Jättiläinen horjuu (osa 2)
Tästä on odotettavissa mielenkiintoista vuotta. Kiina pisti juuri vuoden avaukseen juhlallisen n. 370 miljoonan euron (nykykurssin mukaan) bailoutin huonoksi osoittautuneeseen hiilikaivosfirmaan.
Tuotetta myytiin kiinalaisille ”riskittömänä”. Kuinkas muuten? Tässä on nyt jo parin vuoden ajan vihjailemani ongelmallinen varjopankkisektori osoittamassa terveytensä merkkejä.
Varjopankit ovat Kiinassa paisuneet kuin pullataikina, sillä niiden kautta pyöritetään rahoitusta firmoihin, joihin säännellyt pankit eivät koske pitkällä tikullakaan huimien riskien vuoksi.
Tänä vuonna erääntyy lähes 500 miljardin euron edestä näiden varjopankkien kautta pyöritettyjä velkapapereita.
Mikä avuksi? Vasemmalta laidalta huudetaan luonnollisesti ”lisää sääntelyä”. Tämä metodi on ajanut nimenomaan varjopankkisektorin kasvamiseen. Aivan kuten työttömyysuhan alla vasemmalta huudetaan lisää valtaa AY:lle, jolloin käykin helposti niin, että firmoille tulee kannattavammaksi korvata ihmiset roboteilla.
Kiina valitsi nyt bailout-linjan. Linja ei välttämättä tule kuitenkaan jatkumaan. Yhdysvalloissakin ensiksi haluttiin potkia roskat maton alle investointipankki Bear Stearnsin kohdalla, mutta kun talikoitavaa tuli koko ajan lisää niin tehtiin päätös, että nyt saa pelleily veronmaksajien rahoilla loppua. Ongelma on siinä, että se kura on jo liukuhihnalla. Jos nyt riskit hinnoitellaan järjellisemmällä tasolla niin se ei muuta koneistossa jo sisällä olevaa moskaa.
Kiina voi myös katsoa, että ketkä ovat näiden varjopankkien kautta pistäneet rahansa riskikohteisiin. Siellä eivät ole lakaisukoneenkuljettajat tai sairaanhoitajat tulilinjalla, vaan sangen äveriäät kansalaiset.
Otan mahdolliset reboundit huomioon, ja etsin sen jälkeen myyntinappia. Esimerkiksi Turkin keskuspankki on jo vihjaissut koron nostamista, vaikka vielä aiemmin maan pääministeri kertoi talouskaaoksen johtuvan ”korkolobbareista”, jotka yrittävätkin saada korot ylös.
Holdaajille tiedoksi, että ei välttämättä huono ole sekään. Osakemarkkinoiden ohella ei ole oikein vaihtoehtoisia sijoituskohteita. Kevään osinkorallikin on vielä aivan mahdollinen. Niin, onhan niitä vaihtoehtoisiakin kohteita, muttei varmaan kovin eettisiä. Joku voisi keksiä vaikka ruveta shorttaamaan Turkin liiraa. 
Hyi-hyi.
Euroryhmän pj. tietää kertoa, ettei meillä ole mitään hätää.
Pikavilkaisu esimerkiksi Espanjan suuryritysten IBEX 35 -indeksiin kertoo viiden päivän laskuputkeksi vain vähän yli 6,5 prosenttia.
Kun nämä herrat (erityisesti Rehn) astuvat kommentoimaan tietää paniikin jo olevan päällä.
Ilmoita asiaton viesti
Em. linkistä: ”En näe minkäänlaista tartuntariskin vaaraa, Dijsselbloem sanoi…”
Jos lausuma on rehellinen, pj. Dijsselbloem tunnustaa, ettei näe – ainakaan viran puolesta.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä hän yritti sanoa, että paiseruton tartuntavaaraa ei ole, koska se on jo tarttunut? =)
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on ollut pelättävissä maassa, jossa taitaa olla jo yli puolet maailman superrikkaista (toki rahat on sijoitettu merkittäviltä osin muualle). Miten pahaksi tilanne menee – on vaikea ennustaa ja vaikuttaako tilanne USA:n suuntaan. USA:n ”pienestä” velkapotista vajaa 10 % kohdistuu Kiinaan ja se ei ole pieni summa. Kun maailman kaupan koriin tuppaa Venäjän yskinnän niin tarkkana saa olla (Kannattaa lukea Veikko Huuskon blogi eiliseltä päivältä). Suomen viennin kannalta sekä Kiina, että Venäjä ovat pitäneet hyvin pintansa viime vuosina ja toivottavasti tilanne pystytään pitämään hallinnassa.
On tässä sellainenkin mahdollisuus, että rahaa lähtee virtaamaan EU-maihin ja erityisesti euroalueelle (sitä ilmiötähän on ollut jo näkyvissä mm. Portugalissa ja Irlannissa). Siinä on sijoitajille pohdiskeltavaa – kannattaisiko korien painopistettä muuttaa?
Ilmoita asiaton viesti
Kiinan kommunistihallinnon sisäiset puhdistukset ovat heikentämässä sen asemaa. Toivottavasti Suomen vienti ja investoinnit Kiinassa eivät ole sidoksissa kommunisteihin.
Ilmoita asiaton viesti
Onko rakentaminen ja rakennuksien sisällä ihmisiä ylös ja alas liikuttelevat laitteet sidoksissa kommunisteihin? Yksi esimerkki, joka pitää yllä aikamoista toimittajaverkostoa Suomessakin. Taitaa olla niin keskeinen ala, että rakentamista siellä tehdään kaikissa olosuhteissa. Mutta merkittäviä hidasteita (vuosien viiveitä) voi tulla yhdyskuntarakentamisessa.
Ilmoita asiaton viesti
Kiinan rakentaminen ja tuo kaivosteollisuus ovat näitä varjopankkisektorin ”peruskauraa”.
Kannattaa olla tarkkana.
Ilmoita asiaton viesti
Voivat hyvin ollakin sidoksissa. Kansainvälisen liiketoiminnan vaikeimpia kysymyksiä on, kenelle vaatijoista lahjukset annetaan, jotta asiat etenisivät. Tuoreet paljastukset johtavien kommunistien miljardiomaisuuksista saattavat johtaa sekasortoon ja jopa vallanvaihdokseen, jolloin vanhoista lahjuksista ei olisi muuta kuin haittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kiinan uudet ns. aavekaupungit, joiden kiinteistöihin ei ole löytynyt asukkaita ja ostajia, saattavat olla heijastusta ylioptimistisesta tuotontavoittelusta rakennusalalla. Riskejä kuplasta on.
Tässä muuan esimerkki:
http://www.taloussanomat.fi/rakentaminen/2013/08/0…
Hankkeiden laajuudessa ei kursailla:
http://www.google.com/search?q=Kiinan+aavekaupungi…
Ilmoita asiaton viesti
Painopistettä voi muuttaa. Riskejä on toki kaikkialla, ja hyvin suuria sellaisia. Mihin keskuspankkiin luottaa eniten – siinä se pulma ja samalla ratkaisu on.
EKP on ollut Saksan vuoksi toistaiseksi vain se, joka on ”puhunut” arvopaperit ylös. Näissä puheissa on siten myös jo leivottuna sisään odotuksia. Jos ne toteutuvat niin paniikki vältetään. Jos ei mitään tapahdu, eli Saksa jatkaa rahapolitiikan kontrollia, niin riskit aktualisoituvat.
Yhdysvalloissa on kaventelupuheet ehkä omalta osaltaan vaikuttaneet myös kehittyvien maiden kaaokseen. Kehittyviin maihin on ja ladattu huimia odotuksia, mutta eipä näytä kovin hyvältä. Mutta entäpä Yhdysvallat itse? Kaventelu tai yleismuodollisemmin rahapolitiikan kiristäminen voi pönkittää dollarin kurssia. Se tietäisi eurosijoittajalle voittoa myös FX-osuuden kautta. Riski on tosin siinä, että ainakin tähän asti Fed on halunnut pitää reaalikorot alhaalla, ja dollarin heikkona. Hintataso on myös Eurooppaa korkeampi.
Kehittyvillä markkinoilla erityisesti Kiinan johdolla on myös ihan katutason ongelmia, eivätkä ne koske vain varjopankkeja. Yrityksillä on hankalaa saada sitä huokeaa työvoimaa (tai sitten kääntäen riittävän osaavaa työvoimaa). Tuottajamaasta on vaikea tehdä kulutusmaata. Ei se mahdotonta ole, mutta tämä on huomioitava riski.
—
Näin päädyn rankingiin:
1) Yhdysvallat
2) Eurooppa
3) Muut
Jos mahdollista vähennän Eurooppaa ja yritän selvittää Yhdysvalloista lisäystä. Ongelmani on, etten ole liiaksi perehtynyt Yhdysvaltojen markkinoihin. 🙂 Voi siis olla, että menen vain sateensuojaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tee, kuten parhaaksesi näet.
Ilmoita asiaton viesti
Yhdysvaltojen suhteen ongelma on siinä, että kurssit ovat jo nyt korkeammalla kuin reaalitalous antaisi aiheetta. Syynä tähän on yhdysvaltojen setelirahoituksen vaikutus. Jos setelirahoitus jatkuu, niin tilanne saattaa jonkin aikaa pysyä vakaana, mutta jos ne lopettavat sen niin kuin aiemmin vähän vihjailtiin, saattaisi sen synnyttämä kuplanpoikanen puhjeta. Tosin enemmän tämä vaikuttaisi mm Latinalaisen Amerikan maihin.
Ilmoita asiaton viesti
Juu, mainitsin että hintataso on korkeampi.
Siellä on sentään mahdollisuus tehdä tiliä FX:n kautta. Euroopassa näyttäisi parhaimmillaankin olevan saumat pysytellä näillä tasoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Keharimarkkinoiden hermostuminen aiheuttaa turvapaikkahakuisuuden liukkaammille pääomille – käytännössä USD, EUR ja JPY ovat hyötyjiä.
Vaikka rahaa tunkisi Eurooppaan, se on oikeastaan vain huono juttu, koska käytännössä se nostaisi vain euron ulkoista arvoa, mahdollisesti ydinmaiden velkakirjoihin ja ykkösrivin firmojen osakkeisiin, eikä kanavoituisi mitenkään reaalitalouteen.
Venäjän näkymät melkoisen heikot, ainakin Nordean mielestä.
Ilmoita asiaton viesti
Turkin liiraan sopii FT:n artikkeli luettavaksi.
Jo pelkkä otsikko kertoo sen, kumpi on vahvoilla yhteenotoissa: poliitikot vai markkinat.
Otsikossa lukee: ”Markkinat pakottavat haluttoman Erdoganin muuttamaan kurssiaan”.
Ilmoita asiaton viesti
Xi Jinping, kommunistipuolueen pääsihteeri ja Venäjän vahvin mies Vova Putin painivat samojen vaikeuksien kanssa. Popula huutaa leipää, asuntoja, sähköjä kämppiinsä. Hiilenpolttoketjun tappavuuteen on pakko herätä ainakin paikallissti.
Viljakauppa kasvaa ja energiayhteistyö tuottaa pian ydinvoimaloita liukuhihnalta. Valtava vesivoimapotentiaali odottaa vain rakentajia kummallakin puolella rajaa. Eikä tarvitse kysyä lupia Hassilta tai GP’ltä. Vaikka minimipalkat tuplaisivat joka toinen vuosi, on työvoima silti halpaa.
Hiilen ja sen oheistuotteen – tuulimyllyjen – vienti vetää.
Muutaman tuhannen miljardin velkasaldo on edullinen kun sille on olemassa reaalikate. Toisin kuin meillä ja yleisemmin koko EUssa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiinan_kommunistisen_…
ps. Markkinavoimia voi toki ohjailla. Mutta mikään sikspäkki ei siihen kykene..
Ilmoita asiaton viesti
En aivan samanlaisiin teksteihin ole itse törmännyt.
Vesivoima
Siitä ongelmallinen, että jokien varsilla on tapana viljellä maata. Massiiviset vesivoimalahankkeet ajavat viljelykset pois. Sähköä siis tulee, mutta leipä vähenee.
Työvoima
Muualla on vielä halvempaa. Ongelmana on, että tuottavuutta kasvattaakseen tarvittaisiin myös osaavaa työvoimaa. Myös kapasiteetin kasvattaminen on hankalaa, sillä Kiinassa valtaosa tuotannosta on keskittynyt parin joen suistoalueelle. Logistiikan ja klusterien vuoksi.
Asuntojen hinnat ovat kuitenkin karanneet näiltä alueilta ”halpatyövoiman” käsistä. Vaihtoehtoja on siirtää tuotantoa sisämaahan, mutta silloin eteen tulee logistiikkakustannusten nousu. Ei auta. Jotkut ovat siirtäneet tuotantoaan kokonaan muihin maihin.
Ei tämä tietenkään johda täysautioitumiseen, joku ”tukiraja” nykyisellä väestöllä ja osaamistasolla tietysti on. Mutta se ei kohtaa enää projisoituja kasvunäkymiä. Jos sijoittajalle on kaksi vuotta sitten kerrottu 10 prosentin kasvunäkymistä, mutta 6 prosenttia toteutuu niin sijoituksia karkaa.
Huonot projektit
Autiokaupungit. Sama rakentamisen ongelma kuin Espanjassakin. Lisäksi esimerkiksi kaivosteollisuus on ottanut paljon nekkuunsa raaka-aineiden halvennuttua. Tässä tapauksessa kyseessä oli juuri hiilikaivos, joka ei pystynyt enää toimimaan pudonneilla hinnoilla.
Ilmoita asiaton viesti
No lyhyellä tähtäimellä kyllä. Altaat tuottavat häiriötä mutta toisaalta kasteluvettä jota voidaan pumpata aavikolle ja vallata se viljelyyn. Ydinsähkö olisi parasta mutta sitä hidastaa juuri mainitsemasi koulutustaso, joka tietenkin nousee aikanaan. Yhteistyö venäläisten kanssa paikkaa tilannetta kun jenkkien kanssa on vaikeampaa.
Vaikeudet ovat mittaluokkaa ’käsittämätön’. Keskusjohto ei ole vapaa korruptiosta, lisäksi nationalismi on jotenkin huomioitava. Suuria irtiottoja tuskin sallitaan. Lammaslaitumelta tai hiilikaivoksesta nörtiksi on aikamoinen harppaus.
Olen itse ollut kouluttamassa suomalaisia maalaispoikia koneistajiksi, hitsaajiksi ja vaihetyöhön työn ohessa. Kyllä kiinalaispojat ovat vähintään yhtä näppäriä käsistään. Piirustusten luku, metallurgia ja automaattien huolto vaatii peruskoulun lisäksi pari vuotta intesiivistä kokopäiväopiskelua.
Ne jyrää meitin . . .
Ilmoita asiaton viesti
Joku ihmeellinen persupopulisti Aalto-yliopistolla:
Pertti Haaparanta: Eurostako hyötyä Suomelle?
Euroalueen vaikutuksista on syntynyt keskustelua, Suomessa viimeksi Paul Krugmanin esitettyä Helsingin Sanomien haastattelussa, että Suomella olisi mennyt paremmin euroalueen ulkopuolella. Tutkimusta euroalueen vaikutuksista on vähän, mutta se vähä mitä on, antaa euroalueesta masentavan kuvan.
http://blog.hse-econ.fi/?p=5995
Kommentoi Hesarin pääkirjoitustyyliä ja toivoo maahan laatulehdistöä kirjoituksen lopussa.
Ai niin, juorujen mukaan Moody’s on ihan kypsä VM:n spedeilyyn.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä persut edellä, sitä Moody’s Investors Service perässä. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Europa weiter im Krisenmodus: Axel Weber warnt vor Aufflammen der Bankenkrise – NZZ
Rogoff: EZ not even close to recovery seen in U.S. Growth in periphery will barely be possible as long as there’s bank debt, private and public debt. Without debt haircuts recovery phase will take decades.
http://www.nzz.ch/wirtschaft/wirtschafts-und-finan…
Ilmoita asiaton viesti