Miksi korkean verotusasteen nostaminen ei kannata

Verotuksen mysteereitä selvittäessämme meidän tulee sisäistää muutama kansantaloudellinen asia. Ensinnäkin ihmiset ovat kansantalouden näkökulmasta moottoreita, eräänlaisia voiman lähteitä. Tietyillä pelisäännöillä pyritään ohjaamaan ihmisten toimintaa niin, että kaikenlaiset uudet keksinnöt tulevat helpottamaan ihmisten elämää.

Tällaiset tavoitteet lähtevät aina siitä, että yksilölle on tarjolla porkkanoita. Opiskele ahkerasti, niin saat hyvän koulutuksen, hyvän työpaikan, runsaamman tilipussin ja sitä kautta suuremmat mahdollisuudet nauttia elämästä.

Toinen tekijä on riskinottohalukkuus. Menestyminen voi löytyä tätäkin kautta. Lainaa markkinoilta, firma pystyyn ja kilpailemaan omalla liikeidealla.

Näiden kahden toivotun vaikutuksen ohella on olemassa lukuisa määrä näiden yhdistelmiä. Oman tilipussin voi kantaa investointina toisen liikeidealle – ja saada sitä kautta lisää tuloja. Vaikutin on kuitenkin aina sama: kuka kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse?

Verotus on taas se osanen, joka kaventaa näitä yksilön porkkanoita.  Miksi rehkiä vimmatusti, jos siitä ei itselle jää mielekkäästi enemmän käteen? Veroilla leikataan kansalaisten ostovoimaa, tyrehdytetään halua pyrkiä tuottavaksi ja yhteisölleen hyödylliseksi otukseksi.

Suomessa on ollut sikäli poikkeuksellisen hyvä yhteisö, jossa verorahat on totuttu käyttämään viisaasti ja harkiten. Koulutus, terveydenhuolto, sekä rehti ja luotettava oikeusjärjestelmä ovat aivan varmasti kaikkien katsontakannalta sellaisia asioita, joista on mielekästä maksaa veroja. Mutta siinä vaiheessa, kun kuvioihin astuvat kaikenlaiset maahanmuuttokoordinaattorit ja osastopäälliköt alkaa verotuksen idea kadota. Miettikää itse.

Korkean verorasitteen leikkaama ostovoima tyrehdyttää myös sisämarkkinoita. Miksi niille p-aukisille olisi kannattavaa tarjota sisämarkkinoilla palvelua? Eritoten, kun byrokratian maksullinen lupaviidakko on edessä, ja niistä firmankin tuloista sitten verot raapaisee leijonan osan?

Korkeilla veroilla hyydytetään siis koko kansantaloutta. Ja tämä nyt sattuu olemaan se kohta, jossa Suomi ei tänä päivänä oikein menesty. Sitä pitäisi pikemminkin rohkaista ja töniä eteenpäin sen sijaan, että rakennetaan muureja ja barrikadeja.

Lueskelin muutama viikko sitten lounaspaikassa paikallista aviisia, jossa oli tasa-arvo-, vähemmistö- ja lapsiasiavaltuutettu itkemässä rahojen perään. Jokainen näistä oli nainen, ja heidän puheistaan sai sellaisen käsityksen, että he mittaavat työnsä arvokkuuden puhtaasti määrärahojen suuruudella. He valittelivat sitä, kuinka joku toinen sai enempi rahaa kuin he.

Ja kun sitten saan vuorenvarmasti kuulla kunniani siitä, että kuinka tärkeää työtä nämä kolme osastoa taas tekevätkään niin okei: lasten ja nuorten asiat ovat päin seiniä. Joihinkin koteihin tarvitaan ennaltaehkäisevää ja konkreettista apua. Tähän ongelmaan on perehtynyt 2. varapuheenjohtajamme, edustaja Mäntylä – suurkiitokset Hanna, että jaksat taistella perheiden puolesta!

Muutoin yhteiskunnalliset asiamme olisivat hoidettavissa perin pienemmällä budjetilla. Ja kun kerran maksamme lähes ennätystason veroja niin eipä niillä saada nykyisin edes lastensairaalaa rakennettua!

Ymmärrän kyllä, että ihmiset ahdistuvat, masentuvat ja syrjäytyvät; kun yrittää mitä tahansa niin itse ei pääse etenemään, vaan kaikkien ponnistusten hedelmät katoavat karhun kitaan.

Vielä kevennykseksi edellisen eurooppalaisen valuuttasekoiluretkemme seuraus: meille tuli voimaan väliaikainen ajoneuvovero. Nyt vuoden vaihteessa nämä viisaat keksivät ruveta verottamaan hanavettä. Aivan niin. Mehutiivisteisiin lisättiin veroa (hintataso nousi n. 20 prosenttia) ja se määräytyi sen mukaan, kuinka paljon tiivisteestä saa tehtyä mehua. Eli mitä enemmän siihen laitetaan hanavettä joukkoon, sen enemmän sitä verotetaan! Ja ei auta, vaikka omistaisit porakaivon ja olisit sen kaivon omalla lapiollasi kaivanut. Verothan maksat silti, mutta verottaja kiittää sinua sentään yrittämästä.

Kyllä kannatti?

0
susijumala
Perussuomalaiset Turku

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja.
Sähköpostiosoitteeni nykyisin: henri.myllyniemi@pp.inet.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu