Velkahuolesi kaikki heitä

Suomen taloustilasta luetellaan varsinaisia madonlukuja uutistoimisto Bloombergin artikkelissa: työttömyys nousee, talous supistuu ja velka kasvaa. Valtiomme velkataakka on kieltämättä vallan toisella tasolla kuin monella muulla euromaalla. Esimerkiksi kriisin on kerrottu päättyvän, kun tämä velan suhde bkt:hen kasvaa yli sadan prosentin.

Työttömyysastekaan ei ole ihan niissä lukemissa kuin kriisin taakse jättäneissä maissa, ainakin jos on uskominen Euroopan komission puheenjohtajaa José Manuel Barrosoa.

Hallituksemme saa kritiikkiä taloutta supistavasta leikkausohjelmasta.

Onko velkaantuminen siis niin huonoa, jos kerran olemme reippaasti jäljessä euroalueen standardia? Onko syytä paniikkiin, kun 10-vuotisen lainamme jälkimarkkinakorko huinii siinä 2 prosentin tuntumassa? Olisko tripla-A:n menettäminen katastrofi, kun tuossa on Ranskakin menettänyt jo kaksikin pykälää ja korkotaso on noin 30 korkopistettä suurempi kuin Suomella?

Velkaantumisessa on kyllä yksi erittäin huono puoli: Suomi velkaantuu ulkomaan valuutalla. Suomi kuuluu euron käyttäjiin, aivan samoin kuin suomalainen kotitalous tai yrityskin.

Me muistamme vuoden 2010 ja silloin virinneen optimismin. Siitä vajaa kaksi vuotta ja euroalue oli täydessä kriisitilassa. Nyt virii optimismin uusi aalto, mutta kestääkö euroalue enää talouden häiriötiloja muistaessamme, että euroalueen talous on nyt monta astetta huonompi kuin vuonna 2010. Tuon jälkeen euroalue vietti puolitoista vuotta taantumassakin.

Siitä huolimatta Suomessa ei ole mielekästä tehdä ”äkkipysäystä”. Ei meidän painoarvo riitä kuitenkaan vetämään euroaluetta pois kurjuudesta. Riittää siis aivan hyvin, että olemme keskikastissa euroveljiemme kanssa.