Palkkataso ja yhteiskunnan rahoitus ovat törmäyskurssilla
Suomen ”impivaaralaisajattelu” on hellyyttävän selektiivistä. Toisinaan tällaista ajattelutapaa pidetään sisään päin sulkeutuneisuutena, ahdasmielisyytenä ja muilla lukuisilla ominaisuuksilla ladatuilla käsitteillä. Mutta mitenkä käykään, kun puhumme palkkatasosta? Mikä on suomalaisen mediaanipalkka? Mihin sitä vertautetaan? Tietysti vain ja ainoastaan suomalaisiin palkkoihin. Se ei europerheen jäsenenä tunnukaan enää impivaaralaiselta.
Suomessa ei ole käytössä ns. minimipalkkaa. Meillä on työehtosopimuksissa määritelty alakohtaisesti vähimmäispalkat. Tämä tekee euroalueen maihin vertailun hankalammaksi, koska joudumme olettamaan vähimmäispalkka-alat.
Palkkadynamiikka – vähimmäispalkat ja mediaanipalkat
Palkkadynamiikassa on ratkaisevaa myös se, mikä on tällaisen laskennallisen vähimmäispalkan ja mediaanipalkan suhde. Suomen mediaanipalkaksi on laskettu 2774 euroa kuukaudessa, joskin tieto on hieman vanhahtava. Kaupan-, matkailun ja ravitsemusalan vähimmäispalkka asettuu hieman yli 1500 euron kuukausitasolle. Tällöin se vastaa n. 55 prosenttia (1524€ / kk) mediaanitulosta.
Hollannissa, jossa on vähimmäispalkka, vastaava osuus on 47 prosenttia. Vertailun vuoksi otan euroalueen ulkopuolisen maan: Yhdysvalloissa samainen suhdeluku on 38 prosenttia. Suomen lukemat euroalueella päihittää kuitenkin Ranska (62 prosenttia). Ranskaa on tosin moitittu kilpailukyvyttömäksi maaksi, ja kookkaan julkisen sektorin – ja runsaskätisen palkkatason – vuoksi maa on hurjasti alijäämäinen.
Olemme siten tässä mielessä hyvin paljon Ranskan kaltainen valtio.
Ranskan minimipalkka ylittää kuitenkin 1400 euroa kuukaudessa, mutta ei 1500 euroa. Ainoastaan Belgiassa ja Luxemburgissa vähimmäispalkka ylittää 1500 euroa kuukaudessa. Siis samaan tasoon kuin meillä yhdeltä poimitulta osittaiselta ”matalapalkka-alalta”.
Sisämarkkinat vai vientiteollisuus?
Ymmärtääksemme palkkadynaamisen yhtälömme ongelmallisuuden, tulee meidän nostaa esille kysymys: olemmeko me sisämarkkinoihin vai vientiteollisuuteen tähtäävä yhteiskunta? Korkea palkkataso kertoisi, että kohteemme ovat sisämarkkinoilla. Raha liikkuisi silloin maan sisällä. Korkea palkkataso ja siten korkea ostovoima ylläpitää sisämarkkinoita.
Vientiteollisuuden näkökulmasta tilanne on toinen. Mitä huokeammalla palkkakustannuksissa pääsee, sitä kilpailukykyisempää myytävät tuotteet ovat, ja sitä enemmän kauppa käy. Tämä on aivan varteenotettava tulonlähdeajattelu. Myymällä ulkomaille saamme rahaa, joilla sitten ostamme sisämarkkinoille tarvitsemiamme (ja haluamiamme) tuotteita. Tätä osto- ja myyntitilaston tasapainoa kuvaa vaihtotase.
Ongelmamme on se, että pyrimme olemaan vientiteollisuusyhteiskunta, mutta toimimme kuten sisämarkkinoihin keskittyvä yhteisö. Lopputulos on se, että vientiteollisuutemme on joutunut ulkoistamaan ulkomaille tuotantoaan. Ei esimerkiksi paperin kysyntä ole tyystin kadonnut internetin myötä. Miksi muuten eräs metsäjättimme olisi pyytänyt lupaa saada kasvattaa sellun tuotantoa Uruguayssa, jos paperia ei yksinkertaisesti tarvita mihinkään?
Sisäisen devalvaatiotarpeen karkeat laskelmat
Sisäisen devalvaation tarvetta laskeskellessa tulee huomioida, että siihen vaikuttaa useampi tekijä. Määrittelyä vaikeuttaa orientoituminen: onko tavoitteemme olla kauppayhteiskunta, joka nojaa vientii ja tuontiin – vai keskitymmekö tekemään itse, ja ostamaan vain kaikista välttämättömimmän ulkomailta?
Palkkadynaminen vertailu kuitenkin osoittaa, että vähimmäispalkka mediaanituloihin nähden Yhdysvaltain lukemat antaisi esimerkiksi tarjoilijoille 1054 euron minimipalkan kuukaudessa. Pudotusta olisi siis lähes kolmannes!
Toisaalta tällainen sisäisen devalvaation leikkailu voisi pudottaa mediaanituloa lisää, mutta ei välttämättä. Paikalliseen sopimiseen perustuvassa palkkausjärjestelmässä yritys voisi maksaa vapaammin korkeampaa palkkaa niille työntekijöille, mitkä katsotaan lisärahan arvoisiksi. Tällöin mediaanipalkka ei välttämättä putoaisikaan.
Vaikka palkkaleikkausprosenttia käyttäisi vain suuntaa antavasti selviää se, ettei ns. palkkamaltti tule riittämään alkuunkaan, jos aiomme profiloitua vientiyhteiskunnaksi.
Toiseksi olemme osana europerhettä, jolloin harmonisoinnin suunnalta tulee vielä rajujen muutosten tukevia laskelmia. Kreikassa vähimmäispalkka on pudonnut 550 euron kuukausitasolle. Harmonisoinnissa heillä tulisi vähimmäispalkan nousta, kun taas esimerkiksi Suomessa, Ranskassa ja Belgiassa sen tulisi laskea.
En toki edes yritä väittää, että laskelmani olisi millään muotoa Absoluuttinen Totuus, mutta pointtini oli ennemminkin tuoda ongelmamme esille. Sen lisäksi laskelmat kyllä kertovat suuntaa antavasti, miten tilanteemme tulee kehittyä.
Pahoin pelkään, ettei kotimaan joukosta löydy riittävästi vastuunkantamisen riemua reippaan sisäisen devalvaation myötä, joten kyseeseen tulee käyttämämme valuutan ulkoinen arvo. Liian suuret nimellispalkathan eivät sinällään haittaa, jos palkanmaksuvaluutan arvon osalta on tarvittava joustovara.
Palkkataso tulee laskemaan silläkin perusteella, että pääkonttoritoiminnot siirtyvät oikeisiin keskuksiin. Nyt Suomessa osin itsenäinen valtio on vielä ylläpitänyt kansallisvaltion rakenteita.
Tulevaisuudessa, ehkä hyvin pian, pääkonttorit ovat Tukholmassa, Saksassa tai Amsterdamissa, hallintovirkamiehet Brysselissä. Suomeen jää jonkinlainen vahvistettu AVI. Muut lakkaa.
Akateemisia ei enää tarvita. Yliopistojen rahoitus kriisiytyy. Työttömät akateemiset harjoittelevat 9 euron päiväkorvauksella.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvää pohdintaa taas kerran.
Itse korostaisin vielä noiden sisämarkkinoiden osalta, että vahva valuutta kääntyy myös niitä vastaan, koska on edullisempaa ryhtyä tuontituotteisiin. Siihen on vastattu tukemalla kotimaisia investointeja korkeaan kulurakenteeseen, josta viisaimmat jo häippäisivät ja sitten kaupan päälle leikataan ostovoima nolliin. Mun laskimeen se tuottaa pirusti konkursseja.
Yleisemmin vähälle huomiolle on jäänyt se, miten muut valuutta-alueet reagoisivat euron heikentämisyrityksiin. Itse ounastelen aika terävää piikittelyä keskuspankkien välillä, eikä operaatioiden lopputulos ole kenelläkään hanskassa.
Ilmoita asiaton viesti
Totta kai. Valuuttakurssin jousto on molemminsuuntainen.
Hyvä muistutus kuitenkin, vaikka tarkastelin tässä yhteydessä vain strategiaamme nähden aivan liian korkeaa nimellistä palkkatasoa.
Sisämarkkinaorientaatio näkyykin juuri siinä, että se on myös kannattavaa. Kun tuontituotteiden hinnat ovat korkeat niin insentiivi tehdä itse kasvaa.
Ja olet oikeassa siinäkin, että onhan siinä valuuttasodan vaara, jos euroakin aletaan moukaroida kohti lattiaa.
Se vain on tehtävä. Muutoin sitä joutuu antautumaan ilman yrittämistä.
Ilmoita asiaton viesti
Oma näkemys on edelleen, että kauppasota käy sen verran kuumana, ettei isompia kurssijusteerauksia katsota hyvällä. Jenkit ja Britit saattaa muistella Saksan kohdalla vielä vanhoja, eikä ne voi sallia sille yhtään nykyistä vahvempaa asemaa. Muu Eurooppa kituu sitten ohella.
Suomeakaan tuskin päästetään perääntymään oman valuutan suojaan, mutta tätä menoa me ei kestetä kauaa ehjinä. Ei tosin moni muukaan, mutta sen varalle pitää olla valmiiksi pohdittuna alustavat suunnitelmat.
Olisi mukava saada itseään vahvemman talousihmisen kommenttia tähänkin:
http://iitimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/160810-mark…
Ilmoita asiaton viesti
Puheenvuorosi on kiehtovan laaja, ja siinä huomailin aivan automaattisesti tekeväni paperille kohtia, joista ajattelin tuoda näkemykset miksi 1.0 käytetään. Huomailin, että kaikkinensa kommentista olisi tullut niin kertakaikkisen laaja, että sen mahduttaminen tiiviiseen muotoon vie ainakin aikaa. 😀
Ongelmia on, ja etenkin Euroopassa luodut olosuhteet eivät todellakaan puolla optimaalisinta ”mallia”.
Kyseessä on kuitenkin verrattain vahva vanhan ajattelutavan, ja toisaalta eurooppalaisten ihmisten ”ihanne-elämän” niin räikeä ristiriita, etten usko sen mahdollisuuksiin tuosta noin vain korjaantua itsekseen.
Elämme ikäänkuin sellaisessa limbossa kahden suuntauksen välissä, jolloin emme saa kummankaan suuntauksen tuomia etuuksia käytettäviksemme.
Tavoitteistasi en tässä yhteydessä ota kantaa ennen jäsentelyä, mutta huomioin sen, että olet huomannut itsekin nykyjärjestelmän olevan kestämätön, ja että tässä ristipaineessa emme voi pitkään olla.
Ilmoita asiaton viesti
Minulle on kohtuullisen selvää, miksi porukka hengailee vielä vanhassa systeemissä vastoin omaa etuaan.
Enemmän kiinnostaa se, millaisia sudenkuoppia löydät vaihtoehdosta. Kiitos, että näet vaivaa kuitenkin ajatella asiaa 🙂
Ilmoita asiaton viesti
pois . . . ja älykkäämpiä tilalle
Ilmoita asiaton viesti
Mikähän on mediaaniansio jos lasketaan koko työvoimavaranto?
Ilmoita asiaton viesti
Mediaani on se keskimmäinen otos, kun laitetaan jokin ryhmä suuruusjärjestykseen. Tuossa mediaanituloksi tulee siis se palkka, jossa on ansiotuloiset laitettu tuloittain suuruusjärjestykseen niin, että puolella on pienempi palkka, ja puolella suurempi.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tuo ole mikään vastaus kysymykseeni. Siihen tosin ei löydykään tilastoista suora vastausta, mutta osaisitko arvioida?
Ilmoita asiaton viesti
Mikä lienee Henrin idea tällä kertaa. En minä siitä selvää saanut. Perusasetelma kuitenkin on se, että isot kansainväliset yritykset sopeuttavat markkinoita mielisikseen. Isot valtiot, kuten USA, Kiina, Venäjä ja jopa Saksa, voivat sopeuttaa suuryritysten toimintoja itselleen sopiviksi verotuksella ja tulleilla.
Pienet yritykset ja pienet valtiot ovat sopeutujan roolissa, mutta ei meitä auta sisäinen devalvaatio, joka pudottaa palkkasummaa ja alentaa kysyntää entisestään. Alenevien palkkojen ja supistuvan kysynnän kierre on pahin mahdollinen tulevaisuuden skenaario.
Ilmoita asiaton viesti
Idea oli mm. se, miksi yrityksemme investoivat ulkomailla luoden sinne työpaikkoja, mutta täällä mittaillaan katuja.
Miten Saksa voi asetella tulleja suomalaistuotteille ”mielensä mukaan”?
Pienillä yrityksillä ja valtioilla (tai muilla hallinnollisilla alueilla) valttina on ketteryys. Darwinkin sen jo sanoi, ettei voimakkain ole sitä selviytyjäsorttia, vaan se parhaiten sopeutuva.
Olen kyllä samaa mieltä alenevien palkkojen ja pankkikriisien + kysynnän ongelmista. Siksi olisi ensisijaisen tärkeää saada eurolle joku muu arvo kuin mikä sillä on. Jos ei onnistu niin otetaan se oma valuutta käyttöön.
Se nyt oli ideani tällä kertaa. 😉 Taas yhdellä tavalla lisää perusteltuna.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka tarkoitit kaiketi lähinnä vitsiksi, tosikkona huomautan kuitenkin, ettei voi vedota Darwinin kun kyseessä on yhteiskunnalliset lainalaisuudet.
Ilmoita asiaton viesti
Jossan varaan voi rakentaa mitä tahansa. Juttusi iso JOS on oma valuutta. Euro ei ole kaatumassa, eikä Suomi eroamassa EU:sta – eivät edes Perussuomalaiset. Tuon typpisillä talouskaavailuilla pitäisi olla realistisempi pohja. Unelmahöttöä on tarjolla eniten muutenkin.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tässä hätiä, mutta strategiamme ei voi keskittyä silloin vientiin, vaan meidän tulee tehdä määrätietoisesti sisämarkkinoiden piristämiseen suuntaavaa politiikkaa.
Sekin on vaihtoehto.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvää pohdintaa. Pelkän palkan lisäksi voisit ottaa mukaan koko palkka kustannuksen.
10e tuntipalkalla normitunneilla n 1760e kokonaiskustannus 2800.
15e tuntipalkalla nomitunnein 2600 ja kokonaiskustannus 4200.
10 saa käteen tästä 1500 ja 15e 2000. Tässä kai se dilema Palkkakustannus on järjetön. Käteen jäävä palkka onneton. Ostovoima siis heikko.
Demarit ja ay-liike taputtavat käsiään tämähän on ollut heidän politiikansa tulosta.
Eli varsinaista käteen jäävää palkkaa ei voi laskea. Palkkakustannusta pitisi pystyä alentamaan. Mutta siihen on koko ajan vain nousupaineita.
Esimerkiksi. Kun suurilta ikäluokilta ei peritty tarpeeksi eläkemaksuja rahastointiin ja heidät haluttiin päästää nuorempina eläkkeelle. Eläkemaksut tulevat nousemaan nykyisestä 24% yli 30% jos mitään ei tehdä. Jos eläkeikää nostetaan. Nostopaine kyllä vähenee, mutta ei poistu. Aiemmin tehtyjä virheitä on vaikea korjata. Joten verojen määrään pitäisi puuttua. Sitä kautta pitää ostovoima hyvänä ja palkkakustannus ennallaan. Se taas vaatii pyhän julkisensektorin karsimista. Toki sieltä sitä sitten saadaan työvoimaa ja se parantaa kestävyys vajetta. Ja ei en tarkoita vanhainkotien hoitajia. Mutta nykyään se paisunut ja sieltä löytyy, vaikka mitä feministitätien toimistosta lähtien. Turun seudullakin on 20km säteellä jo 7 kunnanjohtajaa esikuntineen.
Ilmoita asiaton viesti
Yksi liian vähäiselle huomiolle jäänyt seikka korkeiden yksikkötyökustannusten takana on muuten se, että tuotantokapasiteetin käyttöaste on virallisesti hilkun yli 50 %. Varsinainen ongelma on siis korkeissa pääomakuluissa suhteessa tuotannon määrään.
Täytyy olla melkoinen valopää, että tukee uusia investointeja kun vanhatkin pyörii tyhjäkäynnillä.
Ilmoita asiaton viesti
Jos muita kannattavuustekijöitä ei saada korjattua, yleensä niiden korjaaminen on pitkissä kantimissa, niin ainoaksi keinoksi säädellä kilpailukykyä ilman d- vitamiinin käyttö jää palkkakustannukset.
Jos palkkakustannukset saadaan kuntoon, saadaan investointien käyttöastekin paranemaan ja kun tuotanto on kannattavaa, eli saadaan aikaan positiivista tulosta, on mahdollista satsata myös niiden muiden kannattavuustekijöiden kehittämiseen.
Toki, jos duunarit eivät pidä varaansa, työnantaja voi laiskistua ja tehdä tulosta pelkästään duunarin selkänahasta saamallaan voitolla.
Työnantajan ja kapitalistin kannalta on samantekevää mistä se voitto tulee, kunhan sitä tulee. Duunarin kannalta se ei ole samantekevää. Siksi duunaripuolueen ja ammattiyhdistysliikkeen pitäisi ryhtyä aktiivisiin toimiin jotta:
1) yritykset joissa duunarit työskentelevät olisivat kannattavia
2) yritykset satsaisivat voittovarojaan yritystoiminnan kehittämiseen, kilpailukyvyn kasvattamiseksi, jotta duunarinkin palkkaa voitaisiin nostaa ja työtään helpottaa.
Työmarkkinaoitamme leimaavasta epäluulosta, kyräilystä ja kaunasta pitäisi voida luopua ja siirtyä yhteistyön aikakauteen.
Ilmoita asiaton viesti
Ei suomalaisilla ole mitään mahdollisuuksia kilpailla halpatyövoiman kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
”Ei suomalaisilla ole mitään mahdollisuuksia kilpailla halpatyövoiman kanssa.”
Jos tuo pitäisi paikkansa, olisimme jo kaikki halpatyövoimaa Saksassa, tai kerjuulla.
Kilpaileminen on hyvin mahdollista, mutta palkkaa ei voi pyytää silti ihan niin paljon kuin lystää.
Ilmoita asiaton viesti
Näköjään jälleen yritys saada kansalaiset haikailemaan d-vitamiinin perään. Se kuitenkin vain siirtää ongelmaa eteenpäin. Todellisuudessa suomalaisten pitää ymmärtää, että yrityksen kannalta korkeampi työn hinta on mahdollista vain muita paremmilla tuotteilla ja työn tehokkuudella.
Kansakunnan kannalta muita korkeampaa hyvinvointia voidaan ylläpitää vain kilpailijamaita paremmalla huoltosuhteella tai korkeammilla veroilla.
D-vitamiinin sijaan meidän on hallitusti parannettava huoltosuhdetta maahanmuutolla ja talouden aktivoinnilla. Meidän on laskettava julkisten palveluiden tarjontaa ja veroja. Meidän on nostettava keskimääräistä eläköitymistä ja vähennettävä itseaiheutettuja sairauspoissaoloja paremmilla työoloilla.
Yritysten on herättävä käyttämään korkeasti koulutettua työvoimaansa tuotekehitykseen, jotta vientituotteemme kelpaavat markkinoilla. Työn tehostamiseen on edelleen mahdollisuuksia panostamalla robotikkaan ja tietotekniikkaan sekä prosessien järkeistämiseen. Ihmisen kohdalla tehostamisen sietokyky kun ei veny loputtomiin.
Palkkojenkin on joustettava myös alaspäin. Ikävä kyllä pelkkä ”palkkamaltti” ei taida riittää.
D-vitamiini on pelkkä piriste, jonka vaikutus katoaa nopeasti maahantuotavien tavaroiden, ruoan ja energian hintojen räjähdyksen. Täysin verrattavissa valtion ottamaan velkaan. Kansalaiset maksavat lopulta molemmat.
Ilmoita asiaton viesti
Herra Uimonen valittaa näin:
”Näköjään jälleen yritys saada kansalaiset haikailemaan d-vitamiinin perään. Se kuitenkin vain siirtää ongelmaa eteenpäin.”
Sitten kumminkin lopuksi ehdotat näin:
”Palkkojenkin on joustettava myös alaspäin. Ikävä kyllä pelkkä ”palkkamaltti” ei taida riittää.”
sekä:
”Meidän on nostettava keskimääräistä eläköitymistä”
ja vielä:
”meidän on hallitusti parannettava huoltosuhdetta maahanmuutolla”
Eli haikailet Suomeen D-vitamiinia käyttöön.
Tosin tämä sinun D-vitamiini mallia (sisäinen), tappaa talossa ja puutarhassa.
Ilmoita asiaton viesti
Uimosen käsitys markkinataloudesta ontuu pahoin. Itse aion markkinavoimana reagoida Uimosen skenaarion toteutumiseen joko:
A. Pakenen ulkomaille töihin tai perustamaan yrityksen
B. Pakenen impivaaralaiseen vaihdantatalouteen
C. Rahastan sosiaalietuudet ja teen palkatonta hyväntekeväisyystyötä
Uimoselle voin kertoa, että kohdasta B on marginaalista hyötyä kansantaloudelle, koska se hidastaa talouden supistumista. Kaikkien vaihtoehtojen lopputulos on minulle henkilökohtaisesti nykytilaa parempi, mutta kansantaloudellisesti huonompi.
Ei pidä kuvitella, että suuryritykset ovat ainoita, jotka reagoivat huonoon talouspolitiikkaan sen ansaitsemalla tavalla.
Ilmoita asiaton viesti
”Ei pidä kuvitella, että suuryritykset ovat ainoita, jotka reagoivat huonoon talouspolitiikkaan sen ansaitsemalla tavalla.”
Juuri näin. Tosin silloin kun tavalliset duunarit alkavat reagoida, eli hyödyntää vapaa liikkumista, peli on menetetty. Silloin nykyisenlainen Suomi lakkaa olemasta. Kenties Uimosen rinnakkaistodellisessa maailmassa tämä korjataan helposti tilaamalla tarvittava määrä huoltosuhdetta paikkaavia maahanmuuttajia.
Ilmoita asiaton viesti
”Todellisuudessa suomalaisten pitää ymmärtää, että yrityksen kannalta korkeampi työn hinta on mahdollista vain muita paremmilla tuotteilla ja työn tehokkuudella.”
Kyllä, ja kyse on juuri korkeammasta reaalisesta hinnasta. Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei se välttämättä ole mahdollista kaikkialla. Esimerkiksi sellainen maa, joka ylläpitää massatyöttömyyttä ja siihen liittyviä lieveilmiöitä, ei pitkällä tähtäimellä ole kipailukykyinen sijaintipaikka yrityksille.
Ongelma ei niinkään Suomen kannalta ole se, saammeko kilpailuetua maahanmuuton avulla. Suurin ongelma on se, onnistummeko pitämään Suomessa ne suomalaiset, joka mahdollistaa teollisen toiminnan tulevaisuudessa. On siis paljon realistisempaa keskittyä miettimään, miten saamme pidettyä suomalaiset Suomessa, jos nykymeno jatkuu.
On mahdollista, että rahapolitiikan kautta tapahtuva sopeuttaminen on niin paljon tehokkaampaa, ettei nykyisenlainen Suomi ole elinkelpoinen. Tällöin lohdullista on kuitenkin se, ettemme ole yksin, vaan elinkelvottomia maita on niin paljon, että euro murtuu ennen näitä maita.
Meidän olisi ilman muuta pitänyt koko euroaikakauden tehdä politiikkaa sen perusteella, että pidämme riittävän varmuusvaran Saksaan nähden:
http://research.stlouisfed.org/fredgraph.png?g=sa1
Olisi pitänyt pystyä tekemään ihmisille selväksi, että olemme saksakannassa ja että sen mukaan on elettävä. Onneksi kukaan muukaan ei tehnyt sitä, selviämme siis tästä sopasta taas kelluttamalla.
Ilmoita asiaton viesti
Kansalaisethan lopulta maksavat aivan kaiken, tehtiin mitä hyvänsä. Kyse on siitä, että se vain on jollain muulla keinolla helpompi jallittaa kansalaisilta rahat pois. 🙂
Esimerkiksi palkkojen osalta +1 prosentti palkkoihin inflaation ollessa 3 prosenttia tuntuu paremmalta kuin -1 prosentti palkkoihin inflaation ollessa 1 prosentissa.
Kuka sitä tässä haikailee d-vitamiinin perään kirjoittelemalla, että palkkojen on joustettava alaspäin? =)
Ilmoita asiaton viesti
Valtion painamat setelit tai bittirahat ovat suoraa tulosiirtoa kansalaisilta valtiolle, se on eräänlainen tasavero, joka verottaa niin palkansaajien tilipussia, kuin säästäjien pankkitiliäkin tasaisesti.
Jos pankki painaa setelirahaa, tai laskee liikkeelle bittirahaa, esimerkiksi kolme prosenttia oletetun olemassa olevan setelikannan kokonaismäärästä, duunarin tilipussin ostovoimasta ja säästötilin ostovoimasta katoaa juurikin se kolme prosenttia.
Valtio voi toki tällä tavalla rahoittaa julkista sektoria ja muita menojaan, mutta ei se raha tyhjästä tule, se tulee duunarin tilipussista ja säästötililtä.
Kun aikansa on ensin painettu rahaa, tulee sitten sekin aika että rahan arvoa pitää ihan virallisestikin laskea devalvoimalla sen arvo ulkomaan valuuttoihin nähden.
Sellaisessa maassa kuten Suomessa, jossa kulutustavaroita tuodaan ja investointituotteita viedään, devalvoiminen kyllä hyödyttää suoraan vientiteollisuutta, mutta se teollisuuden saama hyöty tulee suoraan duunarin kukkarosta ja säästötililtä.
Kun devalvaation vuolksi rahasta katoaa ostovoima ja teollisuus tienaa paremmin, duunari ajattelee tietenkin ettei tämä nyt voi olla oikein, kuten ei olekaan ja sitten aletaan taas tuponeuvotteluissa tilannetta ”korjaamaan”.
Blogistin esittämä d- vitamiini johtaa siten tähän loputtomaan kierteeseen, joka on monella tavoin taloudellisesti haitallinen ja johtaa devalvaatiokilpajuoksuun ja kierteeseen eri valuuttojenkin välillä.
Terveempi tapa hoitaa taloutta maassa jonka tuotanto suuntautuu vientiin, olisi sopeuttaa palkat maalmalla vallitsevaan kilpailutilanteeseen ja jättää d- vitamiinit purkkiin. Parempi olisi viedä ne d- vitamiinit apteekkiin, ongelmajätteenä tuhottavaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Meillä on siis Vihavaisen mielestä vain vaikea asennevamma konkurssien suhteen. Älkää ihmiset pelätkö niitä lainkaan, sillä konkurssi on iloinen perhetapahtuma!
Vihavaisen metodeilla meillä on siten suuria ilon aiheita tulossa laajalla rintamalla. Maantien kautta vain uuteen taloon. Koska kohtalotovereita on paljon, tulee tarjolle paljon muitakin halpoja taloja.
Sitten me olemme taas kilpailukykyisiä ja voimme rakentaa uuden kuplan. Muita vaihtoehtoja tässä talousjärjestelmässä ei ole.
Ilmoita asiaton viesti
”Terveempi tapa hoitaa taloutta maassa jonka tuotanto suuntautuu vientiin, olisi sopeuttaa palkat maalmalla vallitsevaan kilpailutilanteeseen ja jättää d- vitamiinit purkkiin. Parempi olisi viedä ne d- vitamiinit apteekkiin, ongelmajätteenä tuhottavaksi.”
Ristiriitaista juttua taas. Et halua D-vitamiinia, mutta sitten taas haluatkin. Koita nyt hyvä mies päättää!
Ilmoita asiaton viesti
”Ristiriitaista juttua taas. Et halua D-vitamiinia, mutta sitten taas haluatkin. Koita nyt hyvä mies päättää!”
Et ilmeisesti ymmäeränyt tarkoitustani.
Vika voi olla kirjoittamassani tekstissä,
mutta kun en ymmärrä tai tajua missä kohtaa tekstiä,
en lähde nyt selittämäänkään.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitit: Terveempi tapa hoitaa taloutta on sopeuttaa palkat vallitsevaan kilpailutilanteeseen.
Miten ajattelit palkkoja sopeuttaa nykytilanteessa?
Ilmoita asiaton viesti
”Miten ajattelit palkkoja sopeuttaa nykytilanteessa?”
Kun katsotaan menneeseen, niin palkankorotukset ovat olleet liian isoja, lukuunottamatta jotain konsensusaikaa.
Jos muistat Korpilampi- seminaarit joissa Kalevi Sorsa aikanaan järjesteli työmarkkinaosapuolet samaan pöytään ja järkevään yhteistoimintaan yhteisten tavoitteiden puolesta.
Miksi se yhteistoimintamalli hylättiin?
Median mielestä politiikka muuttui liian värittömäksi. Ei ollut oikein kirjoitettavaa.
Puoluekentässä taas ihmeteltiin sitä kun puolueiden välillä ei ollut enää niitä tuttuja ideologisia ristiriitoja, kun kaikki yrittivät puhaltaa yhteiseen hiileen.
Se miksi konsensus unohdettiin oli siis toisarvoisista tekijöistä johtuvaa. Konsensus itsessään oli hyvä ja toimiva systeemi.
—————-
Tänä päivänä tehdyn palkkaratkaisun myötä suunta on oikea, mutta se on tähän tilanteeseen nähden riittämätön. Palkkaratkaisu olisi voinut olla negatiivinenkin. Toki siinä lyhyellä tähtäimellä tulee kärsimystä, mutta pitkällä tähtäimellä sillä tavalla oikeasti korjataan niitä rakenteita ja se olisi paljon parempi ja joustavampi menetelmä kuin rahanpainanta ja devalvaatiot.
Kuten jossain jo tänä aamuna kirjoitinkin, työnantajia pitäisi velvoittaa pakkamalttia vastaan käyttämään saavuttamiaan voittoja pelkän osinkojen maksun sijaan kilpailukykyynsä vaikuttavien tekijöiden parantamiseen muulla tavalla kuin palkkamaltin avulla, jotta duunareilla olisi myös joskus toivoa paremmasta palkkakehityksestä.
Ilmoita asiaton viesti
No miten tämä nyt eroaa sitten siitä, että mahdollisesti jopa kolmannes palkoista pitäisi saksia pois? Ei välttämättä kaikista palkoista, mutta yrityksillä ei ole nyt mahdollisuuksia maksaa hyville tekijöilleen, koska kaikki se pelivara menee alakohtaisiin minimipalkkoihin.
Se on kyllä totta, että tällä tavalla saadaan tuloerot pois. Riittääkö se sitten osaajien ja korkeastikoulutettujen solidaarisuuteen pysyä Suomessa?
Ilmoita asiaton viesti
”No miten tämä nyt eroaa sitten siitä, että mahdollisesti jopa kolmannes palkoista pitäisi saksia pois? Ei välttämättä kaikista palkoista, mutta yrityksillä ei ole nyt mahdollisuuksia maksaa hyville tekijöilleen, koska kaikki se pelivara menee alakohtaisiin minimipalkkoihin.”
Minusta tämä on kyyninen näkemys. Kaikkien työpanos olisi tarpeen, sekä hyvien että huonojen. Tulonjako on tietenkin ongelma, se kun ei saisi revetä liiaksi. Mutta ei ole kenenkään etu jos osa työntekijöistä karsitaan työmarkkinoilta minimipalkkasäädösten takia. Solidaarisuus ei ole pelkästään tarpeen heikompien takia, se on tarpeen myös kokonaisuuden kannalta.
Luulen että nämä kolmanneksen palkkojenpudotukset ovat niitä joita nähdään paniikkidevalvaatioissa. Jos hommat hoidetaan järkevästi ja rauhallisesti tällaista pudotusta ei tarvita.
Jos tarkastellaan kokonaistilannetta tällä hetkellä, niin kaikki ne työpaikat jotka tällä hetkellä ovat olemassa ovat kannattavia työpaikkoja, toistaiseksi, työntekijät, jotka ovat niitä hyviä, ansaitsevat nykyiset palkkansa.
Kysymys on vain siitä että palkat ovat sittenkin liian kopvat, koska työpaikkoja häviää, eivätkä lisäänny kuten pitäisi. Jotta työpaikat loisääntyisivät ja vähemmän hyvätkin pääsisivät töihin, tarvittaisiin solidaarista palkkapolitiikkaa.
Se tarkoittaa sitä että ne jotka ovat työssä suostuvat mieluimmin laskemaan palkkaansa, kuin että nostasivat sitä, sen verran pitäisi tinkiä että työtä voitaisiin tarjota enemmän ja tuotantoa kasvattaa, sekä työttömyyttä vähentää. Siinä ei ole mistään kaksinumeroisista prosenttiluvuista kyse.
Hyvien työntekijöiden solidaarisuus huonompia kohtaan ei olisi edes oman edun vastaista, se olisi viisautta joka toisi uhraukset takaisin toisessa muodossa.
”Se on kyllä totta, että tällä tavalla saadaan tuloerot pois. Riittääkö se sitten osaajien ja korkeastikoulutettujen solidaarisuuteen pysyä Suomessa?”
Parhaat tietenkin lähtee muualle, jos muualla on parempia ansioita tiedossa, mutta kyllä tännekin väkeä muualta saadaan, jos on tarpeen. Ei meidän palkkataso niin huono ole ja yhteiskunta (julkinen sektori)tarjoaa palveluita varsin hyvin.
Ilmoita asiaton viesti
Sitä kannattaisi edes joskus miettiä ennen kuin kirjoittaa?
Ilmoita asiaton viesti
Minimipalkka ei ole yhtä ongelmallinen kuin sosiaaliturva, jolla ylläpidämme Suomessakin yhteiskuntarauhaa. Suomessa kun totuttu siihen että kaikilla on katto pään päällä ja sen verran rahaa virtaa aina että pystyy elämään. Samaa ei voida sanoa kaikista EU-maista. Tämä taas tekee sen että täällä sosiaaliturvaa pitää laskea ja maissa, joissa on huonompi sosiaaliturva, sosiaaliturvaa pitää nostaa. Sosiaaliturvan pitäminen samalla tasolla kuin aikaisemmin ajaa vain Suomen nopeammin konkurssiin, koska sen pitää nostaa ensin muiden EU-maiden sosiaaliturva oman sosiaaliturvansa tasolle.
Euro taasen on sinänsä hyvä asia kun nyt poliittiset päättäjämme eivät pysty paikkaamaan omia virheitään esim. devalvoimalla ja näin laskemaan kaikkia palkkoja ja köyhdyttämään kansan tuloja sekä säästöjä. Euro taas on huono sen takia, koska jokaisessa maassa on totuttu siihen että palkat nousee kokoajan. Nykyisellä euroalueen inflaatiolla palkkojen nostelu tuo esim. sen ongelman että euroalueen ulkopuolella tuotetut tuotteet halpenevat euroalueen kaupoissa.
Niin tai näin, nykyisenkaltaisella poliitikalla tulemme näkemään tulevaisuudessa Suomessa vain enemmän köyhyyttä ja ongelmia.
Jottei tämä nyt mene pelkäksi pirujen seinille maalaamiseksi ja analysoinniksi, niin yksi tapa helpottaa köyhempien elämää Suomessa olisi byrokratian karsiminen siten että pienimuotoinen harmaatalous olisi sallittua. Nykyisin kun pientä maksua vastaan ei voi edes esim. hakata naapurille tai naapureille polttopuita ilman että joutuu heittäytymään byrokratian rattaisiin ja varsinkin työttömänä tai sosiaaliturvaa saavana ehkä jopa menettämään tukensa.
Ilmoita asiaton viesti
Kun viittasit tuossa paperiteollisuuteen, niin paperiteollisuuden lähdön syynä eivät varsinaisesti ole paperiteollisuuden (kiistatta varsin korkeat) palkat. Pääomaintensiivisenä alana paperiteollisuuden kustannusrakenteessa palkkojen merkitys on varsin pieni, mikä on osaltaan mahdollistanut niiden nousemisen korkeiksi. Sen sijaan logistiikkakustannukset ovat paperissa iso kuluerä. Siksi tuotantoa siirretään matalampien logisitiikkakustannusten maihin ja lähemmäs isoja markkinoita.
Ilmoita asiaton viesti
Olet varmaan tavalliseen tapaan oikeassa. Kirjoittamani lisäinvestointi pyrkikin vain hälventämään sen epäilyn, ettei paperilla ole enää mitään kysyntää, koska internet. Se ei ainakaan pidä paikkaansa.
Suomi ei oikein maantieteelliselle sijainnilleen mitään voi, ja esimerkiksi Saksassa teollisuudella on kaikki vieri vieressä: alihankkijat, muut yhteistyökumppanit ja asiakkaat.
Pitäisi pystyä tekemään parempaa laatua kuin Saksa, tai sitten tehdä huokeammalla.
Ilmoita asiaton viesti
Se on tuon paperiteollisuuden kanssa hieman sama asia kuin tervan tuotannon kanssa 150 vuotta sitten. Tervaa ei enää tarvittu maailmalla, kun puiset purjelaivat köysitakiloineen alkoivat hävitä ja tilalle alkoi tulla teräksestä rakennettuja höyrylaivoja ja vielä silloinkin teräksestä rakennettuja purjelaivoja. Piti siis löytää uusia bisneksiä. Ja löytyihän niitä kuten sahatavara, paperi ja selluloosa. Silloinhan alkoi metsien arvo nousta Suomessa.
Nyt ollaan vastaavassa tilanteessa. Paperin käyttö tulee vähenemään globaalisti. Mutta miten olisi Suomessa esimerkiksi lähteä mukaan robottibisnekseen ? Robotit tekevät työtä 24/365. Niiden palkkavaatimukset eivät kasva elintason noustessa. Robottien työn laatu on tasaista ja riippuu ainoastaa siitä miten hyvin ne on ohjelmoitu eikä niiden olkapään takana tarvitse olla kyttäämässä. Ruotsissahan tämä mahdollisuus on jo huomattu aikoja sitten.
http://new.abb.com/products/robotics
Ilmoita asiaton viesti
”Jos muistat Korpilampi- seminaarit joissa Kalevi Sorsa aikanaan järjesteli työmarkkinaosapuolet samaan pöytään ja järkevään yhteistoimintaan yhteisten tavoitteiden puolesta.”
”Korpilammen kokouksen alkusoittona saman vuoden maaliskuussa SDP asemoitui uudelleen muuttamalla selvästi suhtautumistaan yrityksiin. Se vaati tuotantokustannusten alentamista, maltillista tulopolitiikkaa ja niin edelleen.”
”(Tarkan kirjassa kuvataan mainiosti, kuinka Holkeri totesi, että kun näitä rakenneudistuksia aletaan tehdä, niin sitten tulee rajusti työttömiä, ja niinhän niitä tulkin)”
http://hirvasnoro.blogspot.fi/2007/05/jouko-kajano…
Ilmoita asiaton viesti
Korkea valuuttakurssi, korkeat nimellispalkat, muttei vastaavaa ostovoimaa (esim. Saksaan verrattuna). Tähän päälle viivyttely tai ”toimettomuus” korjata kuviteltua saavutettua etua.
Tämä tullee lisäkirpaisemaan, jos yksityinen velkaantuminen kohtaa muutoksia rahoituskutannuksissa (koronnousu, niukkuus luotonannossa tms.).
Ilmoita asiaton viesti
Kun niin usein nostetaan suomalainen palkkataso erääksi kilpailukykyämme voimakkaasti vaikkuttavaksi tekijäksi, niin nostaisin itse toisen näkökulman. Euro Statitics -tilaston mukaan tuvoimakustannukset 2010 yksityisellä sektorilla Suomessa ovat samat kuin Saksassa ja alemmat kuin Tanksassa, Belgiassa,Ruotsissa, Ranskassa, Luksenburgissa ja Hollannissa.
http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/index.php?title=File:Average_hourly_labour_costs_in_the_business_economy,_2010_(1)_(EUR).png&filetimestamp=20121001124206
Tämän mukaan työvoimakustannukset ( joka lienee eri asia kuin palkkataso ja ostovoima ), ei ole ratkaiseva tekijä suomalaisessa kilpailukyvyssä verrattuna tärkeimpiin kilpailijamaihimme. Eron syy täytyy olla jossakin muussa. Toki työvoimakustannusten alentamisella voidaan osaltaan lisätä kilpailukykyä varsinkin työvoimavaltaisilla aloilla, mutta samalla vähennetään työntekijöiden ostovoimaa. Tämähän puolestaan heikentää suomalaisten kotimaan markkinoilla toimivien yrittäjien tuloksen tekoa.
Eli vaikutus on sama kuin devalvaatiossa. Mutta onko devalvaatio kilpailukyvyn kehittämisessä tapa mennä siitä missä aita on matalin ? Kuten markka-aikana perinteisesti tehtiin. Miten käy kilpailukyvyn muiden alueiden kehittämisessä, jos kilpailukykyä kehitetään vain devalvoimalla ? Siinä voi suomalainen laatutasokin rappeutua pitkässä juoksussa.
Ilmoita asiaton viesti
Kilpailukyvyn kehittäminen lienee tässä nyt eufemismi sille, että firmat menee konkurssiin ja väki jää työttä.
Ilmoita asiaton viesti
Koko talousjärjestelmä on törmäyskurssilla itsensä kanssa. Siinä tuskin mitkään viilaukset enää auttaa.
Ilmoita asiaton viesti
Mietis Henri mitä se tarkottaa ihmisten asuntolainojen suhteen jos otetaan palkasta kolmannes pois.
Ilmoita asiaton viesti
Olisiko lainaa otettu silloin liikaa ja liian suurella riskillä?
Ilmoita asiaton viesti
Tämä lainanottamisen ihanuus taitaa olla nykyjään perisynti ihmisille. Aina kun vaan on vähänkin mahdollista, niin lainaa otetaan niin paljon kuin sielu ( maksukyky ) sietää ja mieluummin vähän enemmänkin. Eipä tässä näytetä paljon opitun esimerkiksi sitten 1980 -luvun lopun. No onhan tässä sukupolvetkin vaihtuneet, eikä moni nykyjään korviaan myöten velkaantunut ja velkaantuva muista niitä aikoja. Taitaa olla aivan turha heille puhua menneistä.
Mitenkähän muuten peruskoulussa nykyjään opetetaan korkolaskua ? Jos korkolaskun perusteet osaa, niin excel -taulukkoon on helppo jokaisen laatia korkolaskutaulukko ja vertailla korkomenoja eri vaihtoehdoilla. Siinähän sitä olisi sille paljon perään kuulutetulle digiopetukselle paikka: Oppilaat laativat korkolaskutaulukon excel -taulukkoon.
Itse muistan kun meille oppikoulun alaluokilla opetettiin korkolaskua. Opettajamme otti esimekkitapaukseksi osakesäästämisen ja siihen liittyvän korkolaskun. Pari viikkoa myöhemmin marssin silloiseen SYP:iin osamaan ensimmäiset muutamat osakkeeni. Muistan kuinka virkailija hieman nosti kulmakarvojaan.
Eräs ongelmahan tässä pankkien lainarahojen jakamisessa on se, että mm. asuntojen hinnat tahtovat lähteä nousuun samassa suhteessa kuin lainahanoja availlaan. Tällä hintakehityksellähän ei ole välttämättä mitään tekemistä tuottavuuden kasvun kanssa.
Sitten tuskaillaankin pienten palkkojen kanssa, kun ne eivät riitä lainojen ja niiden korkokustannusten hoitamiseen. Onneksi näinä aikoina korkoprosentit ovat pysyneet kohtuullisina. Toisaalta nykyaikaisten lainojen maksuajat näyttävät olevan jo 30 vuotta, joten korkomenoihin uppoavat rahasummat ovat melkoisia. Nämä velallisten korkomenothan ovat pois muusta vapaasta kulutuksesta. No, saahan niistä korkovähennyksiä verotuksessa….jotta sitten täytyy veroprosentteja nostaa, että saadaan verokertymää valtion velkaantumisen vähentämiseksi. Mielenkiintoista on tämä talouspolitiikka näin ruohonjuuritasolta katsottuna.
Ps. Luin tuossa vähän aikaa sitten Sixten Korkmanin kirjoittaman kirjan Talous ja utopia. Kannattaa lukea, sillä asiantuntijana Korkman osaa kirjoittaa talouselämästä ymmärrettävästi. ( Ositin kirjan muuten tarjouksesta ja säästin 10€ ! ).
Sixten Korkman, Talous ja utopia, Docendo Oy, Saarijärven Offset Oy 2013. Kirjaa saa tilata kustantajalta.
Ilmoita asiaton viesti
Väitänpä muuten, että matalat korot ruokkivat suurempia lainapääomia ja pidempiä takaisinmaksusuunnitelmia.
Ilmoita asiaton viesti
Eivät ne korkeat korot tuntuneet silloin 1980 – 90 -luvun vaiheteessakaan menoa pahemmin jarruttaneen. Asunnoista kannatti silloin kuulemma maksaa melkein mitä vaan, koska asunnot eivät silloisen yleisen käsityksen mukaan ”voineet menettää arvoaan” ja myydessä niistä sai aina enemmän kuin ostaessa.
”… vaan kuinkas sitten kävikään”.
Hieman olen kuullut vastaavia kommentteja näinä aikoina, vaikka onneksi en läheskään siinä mitassa kuin niinä hulluina vuosina.
Pitkissä lainan maksusuunnitelmissa tulisi aina muistaa, että viimeistään 20 v kuluttua asunnolle on alettava tekemään yhtä sun toista remonttia, asuttiin sitten kerrostalossa tai omakotitalossa. Ja silloin remontiin ei riitä muutama tuhat euroa, vaan puhutaan kymmenistä tuhanisista ( jopa yli 100 000 € ) euroista kun keittiö, putkistot, patterit, ikkunat, kylpyhuone, katto ja sauna sekä lattiat laitetaan uusiksi. Kun vanha laina ei ole vielä maksettu, niin otetaan sitten päälle uutta lainaa. Ja niin jatkuu korkojen maksaminen ja lainan lyhentäminen.
Toki asunnon peruskorjaaminen ajoissa on järkevää toimintaa sekä omaisuuden hoitoa. Remontointi työllistää myös lukuisia remonttifirmoja ja niiden työntekijöitä. Hyvä niin. Tässä kohtaa onkin kannatettavaa, että remonttitoimintaa avitetaan asunnon perusparannuksen ja korjaustyön verovähennyksellä. Ovathan hyväkuntoiset asunnot osa kansallisomaisuuttamme. Tietenkin tässäkin aina herää kysymys siitä, paljonko verovähennys osaltaan on nostamassa työn osuuden hintaa. Tukitoiminnoilla kun on taipumus siirtyä hintoihin.
Nimimerkki:”Itsekin remppaa teettäneenä”.
ps. Omissa rempoissani kaikki tekijät olivat kotimaisia ja jälki oli hyvää. Kiitos kaikille heille.
ps. 2 :
Kattorempan tein itse ( 28 päivää katolla putkeen ( juhannusatto oli vapaapäivä )). Säästin siinä reilut 10 000 €. Ja mikä parasta: Jos olisi tullut reklamaation aiheita, niin ei olisi tarvinnut lähteä riitelemään firmoihin. Olisi riittänyt, kun olisi kävellyt kotona peilin eteen ja alkanut reklamoimaan. Onneksi ei ole vielä tarvinnut reklamoida omasta eikä em. muidenkaan töistä !
Ilmoita asiaton viesti
Aiempien hallitusten veronkevennyksillä ostettiin tulevaisuuteen sellaisia optioita, joita ei nyt pystytä mitenkään lunastamaan. Mitään palikkaa ei voi enää siirtää aiheuttamatta lisävahinkoa.
Sitä olen kovasti ihmetellyt, kun täällä risteilee lukematon määrä konsultteja opettamassa muita tekemään, mutta eivät kuitenkaan saa itse aikaiseksi vientiyrityksiä. Riskit ovat tietysti pienet, kun myy olemattomalla kulurakenteella höpötyspalveluita.
Puhujille maksetaan liikaa ja tekijöille liian vähän.
Ilmoita asiaton viesti
Tuskin palkanalennuksissa tuollaisiin lukemiin päädytään. Joku 5% kokonaiskustannuksista on realistisempi taso, ja sekin toteutunee siten, että uudet työpaikat luodaan alemmilla palkkakuluilla. Sekin toki aiheuttaa ongelmia ylivelkaantuneille. Varsinkin kun valtio on muistanut nostaa kaikkia veroja, joka korostaa sopeutumisvaikeuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Pakko se on laittaa kunnon verot, sillä ei ne tuulipuistot ilmaiseksi pyöri. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Kauhavalaiselta lottovoittajalta kysyttiin, mitä hän aikoo ”teherä päävoitolla”:
”Noh, viljelen maata niin kauan kuin rahat riittää…”
(liittyy löyhästi tukiin ja viljelijän palkkatasoon)
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä mä olen muistaakseni pariinkin kertaan aiemmin vihjaissut jotain niiden kanssa käyvän.
Ilmoita asiaton viesti