmoita asiaton viesti
Niinhän se on, että rahapolitiikalla yritetään korjata niitä virheitä, joita talouspolitiikalla tehdään. Eri EU-maissa on tehty huonoa ja vielä huonompaa talouspolitiikkaa(verojen alentaminen on hyvää politiikkaa, mutta tästä ollaan jouduttu luopumaan!?). Esim.2000-luvun puolivälissä ei ollut käytänössä eri korkoeroja eri euromaiden välillä. Sijoittajatkin unohtivat eurohuumassa maariskin ja moni maa sai lainaa niin paljon kun halusi kohtuu korolla.
Olemme palaamassa normaaliin käytäntöön, jossa riskejä hinnoitellaan euroalueen sisällä maakohtaisesti – hyvä niin.
Palaaminen maakohtaisiin valuuttoihin ei poistaisi niitä ongelmia, joita useilla euromailla on – se nopeuttaisi useissa maissa elintason laskua, jota joudutaan nytkin tekemään, mutta hallitummassa aikataulussa.
Ilmoita asiaton viesti
Olen hallitumman aikataulun osalta varsin eri mieltä. En millään muista, että nuorisotyöttömyysasteet olisi suhteellisen modernin rahan aikana huinineet yli 50 prosentin vuodesta toiseen. Olenko väärässä?
Ongelma on, että jos sijoittajille annetaan se oikea viesti siitä, että euromaat ovat maksukyvyttömyysuhan alaisia (koska niillä ei ole sitä omaa rahapolitiikkaa) niin tuottovaatimukset karkaavat niin pahoin käsistä, ettei tätä nyt haluta nykyisillä velkalasteilla. Ns. rullausongelmat tulevat ikävästi vastaan.
Olemme kylläkin samaa mieltä siitä, mikä tähän sekasotkuun on meidät kaikki ajanut.
Oikeat kysymykset kuuluvat: onko nyt sitten oikein, että lähes kaikki kärsivät tehdyistä virheistä? ”Puhdistaako” se meitä jollain muotoa paremmiksi ihmisiksi? Miksei asioiden korjaamista voida asettaa nyt etusijalle tämän turhanpäiväisen kärsimyksessä piehtaroinnin sijaan?
Ilmoita asiaton viesti
Työttömyys johtuu kilpailukyvyn puutteesta ja tätä kyvyttömyyttä on useissa Euroopan maassa, myös meillä. Eurooppa on ummistanut silmänsä ja mielensä esim. aasiasta tulevasta kovenevasta kilpailusta. Aasian päättäjät ovat sanoneet jo useita vuosia sitten, ettei eurooppalaiset enää ansaitse sitä elintasoa joka meillä on. Kuinka suuri osuus eurolla on tähän kilpailukykyongelmaan on enemmänkin akateeminen kysymys, sillä pitemmässä juoksussa valuutan arvolla ei tehdä hyvinvointia. Häviäminen kilpailussa on aina katkeraa kalkkia ja sitä ei eurooppalaiset halua tunnustaa puhumattakaan meidän politiikoista.
Sen mittakaavan virheet, joita euroopassa on tehty ei parane millään valuuttaoperaatioilla vaan eikö olisi tunnustettava tosiasiat ja aloitettava keskustelu rakentavasti elintason laskusta, jota pääsemme todistamaan seuraavat 5- 10 vuotta.
PS! Jos kilpailukyvyn heikkeneminen jatkuu suhteessa Aasiaan tätä vauhtia niin Euroopasta tulee yksi iso ulkoilmamuseo, jonka yksi kirkkaimmista vetonaulaista on kiinalaisia turisteja täynnä oleva Eiffel-torni:)
Ilmoita asiaton viesti
Eli olemme ansainneet tällaisen keinotekoisen deflatorisen laman, kadotetut sukupolvet ja muut? Minusta tämä ei tule olemaan kestävä tapa ratkaista kriisiä, ihan siitä syystä, että sosiaalinen painekattila leviää käsiin.
Kun tarpeeksi tyrkitään niin kansalaiset tarttuvat aseisiin. Ei se olisi Euroopassa mitenkään uutta ja mullistavaa.
Juurihan tuohon laitoin, miten kilpailukykyä on kohennettu. Onko se sinun mielestäsi järkevä tapa toimia?
Etkö usko, että jos puolet nuorista on työttöminä (vähän yli joissain maissa) – eli aikakautena, jolloin pitäisi hankkia koti, perhe, jälkikasvua yms. niin se onnistuu syrjäännyttämällä yhteiskunnasta, huumekokeilukierteisiin ja muihin sellaisiin ”tuottaviin” asioihin?
Miten pitkälle uskot esim. Espanjan eläkekassan kestävän vallan erinomaisen kilpailukyvyn mukaista työttömyysastetta? Entä maan julkisen talouden?
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä olemmeko ansainneet tämän laman? Elintason laskua ei kukaan halua, mutta tosiasiat olisi hyvä tunnustaa. Meillähän ei mm. työn hinta tunnetusti voi laskea, sillä sehän on oligopolissa. Yrittäjien työn hinta on ainoa jota ei ole säännelty ja hyvä niin.
Nuorten työttömyys on iso ongelma, espanjan tilanteesta en tiedä.
Ilmoita asiaton viesti
Tosiasioiden tunnustamisessa minulla ei ole ollut pitkään aikaan vaikeuksia.
En vain ymmärrä, miksi huonoksi todettu sisäinen devalvaatio – joka on siis näyttänyt kyntensä pitkin Välimeren maita – todetaan tarpeelliseksi metodiksi. Tätä on jo kokeiltu ja katastrofaalisin tuloksin.
Eikö sille rahapolitiikalle voisi antaa välillä vuoronsa? Se on näyttänyt kyntensä Yhdysvalloissa. Ei sielläkään toki kivutta ja ilman sivuvaikutuksia: tuloerot ovat kasvaneet.
Kysymys kuuluu, että ovatko tuloerot pienempi paha kuin massatyöttömyys – eritoten nuorilla?
Ilmoita asiaton viesti
Lainaus:
”Varman uusi toimitusjohtaja vaatii nopeaa täyskäännöstä Euroopan keskuspankin politiikkaan.
EKP:n pitäisi löysätä rahahanoja, laskea edelleen korkoja ja antaa euron heikentyä, muuten Euroopan talous ei käänny kasvuun, sanoo Risto Murto.
– On hyvin vaikea ennakoida Suomeen kasvua ilman että Eurooppa kasvaa, eli nyt nää Suomen ongelmat parhaimmiten ratkaistaisiin niillä päätöksillä joita tehdään Brysselissä ja Frankfurtissa.”
http://www.mtv.fi/uutiset/talous/artikkeli/varman-…
Jos suomalainen eläkeyhtiön pomo tietää mitä pitäisi tehdä, niin mikseivät sitten EU- politiikasta vastaavat?
Jotain jujua tässä EU:n taloudenpidossa on luultavasti takana. Kaiki ei kenties ole niin yksinkertaista kuin mihin Risto Murto perustaa näkemyksiään ja väitteitään.
Muuta keinoa ei tässä tilanteessa taida kuitenkaan olla kuin se että eurooppalaisten, kaikkien eurooppalaisten, myös suomalaisten, elintaso vähän laskee. Tässä kilpailutilanteessa muu ei ole mahdollista.
Elintason laskeminen voidaan tehdä sisäisen devalvaation tai rahan arvon heikennyksen kautta.
Erillisvaluutat ja ulkoiset devalvaatiot tuskin kuuluvat talouspoliittiseen keinovalikoimaan Euroopan osalta tällä hekellä ja tulevaisuudessa, hyvä vain jos niistä päästäisiin. Onneksi perussuomalaisetkin ovat hitaasti lipumassa pois siltä linjalta.
Ilmoita asiaton viesti
Jees, Vihavainen. Vaikka 6 miljardia sanoisi, että tämä on tyhmä tapa toimia, mutta Katainen sanoo, että ei ole – niin sinä uskoisit Kataista.
Ja siksihän me tässä liemessä edelleen olemmekin.
No, joo. Miksei EU-pomot ”osaa”? Kyse ei ole osaamisesta. Kyse on siitä, että he menettäisivät kasvonsa suitsutettuaan tätä epäonnistunutta projektia. Anderssenin sadussakin kun pikkupoika huutaa keisarin olevan ilkosillaan niin keisari vain näyttelee entistä enemmän pukeutuneensa koreaan pukuun.
Ilmoita asiaton viesti
Kataisella on pieni rooli Euroopan talouden ohjaamisessa.
Rehnin Ollilla saattaa olla jopa enemmän sananvaltaa.
Minä en usko ettei siellä EU:ssa tiedettäisi asioita.
Varmaan tiedetään yhtä paljon, tai enemmän,
kuin mitä Suomalaisen eläkeyhtiön pomo voi tietää.
Halveksimatta mitenkään eläkeyhtiöiden pomojen taloudellista tietämystä.
Toki tuo Risto Murron esitys tuntuu minustakin, maallikkona, hyvin järkevältä. Luulen kuitenkin että Euroopan asioista päättävien on otettava huomioon hyvin paljon sellaisiakin tekijöitä joista minulla tai Risto Murrolla ei ole tietoa ja joita minä en ehkä ymmärtäisikään, vaikka Risto Murto ymmärtäisi, jos tietäisi.
Luulen että Risto Murto myös tietää sen mitä tuossa esitin.
Siksi kysymys kuuluukin? Miksi Risto Murto esittää moista.
Vastaus on yksinkertainen. Se on politiikkaa, kaikki on politiikkaa.
Risto Murrolla on jotain henkilökohtaisia, tai peräti johtamaansa yhtiöön liittyviä intressejä, joita hän ehkä kuvittelee edistävänsä kyseisillä lausumilla.
Missään tapauksessa en usko Risto Murron itsekään uskovan että hän saisi lausunnollaan mitään aikaan EU:n politiikassa.
Minä sen sijaan voisin tuon Risto Murron ehdotuksen hyvinkin hyväksyä, eihän siinä puhuta mitään markkaan palaamisesta ja markan devalvoimisesta.
Ilmoita asiaton viesti
Murto haluaa talouskasvua. Ihan kuten jokainen sijoittaja, sijoittaa sitten itselleen tai jollekin instituutiolle. Olen tämän kyllä kertonut aiemminkin.
Ongelmana on, että nykyrakenteella tällaista kasvua ei niin vain polkaista käyntiin. Elvyttäminen yhteisvaluutassa ilman omaa rahapolitiikkaa tarkoittaisi velkaantumista ulkomaan valuutalla. Siihen ei voida tehdä muuta kuin joko päättää, että nyt elvytetään koko aluetta (Saksa ei halua, ja Saksa on määrännyt tahdin aika kirkkaasti) – tai sitten yhteisvaluutta puretaan ja jokainen elvyttää itse omaa talouttaan omalla rahapainollaan.
FT:n kolumnisti Münchau kertoo aika tyhjentävästi, miksi kriisimaat ovat tehneet surkeita diilejä, ja antaneet Saksan pompotella. Siksi kriisiäkään ei olla saatu ratkaistua. Muut kuolevat, että saksalainen saisi elää. Jalo periaate.
Ilmoita asiaton viesti
”Murto haluaa talouskasvua. Ihan kuten jokainen sijoittaja, sijoittaa sitten itselleen tai jollekin instituutiolle. Olen tämän kyllä kertonut aiemminkin.”
Murto taisi myös selvästi ilmaista sen ettei usko Suomen pystyvän kasvattamaan talouttaan yksin, siis ilman että koko Eurooppa elpyy. Siksi hän puhuu Eurooppalaisesta talouspolitiikasta, ei siis Suomen talouspolitiikasta.
No, minä nyt en näe miten Suomen taloutta ei voitaisi parantaa siinä tapauksessa että muualla maailmassa on kasvua, vaikka Eurooppa kituu.
Silti en oikein usko että Eurooppalaisten maiden keskinäisessä devalvaatiokilpailussa olisi järkeä, vaikka se onkin politikoille helppo keino alenta kansalaisten elintasoa, ilman että tämä välttämättä kostautuisi politikoille poliittisen vallan menetyksen muodossa.
Ilmoita asiaton viesti
Olen kyllä maininnut, että Suomelle parempaa rahapolitiikkaa EKP:lta kelpaa sekin vallan hyvin.
Pysähtyisit miettimään, miksei näin olla tehty? Kriisimailla on enemmistö EKP:ssa, mutta valmista ei tule. Ei kai vaihtoehtona ole se, että kriisimaiden päättäjät nyt vain haluavat katsoa kansojensa kärsivän, että piruuttaan jättävät koko euroalueen rahapolitiikan Saksan käsiin?
Olen 90-luvun läksyjä lukenut sen verran, että arvelen Saksan toimivan tälläkin kertaa samalla tavalla. Ei yhteisvastuuta – mikä on yhteisvaluutan elinehto. Ei velkahelpotuksia, ei elvytystä.
Tämä ei tule onnistumaan. Ja kun tätä on nyt katsottu jo viiden vuoden ajan, niin luulisi hitaammallekin selviävän, että Saksalla on omat neuroottiset paineensa pitää tilanne tällaisena. Ja silloin tämä yhteisvaluutta kuolee joka tapauksessa. Kysymys kuuluu, kannattaisiko silloin jättää tuhoon tuomittu projekti ihan suosiolla?
Ja voidaan ajatella niinkin, että kun muut pistävät Saksan ahtaalle euroerouhkailuillaan, niin ehkä sitten Saksa taipuu. Eli silloin me saisimme molemmat sen, mikä meille kelpaa.
Ilmoita asiaton viesti
Hallitsijoiden ominaisuus uhrata kansa tavoitteidensa saavuttamiseksi on niin universaali piirre, ettei kenenkään pitäisi yllättyä sellaista tapahtuessa omilla nurkilla. EU:sta halutaan tehdä maailman kilpailukykyisin talousalue Lissabonin sopimuksen mukaisesti. Prosessi on edelleen käynnissä ja eurobyrokraattien ohjelmassa, vaikka asiasta ei keskustella. Jos kriisi olisi vain haluttu ratkaista ja talous saada kasvuun, olisi niin jo tapahtunut.
Kilpailukykytalkoissa EU:sta on tulossa sangen ikävä paikka elää liian monille. Kansalaisille kelpaisi helpompikin tie tavoitteiseen, mutta austerity taitaa olla kaikkein nopein. Maailma kritisoi ja seuraa pöyristyneenä millaista jälkeä EU:n päättäjien politiikka aiheuttaa, mutta linja ei muutu. Pankkiunioni on vain yksi pala ketjussa, jossa tiukka linja on pitänyt. Pitkässä juoksussa meistä kaikista tehdään saksalaiskopioita.
Ilmoita asiaton viesti
Oma rahapolitiikka ja sen mahdollistama itsenäinen talouspolitiikka on nykytilanteessa vähimmäisvaatimus, muttei se tietenkään ole yksinään riittävä ratkaisu, eli pelkkä siirtyminen ulkoiseen devalvaatioon ja sitäkautta viennin parempaan kilpailukykyyn.
Tarvitaan myös täysin uudenlaista ajattelua koko tuotannonmuodostukseen, kuten myös kokonaistulonjakoon. Sijoittajakenttä on täysin irtautunut reaalitaloudesta, ja tämä on omiaan aiheuttamaan kaikenlaista kaaosta, työttömyyttä, lyhytnäköisyyttä jne. Ei tämä homma suursijoittajien ehdoilla lähde mitenkään enää toimimaan, yksityiset pääomat vain kasautuu eikä reaalitalous lähde pyörimään, kun ostovoimaakaan ilman velkaa ei enää oikein ole. Valtioiden toimia ja aktiivista talouspolitiikkaan tarvittaisiin nyt, mutta täysin uudenlaisella järkevällä kokonaisnäkemyksellä, joka huomioisi niin työllisyyden, tuotannon+resurssit ja tulonjaon aiempaa kokonaisvaltaisemmin- sekä samalla kaikintavoin vähentäisi kaikenlaisen taloudellisen toiminnan byrokratiaa ja kulurakenteita. Talouskasvu ja BKT:n mittaaminen sinällään ei ratkaise mitään, jos tuo muodostunut kasvu meneekin vain harvoihin taskuihin eikä laajemmin yhteiskunnallisen hyvinvoinnin lisäämiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Talouskasvua haluavat kaikki,niin minäkin, mutta kun tunnustaa tosiasiat niin huomaa ettei sitä Eurooppaan lähitulevaisuudessa ole saatavilla. Murrolla on oma lehmä ojassa, sillä suomalaisten yritysten väheneminen johtaa eläkejärjestelmämme kriisiin. Ensi vuonna Tyel-maksu nousee 24,2%, mikä rasittaa entistä enemmän suomalaisten yritysten kannattavuutta. Kustannusten nousu olisi saatava hintoihin, mutta kun kotikutoisillla päätöksillä vaikeutetaan yritystemme toimintaa, niin työllistä tässä sitten! Rahan arvon ulkoisen arvon heikentäminen ei valitettavasti pitemmässä juoksussa auta vaan tosiasioiden tunnustaminen ja hyväksyminen ikävätkin päätökset/toimenpiteet..
Ilmoita asiaton viesti
”Rahan arvon ulkoisen arvon heikentäminen ei valitettavasti pitemmässä juoksussa auta vaan tosiasioiden tunnustaminen ja hyväksyminen ikävätkin päätökset/toimenpiteet..”
Niinpä niin, mutta onhan se rahan arvon heikentäminenkin ikävä toimi, tapahtuiopa se sitten kansallisesti, tai Euroopan mittakaavassa.
Mutta onhan se niin ettei se tuo pysyvää ratkaisua, kun kaikki muutkin osaavat heikentää valuuttojaan, kilpailusta tässä on kyse itse kullakin.
Jollain tasolla tätä kilpailua käydään, sille emme mitään voi, jokainen ajaa siinä kilpailussa omaa etuaan. Mutta olisi hyvä saada järkevät kansainväliset pelisäännöt sille millä tasolla tätä kilpailua käydään.
Taitaa olla niin etteivät rahan arvon keinotekoiset heikennykset ole se paras tapa kilpailla.
Ilmoita asiaton viesti
Samaa mieltä Arto. Ihmisellä ei ole mitään muuta kuin oma etu – kuka muuta väittää puhuu potaskaa. Tosi on
Ilmoita asiaton viesti
Pitää sitten heti ryhtyä puhumaan potaskaa. 🙂
Ei toki.
Pitää vain muistaa että yhteinen etu on usein myös oma etu.
Jos sitä ei kukaan koskaan olisi ymmärtänyt, eläisimme vielä pienissä heimoyhteisöissä, tavalla jota ”elämäntapaintiaanit” yrittivät tässä jokunen vuosi sitten.
Kaikki eivät tosin pysty tajuamaan yhteistoiminnan merkitystä,
mutta ei kaikkien tarvitsekaan, riittää kuin jotkut sen ymmärtävät
ja ne jotkut saavat jollain konstilla ne muutkin toimimaan yhteistoiminnassa keskenään.
Hmm.
Tätä mieltä olen, vaikka itse olen melko hyvä (siis itseasiassa paha) esimerkki yhteistyökyvyttömyydetä. 🙁
Ilmoita asiaton viesti
Yhdysvallat on nyt ”keinotekoisesti kilpaillut” 85 miljardin dollarin kuukausivauhdilla. Heidän talouskasvunsa on yli 4 prosentin vuosivauhdissa. Meillä on Suomessa miinusta, työttömyys on kasvussa ja konkurssit lisääntymässä.
Go figure.
Ilmoita asiaton viesti
Tilastokeskuksen Olli Savelan teksti ”Suomen julkiset menot EU:n keskitasoa” on edelleen monin tavoin pätevä, vaikka onkin vuodelta 2002.
http://www.stat.fi/tup/tietoaika/ta_12_02_julkinen…
Savela selvittää tapoja, joilla julkiset menot lasketaan.
Julkiset menot ovat laskeneet palkkamenojen osalta kunnilla, mutta yksityistämisen ja ostopalveluiden lisääntymisen aiheuttama menokasvu syö kuntatalouksia
http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/kunt…
EVA:n käppyröistä näkee, että julkisiin menoihin laskettavat sosiaaliset tulonsiirrot ovat kasvaneet samalla kun esim. palveluihin satsaaminen ei ole.
Työttömyysturva ei ole noussut juurikaan sitten vuoden 1995 (s. 24).
Ulkomaille menevien tulonsiirtojen osuus sen sijaan on kasvanut huomattavasti (s.26).
EU:lle annetun rahan osuus on siis kasvattanut julkisia menoja, ei kotimaahan satsaaminen.
Samaan aikaan pienituloisten määrä on kasvanut.
http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2011/03/tieto…
Näitä selaillessa täytyy tietenkin muistaa, että Suomessa kirkko lasketaan monissa tilastoissa mukaan julkiseen sektoriin, ja useissa muissa maissa ei.
Suomi on maailmanlaajuisessa kilpailukykyvertailussa kolmas
http://www.etla.fi/uutiset/suomi-jatkaa-kolmantena…
WEF:n arviossa ”Suomen pääheikkouksia ovat pieni markkinakoko (Market size, 55. sija; sisältäen sekä koti- että helposti saavutettavissa olevat markkinat), kokonaistaloudellisen ympäristön heikkoudet (Macroeconomic environment, 36. sija) ja työmarkkinoiden tehoton toiminta (Labor market efficiency, 20. sija).”
Markkinakokoon (väestömäärä, maantieteellinen sijainti) emme juurikaan voi vaikuttaa. Kokonaistaloudellisen ympäristön heikkouksiin kuuluu nyös ostovoima, ja sitä meiltä (EU:ssa) taantuman, menokurin, palkkamaltin yms. takia puuttuu.
Työmarkkinat ”toimivat tehottomasti” mm. koska käytössämme on ulkomaan ostovaluutta (euro).
Kaiken voinee summata: Velka = Raha = Ostovoima = Työpaikka
Ilmoita asiaton viesti
”aloitettava keskustelu rakentavasti elintason laskusta”
Mitä konkreettisia toimenpiteitä ehdotat elintasomme laskemiseksi?
Ilmoita asiaton viesti
Aloittaisin julkisen sektorin palkkojen ja velvotteiden leikkauksista,poistaisin erilaisia tukia kuten yritystuet, energiatuet jne. sekä korottaisin kulutusveroja ja laskisin työn verotusta.
Poistaisin indeksikorotukset seuraavan viiden vuoden ajaksi. Kyllä se siitä.
Ilmoita asiaton viesti
Ja nykyinen taantuma on kaikista parhain ajankohta lähteä tälle linjalle?
Ilmoita asiaton viesti
Taantuma ei ole este aloitaaa järjellinen toiminta. Jos talo on tulessa, niin se pitää sammuttaa. Meillähän talo palaa parhaillaan ja palomestari (Katainen) lupasi aloittaa sammuttamisen keväällä 🙁
Ilmoita asiaton viesti
Niin, jos alkaa. Nimittäin olisi se aika huono lähtökohta ek-vaaleihin keväällä 2015, kun kansantuotteemme romahtelisi siinä 4-5 prosentin vuosivauhtia.
Tietysti siinä olisi se hyvä mahdollisuus, että silloin itsenäisen rahapolitiikan puolueet menestyisivät ja nämä eurobolshevikit, Kokoomuksesta alkaen jäisivät syrjään.
Kannattaisin välillä markkinataloutta tämän keskusohjatun suunnitelmatalouden sijaan.
Ilmoita asiaton viesti
No joo, tuo leikkaisi joidenkin elintasoa ja pääpiirteittäin kannatettavia asioita vaikkakaan eivät talouttamme kohentaisi koska ongelma on pääosin katoava teollisuus josta rahoitetaan tämä julkinen sektori.
Ilmoita asiaton viesti
Teollisuus poistuu täältä mm. siksi, että markkinat on muualla. Meillä ei kannata tuottaa tuotteita vaan ne on tuottavampaa tehdä lähellä loppuasiakkaita. Aineettomia oikeuksia ja bittejä on helpompi viedä/levittää maailmalle ja usein se on kannattavampaa,siihen pitää panostaa.
Julkista sektoria onkin pienennettävä, koska rahoituspohja ei riitä. Ihmisten tulisi ottaa enemmän vastuuta itsestään ja lähemmäisistään.Kyllä se siitä.
Ilmoita asiaton viesti
”Meillä ei kannata tuottaa tuotteita vaan ne on tuottavampaa tehdä lähellä loppuasiakkaita.”
Onko Kiina tai esim. farkkuja valmistava Bangladesh lähellä loppuasiakkaita?
Ilmoita asiaton viesti
Niinkuin hyvin tiedät emme taida ko. tuotteiden valmistajina pärjätä kilpailussa heille ja syitä tähän on ainakin palkkataso.
mm. UPM taitaa tuoda paperia Kiinasta Euroopaan 🙁
Ilmoita asiaton viesti
”Niinkuin hyvin tiedät”
niin väitit että oleellista on että loppukäyttäjä on lähellä. Näin ei siis olekaan.
Ilmoita asiaton viesti
Jarmo, en väittänyt kirjoitin ”mm.”. Usein ne tuotteet jotka on tilaa vieviä, omaavat alhaisen jalostusarvon ja jotka räätälöidään, tehdään useasti lähellä loppuasiakasta.
Suurin syy miksi tuotteiden valmistus on poistunut Suomesta on kilpailukyvyn puute.
Ilmoita asiaton viesti
”Rahapolitiikka kaiken takana. Vastaus voisi olla oikea rahapolitiikka.””
No, onhan se noinkin.
Mutta, eniten epämieluisia vaikutuksia tulee muun, kuin ”raha”politiikan kautta.
Myös yleispolitiikan vaikutuksista eri kansankerroksiin tulee muutoksia.
Esimerkkinä vaikka yritysten voimakas työntekijävastainen toiminta, joka on jatkunut jo pitkään. Työnantajatahojen ärhäkkä toimiminen politiikassa.
Eriarvoistaminen monilla muillakin sektoreilla, johon keskuspankeilla ei ole osuutta.
No, tottakai voidaan saivarrella, että rahapolitiikka on kaiken ydin… Onko, minä vaan kysyn?
Rahapolitiikalla on korot pidetty jo vuosia ennätysalhaisina. Siis pyritty elvyttämään ja nostamaan kasvua. On kuitenkin epäpoliittisia tahoja jotka eivät halua käyttää alhaisten korkojen hyötyä työllisyyden, ja yhteiskuntarauhan hyödyksi.
Ilmoita asiaton viesti
”Rahapolitiikalla on korot pidetty jo vuosia ennätysalhaisina. Siis pyritty elvyttämään ja nostamaan kasvua.”
Onko siis onnistunut? Onko tullut kasvua ja työllisyys kehittynyt toivottuun suuntaan?
Ilmoita asiaton viesti
Oikea kysymys. Korot ovat olleet alhaalla Japanissa ties kuinka kauan. Auttoiko se, vai tämä uusi lähestymistapa Aben johdolla?
Ilmoita asiaton viesti
Tänään Talsassa :”Japanin talouspolitiikassa on noin vuoden verran toteutettu niin sanottua Abenomicsia – rahapolitiikan jättiviritystä, rakenteellisia uudistuksia ja kysyntää elvyttävää finanssipolitiikkaa.
Nyt kokeilu näyttää kuitenkin lässähtäneen. Maan talouskasvu heikkeni heinä-syyskuussa toisen peräkkäisen vuosineljänneksen, ja ensi vuonna voimaan tuleva myyntiveron korotus uhkaa heikentää maan taloutta huomattavasti.”
Ilmoita asiaton viesti
Haluatko sanoa, että on uljaampaa rämpiä ennemmin kunnon deflaatiossa näillä euromaiden velkalasteilla (kokonaisvelka, siis myös yksityiset mukaan)?
Ilmoita asiaton viesti
En tykkää rämpimisestä. Jos deflaatiota pelätään niin korotetaan esim.ALV:a muutama %-yksikkö niin hinnat nousee aivan varmasti 🙂
Velat eivät mene saataviksi vaikka mitä tekisi. Mielipiteeni on ettei valtiot tule koskaan nykyisiä velkoja maksamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi haluat nostaa kuluttajahintoja deflaatiossa? Pidätkö staglfaatiota parhaimpana lääkkeenä nykyiseen tilanteeseemme?
Ilmoita asiaton viesti
En pidä. Työn verotusta voidaan vastaavasti alentaa ja tehdä työntekoa kannattavammaksi. ALV:n korotus koskee myös tuontituotteita, jolloin kotimainen työ muutuu houkuttelevammaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Nostaako vai laskeeko työn verottamisen lasku hintoja?
Epäilen sen nostavan..sitten vielä lisätään alvia. Verotus kun toimii myös kysynnän säätelijänä.
Ilmoita asiaton viesti
Yritätkö nyt taas kertoa, että lääke olisi sama kuin että valuuttamme olisi halvempi?
Ratkaisuun ei tarvita muuta kuin rajua vero-ohjausta ilman, että palkat laskisivat nominaalisesti (muutoin tulee ikäviä kupruja pankeille, kun asuntoluotot jäävät kasoittain hoitamatta).
Miten sen nyt sitten kaikista hankalimmin voi tehdä?
Ilmoita asiaton viesti
Ns. sisäisen devalvaatio, eli Kataisen lanseeraaman growsterity-termin (kohdennetuilla leikkauksilla kasvua auki) tyylipuhtain ilmentymä. Myös samaa, mitä IMF kehotti Suomea tekemään (perässä on tulossa kiinteistöjen verottamisen nostaminen). Esimerkit Etelä-Euroopasta ovat melkoisen kielteisiä mallin toimivuuden osalta.
Lukuunottamatta Juhana Vartiaista ja Suomen Pankin ukkoja on vaikeaa löytää ketään makroekonomistia, joka kehtaa esittää, että ilman rahapolitiikkaa tämä sovellettu polku toimii.
Se ei toimi teoriassa, eikä se ole tutkimustiedon valossa toiminut myöskään käytännössä.
Ilmoita asiaton viesti
Rahapolitiikkka on Euroopassa ennätyskireää. Se, että korot ovat nollatasolla, ei ole sama asia kuin löysä rahapolitiikka. Asia on helppo tarkistaa esim. inflaatiotasosta (selvästi alle EKP:n kiveen hakatun tavoitteen) tai rahan määrän eli M3: kasvutasosta (selvästi alle EKP:n ainakin aiemmin kiveen hakatun tavoitteen).
Löysä rahapolitiikka on myytti. Ei sellaista Euroopassa ole.
Ilmoita asiaton viesti
ihan rehellisesti sanoen tämä on ”viiden pennin taloustiedettä.” mutta sillä näemmä pääsee persuissa pakan päällimmäiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Arvostan näin hyvin perusteltuja argumentteja todella paljon.
Ilmoita asiaton viesti
Kun ei ole mitään järkevää vastaansanottavaa jäljellä, tilalle tulee usko, raivo, viha ja ylimielisyys.
Mielestäni ne ovat huonoja tietotaidon korvikkeita.
Ilmoita asiaton viesti
””… ihan rehellisesti sanoen tämä on ”viiden pennin taloustiedettä.” ””
No, ihan rehellisesti sanoen kaikki makrotaloudellinen raha-ajattelu, joka syy-seuraussuhteilleen tarvitsee ensin oletusten tai odotusten saneleman kiinninaulatun lähtökohdan ja päätyy siitä oletusten tai odotusten mukaiseen lopputulemaan, on viiden pennin taloustiedettä.
Ja ollaksemme vielä rehellisempiä, kaikki taloustiede on viiden pennin tiedettä.
Ja edelleen, älyllisen rehellisyyden nimissä — koko eurooppalaisella uudella ajalla syntynyt erityistieteiden järjestelmä kunkin tiedonalan omine suureineen ja mittayksiköineen on vain viiden pennin aikakausirationaalisuutta.
Objektivoimalla todellisuutta on päädytty korrespondenttiseen totuudellisuuteen ja kvantifikaatioon. Sen on sitten pohjimmiltaan uskonnollislaatuiseen rahan kaikkivoipaisuuskuvitelmaan pohjautuva rahatalousajattelu ominut maagisimmassa muodossaan.
Numeerinen näennäiseksaktius luo hallinan harhan. Se on täsmälleen viiden pennin järkeä.
Ilmoita asiaton viesti
Henriltä perusteista lähtevä ja hyvä blogi.
Ja kirjoitettu niin, että jopa minäkin olin ymmärtävänäni sen sisällön.
Kumman luulet tapahtuvan aiemmin, Seppo Saaren kuvailemien Saksan vaikeuksien alkamisen, jolloin myös EKP muuttaa rahapolitiikkaansa?
Vai Suomen saavan itsenäisen rahapolitiikan SP: n itsenäistyttyä itsenäiseksi keskuspankiksi?
Tämän,enkä seuraavankaan hallituksen aikana, en usko sen tapahtuvan, joten taitaa Suomi ehtiä velkaantua nykyvauhdilla EU: n avustuspakettijonoon. Vaikka eipä sekään Suomen velkataakkaa pienennä, jos ei jätetä niitä velkoja maksamatta?
Kommenteissa on monia talouspolitiikan muutoskeinoja. Mutta millä rahalla esim. Vartiainen niitä elvytystoimia tekisi?
Ilmoita asiaton viesti
Vartiainen ei elvyttäisi vaan pistäisi julkisen sektorin matokuurille. Kyllä se siitä
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärsin kyllä Vartiaisen haluavan pistää Suomen talouspolitiikan nykyistä kovemmalle matokuurille. Ja elvyttävän kauppaa ja työllisyyttä sitä kautta.
Minusta se vaan kiristäisi tilannetta. Ja jos se ei muuta kautta siihen noilla keinoin pystyisi, pinentäisi se kulutusta ja lisäisi työttömyyttä.
Hintoja se ei laskisi.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmeisesti Vartiainen haluaa pelata hyvin muutoinkin pärjäävien pussiin, sillä alv korotus rokottaa kaikkein kovimmin pieni- ja keskituloista väestön osaa. Pienituloisia uutisten mukaan on noin 640000, siis noin 12 prosenttia. Vielä kun Vartiainen haluaa alentaa verotusta, niin sillä vielä hyvitetään hyvin ansaitsevaa väestön osaa.
Hintoja ei laske eikä työllisyyttä paranna hallituksen roima yhteisöveron alennus sekä alennuksen siirtäminen vastaavasti alv-korotukseen.
Ilmoita asiaton viesti
Kun ei ole muita kuin huonoja vaihtoehtoja niin minkäs teet:) Julkista sektoria on pienennettävä, mutta kun sen suhtellinen osuus on vain paisunut niin jotain tarttis tehdä. Hallituksella on hyviä aikomuksia, mutta aikomukset ei riitä.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän hallitus ole pannut rikkaa ristiin suuren julkisen hallinnon suhteen. Päin vastoin uusia virkoja ja assistentteja on palkattu jokseenkin runsaasti. Luulisi esimerkiksi pääministerin pärjäävän vähemmällä avustajamäärällä kuin hänellä on eli 6 erityisavustajaa, 1 henkilökohtainen avustaja sekä kokoomuksen ryhmän käytössä olevat 10 henkilöä.
Toki kokoomus ei ole ainoa suuren määrän omaavia avustajia.
Ilmoita asiaton viesti
Valtion ja kuntien hallinto tarvitsee isomman rempan. esim. ministeriöitä voisi yhdistää, maakuntaliitot lakkauttaa jne. Näyttää vain olevan erityisen vaikeaa, sillä osahan on ns. poliittisten toimijoiden suojatyöpaikkoja. Kuntien palvelutuotanto pitäisi pääsääntöisesti yksityistää.
Ilmoita asiaton viesti
Teoriahan menee niin, että nousukaudella verotulot kasvavat ja sosiaalimenot supistuvat, laskukaudella taas päinvastoin.
Suomen ”nousukausi” (1990-luvun laman jälkeinen aika) ei kuitenkaan mennyt ihan teorian mukaan, koska työpaikkoja ei lamankaan jälkeen tullut lisää riittävästi. Ei yksityissektorilla eikä julkisella.
Työpaikkojen määrän kehitys toimialoittain vuodesta 1995 vuoteen 2011 http://www.satamittari.fi/sivu.asp?taso=1&id=31
Julkisen sektorin työpaikat ovat vähentyneet http://sorsafoundation.fi/2013/05/14/julkisen-sekt…
Julkisen sektorin paisuminen johtuu ulos (EU:lle) menevän osuuden kasvusta (kts. edellisen kommentin linkeistä tilastotieto).
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kysymys. Saksalla on vaara ajaa itsensäkin kilpailukyvyttömäksi näillä liki 50 prosentin palkankorotuksillaan, mitä uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu. Samaan aikaan energiapuolella tulee isoa laskua, joka sekin nakertaa teollisuuden kannattavuutta.
Kilpajuoksu on kovaa, ja riskit siihen, että tästä ei tule valmista vielä seuraavankaan viiden vuoden aikana on melko raju.
Ilmoita asiaton viesti
Saksan palkankorotuksesta olen jo valmiiksi kirjoittanut kirjoituksen, jonka vielä yritän oikolukea ennen julkaisua. Saksan energiapäätökset ovat Vihreiden aikaansaannoksia, jonka ansiosta tulee maan taloudelle vielä suuria kustannuksia. Eiköhän sielläkin ala talous yskiä. Tosin muita maita hitaammin.
Ilmoita asiaton viesti
Toimivien lääkeiden metsästystä.
YLE-uutisten mukaan ministeri Jan Vapaavuori hakee tilanteeseen neuvoja ”suurimpien yritystemme johtajien [Kone/ Herlin, Fortum/ Baldauf, Nokia/Siilasmaa jne.], AY-liikkeen ja poliitikkojen seminaarista ensi keväänä” 2014.
Koneen johto on ylistänyt six-packin linjaa, koska firmalla on vankka vientiasema kaikesta huolimatta.
Niillä eväillä lienee tähänkin asti edetty, mutta Vapaavuoren mukaan median kautta tulee ”ikäviä uutisia telakoista yms.”, joten nyt tarvittaisiin ”tekemisen meininkiä, yhteishenkeä ja menestystarinoita” Kataista lainaten.
http://yle.fi/uutiset/vapaavuori_kutsuu_teollisuud…
Sanaakaan ministeri ei lausahtanut rahapolitiikan mahdollisesta roolista, joten virallisesti aihe on kuin ”vaiettava tabu” (ei siis pilleri). Sisäiselle devalvaatiolle ei siis ole vaihtoehtoa, elleivät sitten yritysjohtajat yllätä hallitusta tulevassa seminaarissa…
Ilmoita asiaton viesti
Euroalueella 2 työpaikkaa kolmesta tulee pk-yrityksiltä. Hienoa, että Vapaavuori on löytänyt sopivan pienet firmat seminaariinsa.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä kutsuttu ryhmä edustaa juuri sitä yritysgenreä, joka ne työpaikat on vienyt viime vuosina. Uudet työpaikat ovat syntyneet pk- yrityksiin.
Ilmoita asiaton viesti
EU:lta löytyy tuoreehko katsaus SME:iden tilanteeseen. Pk-yritysten vaikeudet näyttävät olevan ensisijaisesti 1) asiakkaiden löytäminen ja 2) lainoituksen saaminen
http://ec.europa.eu/enterprise/policies/finance/da…
EU:n sisämarkkinoilla asiakkaiden löytäminen ei varmaan helposti onnistukaan ottaen huomioon, että euroalueesta suurin osa on kuudetta vuotta taantumassa, kiitos raha- ja talouspolitiikan.
Myös luoton saanti on vaikeaa, koska EU-pankit ovat kuolleita pankkeja, ja niitä pelastetaan säännöllisesti tukipaketeilla, mikä taas syö valtioiden potentiaalin toimia.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä havainto. Investoinnit muualle, Suomessa YhteisToimintaa.
Kun etukäteen tiedetään, mitä vastauksia ei haluta kuulla, päädytään kysymään neuvoa niiltä tahoilta, jotka kertovat toivottuja vastauksia. Sitten ihmetellään, miten tässä nyt taas kävi näin, ja ”ei voinut mitenkään ennakolta tietää”.
Ilmoita asiaton viesti
Eläke Varman tj. Murto vaatii mm. €:n heikentämistä ja rahahanojen löysäämistä, koska poliitikkojen osalta homma ei liiku minnekään kyllin sukkelasti. (MTV3 uutiset)
http://www.mtv.fi/uutiset/talous/artikkeli/varman-…
Ilmoita asiaton viesti
Liekö pesunkestävä persu, kun tuollaisia ehdottelee? =D
Ilmoita asiaton viesti
Jos tämä olisi oopperaa, joku juonittelevan roolihahmo laulaisi katalan aarian: ”Myrkky alkaa vaikuttaa…”
Kaapista alkaa astua ulos yllättäviäkin nimiä. Tätä vauhtia Vapaavuori saattaa vielä katua taloushuippujen kutsua seminaariin, jos yhä suurempi joukko heistä tyrmää EKP:n, komission ja six-pack’in harjoittamat toimet.
Kaikenlaista neuvoa on jo annettu:
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2013/08/2…
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/517258/Yle+VMn+bu…
http://yle.fi/uutiset/sailas_rakennepaketista_vaik…
Ilmoita asiaton viesti
Myllyniemen olisi syytä laajentaa hieman ”näkökulmaa” ulkopuolelle Eu:n ja euron esim. juuri Aasiaan ja varsinkin Kiinaan ja yrittää ymmärtää miten niiden maiden toiminta vaikuttaa Euroopaan. Kiinassa on mm. konepajoja jotka tuottavat siellä toimiville suomalaisille suuryrityksille alihankintaa. Osa näistä konepajoista on samantapaisia kun meillä täällä oli 60-luvulla, osa täysin länsimaalaista huipputasoa. Pelkällä rahapolitiikalla ei Euroopan valtiot pysty vastaamaan Aasiasta tuleviin haasteisiin, tarvitaan uusia innovaatioita, jalostusasteen nostoa, liian suuriksi paisuneiden julkishallinnon supistamista, bulkkituotteilla, joita Suomessakin valitettavasti tuotetaan emme pärjää.
Ilmoita asiaton viesti
Tuota tuota. Jos kerran ongelmat kaikkoavat kuin sormia napsauttamalla: sen kuin vain lisätään jalostusastetta niin miksei näin sitten olla tehty?
Ihan vain ajateltavaksi, että jos se on helpommin sanottu kuin tehty?
Lisäksi kannattaa huomioida, että vientimme suuntautuu nykyisin enemmän EU-maiden ulkopuolelle enenevissä määrin. Tähän vaikuttaa kummasti sitten myös valuuttakurssit. Mitäpä luulet, ostavatko ne aasialaiset mielummin suomalaisen tuotteen kahdella kympillä vai viidellätoista?
Mitäpä luulet, lähtisikö joku sijoittamaan Suomeen tuolta ulkomailta mielummin niin, että se maksaa 10 miljoonaa kuin vaikka 8 miljoonaa?
Outoa tässä on se, että kaikkiin vaivoihimme tuntuisi rahapolitiikka vaikuttavan merkittävästi.
Joudun hylkäämään ylikapean näkökulmasi, ja suosittelen minun tätä laajempaa näkökulmaa tilalle. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Henri, kyllä aasialaiset ostavat kahdellakympillä jos ostettava vastaa sen arvoa. Samoi sijoittavat sen 1o milj. jos sijoitus on sen arvoista, esimerkkeinä käyköön aikoinaan Nokia, nyt vaikkapa Supercell. Sinä uskot ”halpatuotteden” myyntiin, minä taas korkeaan tietotaitoon ja siitä saatavaan hyvään hintaan.
Ilmoita asiaton viesti
Henri, näkökulmasi ”pyörii” liikaa, lähes ainoastaan rahapolitikan ympärillä, tärkeää kyllä, mutta ei ratkaise, varsinkaan niitä ongelmia missä Suomen vientiteollisuus tällä hetkellä on.
Ilmoita asiaton viesti
Vastaan näin yhtenä kommenttina, jos sopii?
Ensiksikin, miksei sitten olla tehty yhtään mitään ”toimivaa” / ”järkevää” viiden vuoden aikana? Jos kerran hinta on mielestäsi kohdillaan, niin miksi vientimme on tyrehtynyt?
Nyt on viiden vuoden ajan puskettu talouspolitiikassa samaan ylipääsemättömään muuriin. Ja kun valmista ei ole tullut niin esillä on ollut jo pidemmän aikaa vaihtoehtoinen tapa toimia.
Onneksi se alkaa saada pikkuhiljaa muualtakin kannatusta, nyt esimerkiksi tässäkin ketjussa linkattu eläkekassajohtaja Murton näkemys.
Ilmoita asiaton viesti
Henry, kyllä se on kaikkien tiedossa että vahva euro haittaa Suomen ventiä, mutta se ei kuitenkaan ratkaise sitä perusongelmaa, että Suomen vienti on aivan liian kapealla pohjalla ja paikalle ”pysähtynyt”. Sveitsi on esimerkkimaa millä pienikin kansakunta voi pärjätä, tuottamalla tuotteita joihin vaaditaan erityisosamista ja joista ns. nousevan talouden ”rikkaat” ovat valmiita maksamaan melkein mitä tahansa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuotas, oletko tietoinen, että Sveitsi on yksi näistä maista, jotka käyttää aktiivisesti rahapolitiikkaa etunaan? Kerro toki lisää perusteluja sille, miksi Suomenkin pitäisi jättää euro. Kuuntelen ihan mielelläni. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Henri, kattelin tuossa aikani kuluksi mitä Suomi ve esim. Ruotsiin ja mitä tuodaan niin pitkälti raaka-ainetta viedään ja valmistavaraa tuodaan.
Ilmoita asiaton viesti
Olen huomaavinani, että jalostusasteen nostamisesta puhuvat eniten ne tahot, joiden olisi pitänyt ja tulisi nostaa sitä jalostusastetta, mutta jostain syystä eivät sitä ole onnistuneet tekemään.
Palkanalennukset ja julkisen sektorin leikkaukset ovat ”kilpailukykyä”, kun taas inflaatiotavoite ja kelluva valuuttakurssi on ”Neuvostoliittoa”.
Ei tuo soopa ole mitään muuta kuin ikivanhaa old skool-porvareiden omaperäinen versio libertarismista ja asian kääntäminen päälaelleen. Inflaatiotavoite ja kelluva valuuttakurssi on markkinatalouksien ja fiat-keskuspankkien standardi nykypäivänä. Kiinteät valuuttakurssit ja sisäiset devalvaatiot ovat a) matemaattinen mahdottomuus b) juuri sitä suunnitelmataloutta, mitä kannattajat taas toisella kädellä kuvittelevat eniten vastustavansa.
Ilmoita asiaton viesti
Arto:
” Pelkällä rahapolitiikalla ei Euroopan valtiot pysty vastaamaan Aasiasta tuleviin haasteisiin, tarvitaan uusia innovaatioita, jalostusasteen nostoa, liian suuriksi paisuneiden julkishallinnon supistamista, bulkkituotteilla, joita Suomessakin valitettavasti tuotetaan emme pärjää.”
Tästä olen Arton kanssa yleisellä tasolla samaa mieltä.
Mutta asiahan on ollut pitkään tiedossa. Missä ovat ne innovaatiot ja jalostusasteen nosto? Jos niitä tulee, jäävätköhän nämä laitokset Suomeen?
Mistä ja millä ”selkänojalla” pienentäisit julkishallintoa?
Kunta- ja soteuudistuksella? Palvelujen karsimisella? Vai julkisten palvelujen yksityistämisellä?
Taitaisivat vain kolahtaa pahiten sinne ”alaluokkaan”?
Ilmoita asiaton viesti
Perkaisin hallintoa, en suorittavaa porrasta, kuntaudistus on välttämätön, ilman sitä hallinnon supistus ei tule onnistumaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kaivoin Vartiaiselle hyvän artikkelin muistin virkistämiseksi:
”Velkasuhdetavoite on taantumaoloissa nurinkurinen, koska lisäleikkaukset syventävät taantumaa ja siten sysäävät tavoitteen saavuttamisen yhä kauemmaksi.”
Pääministeri Katainen toteaa, että maali liikkuu.
Ilmoita asiaton viesti
Maalin liikkuminen on yritystoiminnassa ollut aina arkipäivää, ei se mitään uutta ole. Nukkukaa te vain ja puhukaa paskaa, kilpailijat eivät nuku.
Politiikot ja muutkin huonoilla tiedoilla varustetut kansalaiset voisivat herätä todellisuutteen vaikka se tekeekin kipeää
Ilmoita asiaton viesti
Keskustelua vaivaa nokialainen uho, jossa suomalaiset ovat jotain valittua valloittajakansaa. Ja että jossain olisi keskitetty kansallinen nappi, jota painamalla kaikki lähtisi toimimaan.
Jos muutos on tullakseen, se lähtee pienistä pajoista ja arkipäivän valinnoista, ei tällä kertaa teollisuusyritysten eliitistä tai todellakaan Suomen Pankin virkamiesklubista. Luulen, että ensin tarvitaan kunnon romahdus, sen verran tarkkaan on yrittäjähenki maasta kitketty.
Tulevaisuus on Venäjän markkinoilla. Nokiakin rakenteli 1980-luvulla ennen suuruuden aikojaan puhelinkeskuksia Neuvostoliittoon.
Ilmoita asiaton viesti