Mikä on Suomen aiemmin pelastanut?
Nordean Aki Kangasharju on aloittanut hänkin tänä vuonna melko mielenkiintoiset bloggaukset. Ensimmäisessä kirjoituksessaan hän kertoo, miksi Suomi tarpoo tänäkin vuonna talouskurimuksessa. Toisessa kirjoituksessaan hän vertaa tilastoihin nykyistä talousahdinkoa. Miten on aiemmin selvitty, ja mitä sopii nykyiseltä taantumalta odottaa.
Kirjoitus sisältää hyviä vihjeitä. Kultakanta osoittautui virheeksi, ruplakytköksistä oli irtauduttava, markka kellui ja heikkeni 90-luvulla.
Pelastusta odotetaan nyt siis miltä suunnalta?
Aiemmin D-vitamiini pelasti kilpailukyvyn aika ajoin, mutta nyt on hankalampaa, sillä sisäinen devalvaatio närästää kansantaloutta pahasti – ellei jopa kuolettaisi sitä.
Vakava paikka edessäpäin.
Ilmoita asiaton viesti
Se oli vähintään 100 kiloeuron velkalasti lukuisalla suomalaiskotitaloudella. Näissä siis velkakuormaa on vähintään 32 miljardin euron edestä.
Osaako joku kertoa, miten näiden velkojen takaisinmaksu helpottuu työttömyyden pahentuessa ja/tai palkkojen pudotuksissa?
Ilmoita asiaton viesti
Minäpä rohkeasti yritän; ei mitenkään.
Jos leikkaamalla saadaan talouskasvu käyntiin, niin sitten on uskottava ihmeisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä VM kutsui piispat koolle tätä uskoa vahvistamaan?
Ilmoita asiaton viesti
Hahha, tämä Urpilaisen piispakoukous oli mielestä hienointa poliittista satiiria vuosiin. Joku niistä piispoista itse ääneen ihmettelikin, että miksi ihmeessä valtiovarainministeri haluaa kuulla piispojen kantoja talousasioihin. Hehän eivät ole talousasiantintijoita. En nyt muista tarkkaa referaattia. Pointti oli jotenkin tuossa. Itselle tuli mieleen, että seuraavan seminaarin Urpilainen varmaan järjestää korvatunturilla. Joulupukilla olisikin varmasti hyviä ideoita säkkikaupalla.
Ilmoita asiaton viesti
”Mikä on Suomen aiemmin pelastanut?”
Sinun avauksesissasi on aina pessimistinen perusvire, niinkuin nytkin avauksessa.
Nyt haluaisin kuulla mikä pelastaa Suomen, ja sen kansalaiset?
Mitä kautta pitää edetä, että kokonaiskuva muuttuu hyväksi?
Ei jargoniaa yritysvapaudesta, koska se meillä on.
Ei jargoniaa ”sisäisestä devalvaatiosta” paitsi, jos uskallat tarkentaa kaikki kohteet.
Juustohöylä on oikeistolainen ja siinä mielessä persujenkin pirtaan sopiva. Kaikilta yhtä paljon.
Tehdään mitoitus köyhien ”sisäinen devalvaatio”-prosentiksi, ja sama rikkaille.
Sano nyt helvetti edes kerran kun talousmiehenä esiinnyt: Mitä pitää tehdä että Suomi pelastuu?
Ilmoita asiaton viesti
En allekirjoittaisi väitettä, että leikkauslinja olisi mitenkään perussuomalaisten suosiossa. Jokaisessa puolueessa taitaa olla niin leikkausintoilijoita kuin sitä kavahtaviakin näkemyksiä.
Ja olenhan sanonut aika useastikin oman näkemykseni tilanteesta. Sitä ei olla vaan haluttu kuulla. On haluttu toimia toisin, josta nyt Kangasharjukin tulee kirjoittamaan, että taloutemme ei kasva ja että tästä on tulossa murheellisin rauhanajan talouskurimus siitä lähtien kun tilastoja on ruvettu ylipäätään tekemään.
Onko tämä siis viisasta? Ei minusta.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä näyttää olevan joku teidän kahdenkeskinen pidemmän ajan debatti josta en saa kiinni. Ulkopuolisen silmin: Ensin hyvin päälle käyvä ja siihen vastaus joka ei ole vastaus kysymykseen.
En siis ota kantaa tähän ja oletan, että molemmat osapuolet tietävät mistä puhutaan. Siispä tyydyn vastaamaan ilman perusteluja kysymykseen ”Miten suomi pelastuu?”:
– Setelirahoituksellla
– Euromaiden ylijäämän tulojen tasauksella.
– Verokilpailun lopettamisella.
– Veronkierron lopettamisella.
– Demokratiian palauttamisella EU:hun.
Nuo vastaukset siis sillä oletuksella, että emme eroa EU:sta. Ero EU:sta karsii vastauksista kaiiki mut työkalut paitsi ensimmäisen.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, minullakaan ei ole joka päivä aivan yhtä hyvä päivä, että jaksaisin kiroileville ihmisille seitsemättä kertaa selvittää samat asiat.
Ensisijaisena vaihtoehtona on tietysti euron purkaminen ja palaaminen kansallisiin kelluviin valuuttoihin.
Toisena vaihtoehtona olisi eurosetelirahoitus, mutta Saksa todennäköisesti torppaa idean perussopimuksen vastaisena. Tulonsiirtoihin Saksa suhtautunee vielä jyrkemmin, samoin velkasaneerauksiin (eräänlainen setelirahoituksen korvaaja).
Jotain näistä – voi siis tulla useampikin – kyllä tapahtuu, jotta kriisi saadaan hellittämään.
Mahtaakohan Tyry taas joku päivä tule kyselemään, että mitä pitäisi tehdä.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, mikä on aiemmin Suomen pelastanut. Ettei vain olisi aiemmin ollut paljon alhaisemmat sosiaalikustannukset suhteutettuna valtion tulokertymään. Nyt on sosiaaliturvan piiri kasvanut ja muutoinkin kustannusten taso noussut. Sen sijaan verotulojen kertymät eivät liene suhteessa nousseet.
http://www.stat.fi/til/vermak/2009/vermak_2009_201…
http://www.stat.fi/til/vermak/2012/vermak_2012_201…
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_sosiaaliturva…
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoinen historiakatsaus, mutta harmi, kun tuo Kangasharju ei selitä, miksi kultakanta tulkittiin virheeksi.
Ilmoita asiaton viesti
Olisikohan siksi, että se aiheutti melko lailla hämminkiä Euroopassa 1930-luvulla ja myös Yhdysvaltain historiassa aina 1800-luvulta alkaen on melkoisia kurimuskausia?
Ilmoita asiaton viesti
Mutta olivatko ne kultakannan syytä? Kurimuksia on ollut paljonkin ja myös ilman kultakantaa.
Ilmoita asiaton viesti
Totta kai on ollut, esimerkkinä tästä nyt vaikka öljykriisi 1970-luvulla. Häiriötiloja tulee kyllä aika ajoin milloin mistäkin. Mutta onko tarkoituksenmukaista pitkittää ja pahentaa näitä kausia? Ja jos nyt Yhdysvaltain kultakanta-aikakautta katselee sieltä 1800-luvulta alkaen niin onko näitä häiriötiloja syntynyt mielestäsi useammin kuin ilman kultakantaa?
Subprime, Savings & Loans, IT-kupla – nämä nyt ainakin löytyvät sieltä ilman kultakantaakin.
Ilmoita asiaton viesti
Tuota nyt on vähän vaikea arvioida, kun taloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Yhdysvaltojen 1800-luku oli ihan rahajärjestelmästä riippumatta melkoisen häiriöaltista aikaa. Kun valtio vakiintui, rauhoittui ja selvisi kahdesta maailmansodasta, niin lienee ihan luonnollista ,että häiriötiloja tuli vähemmän. Toisaalta vakiintuneilla valtioilla on taipumus irtautua kultakannasta, koska on paljon kivempi painaa omaa vastikkeetonta rahaa kuin, että joutuisi säilyttämään tietty määrä vaivalla hankittua jalometallia joka ikistä liikkeelle laskettua seteliä kohden. Eli vaikea sanoa kumpi on syy ja kumpi seuraus ja missä määrin kukin on mitäkin.
Se, mitä alkuperäisessä kysymyksessäni olisin toivonut, olisi jonkinlainen yleispätevä ja niin yksinkertainen, että minäkin sen ymmärrän, selitys sille, miksi kultakanta ylipäätään olisi huono ratkaisu. Kaipailin siis kausaliteettia, en korrelaatiota.
Ilmoita asiaton viesti
Arvelisin, että kirjoitushistoriikista löytyy jonkin verran perustelujakin. Yritän koota tästä vaikka viikonloppuna sellaisen enempi tyhjentävän kirjoituksen.
Ilmoita asiaton viesti
joo tekase paketti.
aika hyvä toi nordean tutkimusjohtaja. ois pudonnut piippu suusta jois ois ollut. sehän kun ihan virankin puolesta puhuu eikä ykstyishenkilönä
Ilmoita asiaton viesti
Minustakin aika lailla mielenkiintoisia avauksia. Kangasharju tosin tietää EKP:n riippumattomuuden: hän ei kerro, mitä EKP:n pitäisi tehdä, mutta toteaa nykytilasta, että varautukaa kärsimään.
Se on suomalaisten osa tässä joukkueessa.
Ilmoita asiaton viesti