Vihreä kapina

Ei yksi pääsky kesää tee. Mutta kun kaksi vihreiden eurovaaliehdokasta latoo vuoronperään melko lailla kiinnostavaa tekstiä euroalueen talouspolitiikasta, niin voiko tätä jo pitää varsinaisena kapinana? Kyseessähän ovat minulle sangen uusi tuttavuus Antero Vartia, sekä paremmin tietämäni puolueen vpj. Touko Aalto.

Onhan Osmo Soininvaara (vihr.) pysytellyt varsin realistisena kriisin monissa käänteissä. Hän taisi olla ensimmäisiä hallituspuolueiden kansanedustajia, jotka kävivät oudoksumaan mm. Suomen johdannaisvakuuksia Kreikan toisesta tukiohjelmasta.

Antero Vartian kirjoitus ei sisältänyt vielä kovin paljoa informaatiota siitä, miksi hän pitää euroalueen talouspolitiikkaa ”kiusaamisena”. Hän paljastaa kuitenkin kommenteissaan noteeraavansa Nobel-palkittuja Paul Krugmania ja Joseph Stiglitziä. Näistä voi päätellä jotain. Vartia pitää eurooppalaista massatyöttömyyttä turhana. Minulla on aavistus siitä, mikä näin saa sanomaan. Aavistus johtuu siitä, että katson itse nykyisen kurjuuden aivan tarpeettomana.

Touko Aalto tulee hänkin kirjoittamaan kritisoivaan äänensävyyn, mutta kohdistaa sanansa enempi Suomen kaavailemaan talouspolitiikkaan. Hän kirjoittaa kuin omasta kynästäni:

Yksityisen sektorin suhde julkiseen talouteen voi olla huomattavasti
nykyistä suurempi, mutta suhdetta ei tule muuttaa leikkaamalla julkista
puolta vaan kasvattamalla yksityistä sektoria. Erityisen huonosti tämä
resepti toimii laskusuhdanteen aika, jolloin lisäleikkaukset vain
syventävät talouden ongelmia.

Olen hämmästellyt sitä, ettei tätä varsin yksinkertaista asiaa olla sisäistetty suomalaisessa talouskeskustelussa.

Kyseessä tuskin lienee suomalaiseen tapaan sirosti istuva taipumus olla kuuntelematta sitä mitä sanotaan, vaan keskitytään siihen sanojaan ja tämän auktoriteettiin. Myllyniemi tai Aalto nyt voivat höpistä keskenään mitä sattuu, eikö vain? Asiaa tuskin auttaa se, että tällaiset kriittiset kirjoitukset pohjautuvat kuitenkin mm. kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n laskelmiin.

Kuinka usein olenkaan maininnut, että taantumassa tämä vyönkiristely on johtanut katastrofiin, ja sitä se tulee yhä tekemään? Olen maininnut, että Saksa onnistui kilpailukykyään parantavassa Agenda 2020 -ohjelmassaan siksi, että muualla Euroopassa oli villi velkavetoinen kysyntäbuumi menossa. Olosuhteet eivät siis ole yhdenvertaiset.

Olen kaikkiaan ilahtunut näiden kahden vihreän linjauksiin, joskin Vartialta toivon vielä hieman lisää näkemyksiä. Onnekseni hän on niitä luvannut. Toivon toki, ettei tämä ole mikään vaalitaktinen siirto, vaan miehet ovat aidosti tätä mieltä.

Toivon sen lisäksi, ettei vihreitä ruveta samalla tavalla nitomaan yhteen natsien (Kultainen sarastus) tai muidenkaan ääriliikkeiden ja -puolueiden kanssa vain siksi, että heilläkin tuntuu olevan eurotalouspolitiikasta varsin samalla tavalla ajattelevia henkilöitä kuin perussuomalaisissakin.

Kaiken kaikkiaan, tästä on hyvä jatkaa.

0
susijumala
Perussuomalaiset Turku

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja.
Sähköpostiosoitteeni nykyisin: henri.myllyniemi@pp.inet.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu