Velkahuolesi kaikki heitä
Suomen taloustilasta luetellaan varsinaisia madonlukuja uutistoimisto Bloombergin artikkelissa: työttömyys nousee, talous supistuu ja velka kasvaa. Valtiomme velkataakka on kieltämättä vallan toisella tasolla kuin monella muulla euromaalla. Esimerkiksi kriisin on kerrottu päättyvän, kun tämä velan suhde bkt:hen kasvaa yli sadan prosentin.
Työttömyysastekaan ei ole ihan niissä lukemissa kuin kriisin taakse jättäneissä maissa, ainakin jos on uskominen Euroopan komission puheenjohtajaa José Manuel Barrosoa.
Hallituksemme saa kritiikkiä taloutta supistavasta leikkausohjelmasta.
Onko velkaantuminen siis niin huonoa, jos kerran olemme reippaasti jäljessä euroalueen standardia? Onko syytä paniikkiin, kun 10-vuotisen lainamme jälkimarkkinakorko huinii siinä 2 prosentin tuntumassa? Olisko tripla-A:n menettäminen katastrofi, kun tuossa on Ranskakin menettänyt jo kaksikin pykälää ja korkotaso on noin 30 korkopistettä suurempi kuin Suomella?
Velkaantumisessa on kyllä yksi erittäin huono puoli: Suomi velkaantuu ulkomaan valuutalla. Suomi kuuluu euron käyttäjiin, aivan samoin kuin suomalainen kotitalous tai yrityskin.
Me muistamme vuoden 2010 ja silloin virinneen optimismin. Siitä vajaa kaksi vuotta ja euroalue oli täydessä kriisitilassa. Nyt virii optimismin uusi aalto, mutta kestääkö euroalue enää talouden häiriötiloja muistaessamme, että euroalueen talous on nyt monta astetta huonompi kuin vuonna 2010. Tuon jälkeen euroalue vietti puolitoista vuotta taantumassakin.
Siitä huolimatta Suomessa ei ole mielekästä tehdä ”äkkipysäystä”. Ei meidän painoarvo riitä kuitenkaan vetämään euroaluetta pois kurjuudesta. Riittää siis aivan hyvin, että olemme keskikastissa euroveljiemme kanssa.
Niin jos keskikastiin meinataan tavoitella, velkaa pitäisi lisätä todella paljon. Ottaen huomioon työeläkerahat ja muun julkisen sektorin, sellainen 50% bkt:sta ei vielä horjuttaisi tilannetta. Muualla nimittäin saattaa kirjanpito olla hiukan leväperäisempää saatavien ja velkojen suhteen.
Ihmetellä sopii, onko nykyinen kärsiminen vaivan arvoista. Jos euro pelastuu ja kuripolitiikasta tulee vakio? En tiedä haluanko asua maassa jossa italilainen komissaari käyt tarkistamassa valtion tulo ja menoarvion ennen kuin eduskunta saa siihen mitään sanoa.
Ilmoita asiaton viesti
Olen luullut, että me pääsisimme 60%:iin jo tänä vuonna?
Pitkä kärsiminen, johon joka toinen vuosi heitetään toivon pilkahduksia – sellainen syö. Pitäisi siis tietää, mihin Suomi pyrkii. Velan ”taittaminen” oli vaalitavoite, mutta voihan se muuttua matkalla, jos vaikka €-alue tai Suomi itse natisee liitoksissaan…
Ilmoita asiaton viesti
Holm ja Ilmakunnas: Velkaraha ei kanna ikuisesti (HS/13.1.2014/A109. Holmin mukaan luku eli julkisen velan suhde bkt:hen taitaaa olla jo 62 prosenttia.
Valtio ei voi vuosi vuoden jälkeen tasapainottaa talouden alijäämää velkarahalla.
Holmin mukaan 7 miljardin euron velka on ongelma, koska velka on samalla tasolla jo kuudetta vuotta. Valtion kokonnaisvelkakin lähestyy 100 mrd euroa.Velalla rahoitetaan yli 13 prosenttia menoista.
Henri Myllyniemi mitäs mieltä olet seuraavista kirjoituksista:
Eurooppa toistaa Latinalaisen Amerikan virheet ja Vapaakaupan vankeina – ovatko kansanvalta ja valtioiden varat suuryritysten peukalon alle menossa?
http://mondediplo.fi/digi/lehti/6-2013/artikkeli/e… ja samalla sivulla myös
http://mondediplo.fi/digi/lehti/6-2013/artikkeli/v…
(Ota etusivu ja sitten ilmainen testiversio) Niskalenkkikö kansanvallasta?
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitin jokin aika sitten, että eurokriisi muistuttaa erehdyttävän paljon mm. Meksikon kriisiä. Toki tämä levisi sitten pitkin latinalaista Amerikkaa ja Argentiinassa asti laineet löivät vielä 20 vuotta sen jälkeen, kun peruskuvio alkoi Meksikossa 1982.
Dollarikytkökset, siis kiinteät valuuttakurssit poksahtelivat rikki.
Meksikon kriisi päättyi lopulta ns. Brady-joukkovelkakirjoihin, jotka saivat nimensä Yhdysvaltain silloisen valtiovarainministeri Nicholas Bradyn mukaan. Käytännössä ne olivat velkasaneerauksia.
Miksi siis Suomen tulisi huolehtia velkapotistaan, koska se todennäköisesti:
a) Yhteisvastuullistetaan, sekä
b) Saneerataan.
Lisätietoja tuosta kriisistä: IMF:n analyysi.
Ilmoita asiaton viesti
Henri Myllyniemi. Entäs tuo toinen artikkeli mondediplolta: ”Vapaakaupan vankeina – niskalenkkikö kansanvallasta? Mikä merkitys sillä on EU:lle, Suomelle tai EU:hun kuulumattomille maille? Siis ”transatlanttisuus” USA/EU.
Hyväksytkö moista linjanvetoa ja suurryritysten ylivaltameininkiä? Tuleeko se jäädäkseen vai ammutaanko se alas? Mitä mieltä olet?
Ilmoita asiaton viesti
Vapaakauppasopimuksesta en tiedä niin tarkkaan yksityiskohtia, että osaisin niistä lausua mielipiteen, jonka takana voisin seistä.
Ilmoita asiaton viesti
Paljonko ulkomaan velka on verrattuna sotakorvauksiin?
Tämä siksi, että saisi edes jonkinlaisen ymmärryksen asiaan.
Entä pitääkö paikkansa, niinkuin jossakin vihjaistiin, että velkaa ei ole tarkoituskaan maksaa takaisin koskaan.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi lyhentää ja maksaa velkojensa korkoa koko ajan, ja ottaa lisää velkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Jorma Moll. Suomen sotakorvaussummat löytyy Wikipediasta.Kuka pystyy ne muuttamaan euroiksi 1.1. 2014?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sotakorvaukset
Ilmoita asiaton viesti
K.K.> Kuka pystyy ne muuttamaan euroiksi 1.1. 2014?
oooo
Hyvä.
Jospa joku ystävällinen blogisti haluaisi sen tehdä.
Ilmoita asiaton viesti
Glass-Seagall laki tuhottiin 1999. Sen tapahduttua Wall Streetillä oli ovet sepposen selällään avata holtittoman luoton myynti kaikkialle. Luotiin kaikenlaisia uusia luottoja, joiden tarkoitus oli olla niin suuria, ettei niitä voitu maksaa takaisin koskaan. Näin erityisesti USAn kiinteistomarkkinoilla. Näistä kelvottomista kiinteistolainoista tehtiin paketteja, joihin liitettiin valheellinen vakuusturva ja siten valheellinen 3A vakuusluokitus ja niitä myytiin ympäri maailmaa ja niin maailma tuli täyteen konkurssikypsiä pankkeja.
Holtiton pankkien harjoittama kasinotalous tulee kaatamaan koko maailman. Virtuaalirahaa on yli kymmenkertaisesti enemmän maailmassa kuin reaaliomaisuutta ja kun virtuaalirahan saatavat nousevat riittävän suuriksi, niin tapahtuu romahdus. Pankkiirieliitti osaa järjestää kaaoksesta Uuden Maailmanjärjestyksen, missä demokratiaa ei enää ole missään muodossa.
Ilmoita asiaton viesti
Björn Wahlroos on harvinaisen fiksu pankkiiriksi.
Ilmoita asiaton viesti
Myös yritysten maksuhäiriöt ovat kasvaneet vuodessa 37.000:sta yli 55.000:een yritykseen eli noin 50%.
Johtuneeko tämä pääasiassa vaikeudesta saada rahoitusta eli lisäluottoa, kun koko ketju myöhästelee velvoitteidensa kanssa. Siis vanha sanonta: ”Ennen saa kalan vessasta kuin velan kassasta?”
http://www.taloussanomat.fi/yrittaja/2014/01/13/yr…
Ilmoita asiaton viesti
Osittain maksuhäiriöt johtunevat toisen yrityksen maksujen myöhästelyistä. Siis esim. alihankkija saattaa joutua odottamaan pääurakoitsijan maksupostia ja näin saattaa siis tuon aliurakointifirman maksuvaikeuksiin.
Ilmoita asiaton viesti
Ovat kuulemma pääasiassa verovelkoja…
Ilmoita asiaton viesti
Seppo,vaikkakin kyse on veroveloista, niin perimmäinen syy saattaa olla siitä ettei alihankkija ole saanut maksuposteista, siis myyntisaamisistaan, suorituksia ja näin ollen ei ole ollut millä veroja maksaa. Voi toki syy olla toinenkin.
Ilmoita asiaton viesti
Elämme ÄLY-AIKAA, milloin saadaan äly-hallitus, äly-eduskunta ja äly-äänestäjät? Patentti hakematta!!
Ilmoita asiaton viesti