Vuoden 2014 seurantaan laitettava eurooppalaisasia
Kuluvana vuonna Euroopassa otsikkotilaa taitavat viedä europarlamenttivaalit, ja miksei pankkiunionikin. Siihen on odotettavissa EKP:n tekemä suurpankkien kuntotesti. Taustalla on liikkeessä kuitenkin yksi suuri asia, josta odotan mielenkiintoista seurattavaa. Kyseinen asia on Ranskan ja Saksan välille kasvava erimielisyyden juopa. Suomenkin osalta asia on mielenkiintoinen, sillä Suomi on profiloitunut tähän asti Saksan kannattajaksi.
Ranskan ja Saksan taloudet lähtivät viime vuonna kulkemaan eri suuntiin, ja mikään ei suoraan viittaisi siihen, että tänä vuonna asiaan tulisi muutosta – ellei sitten Saksa putoaisi kuin kivi jostain odottamattomasta syystä.
Hollanti alkoi viime vuoden aikana ottaa etäisyyttä Saksan suunnasta. Suomessa taas rahapolitiikasta huolestuneita kannanottoja alkaa tulla jo muiltakin kuin Perussuomalaisilta. Viimeksi Nordean katsauksessa todetaan euron arvon olevan liian korkea. Lisäksi Suomessa on syytä odottaa leikkausohjelmien käynnistymistä, mitkä puolestaan todennäköisesti vain syventävät taantumaamme.
Suomen ja Saksan intressit ovat kulkeutuneet nekin eri reiteille.
Hyvääkin tässä muuttuneessa tilanteessa on. EKP:ssa kasvaa paine päivä päivältä ruveta toteuttamaan enempi kriisimaiden toivomaa rahapolitiikkaa. Tämä ei ole oikein muuten mahdollista kuin velkakirjaostojen kautta. Lisäksi keskuspankin tulisi miettiä niitä keinoja, joilla voisi keventää eurooppalaisten pienten ja keskisuurten yritysten rahoitushuolia.
Ranskan putoaminen Saksan kelkasta tuo eurooppalaiseen voimasuhdekenttään aivan uudenlaisen tilanteen. Hyvällä yhteistyöllä ja koordinoinnilla Saksan ylivalta on murennettavissa. Jos ei muuten niin jakamalla Berliinille ultimaattumeita euroerosta. Tällainen voisi hyvin tulla monestakin maasta, mutta esimerkiksi Kreikasta. Ranskassa ja Italiassa samanlainen paine kasvaa poliittisissa painekattiloissa.
Suomen olisi hyvä vaihtaa leiriä, ja siihen on myös hyvä tilaisuus. Ranskan, Italian ja Espanjan voi odottaa tiivistävänsä Saksan vastaisia rivejään, jolloin Suomenkin on helpompaa liittyä tähän rintamaan.
Suomen sisäpolitiikassa vastaava hyppy on sekin melko kivuton. Perustavanlaatuinen taustasyy on tietysti se, että ilman muutosta euroalue ei pysy kasassa – ja olen jostain ollut aistivinani, että se tuntuu monelle olevan elämää tärkeämpi asia.
Ranska haluaa yhteistä velkavastuuta, mihin Suomi, Saksa ja Hollanti eivät suostu. Sen sijaan me voimme todellakin käydä, ja pitääkin käydä keskustelua euron ulkoisesta arvosta.
Ilmoita asiaton viesti
No, siihenhän Suomikin tuntuu tähtäävän. Jos mitään muuta ei tehdä niin velkavuoret vaan kasvavat, jolloin se yhteisvastuu tulee väkisin mukaan.
Harva vain tajuaa, että tähän ollaan väkisin ajautumassa.
Ilmoita asiaton viesti
Löysit juuri syyn miksi asiaan ei haluta muutosta.
Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe.
Ilmoita asiaton viesti
Pakkoko on olla moisessa ajopuujärjestelmässä?
Ilmoita asiaton viesti
EKP:n arvopaperiostot ovat lähellä eurobondeja, mutta EKP:n mahdollisten tappioden kattaminen 18 Euromaan verovarahoin ei ole kovin todennäköistä. Tappiotilanteessa varmaankin pääomitettaisiin EKP:ta setelirahoituksella luomalla eurot tyhjästä.
Ranska-vetoinen vallankaappaus EKP:ssä voi hyvinkin tapahtua vuosien 2014-2015 aikana. Etelän blokki hyötyisi piskuisesta Suomesta lähinnä saaden mukaan yhden protestanttimaan, EKP-painomme 1,8% on merkityksetön.
Tärkeää olisi mahdollisen arvopaperiosto-ohjelman yhteydessä päästä mukaan apajille. Reiluimmin tämä onnistuisi pääoma-avaimen mukaisella osto-ohjelmalla. Täällähän se on:
http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1393…
Painot vaan ovat vaihtuneet kun Latvia tuli mukaan juhliin. Uudet painot täällä:
http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1574…
Ilmoita asiaton viesti
Totta kyllä, ettei tässä suoranaisesti vielä olla eurobondeja tehtailemassa. Käytännössä tuohon saattaa löytyäkin haluja. Jos EKP ostaisi papereita vaikka 100 miljardilla eurolla kuukaudessa, niin haluaisiko Suomi, että sieltä ostettaisiin n. 2 miljardin euron edestä Suomenkin velkapapereita kuoletettavaksi?
Erohan olisi vielä siinä, kuka velkapapereiden hoitamisesta on vastuussa, mutta onhan täällä jo EVM, jolle voi aina maksuhaluttomuustilanteissa (kyllä, oikein luettu) kipata laskun yhteiselle taakalle.
Suomen sijainti tässä ajatellussa Ranskan rintamassa olisi tietysti sikäli merkityksellinen, että aiemmin Suomihan on tehnyt jatkuvasti tasan niin kuin Saksakin. Silloin niin tehtiin, koska vain muu euroalue kärsi. Nyt, kun pilkka on sattumassa omaan nilkkaan, voisi olla haluja toisenlaiseen toimintaan. Näinhän Hollannillekin kävi.
Ilmoita asiaton viesti
Jep. 100 miljardia ekp:n setelirahoitusta, 2 miljardia meille valtion jvk-ostoja. Nythän LTRO ja erityisesti hieman setelirahoitukselta haiseva mutta oudosti sterilisoitu aikaisempi SMP jättivät Suomen väliin.
PS. Sterilisaatiosta (turhaa, tyypillistä saksalaisten paranoidia puuhaa) täällä:
http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1161…
Ilmoita asiaton viesti
Toinen hyvä pointti tässä olisi se, että euro tuppaa olemaan yliarvostettu. Ei muuta kuin sen verran euroja pihalle, että EURUSD putoaa vaikka sinne 1,1 nurkille. Samalla rahoitettaisiin rahoitusvaikeuksissa olevia euromaita.
Täälläkään ei tarvitsisi miettiä leikkauslistoja nyt keskellä taantumaa. Kunhan luvataan sitten ottaa niitä tarkasteluun, kun menee hieman paremmin.
Ilmoita asiaton viesti
Ranskan alijäämä Saksan kaupassa on revähtänyt karmean suureksi. Ei ole selvää, miten yhteisen euron arvo tähän epätasapainoon vaikuttaa. Saksalle varmaan kelpaisi tasapainoinen kauppavaihto Ranskan kanssa, vaan minkäs teet, jos Ranska ei enää tuota autoja ja laitteita, jotka menisivät yhtä hyvin kaupaksi kuin ennen.
Yhteisvastuu ei käy, koska euromailla on aina oikeus erota yhteisvaluutasta. Ei täälläkään argumentoida siitä, onko Suomella oikeus erota eurosta vaiko ei. Totta kai oikeus on, mutta toisten mielestä eroaminen olisi järkevää, toisten mielestä ei.
Ilmoita asiaton viesti
Liittovaltiota pukkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Olli Rehn ja Viviane Reding puuhaavat Euroopalle yhteistä talouspolitiikkaa:
http://www.handelsblatt.com/meinung/gastbeitraege/…
Ilmoita asiaton viesti
Kun yhteinen rahapolitiikkakin on onnistuttu sössimään oikein perin pohjin, niin tottahan toki talouspolitiikkakin on saatava kestämättömälle tasolle. Ei kurjuus muuten ole maksimaalista. =)
Ilmoita asiaton viesti
Kauppavajeiden syntymistä ei estetä pankkiunionilla, vaikka media tarjoilee sitä päivittäin lähes lopullisena ratkaisuna. Finanssipolitiikan yhteensovittamisella voitaisiin ehkäistä kyllä vajeiden syntymistä, mikä ennen pitkää saa euromaat luovuttamaan päätösvaltaansa EU-tasolle.
Saksa kylläkin pitää huolen siitä, että yhteensovittaminen tarkoittaa muiden euromaiden talousarvioesitysten rukkaamista Saksan tarpeiden mukaan. Saksan vientivetoisen talouden kilpailukyky on mitä on, ja finanssipolitiikkaa määräytyy siellä sen mukaan. Jotta Saksan ei tarvitsisi lisätä kulutustaan, muut köyhdyttävät itseään leikkaamalla kansantaloutensa kokonaiskysyntää.
Muutos nykytilanteeseen ei tunnu kovinkaan suurelta, joten miksipä budjettivallasta kiinni enää pidettäisiin. Poliitikolle päättäminen tehdään helpoksi siten ettei vaihtoehtoa tarjota.
Ilmoita asiaton viesti
Erinomainen kommentti.
Toivottavasti moni miettii, mitä Saksa on ajanut jo muutaman vuoden – ja miten se todennäköisesti tulee jatkamaan.
Suunnanmuutos vuodelle 2014 olisikin se, ettei kriisimaat enää suostu tekemään Saksan kanssa näitä heille epäedullisia diilejä.
Suomenkaan tuskin kannattaisi.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän Suomen kannattaisikaan. Mutta laittaa epäilemään että jonkun tahi joidenkin Suomessa kannattaa.
Ilmoita asiaton viesti
Joku väläytti että tarkoitus ehkä on että Suomi vastaa jatkossa yksin koko Euroopan puolustamisesta. Myös sotilaallisesta puolustamisesta.
Kuulema jonkun Rauhan projekti.
Ilmoita asiaton viesti
”In fact, the political elites are planning the decision of the competition Pact, including the kilphnen the Irish model to the entire EU ausde: All states should commit themselves contractually to enforce neoliberal measures such as the reduction of labor laws, wage cuts or privatizations. The EU Commission is to monitor their implementation and to enforce with bonuses or penalties. ”The proposed competitiveness pact means Troika for all, ’” Lisa Mittendrein summarizes, ”according to broad European protests his decision by mid-December has been postponed until June 2014. This depletion Pact it is to stop enduokis valid to initiate a turnaround in the European crisis policy.”
Yllä oleva on googlekäännös saksan kielestä. Kirjoituksessa on todettu miltei päätetyn ainakin euromaiden kohdalla tulevasta, päätökset jotka lienevät velvoittavia eurovaalien jälkeen kesällä. Siis määrätään lailla toteutettaviksi työlainsäädäntöä, palkanalennuksia tai yksityistämiset? Oliko tuo se syy joka herätti jopa Kataisen, jää nähtäväksi sekä työmarkkinajärjestöt sopimaan eläkeiän nostosta?
Nyt jos koskaan on aika ottaa hatkat koko EU:sta. Aivan liian pitkälle viety itsemääräämisoikeus omaa maata koskevista päätöksistä. EU-jäsenmaat ovat keskenään niin erilaisia ettei niihin samat ’lääkkeet’ sovi. Tulleekin kiivas eurovaalikamppanja.
Ilmoita asiaton viesti
Tietysti se olisi mielenkiintoista seurata, että Brysselistä käsin määrätään Suomen palkkatasoon 25 prosentin leikkaukset. Siis julkiselle puolelle. Yksityinenhän jos ei saa sovittua alhaisempia tasoja niin toiminta vain loppuu, ja irtisanomiset lisääntyvät.
Ilmoita asiaton viesti
EKP voisi ostaa itselleen lisäaikaa (ja lisäsuosiota) pyytämällä mandaattiinsa laajennusta. Pelkän inflaation torjunnan sijasta työllisyys- ja kasvutavoite tulisi ottaa käyttöön.
Ilmoita asiaton viesti
Juu, tällaiset maalit voisivat olla hyviä. Tai pitäisi edes kiinni jo asetetuista tavoitteista. Tässä blogissa on kommentteina inflaatiotavoitteen ja M3:n kasvutavoitteen epäonnistuminen. Ne toki löytyvät aiemmastakin avauksesta.
Eli jo nykyisilläkin tavoitteilla olisi mahdollisuus höllentää lisää. Mitään ei kuitenkaan tapahdu.
Ilmoita asiaton viesti
Miten EKP voisi vaikuttaa enempää M3:n kasvutavoitteen tai inflaatiotavoitteen toteutumiseen?
Ilmoita asiaton viesti
Painamalla euroja. Samalla se euron yliarvostusongelmakin hoituu.
Ilmoita asiaton viesti
Ei niiden eurojen painaminen mitään auta,jos ei kukaan muu saa niitä käsiinsä kuin pankit.
Ilmoita asiaton viesti
”Hyvällä yhteistyöllä ja koordinoinnilla Saksan ylivalta on murennettavissa. Jos ei muuten niin jakamalla Berliinille ultimaattumeita euroerosta.”
Pitikös tämä olla jonkinlainen Euroopan ikuisen rauhan rauhanprojekti tämä Euroopan hiili- ja teräsunioni?
Kummasti alkaa rauhanomaisissakin syrjävaltioissa kirjoitettavat 2014 puheenvuorot muistuttaa 1914 vuoden kenraalien sanastoa.
Sitä kuinka keskusvaltojen (Saksa, Itävalta-Unkari) ylivoimainen hegemonia voitaisiin ympärysvaltojen voimakkaalla sivustakeskityksellä saada murennettua…
Ilmoita asiaton viesti
EU perustettiin siksi, että vältyttäisiin keskinäisiltä, erityisesti Saksan vastaisilta konflikteilta. Muistaako kukaan? Sillähän meidänkin liittymistämme Unioniin perusteltiin.
Vaan kuinkas sitten kävikään…?
Ilmoita asiaton viesti
Saksakin voisi tietysti vaikuttaa asiaan, ettei sitä vastaan syntyisi tällaisia konflikteja.
Ilmoita asiaton viesti
Suorastaan perinteisen huvittavilta tuntuivat lehtien manipuloivat EU-kannanotot.
Iltalehti ”EU-asiantuntija pitää presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhetta vahvana kannanottona Euroopan integraation puolesta.”
Iltasanomat: ”Niinistöltä EU-myönteinen uudenvuodenpuhe – ”Eurooppalainen tie on Suomen tie”
Helsingin Sanomat: ”Niinistö uudenvuodenpuheessaan: ”Eurooppalainen tie on meidän tiemme”
Mielestäni Presidentti toi selkeästi esiin sääntöjen noudattamisen tarpeen EU:ssa! Ei Presidentti vaatinut EU:lle ja liittovaltiolle antautumista ehdoitta. Pikemmin hän edellytti hallitusta edelleen vaatimaan sovittujen sääntöjen noudattamista.
Tämä, jos mikä koskee taloutta.
Suomi on osa Eurooppaa niin se aina ollut myös ennen EU:ta. Sitä se on vaikka eroaisimme eurosta. Niin on Ruotsikin.
Ilmoita asiaton viesti
Presidentin puhe oli ympäripyöreää – ei kannanottoja. Euroopan tie on kuulemma meidän tie, mutta olisi kiva sitten kanssa tietää, että mihin se vie.
Tähänkään ei tullut vastausta. Federalismin äärimuoto ilmaistiin, muttei sanallakaan sitä, oliko se hyvä vai huono asia.
Ne, jotka tulkitsi puheen eurooppamyönteiseksi tai -vastaiseksi ovat mielestäni molemmat väärässä. Se oli paljon sanoja ilman mitään näkemystä.
Ilmoita asiaton viesti
Presidenttimme ei ole muuttanut alkuperäistä kantaansa sen paremmin EU:n kuin euronkaan suhteen. Hänhän on yksi pääarkkitehdeistä kummankin suhteen. Hän ei ole missään vaiheessa katunut edes euroon liittymisestä. Puheuutenavuotena oli mielestäni ympäripyöreää sanahelinää. Toki ainoa jota Niinistö on joka tilanteessa painottanut on alkuperäisen perussopimuksen ehtojen noudattaminen. Siinä kaikki. Ja kun se perussopimuskin taitaapi sisältää liittovaltioon hyväksynnän, niin puheet jää kyllä pelkäksi helinäksi. Täytyyhän hänen olla tietoinen mihin Suomea oli aikoinaan viemässä ja vei.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä hän on todellakin tiennyt, pakkohan se on.
Minulla on kyllä ihan pieni aavistus siitä, että presidentti Niinistö on saattanut viime vuosien aikana toivoa, että asiaa oltaisiin aikanaan paremmin harkittu.
Ruotsalaiset tekivät tutkimuksen Ruotsin (ja Suomen) EMU-jäsenyyden eduista ja haitoista. Suomessa tehtävänä oli vain arvioida Suomen EMU-jäsenyyttä. Siis, että se oli jo lukkoonlyöty, ja sitä nyt sitten vain piti arvioida.
Ruotsin papereissa todettiin, että huono idea Ruotsille ja Suomelle, ei kannata. Silloinhan Lipponen hermostuikin, kun taisi ensi kertaa oivaltaa, että Ruotsi ei ole liittymässä rahaunioniin.
Ilmoita asiaton viesti
No voihan Svenska nu…vai oliko ny…vai mitä se nyt olikaan?
http://www.youtube.com/watch?v=tA9awLRDfhE
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni presidenttimme ei osaa sanoa yksinkertaistakaan asiaa yksinkertaisesti, vaan lausumansa vaativat tulkintaa.
”Mielestäni Presidentti toi selkeästi esiin sääntöjen noudattamisen tarpeen EU:ssa! ”
🙂
Ilmoita asiaton viesti
No, jos panee nimen sopimuspaperiin, niin kai on tarkoitus noudattaa sitä, mitä paperissa sanotaan. Rahvaalle se tuntuu itsestään selvältä.
Sen sijaan yksi sana ”presidentin puheessa” oli ylitse muiden: rehellisyys. Tosin auki jäi, milloin olisi pitänyt olla, tai milloin nyt tai tulevaisuudessa pitäisi olla rehellinen, vaiko peräti aina?
Siispä tutkitaan, onko oltu, ollaanko nyt ja aiotaanko tulevaisueedessa olla ”rehellisiä” – siis EU:n puitteissa. 😀
Ilmoita asiaton viesti
Taitaa rehellisyys merkitä meille ja valtaeliitille ihan eri asioita, mitäs me asiasta tietämättömät muka voitais tietää rehellisyydestä. Rehellisyys = maan tapa.
Ilmoita asiaton viesti
Kaksoisvaluutta on ollut pohdinnassa mm. Saksassa aika ajoin. Seuraavassa on tuoreinta spekulointia. Tilanne euroalueella on siinä mielessä vakiintunut (pahimmat palot sammutettu)ja rakenteet uudistumassa, että edellytykset uusille toimintamalleille ovat realistisia.
http://www.faz.net/aktuell/wirtschaft/eurokrise/pa…
Ilmoita asiaton viesti
Vai on vakiintunut? Sehän on hienoa, että joissain maissa vakiintuu 25 prosentin työttömyysasteet.
Pankkiirit on pelastettu. Kansalaiset eivät.
Ilmoita asiaton viesti
”siinä mielessä vakiintunut…ja rakenteet uudistumassa, että edellytykset uusille toimintamalleille…”
Korostan Henri taas kerran, että erityisesti Saksassa elinkeinoelämällä on vahva rooli myös finanssipolitiikan ”anturina”. Kansalaiset pelastuvat varmimmin elinkeinoelämän uudistumisen ja kehittymisen tuella (nykyisenkaltaisessa markkinataloudessa) – myös Suomessa.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, Espanjan vakiintuminen kiteytynee nyt marraskuulle, jolloin Katalonian itsenäistymisestä on ajateltu pidettävän kansanäänestys. Espanjan pääministeri Rajoy on kertonut estävänsä aikeet perustuslain vastaisina.
No, Katalonian presidentti pistää pystyyn ennenaikaiset aluevaalit, ja silloin ääniryöppy menee radikaalimmalle katalonialaispuolueelle, joka on ilmoittanut vievänsä asian kansainvälisen tuomioistuimeen.
Kuvastaako tällainen kehitys mielestäsi vakautta?
Tai se, että Italian suurimman puolueen uusi puheenjohtaja Matteo Renzi kertoo, ettei niiden alijäämätavotteiden kanssa ole niin justiinsa, jos tehdään uudistuksia.
”Saksan elinkeinoelämä” ei minusta oikein riittävästi osaa anturoida tätä eurooppalaisten kansalaisten mielialaa. Ja pidän sitä aivan tervetulleena asiana, että Saksan diktatuuri lopetetaan Euroopassa.
Ilmoita asiaton viesti
Seppo, tässä on nyt koosteita lyhyestä listasta, jossa on suurimmat epäkohdat. Kasasin ne tuonne ylemmäs kommenttiin #30.
Tässä lähdeaineistoa, josta voi lukea asiasta lisää:
Yritysten rahoitushuolet Euroopassa: pirstaloituminen ja eristäytyminen. Kriisimaissa yrityksillä paljon suuremmat rahoitusongelmat kuin vaikkapa täällä Suomessa (saati Saksassa, jossa elinkeinoelämän anturit eivät varmastikaan ”tunnista” edes muiden ongelmaa). Financial Times.
Yksityisen sektorin luototus tulee alas kovalla vauhdilla – ja on tullut jo jonkin aikaa. Pelastettu pankkijärjestelmä on nyt muotoutumassa valtioiden rahoittajaksi, käsikassaraksi. Miten hyvin Saksan elinkeinoelämän anturit ovat noteeranneet tämän ongelman? Lähde: The Wall Street Journal.
Keskusteluamme ei oikein edistä se, että tarjoat joka vaiheessa vastaukseksi ”Saksan elinkeinoelämää”, koska se on nyt harmoniassa Saksan johtamalle rahapolitiikalle. Olkoon sitten euro Saksan valuutta, ja käyttäkööt muut sitten omia valuuttojaan itsenäisellä rahapolitiikalla.
Jos Saksan elinkeinoelämä olisi kartalla koko euroalueen tilasta niin Saksassa alkaisi välittömästi mittavat tulonsiirrot kriisimaihin.
Ilmoita asiaton viesti
Sepon kohdalla on hyvä huomioida hänen roolinsa yrityskonsulttina. Onhan tunnettu tosiasia, että sen lauluja laulat kenen leipää syöt. Tätä taustaa vasten ymmärtää hyvin hänen euro myönteisyytensä ja Saksa ihannoinnin.
Ilmoita asiaton viesti
On hämmästyttävää, että tämä asia, ”Espanjassa on vain 4,7 miljoonaa” työtöntä, oli Suomessa pääuutisia tänään, kun maan työttömyysprosentti on sentään edelleen järjettömät yli 26%:
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2014/01/0…
Se vastaisi Suomen oloissa 500.000-600.000 työtöntä.
Vaikeata on myös pitää yli 150%:n velka-asteen vakiintumista esim. Kreikassa iloisena signaalina. Velanmaksun (siis leikkausten) aikahan on vasta edessä, mutta nyt vain kärsitään sitä odotellessa..
Ilmoita asiaton viesti
Kommentti Taloussanomissa:
”Olisko maastamuutto helpottanut vähän työttömien määrää, viime vuonna 365000 18-26 vuotiasta espanjalaista muutti pois maasta pysyvästi. Tokihan siinä jo määrä pienenee sadalla tuhannella kun kolme kertainen määrä lähtee kokonaan pois.”
🙂
Ilmoita asiaton viesti
”Spain reported the highest number of emigrants in 2011 (507 742)”
Vähän vanhaa tietoa, mutta lähde on Eurostat.
Vilkuilen vielä, jos on uusia käppyröitä.
Ilmoita asiaton viesti
Mikähän olisi se kriittinen raja, jonka jälkeen emigroituminen käynnistyy suuremmin meiltäkin? Ainakin nuorten mahdollisuus mm. opiskelu- ja harjoittelijavaihtoon lisää tietoa tilaisuuksista maailmalla.
Ilmoita asiaton viesti
Potilaat eivät ole oikeastaan parempia, todellinen sairaus vaan toimii morfiiniruiskeilla annetuin helpotuksin, siis vähän aikaa puuduttaen. Sairaus ja EKP takaukset liittyvät yhä kiinteämmin toisiinsa. Tuo hyvin vapaasti käännettynä todetaan liittämässäsi linkissä. Tekstissä on otettu kantaa jokseenkin voimakkaasti rinnakkaisvaluuttojen käyttöön. Jopa niin että tuohon systeemiin voisivat liittyä Suomen lisäksi Viro, Ruotsi ja muitakin lähimaita.
Ilmoita asiaton viesti
ETAn mahdollistama kauppaunioni olisi ollut edelleen toimiva ratkaisu, mutta se pilattiin talousunionilla ja yhteisvaluutalla.
Kaiken yllä on kuitenkin kapitalistiseen talousjärjestelmään sisään rakennetut ominaisuudet, mitä ei suinkaan helpota uusliberalistisen koulukunnan oppien soveltaminen.
Historian saatossa jokainen kehittynyt kansantalous on luotu vahvalla talouden sääntelyllä, protektionismilla ja omalla valuutalla, joka on viime kädessä ollut puskurina, kun kaupan esteitä on alettu purkamaan.
Joka kerta, kun tuotannollisesta työstä saatavan taloudellisen tuloksen painopiste siirtyy liiaksi sijoittajien salkkuihin, alkaa yletön kilpailu resurssien hyödyntämisoikeuksista ja spekulatiivisista tuotto-odotuksista. Toisessa päässä lisäarvon luoneiden tuottajien tilipussi laihtuu laihtumistaan, eivätkä he enää saavuta järkevillä ponnisteluilla omaa osuuttaan kohonneista varallisuusarvoista. Motivaatio häviää.
Uuden rahan pumppaaminen kiertoon tapahtuu pankkien tarjoamien lainojen kautta, mutta tuottajan pitäisi ottaa valtava riski jopa alhaisella korkotasolla, koska ostovoimainen massa puuttuu. Vaikka varakkain desiili tuhlaisi omaan kulutukseensa kuinka järjettömästi, sen vaikutus talouteen on vähäinen.
Liberalisoinnin myötä yritykset hakeutuvat kuluttavan massan pariin, koska ne saivat siihen mahdollisuuden. Nykyisellä tuottavuudella jopa suurien massojen tarpeet on melko nopeasti tyydytetty, minkä jälkeen on etsittävä uusia tuotteita tai markkina-alueita. Yritysten ja tuotteiden elinkaaret lyhenevät ja ajaudutaan resurssien järjettömään tuhlaamiseen ja kuljetteluun edestakaisin.
Jos taloni lämmitysjärjestelmä olisi yhtä luotettava kuin käyttämämme talousjärjestelmä, minun ei tarvitsisi huolehtia lasteni tulevaisuudesta. He olisivat ehtineet ennen aikuistumistaan jäätyä hengiltä, pariinkin kertaan.
Alamme pääsemään tuloksiin vasta, kun tunnistamme ja tunnustamme järjestelmän viat ja korjaamme sen sellaiseen muotoon, jonka pysyvyyteen ja kestävyyteen voi luottaa.
Ongelmat eivät poistu mitenkään lisäämällä sitä, millä ne on aiheutettu.
Ilmoita asiaton viesti
En ole aivan samaa mieltä sääntelyn ja protektionismin käytöstä, mutta tiedostan toki sen, että nekin voivat olla edessä. Kypros ajautui jo pääomakontrolleihin.
Protektionismissa on taas tilanne, jossa suojamuurit pitäisi saada vahvojen ja hauraampien euromaiden välille. Kreikassa myytävä saksalainen tuote kilpailee tehokkuudellaan kaikki kreikkalaiset tuotteet syrjään.
Hyväksyttävin tällainen suojamuuri olisi valuuttakurssimuutos. Nykyinen ajattelumaailma, että Kreikan kannattaa olla eurojäsen tarkoittaa samalla sitä, että heidän mielestään euron ulkoinen arvo on Kreikalle hyvä. Eihän heidän muuten kannattaisi olla jäseninä. Jos he ottaisivat oman valuutan käyttöön niin sen kurssi olisi näiden eurojäsenyyden kannattajien mielestä väkipakolla aina huonompi kuin mitä se on nyt eurossa.
Ja tästä rohkenen olla eri mieltä. Se, mitä ehdottaisin sitten toisena vaihtoehtona on, että hinataan se euron ulkoisen arvon kurssi suurin piirtein sinne, missä se olisi miellyttävämpi useammalle maalle. Myös Suomelle.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, mut nyh saaraan halavempaa pentsiiniä 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Olen joskus pohtinut, mitkä asiat ovat Kreikan eurojäsnyydelle perusteluiltaan ne parhaimmat, kun jätetään pois maan asukkaiden nykyinen ”kärsimys”.
Olisiko jäsenyys isossa ja mukavassa yhteisössä, joka antaa turvaa? No, turvan Kreikka saa NATO:sta.
Olisiko se kriisiapu euromaista? Sitä on saatu, totta, mutta velka on kasvanut ja elintaso on laskenut.
Olisiko se yksinkertaisesti kuuluminen euroon käsitettynä muuten vain hyvänä, eräänlaisena eurooppalaisena kultapossukerhona, josta ei osata olla erossa kuten Ruotsi, Tanska tai Britannia? No, psykologisesti tuolla voisi olla merkitystä, ettei koe syrjityksi itseään, mutta aika raskain ehdoin (troikan toimesta) tässä kerhossa saa jäsenyyttään lunastaa.
Joku saa jatkaa yritystä…
Ilmoita asiaton viesti