Matkalla taantumaan… taas
Tilastokeskus teki laskelmat Suomen viime vuoden viimeisen neljänneksen bruttokansantuotteesta. Laskimiin jäi lukema -0,8 prosenttia. Koska ilmeisesti monen muistista on jo viime kevään kasvupuheet ehtineet unohtua niin tässä valtiovarainministeriön sanoin 27.3.2013: ”Vuonna 2013 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 0,4 prosenttia. Ennuste pitää sisällään suhdannekäänteen parempaan päin.”
Samaa aivopesulevyä teille soitti moni muukin taho. Uutistoimistot toki uutisoivat vain sen, mitä joku on sanonut tai mitä joku tehnyt. Mutta heillä on vapaus valita kenen sanomisia uutisiin päätyy. Verorahoilla Yleltä saatiin tällaista informaatiota 15.4.2013: ”Nyt talouskäännettä lupaillaan syksylle.”
Jotkut katselivat pörssikursseja, olettaen niiden ennakoivan makrotaloudellisia käänteitä. Allekirjoittanut on monen muun ohella kirjoittanut useaan otteeseen, että pörsseissä on tällä hetkellä suurin vaikuttaja maailman suurimmat keskuspankit. Vai kenen mielestä esimerkiksi kreikkalaisen Alpha Bankin kurssi kertoo talouskasvusta, kun kurssi nousi vuonna 2012 vaatimattomat 202 prosenttia ja viime vuonnakin vielä n. 19,2 prosenttia?
Jotta sitten seuraava pudotus ei tule aivan yllätyksenä niin kannattaa hieman vilkaista, mitä Kiinassa tapahtuu. Tuottajahinnat jatkoivat laskuputkeaan, ja sielläkin inflaatio on ollut hidastumaan päin – toki euroalueeseen verrattuna absoluuttinen taso on kiistatta pirteämpi.
Kiinan aikomuksina on ilmeisestikin ruveta siistimään paisunutta varjopankkisektoriaan, joissa alan ominaisuuksista johtuen voi odottaa paljon pahempia pankkipommeja kuin sääntelyn alla olevalta ”normaalilta” pankkisektorilta.
Ei tässä oikein muuta. Sen verran vielä muistuttaisin ahkeria leikkaajia, että negatiivisen talouskasvun aikana leikkauksilla päädytään vielä surkeampaan jamaan. En nimittäin usko, että leikkauskohteita halutaan etsiä järkevästi. Pitää valita ne menokohteet, jotka rasittavat suoraan kaikista vähiten suomalaisten ostovoimaa.
”Pitää valita ne menokohteet, jotka rasittavat suoraan kaikista vähiten suomalaisten ostovoimaa.”
Ehdotuksia?
Timo Soini ehdotti eilen sosiaali,- ja terveys-sektorille leikkauksia.
Hän sanoi, siellä missä on liikkuu iso raha, sieltä on leikattava.
Miten kohdistuu Ps-kannatukseen?
Se tiedetään, että kannattajiin koskee, mutta,- entä kannatukseen?
Ilmoita asiaton viesti
Kehitysapu, pankkiirien vastikkeettomat pelastustalkoot – tässä nyt alkajaisiksi.
Ilmoita asiaton viesti
”pankkiirien vastikkeettomat pelastustalkoot”
Kertyykö tuosta? Sinne kiinni vaan, mutta kertyykö, ja kokoomus/rkp vastustaa. Kepukin, jos tulee hallituksen kanssa talkoisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikea sanoa. Mutta ehdottamillani voisi aloittaa.
Pelkäänpä vain, että tulilinjalle joutuvat sairaanhoitajat, vähävaraiset (esim. työttömät ja opiskelijat), opettajat jne.
Ilmoita asiaton viesti
Tuulivoiman syöttötariffit ovat turhia, ne voi kaikki poistaa.
Ilmoita asiaton viesti
Valtiontalouden tarkistetut kehykset.
Kokonaistaloudelliset ennusteet ja oletukset vuosille 2010—2015;
BKT, määrän muutos 2010=3,6 2011=3,5 2012=1,8 2013=2,3 2014=2,0 2015=1,6
BKT, hinnan muutos 0,4 2,7 2,7 1,9 2,2 2,2
BKTL, arvo, milj. e 183390 193300 201620 210050 218380 226240
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/… (sivu 29)
Tuollaiset olivat kehykset hallitustaipaleen alkukuukausina eli 5.10.2011 jolta päivältä tuo yllä oleva taulukon luvut peräisin. Usko on ollut huimaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tällaisillä näkymillä on sitten hallitusohjelmamme talouden ulottuvuus rakennettu.
2010-2011 vielä tuolla velkaantumistahdilla saatiin pidettyä lukemat positiivisina. Nyt ei tähän pystytä edes kasvaneella velanotolla.
Korkomenot eivät ole kuitenkaan ratkaisevasti kasvaneet.
Ilmoita asiaton viesti
Eipä sitä sovi halituspuolueiden pyydellä apua oppositiolta kun omat kehitelmät ovat vuodelta 2011. Tuo nimittäin on uusin dokumentti, ainakin tuossa kohdin nettiä, jonka löysin. Eipä ole ihme että kuoppa syvenee kun ei ole halua tai tahtoa päivittää useammin talousnäkymiä. Tottakai velkamäärä lisääntyy noilla dokumenteilla. Lieneekö asiantuntemus hakusessa vai onko annetut kriteeriohjeet puutteelliset?
Ilmoita asiaton viesti
Näitä suhdannekatsauksia kyllä on tuoreempiakin. Tässä joulukuulta 2013. On C-duuri vaihtunut A-molliin.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Henri. Tallennettu omaan kansioon.
Ilmoita asiaton viesti
Ilahduttava tuo duuri-molli vertaus. Kun Suomen talous on eteläisen EU:n vaikutuksen alainen, voisi myös sanoa lukemien menevän ns. kirkkosävellajien eli moodien puolelle… 😉
Lienee kohtalon huumoria, että Demari nimittää mittarin liikkuvan ”punaiselle”, kun BKT on -1,5%:
http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/18783-mitt…
Toisaalta, saattaa löytyä EU:n siuenaama temppu, jolla asia oikenee. Simsalabim!
http://www.talouselama.fi/uutiset/uusi+laskutapa+v…
Ilmoita asiaton viesti
Jos et muuta tekemistä huomiselle keksi niin voit säveltää vaikka intuitiolla ensin ”Suhdannekatsaus kesä 2011” ja perään ”Suhdannekatsaus joulu 2013”. 😀
BKT:n osalta laskutapoihin voi vaikuttaa myös talouspoliittisesti. 😀 Mutta ei nyt mennä siihen tällä erää.
Ilmoita asiaton viesti
Tänään oli 2 uutista, jotka pistivät silmääni. Juuri tämä, että suomen bkt kääntyi loppuvuonna laskuun.
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2014/02/1…
ja tuntia myöhemmin se, miten muu euroalue porskutti samaan aikaan eteenpäin
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2014/02/1…
Jokin meillä ei nyt pelaa…
Ilmoita asiaton viesti
Lähetin toimituksellemme niin ikään artikkelin aiheista, linkkaan jos julkaisevat.
Ilmoita asiaton viesti
Olen samaa mieltä, että haikailu on turhaa.
Sehän toteutuu kuitenkin joko:
Kumpaakin kehitystä voidaan toki viedä tarvittaessa huonompaan suuntaan, mutta silloin vain itsenäisen rahapolitiikan alkaessa lähtötilanne on vain nykyistä surkeampi.
Eli onko parempi viivyttää väistämätöntä siihen mahdollisimman huonoon hetkeen? Ettei vahingossakaan toimita hyvän sään aikana?
Ilmoita asiaton viesti
Oliko Suomessa 2000, 2003 tai vuonna 2006 menossa toistaiseksi historian suurimman pankkikuplan krapula? (Suurempi pommi tullee Kiinasta, mutta pitäydytään toistaiseksi vielä näissä jo todennetuissa.)
Ilmoita asiaton viesti
Muistat sen Huopaisen blogissa olleen Bloombergin videon?
Nyt on niin, että sinä pyörit sen talouspolitiikan kuvioissa (verot ja julkiset palvelut) – eli fiscal policyssä.
Minä olen monta kertaa esittänyt väitteen, että toimivaa talouspolitiikkaa ei voida toteuttaa huonoissa suhdanteissa, jos rahapolitiikka on päin seiniä.
Talouspolitiikalla ei ollut niin väliä silloin, kun meni ns. hyvin.
Jos et pysty sisäistämään tätä eroa ja rahapolitiikan merkitystä niin en voi auttaa. Olen mielestäni kyllä ainakin yrittänyt.
Ilmoita asiaton viesti
Sanotaanko näin, että rakenteellisten ongelmien kanssa kaikki riippuu vähän laskutavasta. Esimerkiksi Euroopan komissio oli laskenut joku aika sitten Irlannin rakenteellisen työttömyyden suuremmaksi kuin mitä maan työttömyysaste oikeasti oli. Tällainen tilanne johtaa siis siihen, että Irlannin tuotantoaste oli yli 100 prosenttia kapasiteetistaan.
En kyllä kiistä sopeuttamisen tarvetta. Ongelmana on ajoitus. Peukalosääntö: johonkin ne poispotkitut pitäisi työllistää uudelleen, muutoin työttömyys vain kasvaa. Kysyntä putoaa (olettaen, että palkka on ollut työmarkkinatukea suurempi). Verotulot putoavat.
Tämä on se noidankehä, joka täytyisi välttää. Siksi kannattaa sopeuttaa vasta sitten, kun kasvua on riittävästi.
Tuleeko sitä kasvua? Vaikea sanoa, oletettavasti ei. Mutta sen pohtiminen on taas mielestäsi olkiukkoilua, joten jätetään se läpikäymättä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, olet aivan oikeassa. Kuvailit juuri sen toisen polun antamistani kahdesta vaihtoehdosta.
Sitten voit kuvailla sen toisenkin. Voit aloittaa vaikka sillä tavalla, että nyt kun saksitaan vaikka 7 miljardia, niin saamme ensi vuonna ihailla -5 prosentin talouskasvua (kenties jopa hieman suurempaa pudotusta).
Sitten meidän bkt on pudonnut, julkisen menot eivät juurikaan muuttuneet (palkkojen sijaan maksetaan työttömyyskorvauksia – vai lakkautetaanko ne vauhdittaaksemme sitä sosiaalista kriisiä?). Velan suhde bkt:hen ei taitukaan.
Leikkaamme hieman lisää. Työttömyys kasvaa iloisen reippaasti puhkoen 10… 15… 20 prosentin rajat.
Verotus kiristyy, jolloin harmaa talous lisääntyy.
Tämän kuvion on jo näyttänyt moni muu euromaa, että näin siinä käy. Yhteistä on se, että ruvetaan saksimaan keskellä taantumaa.
—
Ja aiotko kaataa perussuomalaisten syyksi sitten senkin, ettei 10 vuotta sitten leikelty?
Ilmoita asiaton viesti
Janne ja Henri eivät itse asiassa ole kovin kaukana toisistaan, mutta puhuvat hieman toistensa ohi painottaen asioita eri tavoin. Ainakin näin ymmärrän asian.
Kyllähän yksityinen sektori ruokkii vero- yms. lakien kautta julkista sektoria, joka on sekä suurentunut suhteelisesti että potenut tehottomuutta. Jos julkinen sektori olisi tehokas, sitä voisi niin sanoakseni rokottaa yhtä raskaasti kuin yksityissektoria.
Julkisen nopea leikkaaminen lisäisi työttömyyttä, mikä leikkaisi ostovoimaa ja veropohjaa. Etuudet ruokkivat yksityisiä ihmisiä. Kierre valmis.
Ennen kuin kaikki vaikuttaisi esim. viennin puolella, viive olisi melko pitkä verrattuna rahapoliittisiin keinoihin. Niinpä pitkityksestä seuraisi riskejä mm. sosiaalisen haannuksen ja levottomuuksien puolelle. Siksi ajoituksella on merkitystä.
Ajoitus on mennyt jo pieleen mm. Kreikassa, samoin julkisen sektorin paisuminen, velkaantuminen, sosiaaliset säröt jne. Kyse on suuruusluokasta satoja miljardeja euroja. Suomessa kymmeniä miljardeja euroja.
Siihen ei skalpelli riitä. Joku liikkeenjohdon konsultti totesi, että jos ei evoluutiota ole harrastettu, edessä on revoluutio.
Ilmoita asiaton viesti
J. Suuronen: ”Mutta tuleeko tosiaan julkisilla varoilla tukea vähemmistökulttuureja kansallispukujen hankintojen muodossa.”
Kyllä, koska muutoin Impivaara, kolonialismi, Ku Klux Klan, ja introverit sosiopaatit – ja muutenkin vähän persua.
Ilmoita asiaton viesti
Ei, minä kerroin miksi niistä ei voida luopua.
Siksi luovutaan terveydenhuollosta (sairaampi väki -> tehottomampaa töissä), opetuksesta (taidottomampaa väkeä) ja sen sellaisista asioista.
Omiaan saa hakata aivan surutta. Se ei ole persua.
Ilmoita asiaton viesti
No, pianhan me näemme, miten tässä käy.
Enkä minä ole väittänyt julkisen sektorin ruokkivan yksityistä. Älä tunge väärää sanomaa minun suuhuni. Sanoin, että julkiselta poispotkittujen tulisi löytää tässä talousympäristössä töitä sitten yksityiseltä. Pidän sitä äärimmäisen epätodennäköisenä tapahtumana.
Julkisen sektorin ylläpitäminen toisin sanoen pitää lukumme vielä näinkin kauniina bkt:n osalta. Velkaisuuden taittamisen kanssa se on yhtä tyhjän kanssa. Voidaan laskea menoja leikkaamalla yksityistä, mutta koska se on samalla leikkaamista bkt:sta niin pitää leikata moninkertaisesti enemmän, että velkaantuminen pysähtyisi.
Ja tämä on se noidankehän ralli, josta ei sitten ihan heit pois päästäkään. Sanoisin, että bkt:n tulisi tällä mallilla laskea kokonaisuudessaan vielä n. 15-20 prosenttia nykytasoltaan.
—
Se, minkä jätit kaavailuissasi pois on kotikutoinen pankkikriisi. Asuntolainoja ei enää hoideta onnistuneesti tällaisen pudottelun jälkeen. Ei millään.
Yksityisen sektorin velkaisuus on liian suurta, jotta talouspolitiikalla voidaan saada onnistuneita ratkaisuja.
Periaatteessa ainoa mahdollisuus on edetä hyvin, hyvin varovaisesti. Epäilen vain, ettei meillä ole aikaa sellaiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Hallitus kuvittelee, että aikaa on vaikka tuhlattavaksi. Siinä on vinha ero.
http://www.talouselama.fi/uutiset/hallituksen+nelj…
Kun aika loppuu, narut lähtevät omista käsistä ja niitä vetelevät jotkut muut. Linkki heijastelee jonkin verran myös valtionhallinnon ns. tehoja. Jotain pitäisi tehdä, mutta vain vähän saadaan aikaan: leikkaukset puolustusmenoissa.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä sirkus päättyy sitten, kun rahoittajamme sulkevat tivolistamme valot.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös tuo kerro vain, miten suosittua on teettää investoinnit ja hoidattaa vaivansa julkisella sektorilla? Sinne on kaadettu lisäksi tolkuton määrä yksityisiltä työmarkkinoilta syrjäytyneitä, eikä ole halpaa se.
Sekin on mielestäni aika hyvä kysymys, miten työmarkkinapudokas pärjää Suomen yritysilmastossa, kun ei pärjännyt Nokia, ei Rautaruukki, eikä moni muukaan perinteikäs Suomi-firma. Ei ollut ainakaan johtajien heikoista palkkioista kyse.
Ilmoita asiaton viesti
”Kymmenen vuotta sitten, 2004, Suomen valtion menoihin riitti 37mrd€. Nyt ei tahdo hallituksen mainostamine leikkauksineen riittää 54mrd Euroakaan.”
Ei ole kovin mielekästä verrata kahden vuoden nimellisiä lukuja. Tästä vertailusta ei saa käsitystä siitä, miten kovan rasituksen esim. juuri valtion menot asettavat kansantaloudelle. Eikä tällaisesta vertailusta saa kuvaa siitäkään ovatko menot oikeasti kasvaneet vaiko eivät.
Ihan oikein toteat, että vuonna 2004 valtion menot olivat hieman vajaa 37 mrd e, vuodelle 2013 menoiksi on budjetoitu 55 mrd e.
Vertailukelpoiset luvut saa vaikka suhteuttamalla menot BKT:hen. Vuonna 2004 valtion menot/BKT olivat noin 24 %, vuonna 2013 noin 28 %. Toki kasvua on, mutta vertailun vuoksi: vuonna 2005 valtion menot/BKT 26 %.
Kasvua on, mutta suurempi dramatiikka katoaa siihen, kun luvuista tekee vertailukelpoisia. Sitä paitsi vähänkään normaalimmassa inflaatio- ja kasvuympäristössä – olettaen että finanssipolitiikka olisi tästä huolimatta ollut juuri sellaista kuin se nyt on ollut – tuo vuoden 2013 luku 28 % olisi pari pykälää pienempi.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä se dramatiikka tulee mm. olosuhteiden muuttuessa siitä, että jossain vaiheessa yksi korsi katkaisee kamelin selän. Mutta senhän tiedämme tai uskomme vasta sitten, kun niin on tapahtunut 🙂
En haluaisi lähteä kokeilemaan tätä rajaa elävillä ihmisillä, kansakunnilla tai kansakuntien yhteisön, kuten EU:n kautta. Taidan olla extreme riskejä välttelevää sorttia.
Siksi ko. asia alkoi kiinnostaa minua n. v. 2010, vaikka sekin oli aika jälkijunaista eräisiin muihin verrattuna…
Ilmoita asiaton viesti
”mutta mikäli valtion bujdetti 2013 olisi ollut 2003:n tavoin tuo mainitsemasi 24% BKT:sta, niin valtiontalouden vajettahan ei olisi.”
Ja valtion menot/BKT olisivatkin varmasti jotakin tuon suuntaista, siis 24 %, ellei vuoden 2008 isku olisi suistanut Suomen kansantaloutta trendikasvulta stagnaatioon. Vuonna 2008 oltiin vielä trendikasvulla, nyt ollaan sellaiset 30 mrd pakkasella pitkän aikavälin trendistä, nimellisen BKT:n suhteen siis (kasvu+inflaatio).
Ilmoita asiaton viesti
Ei, vaan Rajala taisi tarkoittaa, että ottaa bkt-käppyrän vuosilta 2000-2007 ja jatkaa sitä samaa viivaa eteenpäin. Katsoo missä se jököttää vuonna 2013 ja ottaa sitten tilastot esiin ja katsoo missä se bkt oikeasti on.
Tässä on se keskeisin syy, miksi menot / bkt on nykytolalla.
Yksityinen sektori on lähtenyt ja kipannut.
—
Keskeiset vaihtoehdot ovat:
1) Kasvattaa yksityinen sektori takaisin (itsenäisellä rahapolitiikalla) tai
2) Hakata sitten julkinenkin puoli tasaiseksi ja syventää taantumaa.
2 olisi ihan kiva, mutta sitten meillä on ”liikaa väkeä”. Parhain keino olisi varmaan massateloitus. Sen lisäksi se ei poista näiden jo syntyneitä velkoja, että sitten tulee vielä pankkikriisikin päälle.
Mutta sehän ei tietenkään fasisteja estä yrittämästä.
Ilmoita asiaton viesti
”Kannattaa muuten tutustua valtion budjetin menopuoleen, ettei ihan nolaa itseään 🙂 Tosin, eihän faktat ennenkään ole popuolisteja jarruttaneet.”
Aika käsittämätön heitto, olen pyöritellyt vain lukuja ja sinä raapaiset tällaisen ”argumentin”.
Vielä kerran: valtion menojen kasvu ei ole ollut mitenkään poikkeuksellinen vauhdikasta vaan ongelmat tulevat siitä, että BKT on dipannut rajusti pitkän aikavälin trendiltä (1975-2013).
Ja vielä toisen kerran, kahden eri vuoden budjetin loppusummaa ei voi verrata keskenään sellaisenaan, vaan luvut on joko suhteutettuva BKT:hen tai vähintäänkin putsattava inflaatiosta.
Ilmoita asiaton viesti
Komppaan tuota loppuosaa. Mutta se nyt vain on niin, että tuollainen on poliittisesti hankalaa. Mutta tällaisissa taantumissa mahdotonta. Tämähän on tietysti pelkkää arvailua, vaan lausun sen silti: Suomessa on monta niin kerta kaikkiaan käsittämätöntä julkista virkaa, joiden olemassaoloa ei selitä mikään. Siis ei yksinkertaisesti mikään. Miksi ne sitten ovat olemassa?
Ilmoita asiaton viesti
”Tuleeko julkisten menojen seurata Bruttokansantuotteen kasvua ?”
Ei tule seurata, ei.
Missä olen väittänyt, että menojen tulisi seurata BKT:n kasvua? Pointtina on ollut se, että on täysin päätöntä väittää, että ”[j]ulkisen talouden menot on melkein tuplattu viimeisen 10 vuoden sisällä”, kun lukuja vertaa vertailukelpoisin luvuin.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitat varmaan nimellisiä menoja? Olisi kiinnostavaa tietää miten reaaliset menot, joista on siivottu laman takia kasvaneet sosiaalietuudet pois, ovat kehittyneet.
Ilmoita asiaton viesti
Isot perinteiset ja suuret vientiyritykset ovat kansainvälistyneet yli euroopan rajojen ja ostaneet toisiaan ristipoikki enemmän tai vähemmän menestksekkäästi. Jotkin ovat töpänneet railakkaasti. Sitten on maahamme kotiutuneita isohkoja ulkolaisia yrityksiä ja toimivat täällä menestyksekkäästi kun eivät tajua tai huomaa, että suomalainen työvoima on älyttömän kallista. Ota näistä sitten selvää.
Moni PK-yritys on vienyt vientinsä vielä pidemmäle ja menneet itse Viroon, sinänsä ystävällisempään kulttuuriin yrittää. Tämä viimemainittu on tullut vähän helkkarin kalliiksi maallemme ja se ei ole näiden yrittäjien vika. Kyllä syy on siinä, että lainsäädännöllisesti ei regoitu estämään tätä katoa. Viroon muuton syynä ei aina ole ollut pienempi palkkataso. Toki sillä on merkitystä, mutta kokonaisuuden kannalta se on silti vain osatekijä ja itse asiassa kutistuu koko ajan.
Työttömyys on tullut maallemme vähän helkkarin kalliiksi. Se on kallis hoitaa vaatii runsaasti julkisia resursseja, virkoja hoitamaan työttömyyteen liittyviä asioita ja byrokratian perussäännöillähän hommaan tarvitaan yksi esimies kahta työntekijää kohden.
Sosiaaliset kustannukset asuntotuet, harkinnanvaraiset ja mitä niitä onkaan työllistävät melkoisen määrän virkahenkilöitä. Ajatelkaa kuinka paljon tuottavia veromarkkoja säästyisi jos työttömyys saataisiin laskemaan esim. kymmenekseen nykyisestä. Puhumattakaan siitä, että töissä käyvien ostovoima ja investointi herkkyys on toiselta planeetalta verrattuna peruspäivärahalla elävään työttömään, joka kuun viimeisen viikon elää tonnikalahiutaleilla ja riisikakuilla.
Vienti on ilman muuta tärkeä asia, mutta itse en näe mitään muuta keinoa kuin sen, että valtio satsaisi tai subventoisi ja helpottaisi sisämarkkinoilla toimivien pienyritysten toimintaan. Sisämarkkinat ja kotimaisuus ovat aika kova juttu. Kulutustavaroissa, elintarvikkeissa ja vaikka millä alalla on takuuvarmasti mahdollisuuksia tuottaa pienimuotoisesti ja kannattavasti tuotteita lähiseudun tarpeisiin jos niille sallittaisiin edes pieni etu kilpailla suurten kanssa.
Hoidetaan ensiksi sisämarkkinoiden lama ja autetaan sitten Nalle myymään sokerijuuriikkaansa vaikkapa Tanskaan.
Huumorilla ja puolivakavissani. Olen katsellut sellaista kolmipyöräistä selällään poljettavaa fillaria. Jumalauta pitääkö moisesta maksaa 2500 euroa ja laadukkaimmista melkein tuplat. Kustannusarvion olen tehnyt ja vähän funtsinutkin miten se pitäisi tehdä. Taitaa käydä niin, että yksi työtön metallimies saa hitsata rungon ja yhdessä paikallisen polkupyöräkorjaajan kanssa ideoimme loput, jotta kapine sitten täyttäisi tuon laadukkaamman vehkeen kriteerit. Hinta? No se on tietysti liikesalaisuus. Sanotaan näin, että 45% halvempi. Miten se on mahdollista. Sitä sopii todella ihmetellä.:):)
Ilmoita asiaton viesti
Ai niin unohdin mainita, että tuohon 45 prossaa halvempaan hintaan on sisällytetty ihan kohtuullinen työpalkka.
Ilmoita asiaton viesti
Kun käytät väkevöittäviä tyylikeinoja, kuten ”vähän helkkarin kalliiksi” tai kolmipyörän hinnasta ”jumalauta… 2500 euroa”, etpä taida tietääkään, miten moni lukija on hykerrellen kanssasi samaa mieltä!
Ilmoita asiaton viesti
Joo jäi tekstin tarkistus tietyistä syistä väliin. Ainakin toistoja tuli vähän helkaristi:):)
Ilmoita asiaton viesti
Olen mielestäni kuvaillut melko eksaktisti ne syyt ja olosuhteet, miksi Suomen talous on huonolla tolalla. Pitkä ja melko perusteellinen kirjoitus on täällä.
Tämä tapahtunut on vain seurausta siitä umpikujasta, jossa olemme.
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä. Teet niin tai näin, niin aina väärinpäin. Julkisen puolen tyhjäkäyntiä, koska sitä todella ilmenee on leikattava. Kolikon kääntöpuolella on enemmän työttömiä eli tarvitaan lisää julkisia työpaikkoja hoitamaan työttömyydestä aiheutuvia kuluja. Suunnittelemaan työttömän työllistämissuunnitelmia esimerkiksi. Tilanne jossa työttömäksi jäänyt työvoimaneuvoja käy kerran kuussa entisen kollegansa luona keskustelemassa työllistämismahdollisuuksistaan…..
Julkisen puolen rakenteellinen tehottomuus on silti tosiasia.
Makrotalous, suuret kuviot tarkastelevat yhteiskuntaa ja sen rakenteita omalla tasollaan ja siihen ei mikrotalouden lait sovi. Sisämarkkinoilla toimivien pienyritysten merkitystä ei välttämättä ymmärretä. Väitän ihan tosissani, jos lainsäädännölliseti tai miten vain päättäjät antaisvat enemmän siimaa ja helpottaisivat pienyrittäjien toimintaedellytyksiä työttömyyslukumme olisivat aivat toiset.
200 000 lisää työmarkkinoille ja raha kiertämään kotimaassa olisi kova juttu. Kirpputoritalous voisi hyvinkin pelastaa tilannetta nopeallakin aikavälillä. Tämä ei tietenkään kaikille sovi. Onko meillä vain aikaa odottaa, että jokin suuryrityksemme tekee Nokiat kun hallintotalouden rakenteellinen tehottomuus yrityksen sisällä kippaa koko puljun nurin.
Pieni on kaunista. Voisi olla aika todenteolla tutkia ja suunnata resursseja siten, että saisimme rahan kiertämään maamme rajojen sisällä. Etelärannan sikariosasto ei tähän välttämättä pysty tai edes ole kiinnostunut asiasta.
Pieni palveleva juusto- ja viinimyymälä Kauppiaskadulla sijaitsevan vanhan kerrostalon kivijalassa. Maksaa vain 10 rossaa ALV:tä eikä muita veroja. Omistaja maksaa normaaliverot vasta kun ottaa rahaa ulos kassasta. Toki isot marketit eivät saa moisia perustaa. Ei moinen voi olla kannattava.:)
Ilmoita asiaton viesti
Oma valuutta on tulossa jossain vaiheessa kuitenkin. Ainoa vaihtoehto sille olisi Saksassa täyskäännös politiikassa. Bubassa on kuitenkin edelleen 9500 ihmistä töissä ja heillä on paljon parempi tilannekuva kuin meillä. He tekevät mitä tekevät jonkin asian motivoimina. Euron säilyttäminen ei kuitenkaan vaikuttaisi se asia olevan.
Luulen että perusajatuksesi siitä, että julkinen sektori on lähtenyt aika lailla hallinnasta, on oikein. Eihän Lieksankaan toimeentulotukeen perustuvaa maahanmuuttobisnestä oikein muuten voi tulkita. Epäilen kuitenkin, että jos tämä vyyhti purettaisi, se pitäisi tehdä jonkin ulkopuolisen instanssin toimesta, joka rakentaisi julkisen sektorin kokonaan uudelleen. Eiväthän poliittiset puolueet suomessakaan itse ryhdy purkamaan omia hiekkalinnojaan.
Nyt sitten kun nämä tosiasiat otetaan huomioon, niin lienee realistisinta ajatella että kilpailukyky palautetaan rahapolitiikan keinoin ja samalla skaalataan reaalista julkista sektoria hieman pienemmäksi. Se miten saisimme julkisen sektorin tekemään vain sille kuuluvia asioita edes jossain määrin järkevällä organisaatiolla on paljon syvällisempi ongelma.
Rahapoliittiset ongelmat ovat kuitenkin ”nopeita ongelmia” ja iskevät juuri yksityiseen puoleen kovasti. Vaikka miten yrittäisi katsoa muualle, niin aina se rahapoliittinen virtahepo hivuttautuu siihen eteen:
https://drive.google.com/file/d/0B4e1RBANe0uVY3BWT…
Ei tuostakaan ole vaikea löytää Suomen historian kahta suurinta rahapoliittista ryssimistä.
Ilmoita asiaton viesti
Se, miksi demografiset muutokset ja taloudellis-sosiaalisen romahduksen riski ovat NYT merkityksellisempiä kuin esim. 1990-luvun alussa, johtunee siitä, että mahdollisuus tiedon saantiin ja ”tietoisuuteen” on nyt ihmisille paljon helpompaa.
Jos ns. EU-nuoriso päättää emigroitua tai ihmiset saavat tarpeekseen ja ns. menevät kaduille, näillä ilmiöillä on taustallaan enemmän tietoa tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä kuin noin sukupolvi sitten. Nimittäin ns. tavalliset ihmiset eivät juuri keskustelleet innokkaasti 1990-luvun alussa esim. siitä, että FIM oli liian vahva tai että euroon liittyisi riskejäkin. Nyt mahdollisuus tähän on lähes kaikilla halukkailla, koko ETA-lla. Ei ole sattumaa, että Iso-Britanniassa pohditaan erokysymyksiä, Kataloniassa itsenäistymiskysymyksiä tai että Kreikassa on keskusteltu jo kaduilla.
EU:hun liittyvät laajemmat ongelmat – kun ne tiedostuvat populaatiossa – voivat saada aikaan yllättäviä käänteitä. Nuorison pois muutto Espanjasta on tästä esimerkki, samoin alle 45-vuotiaiden epäedullisesti vähenevä osuus työmarkkinoilla EU:ssa (muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta). Suomen nuorisotyöttömyys tai visiottomuus voi purkautua myös emigraationa ympäri maailmaa.
Pitkän taantuman seuraukset voivat olla siis ikävämpiä kuin luullaan. ”Euron piti yhdistää, ei hajottaa”, sanoi prof. Niels Thygesen jo kauan sitten. Aiheutammeko itse ”kansainvaelluksia”?
Ilmoita asiaton viesti
Valitettavan pieneltä se keskustelu tuntuu olevan, mutta olenhan minä nyt ilmeisesti ilmielävä todiste. En minä tiennyt hölkäsen pölähtävää silloin 92, että mitä ihmettä tapahtui.
Vasta myöhemmin asia on alkanut kiinnostaa, ja päätelmät ovat karuja. Eritoten kun kirjoittaa paperille ongelmat silloin ja ongelmat nyt. Ainoastaan lähtölaukaus on tullut eri suunnilta, mutta muutoin kaikki on melko lailla samanlaista.
Yksi suuri poikkeus on. Se on Draghin Lontoon puhe heinäkuussa 2012. Ja nyt sekin on hyvää vauhtia vesittymässä, kun Bundesbank todennäköisesti rajaa oman osuutensa OMT:hen.
Ilmoita asiaton viesti
”Tyhmyri” samasta aiheesta: ”Virallista talousoptimismia havaittavissa vaalien alla – ettei vain olisi aiheetonta vaalipropagandaa”
http://tyhmyri.wordpress.com/2014/02/15/virallista…
Ilmoita asiaton viesti
Nuin se T. Durakin IMF-linkkikin vihjaisee, Pohjalla olevat ennusteet ovat harvoin todellisuuspohjalla – ehkä useammin toivepohjalla.
Ilmoita asiaton viesti
”Onko meillä malttia vaurastua” — Teiniliiton – Satu Hassin vastaus kysymykseen on; ”ei ole tarpeenkaan”. Hoksattiin vapautuksen työn orjuudesta toteutuvan vaivattomammin lopettamalla se työ. Ilmainen opiskelu, kouluruokailu ja vapautus velkojen takaisinmaksusta. Nyt ’maksuhäiriköitä’ on puolisen miljoonaa.
Teniliitto ahdisti Kekkosen tilaamaan ydinvoimalan Neuvostoliitosta kun olettivat ettei se koskaan tuottaisi wattiakaan. Tuo virhearvio käännytti teinit ydinvoiman (ja kaiken muunkin sähkön) vastustamiseen. Massiivista sähkön tuontia ei silloinkaan pidetty vaarallisena työpaikkojen synnyttäjänä.
Tänään tuomme sähköä 5 -viiden- Loviisa I teholla ja lähes kaikki nuoret nauttivat täystyöttömyydestä tai opiskelevat valtiotieteitä, tiedotusoppia ja teologiaa tavoitteena siisti istumatyö samoinajattelevien hauskassa seurassa.
hesarissa 15.2.2014 – talous B 8 proff. Esa Vakkilainen esittelee venäläistä mallia. Sikäläinen eläkerahasto – nyt noin 64 miljardia euroa on todennut ydinvoimalalat hyviksi sijoituskohteiksi:
”Heillä on käytössä markkinapaikka (mm.Suomi?) jossa sähköä voi myydä aina tuotantohintaa kalliimmalla. Siitä saadaan rahaa, jolla maksetaan korkoja ja lyhennyksiä. Kun lainat on maksettu 15 – 20 vuoden kuluttua, tuotto kasvaa huimasti”
Ruotsalaiset ovat kylläkin toteuttaneet ideaa käytännössä jo satoja vuosia. Toimii erityisen hienosti nyt kun siellä on voimassa ydinvoimakielto, kaikki ydinsähkö myytävä ulos jolloin myös vastuu haitoista lankeaa loppukäytäjälle.
Onko meillä varaa köyhtyä?
Eläköön Suomi ja vap . . eiku mallioppilas – lypsylehmä . . .
Ilmoita asiaton viesti