EUR/TRY – missä lomailla?
Ajattelin avata valuuttakurssien merkityksen logiikkaa Turkin liiran huojunnan johtuen markkinoiden uudesta asennoitumisesta. Tämän jälkeen jokaisen tulisi osata vastata otsikon kysymykseen.
Otsikossa on ilmaistu varsin tyypillisellä tavalla yksi valuuttapari. Käppyröissä ensin mainittu valuutta vahvistuu, jos käppyrä on nouseva. Otsikossa on vertailuparina euro ja Turkin liira. Valuuttaparin liikkeitä voitte seurata vaikka täältä. Laittaisin mielelläni kuvan, mutta tekijänoikeudelliset asiat saavat minun pelaamaan varman päälle.
Valitkaa kuvaajan yläpuolelta aikamääre ”1W”, jolloin käppyrän pisteet tulevat viikon välein noteeratuiksi. Tällä tavalla saadaan pidempi historiikki sille, mitä euron ja Turkin liiran välillä onkaan tapahtunut.
Huomataan, että toukokuun 2013 alkuun asti käyrä on melko lailla vaakasuora ja osoittaa osapuilleen lukemia 2,35. Näin monta Turkin liiraa sai eurolla hyvin pitkän aikaa.
Tuon jälkeen tapahtui jotain merkillistä. Fedin silloinen pääjohtaja B. Bernanke kertoi ensi kerran aikeistaan ruveta vähentämään joukkovelkakirjojen ja arvopaperistettujen asuntolainojen ostoista. Puolessa vuodessa valuuttapari reagoi niin, että nyt yhdellä eurolla saakin nyt jo yli 3 Turkin liiraa.
Sellainen lomailija, joka lähtee nyt Turkkiin, saa euroilleen enemmän vastinetta kuin mitä lomailija sai vielä viime keväänä.
Toisaalta voimme sanoa, että Turkin liira on halventunut. Tällä on oma erityinen merkityksensä. Puhetta riittää siitä, että euro olisi liian kallis. Toisin sanoen kun Kreikka ja Turkki kilpailevat Välimeren lomamatkailijoista niin Turkki vetää nyt pidempää kortta.
Halvempi valuutta houkuttaa investointeja, ja sellaisena voi pitää ihan tavallista lomaturistiakin, joskin yksittäin ajateltuna se ehkä tuntuu hieman vähäpätöiseltä. Tästä on kuitenkin kyse.
Turkin vaihtotase on reippaasti pakkasella, mikä tarkoittaa sitä, että vienti ei riitä maksamaan tuontia. Valuutan heikkeneminen korjaa tällaista tilaa. Se nostaa tuontitarvikkeiden hintaa niin, että kotimaassa tuotetut tarvikkeet tulevat kannattavammiksi. Se houkuttelee investoimaan, kuten esimerkiksi lomailemaan tällaisessa maassa.
Tämä on siis täysin automaattinen markkinareaktio, ja seurauksena on vaihtotaseongelman tasapainottuminen.
Tämän valuuttaparin tähänastisista liikkeistä johtuen on mielenkiintoista vertailla Turkin ja Kreikan turismitilastoja kuluvana vuonna.
Olisi kiva saada 10 Ruotsin kruunua eurolla, mutta nyt pitänee tyytyä 8,85:een, joka sekin on lievästi parempi kuin noin 10 kk sitten.
Hävyttömät antavat SEK:n kellua!
Ilmoita asiaton viesti
Kyllähän meidänkin Saksan markka kelluu?
Ilmoita asiaton viesti
Euro kelluu kruunuun nähden,
niinpäinhän se menee.
Kun euro on niin heikko(paha) valuutta
ja kruunu on niin vahva(hyvä) valuutta.
—————-
Huom!!!!!!!!!!
Yllä oleva kannanotto on sarkasmia,
eikä sitä pidä ymmärtää sananmukaisesti.
—————
On väärin että Turkki pystyy viemään Kreikalta turistit ja turistien rahat keplottelemalla valuuttansa arvolla.
Ratkaisu ei suinkaan ole se että myös Kreikka saisi oman valuuttansa ja molemmat keplotelisivat veisivät Italialta ja Espanjalta turistit.
Yksinkertaisinta olisi jos Turkki liittyisi euroon, silloin kaikki joutuisivat kilpailemaan vain palvelun tehokkuudella ja laadulla.
Ilmoita asiaton viesti
Jos ylläoleva oli sarkasmia, niin mitä tämä allaoleva on, absurdismia? Turkkin keskuspankki tekee parhaansa vahvistaakseen valuuttaansa. No, ehkä tarkoitat että Turkki juuri nyt keinottelee välttääkseen sen turistien tulvan, koska nykyinen Turkin keskuspankki on niin reilu?
Ehkäpä he jatkossa keinottelevatkin toiseen suuntaan. Tiedätkö miten sellaisen keinottelun voisi tunnistaa kelluvan valuutan tapauksessa? Kysyn tätä siksi, että olisi kiinnostavaa tietää, ymmärrätkö mitään siitä mistä puhut.
Ilmoita asiaton viesti
”Kysyn tätä siksi, että olisi kiinnostavaa tietää, ymmärrätkö mitään siitä mistä puhut.”
Ehkä en ymmärrä mitään.
Yleensä puhytaan että valuutan heikkeneminen on hyvä asia.
Suomenkin valuuttaa pitäisi heikentää,
mutta kun Suomella ei ole omaa valuuttaa
pitäisi heikentää eurovaluuttaa?
Miksi Turkki haluaa vahvistaa valuuttaansa?
Eikö se ole absurdismia?
Myönnän etten ymmärrä.
Selittäkää viisaammat.
Minusta olisi parempi ettei pelataisi näitä valuuttapelejä
vaan jokainen hakisi maailmanmarkkinoilla kilpailukykynsä oikeilla tavoilla,
niinkuin se tapahtui Suomenkin sisämarkkinoilla ”markka aikaan”
Ilmoita asiaton viesti
Turkin intresseissä on monta asiaa. Inflaatio, korot, pääomavirrat, vaihtotaseen tasapaino…
Tekijöitä on useita.
Lomamatkailijan kannalta Turkin kilpailukyky näkyy kolmanneksen ”huokeampana” maana kuin viime keväänä.
Jokainen saa toki aivan vapaasti kieltäytyä ”erikoistarjouksista” ja tyrkyttää myyjille aina 30 prosenttia ylimääräistä. Se on ilmeisesti helpompaakin siinä vaiheessa, kun on irtisanottu – tai ainakin palkkaa pudotettu parillakymmenellä prosentilla?
Ilmoita asiaton viesti
Nämä ovat hyviä vastauksia, eivätkä ollenkaan absurdin kuuloisia. Et pysty seuraamaan tällaista keskustelua tai omaksumaan vastausta, jos et tiedä mitä ovat vaihtotase, pääomatase ja rahoitustase.
http://www02.oph.fi/etalukio/yhteiskuntaoppi/talou…
http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/maksutase/D…
”Maksutaseen osatekijöiden – vaihtotase, pääomatase ja
rahoitustase – summa on määritelmän mukaan nolla.
Käytännössä näin on harvoin, joten tilastollinen ero
kirjataan omaan eräänsä ”virheelliset ja tunnistamat-
tomat erät”. Tämä maksutaseen ns. virhetermi koostuu
tiedoista, joita ei ole pystytty kohdentamaan muualle
maksutaseeseen, virheellisesti kirjautuneista tiedoista
sekä puutteista ja epätarkkuuksista. Kumuloituvan
virhetermin tulisi pitkällä aikavälillä lähestyä nollaa.”
Sitten alat katselemaan dataa, kannattaa aloitta jollain helppokäyttöisellä palvelulla, jossa saa nopeasti kliksuttelemalla näkymään jotain:
http://www.tradingeconomics.com/turkey/balance-of-…
Näiden asioiden omaksuminen todella auttaa ymmärtämään mitä esimerkiksi tässä uutisoidaan:
http://www.economist.com/news/leaders/21595454-the…
Lopuksi toteat näin:
”Minusta olisi parempi ettei pelataisi näitä valuuttapelejä
vaan jokainen hakisi maailmanmarkkinoilla kilpailukykynsä oikeilla tavoilla,
niinkuin se tapahtui Suomenkin sisämarkkinoilla ”markka aikaan””
Tätähän minä, Henri ja moni muu täällä on yrittänyt sanoa. Hetken aikaahan Suomi teki juuri noin, markan kelluessa. Kelluminen tarkoittaa sitä, että arvo määrittyy markkinamekanismin avulla. Aivan samalla tavoin yritysten arvo määräytyy sillä perusteella, mitä niiden osakkeista ollaan valmiita maksamaan.
Kuvittele että samalla hetkellä 2 yritystä maksaa saman verran. Sitten ne päättävät suorittaa osakekytköksen, koska osakkeiden hintojen muutos on niiden mielestä tyhmää osakepeliä. Mitä tapahtuu, jos toinen firma ryssii bisneksensä, eikä kukaan halua maksaa sen osakkeista vanhaa hintaa? Miten osakekurssi pidetään vakaana ja fantastisena?
Ilmoita asiaton viesti
”Kuvittele että samalla hetkellä 2 yritystä maksaa saman verran. Sitten ne päättävät suorittaa osakekytköksen, koska osakkeiden hintojen muutos on niiden mielestä tyhmää osakepeliä. Mitä tapahtuu, jos toinen firma ryssii bisneksensä, eikä kukaan halua maksaa sen osakkeista vanhaa hintaa? Miten osakekurssi pidetään vakaana ja fantastisena?”
Joo, bisnekset kannattaa joskus panna yhteen ja joskus ei.
Olet oikeassa tässä, mutta minä en tarkoittanutkaan tätä.
—————
Jos nyt ymppäisin oman näkemykseni tähän sinun esitykseesi,
niin se on kyllä lievää välivaltaa,
mutta toivon ettei kukaan nyt loukkaantuisi,
fyysisesti eikä henkisesti. 🙂
———–
On kaksi firmaa, tehdasta, joista toinen kannattaa ja toinen ei kannata.
Molemmat tuottaa samaa metritavaraa.
Hinnoittelu tapahtuu metriyksikköpeiaatteella,
sekä urakkahinnoittelu että myyntihinta.
Toisen firman tavara maksaa siis enemmän per metri
ja se käy huonosti kaupaksi.
Koneet seisoo ja duunarit on pakkolomalla.
Nyt tehtaan johtaja päättää että meidän metri onkin metri ja kaksikymmentä senttiä. Duunarit otetaan töihin tekemään metri ja kaksikymmentä senttiä tavaraa urakalla samaan hintaan kuin mitä ennen maksettiin metristä tavaraa. Asiakkaat saavat entisellä metrihinnalla 1,2 metriä tavaraa.
Kauppa alkaa käymään ja tehtaan pyörät pyörivät taas.
Mutta mikä tämä temppu oli?
Se oli palkkojen alennus joka naamioitiin mittayksikön muutokseksi.
Olisi ollut parempi pienentää palkkaa ja pitää mitat ennallaan.
Ilmoita asiaton viesti
Pitkän sepustuksen jälkeen tuossahan ei palkkaa alennettu, mutta työmäärää kylläkin. Tuntihinta toki putoaa. Mutta hyvähän se on, ettei perheellisille jää aikaa lapsilleen niin pennut saavat sitten purra ja riehua jo esikouluissa.
Toinen ehdottoman hyvä asia palkkojen alentamiseen on saada jengi kunnon poseen asuntolainojensa kanssa. Niitä kun on niin perhanan paljon mukavampi maksaa pienenevistä tuloista.
Ilmoita asiaton viesti
Ei palkkojen alennusta tässä naamioitu mittayksikön muutokseksi. Duunareiden tuntipalkkahan laski, koska he joutuvat työskentelemään pitempään.
Jotta esimerkki toimii, sinun täytyy kuvitella tehtaiden myyvän tavaraansa eri valuutoilla. Sen jälkeen otat esimerkkiin kolmannen tekijän, joka tarvitsee näiden tehtaiden tuotetta ja myy tehtaiden työntekijöille karkkia jollain kolmannella valuutalla. Sitten lisäät esimerkkiin duunareille nimellisiä sitoumuksia, vaikkapa asuntolainaa. Siinä vaiheessa pääset jyvälle, miksi deflaatioon perustuva sopeutus toimii huonosti.
Ilmoita asiaton viesti
”Sitten lisäät esimerkkiin duunareille nimellisiä sitoumuksia, vaikkapa asuntolainaa. Siinä vaiheessa pääset jyvälle, miksi deflaatioon perustuva sopeutus toimii huonosti.”
Eihän se koskaan kivaa ole kun syömävelalla elämisestä siirrytään velan lyhentämiseen, elintaso siinä kärsii. Se johtuu siitä että elintasoa on pidetty velanotolla keinotekoisen korkealla ja velanmaksun yhteydessä käy päinvastoin.
Ei siitä elintason laskusta millään taikatempuilla selviä.
Se on edessä ja se pitää kestää.
Ilmoita asiaton viesti
”Ei siitä elintason laskusta millään taikatempuilla selviä.
Se on edessä ja se pitää kestää.”
Jos teet harjoituksen, jota suosittelin, huomaat juuri tämän. Oppisit kuitenkin jotain muutakin tärkeää. Jos teemme sopeutuksen valuuttakurssin avulla, voimme pitää kiinni nimellisistä sopimuksista, jotka on jo tehty. Jos rupeamme muuttamaan nimellisiä hintoja, emme voi pitää kiinni jo tehdyistä nimellisistä sopimuksista. Koko systeemimme lainsäädäntöä myöten on rakennettu sen oletuksen ympärille, että nimellisistä sopimuksista pidetään kiinni.
Ilmoita asiaton viesti
Matkailuun liittyen on olemassa paljon tutkimuksia liittyen kysyntään, kohderyhmiin ja ostopäätöksiin (suunnitelusta lähtien). Onneksi hintatasolla kohdemaassa on yhä vähemmän merkitystä. Matkailuvienti on Suomessakin ollut niitä harvoja kasvualoja (4,2 miljardia, josta venäläiset noin 1,2 miljardia). Päätöksiä ohjaa tavoitteena olevat elämykset. Itse matkailuyritykset tavoittelevat ns. tuhlaavia asiakkaita.
Ilmoita asiaton viesti
Ns. elämysmatkailusta meillä on ollutkin jo aiemmin juttua, ja totesimme siinä olevamme samaa mieltä.
Onhan Turkissa tarjolla rantalomien lisäksi kulttuuriakin aina Hagia Sofiasta alkaen.
Ilmoita asiaton viesti
”Eniten matkailu kasvoi Kreikassa, 11,7 prosenttia.”
Ilman valuutalla keplottelua?
Ihme ja kumma.???????
Ilmoita asiaton viesti
Ja nyt siis odotamme tulevia lukuja, kun viime vuoden loppupuolella alkanut Turkki-ale pääsee vaikuttamaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Ettei Euroalueen ulkopuoliset tekijät heiluttaisi rahan hintaa samalla tapaa, kuin mitä vaikkapa 1990-taitteessa Suomen Markalle näimme tapahtuvan.”
Mutta jonkin täytyy heilua. Kyllähän Suomenkin ulkomaankaupasta kohdistuu 2/3 euroalueen ulkopuolelle. Emme käyttäneet halvan euron aikaa valuuttakurssin korvaavan heilurin rakentamiseen.
Esimerkiksi Milton Friedman suositteli kelluvia valuuttoja juuri siitä syystä, että ne nähtiin tehokkaimpana sopeutusmekanismina. Luovuimme siitä keksimättä mitään järkevää tilalle. Totuuden toinen puoli on tyhjä ja nyt alkaa olla vähän myöhäistä yrittää keksiä mitään.
Ilmoita asiaton viesti
”alkaa olla vähän myöhäistä yrittää keksiä mitään.”
Ehkä olisi syytä vain sopeutua todellisuuten
ja toimia yhteistyössä, eikä riidellä keskenään.
Olisi aivan hyvä jos SDP:n johtoon tulisi tässä tilanteessa tuollainen Rinteen Antin kaltainen jäbä ammattiyhdistysliikkeestä. Siinä hahmossa yhdistyy sopiva ikä, sopiva sukupuoli ja sopiva vartalon muoto,tuollainen vähän pyöreähkö, eivätkä ne Antin puheet persuistakaan niin pahoja olleet, niitä vääristeltiin täälläkin USarissa aivan maharottomasti.
Rinteen Anttiin duunarimiehet voisivat samaistua ja luottaa häneen. Sitten tarvittaisiin vielä SDP- puolueen luottamusta sinne työnantajaportaaseen ja siinä asiassa pitäisi työnantajaportaan tulla vastaan sen luottamuksen rakentamisessa.
Siinä näköalassa olisi kyllä jotain evästä tulevaan talouden sopeutukseen.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös nämä ay-jäbät herättäneet eilen ”katkeruutta ja vahingoniloa” täynnänsä?
Johdonmukaisuutesi kärsii, kun joudut aina kaiken kääntämään monta kertaa viikossa päälaelleen aina sopivasti niin, että ”mahdollisimman huono persu”.
Sitä kutsutaan opportunismiksi ja huonolaatuiseksi populismiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Menee vähän kauaksi Turkin matkailusta, mutta liittyy rahaan:
Tilalla ei ole korvaavaa mekanismia, lisäksi aikaa on haaskattu. Pari vuotta sitten Stefan Törnqvist totesi:
http://www.talouselama.fi/uutiset/stefan+tornqvist…
”Kun ratkaisua lykätään aina tuonnemmaksi, ongelmat pahenevat koko ajan”, Törnqvist sanoo.”
Toistaiseksi on vain osattu iloita siitä, että Törnqvistin ennuste euroalueen murenemisesta v. 2012 oli väärä, kun se oli poliittisesti ladattu ja siksi suojeltu ongelma.
Ilmoita asiaton viesti
Olen itsekin hämmästellyt sitä tarmoa, jolla nämä europäättäjät ovat halunneet pitkittää ja pahentaa kriisiä, ettei tosiasioita tarvitsisi kohdata.
Ilmoita asiaton viesti
Lainarahan hinta alkoi nousta, kun keskuspankki rupesi takomaan rajuja koronnostoja yrittäessään puolustaa Turkin liiran ulkoista arvoa.
Samaa yritti Suomen Pankkikin 90-luvun alussa. Ei onnistunut.
Investoinnit voivat tulla myös maan ulkopuolelta. Jenkkitehdaspatruuna myy dollarimääräisen velkakirjan, käy ”forexilla” ja pistää tehdasta pystyyn Konstantinopolissa.
Tärkeää on huomata se, että jossain kohtaa se hinta tulee sopivaksi ja kauppoja syntyy.
—
Onko häiriöiltä suojautuminen mielestäsi onnistunut? Eikö ensin julmetusti pudonnut bkt yksityisen puolen romahduksen seurauksena jäänyt hillitön kuluvuori olekaan enää ongelma?
Kuinka nopeasti pääsimme 1992 syyskuun jälkeen takaisin ”tolpillemme”? Entä nyt?
—
Keskustelen kanssasi mielelläsi, koska pysyttelet muistikuvieni mukaan aina asiassa.
Ilmoita asiaton viesti
”on jossain vaiheessa ruvettava miettimään josko pienen valuutan valtiossa tosiaankin halutaan kaikki laitokset tehtaista palvelusektoriin ulkomaalaisomistukseen. Voitot (so uudet vapaat pääomat) ulkomaille. Pidemmällä juoksulla osaltaan syventää kierrettä.”
Mitä sillä on väliä meneekö se ylijäämä ulkomaan kapitalisteille vai kotimaan kapitalisteille. Sesijoitetaan kuitenkin taas edelleen sinne missä tuottavuus on parasta, ei siis kotimaahan sen kummemmin kuin ulkomaillekaan.
Mutta jos kokemukset pääoman sijoitusmaasta ovat hyvät, eli jos tulee tarpeeksi voittoa, eikä tappiota, niin luultavaa on että ne voitotkin tupataan takaisin siihen samaan maahan josta ne voitot kertyivät. Jos taas tappiota tulee, niin viedään sekä munat että kanat, eli sekä korko että pääomat.
Ilmoita asiaton viesti
Pääomapako näkyy Turkin liiran heikkenemisenä. Kyseessä on siis sama asia, ja hillitäkseen pääomapakoa korkoja nostetaan. Samalla se toki vaikuttaa liiran kurssiin.
Pääomapakoa on usein edeltänyt pääomatulva. Niin kävi Islannissa, kun geelilettipankkiirit kävivät mumisemassa uskomattomia kasvulukuja, niin kävi täällä 80-luvulla, niin kävi Espanjassa viime vuosikymmenellä, ja niin kävi Turkinkin kanssa.
Korkoja pitää nostaa silloin, kun tällainen buumi käynnistyy. Turkinkin tapauksessa (kts. Taylorin korkokaava) korot olivat liian alhaalla pitkän aikaa ennen krapulaa. Niin ne olivat Espanjassakin jne.
Se tosin tuntuu hölmöltä – ja poliittisen päätöksentekijän kiusaus olla se satumainen runsaudensarven pitelijä on usein liian suuri.
Valuutan kokoluokalla ei ole merkitystä. Sijoittajat tekevät investointeja sinne, missä uskovat investointien kannattavan. Iso-Britannian puntakin lensi samasta euro-onnelasta pihalle syyskuussa 1992 – aivan kuten Suomen markkakin.
Myönnetään, että 92 tilanteen jälkeinen toipuminen oli minulta turhan ylimalkaisesti muotoiltua. Kaikkia asioita ei voida vielä verrata keskenään. Esimerkiksi nyt muodostunutta sosiaalista kriisiä on huono punnita, koska se on enimmäkseen vasta tulossa Suomeen. Joitain asioita voidaan katsoa, kuten esimerkiksi se, missä ajassa bkt pääsi takaisin sille tasolleen, josta pudotus alkoi. Jollain laillahan näitä tarvitsee vertauttaa keskenään, jotta osaamme sanoa onko tilanne nyt parempi vai huonompi.
No-bailout olisi todennäköisesti tarkoittanut euron loppumista jo silloin. Voidaan ajatella, että ehkä Kreikka olisi onnistunut kietaisemaan pari sataa miljardia ökyjen pankkitileiltä (konfiskointia, kuten Bundesbank nyt ehdottaa jatkossa toimittavaksi), mutta silläkin olisi ollut mitä ilmeisimmin hyvin dramaattiset seuraukset pääomapaon kanssa.
Pitäisitkö sinä esimerkiksi varallisuutesi europankin tilillä tietäessäsi, että jos hiukankaan haiskahtaa paitsiolle niin eurokyöstit ovat oitis raidaamassa tilisi tyhjäksi?
Ilmoita asiaton viesti
”Euro kyllä vai ei on aikalailla juupas-eipäs jankkaamista viisaampienkin ihmisten kesken. Mutta siitä olen samaa mieltä, ettei no-bailaout sääntöä olisi tullut rikkoa.”
Mikä on ”bailout”. Eihän euron ”pelastaminen” vaadi lopulta muuta kuin sen keskuspankin ”whatever it takes” politiikan. EKP:lla on rajaton kapasiteetti ostaa euroa käyttävien valtioiden velkakirjoja.
Mutta jos olisimme pitäneet kiinni sellaisesta ”no bailout” politiikasta, jossa euroa käyttävät maat eivät enää pystisi rullaamaan velkojaan, puhumattakaan lisävelan hankkimisesta, euroa ei enää olisi.
Ei Turkissakaan pääoman pakeneminen ole sairaus vaan oire. Sairaus on Turkin oma rakenne. Turkki tuskin on malliesimerkki poliittisesti vakaasta, infrastruktuuriltaan kehittyneestä ja vaihtotaseeltaan tasapainoisesta maasta. Onhan asia toki niinkin, että Fed voisi kommunikoida tavoitteensa paremmin. Epäilen kyllä kovasti auttaisiko se Turkkia, vaikka Fed noudattaisi läpinäkyvää NGDPLT-politiikkaa. Kaikki tulisi Turkin kaltaisille maille silti yllätyksenä.
Kyllähän Suomessakin tuli yllätyksenä, että euron arvo määräytyy Saksan tarpeen mukaan ja jäykän indeksitalouden pyörittäminen on silloin hiukan vaarallista.
Ilmoita asiaton viesti
No-bailoutista vielä:
“The Greek bailout was not a program for Greece, but for the euro zone itself,” one participant at the 2010 meeting said in a recent interview.
http://blogs.wsj.com/brussels/2014/01/31/the-histo…
Ilmoita asiaton viesti
Teknisesti Turkille oleellisinta on inflaation kuriin saattaminen. Saadakseen vaihtotasevajeet pienemmiksi, maat tarvitsevat positiivisen reaalikoron. Tässä halvan rahan aikana sillä ei ollut niin väliä.
Bullimarkkinalla fundamenteilla ei ole väliä. Normaalilla markkinalla fundamenteilla on väliä. Ja karhumarkkinalla fundamenteilla ei ole väliä.
Olemme normitilanteessa nyt. Keharimaiden valuutat heikkenevät vielä lisää ja nimelliskorot nousevat. Sitten joskus inflaatio laskee, ja korot laskevat, ja vaihtotaseet kääntyvät positiivisiksi, ja valuutat vahvistuvat.
Ilmoita asiaton viesti
Suuronen, 90-luvun korkojen sotkeminen markkaan on hieman omituinen temppu sinulta. Olet sen ikäinen, että voi jo vaatia jonkinlaista tuntemusta edellisestä isosta talousmylleryksestä.
Toisekseen, en pidä kauhean hyödyllisenä sitä ”vakautta”, joka Euroopassa johti rajuihin pääomavirtoihin näihin myöhemmin kriisiin joutuneisiin maihin. Lopputuloksena tästä ”vakauden” leikkimisestä oli ennätyksellinen epävakaus.
Keharimarkkinoiden viime kuukausien negatiivinen kehitys on vähän kuin Eurokriisi II. Keski-Euroopassa oli aikoinaan liikaa säästäjiä, ja raha piti kuskata johonkin -> espanjalaisten rakennusorgiat. Samaten se tuottohakuinen raha meni kehittyviin kansantalouksiin. Sitten kun ne rahavirrat loppuivat (Fedin taaperointi) ja kääntyivät toiseen suuntaan, jälki on tämännäköistä.
Ai niin, eurooppalaisilla pankeilla on n. 3000 miljardin dollarin positio kehittyvillä markkinoilla. Se on ottanut vähän osumaan tässä viimeisten kuukausien aikana.
Hauskaa pankkiliittoa ja EU:ta kaikille. Vastuunkantoa tuloillaan.
Ilmoita asiaton viesti
Loppukommenttiin linkki. Leipätekstissä oli marginaaliset pyöristysvirheet tarkennettu 3,4 biljoonaan dollariin.
Semmoiset 2500 miljardia eypoa.
Ilmoita asiaton viesti