EKP:n mandaatit: uhkailu ja kiristäminen

EKP:n painostus ja uhkailu Irlannille ei ollut ainoa laatuaan, sillä myös Kreikkaa on uhkailtu. Irlannin tapauksessa EKP painosti Irlannin hallituksen pelastamaan väkipakolla ongelmapankkinsa ja ottamaan valtion hoiviin miljardikaupalla ongelmajätettä. Irlannin valtion velkasuhde räjähti käsiin, ja maa joutui hakeutumaan tukipakettiin. Suomessa tätä toimenpidettä markkinoitiin ”kriisin patoamisella”. Se ei tosin onnistunut, mutta kai sitä nyt yrittää aina saa?

Kreikkalaislehti Kathimerini kertoo verkkosivuillaan, että heidän hallussaan on 7.4.2011 päivätty kirje EKP:n silloiselta pääjohtajalta Jean-Claude Trichet’ltä. Kirje on luokiteltu salaiseksi, enkä sitä suoranaisesti ihmettele. Trichet’n kirje on osoitettu Kreikan pääministerille.

Kreikka oli toivonut velkajärjestelyä, johon Trichet otti kantaa. Hän ilmoitti suoraan, että maksukyvyttömyyshäiriötilassa EKP ei tulisi hyväksymään Kreikan valtion takaamia velkapapereita vakuudeksi rahoitusta vastaan.

Velkapaperiruletista on toki kirjoitetu aiemmin. Yritän avata kuvion mahdollisimman kansantajuisesti.

Kreikkalaispankki hakee velkapaperille – sen laadusta liiemmin välittämättä – Kreikan valtion takauksen. Tällainen leima mahdollisti puolestaan sen, että pankki voi kiikuttaa velkakirjan EKP:lle uunituoretta rahaa vastaan. Velkapaperi kelpaa siis vakuudeksi rahalle, ja tämä on eräs rahapolitiikan keskeisiä mekanismeja. EKP:n vakuuksiksi hyväksymät velkakirjat ovat paisuneet kirjoltaan kaikenkarvaisiksi. Juhani Huopainen kirjoitti aiheesta melko tyhjentävästi.

Lyhyt kuvaus siitä, mitä tällainen vakuusarvojen epääminen olisi merkinnyt kreikkalaisille pankeille: ne olisivat olleet kanttu vei. Samaten valtion takaamien velkapaperien maksukyvyttömyystilanteessa myös Kreikan valtio olisi ollut konkurssissa, ja se olisi joutunut irroittamaan itsensä yhteisvaluutasta.

Trichet huomautti, että vapaaehtoinenkaan velkajärjestely ei ole suotavaa. Tällaisessa tapauksessa EKP vain kiristäisi ehtoja, millä kreikkalaispankit saisivat rahaa. Vakuusarvoihin tulisi ns. tukanleikkauksia, joissa arvosta saksitaan tietty prosentuaalinen määrä. Kreikkalaispankit saisivat siten vähemmän rahaa käytettäväkseen.

Myös pankkien eräänlainen ”häivetuki”, ELA (Emergency Liquidity Assistance) joutuisi katkolle. Kreikkalaispankkeja on tuettu sittemmin kymmenillä miljardeilla euroilla, vaikka meillä erityisesti Vasemmistoliitto ja SDP mainostavat kovin sanoin, että pankkejahan ei tässä tueta. Tällainen ristiriitainen informaatio tavoittaa suomalaiset ehkäpä vain sen vuoksi, etteivät suomalaiset jaksa niin tarkkaan perehtyä siihen, mitä tuolla puuhataan.

Tekopyhyyden määrittelyssä tarvitaan uusia huippuja ymmärtääkseen EKP:n toimintaa. EKP on nimittäin yhtenä osana mukana ”troikassa”, joka katsoo velkakriisimaiden velkakestävyyttä. Se on toistuvasti piirrellyt päin seiniä arvioitaan Kreikan tulevasta velkakestävyydestä. Ja se yksi asia, jolla tuo Kreikan velkakestävyys olisi saatu toteutettua olisi ollut aikaisessa vaiheessa suoritettu riittävä velkasaneeraus. Tuntuukin siltä, että EKP:n tavoitteisiin ei edes kuulu saada Kreikan valtion velkaa kestävälle tasolle.

Perussuomalaiset linjasi tuolloin, että Kreikan velat on yksinkertaisesti saneerattava. Muiden tahojen jääräpäisyys on pitkittänyt ja pahentanut kriisiä, se on sotkenut Suomen mukaan näihin yhteisvastuullistettuihin velkakekkereihin. Suomella on mielestäni aivan riittävästi huolia ja murheita hoitaa oma tonttinsa.

Velkajärjestely toki suoritettiin Kreikassa sittemmin, mutta siitä ei saatu riittävän suurta enää sen vuoksi, kun euromaat olivat omiin nimiinsä menneet jo sotkeentumaan velkoihin. Riittävä saneeraus olisi silloin aiheuttanut jo Suomellekin luottotappioita.

Älkää nyt enää hyvänen aika äänestäkö näitä puolueita, joita on nähty nykyisessä ja edellisessä hallituksessa. Ei meillä ole varaa siihen enää.

susijumala

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja. Sähköpostiosoitteeni nykyisin: <a href="mailto:henri.myllyniemi@pp.inet.fi">henri.myllyniemi@pp.inet.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu