Kolmen A:n taikauskoa
Koska tällä portaalilla on satuilu eräällä tavalla kiellettyä, päätin lähteä rohkeasti selvittämään, mikä on kukkupuhetta ja mikä ei.
Yhdysvaltalaisluokittaja Fitch Ratings piti Suomen luottoluokituksen parhaassa mahdollisessa AAA-kerhossa vakain näkymin. Mikäli näitä tällä palstalla viliseviä muutamia voodoo-kansanparantajia on uskominen, niin meillä on sielunvihollinen merrassa jos tuo kirjainyhdistelmä muuttuu. Kiveäkään ei jää kiven päälle.
Eräs portaalille rekisteröitynyt demari kirjoittaa tähän malliin: ”Hyvällä luottoluokituksella on se merkitys, että Suomi saa maailmalta
lainaa edullisin ehdoin. Se merkitsee alhaisempia lainojen hoitokuluja.
Se on miljardiluokan asia.”
Matematiikkaa jonkin verran opiskelleena osaan suurin piirtein todistamisen jalon taidon. Oletetaan siis, että luottoluokitus merkitsee lainan saantia ”edullisin ehdoin”, mitä varmastikin voidaan pitää alhaisena korkotasona.
Jotta vertailuihin ei oteta jotain ”epävakaata” diktatuuria ja edistyksellistä demokratiaa keskenään, valitsen verrokkipariksi Suomen ja Espanjan. Molemmat ovat kaiken hyvän lisäksi euromaita, ja niillä on eri luottoluokitus. Tässä Espanjan luokitukset, Suomella on kaikilta kolmelta suurelta yhdysvaltalaisluokkittajalta paras mahdollinen (AAA ja Moody’s asteikolla Aaa).
Espanjalla on nyt noilla edellä linkissä näkyvillä luokillaan 10-vuotisen joukkovelkakirjalainan jälkimarkkinakorko 3,24 prosentissa. Suomella oli AAA-maana kesäkuussa 2008 saman mittaisen lainan jälkimarkkinakorko 4,89 prosentissa. Koska 4,89 > 3,24 seuraa ristiriita väitteestä, jonka mukaan parempi luottoluokitus takaisi alhaisemman lainakoron.
Väite on siis ainakin osittain kukkua.
Oma väitteeni on, että lainan hintatasoon vaikuttaa lukuisa tekijä, jotka johtuvat olosuhteista. Luokitus perustuu vain (valistuneeseen) arvioon maksuhäiriöriskistä.
Syy siihen, että investointiluokkarajalla keikkuva Espanja nauttii nyt alemmista lainakoroista kuin me kesällä 2008 voi johtua mm. siitä, että merkittävä osa euroalueesta painii deflatorisen laman kourissa.
Hyvä Henri Myllyniemi
Vertailusi on tietysti korkoprosentteina totta, mutta vuosien aikana tapahtunutta korkojen yleistä laskua se ei ota huomioon.
Korjaat näppärästi ristiriidan väittämällä, että lainan hintatasoon vaikuttaa lukuisa tekijä, mikä tietenkin pitää paikkansa.
Haluatko esimerkilläsi osoittaa näppäryyttäsi vai synnyttää ajattelua?
Ilmoita asiaton viesti
”Yleinen lasku” lukeutuu niihin moniin olosuhteellisiin syihin, joista mainitsin nyt valloillaan riehuvan deflatorisen laman. Jos tuo sanapari ei aiheuta minkäänlaista ajattelua niin en usko tämän eurokriisin olevan vielä edes loppusuoralla.
Otetaan toinen esimerkki luottoluokkien mannerlaattoja ravisuttavasta vaikutuksesta: Ranskalla on kahta luokkaa heikompi luokitus kuin Suomella. Tuon tässä spreadit Suomen ja Ranskan välillä eri maturiteettiaikoina. Suomella on alempi korkotaso, jos luku on positiivinen:
2 vuotta, spread: 1,5 korkopistettä.
3 vuotta, spread: -0,5 korkopistettä.
4 vuotta, spread: -4,9 korkopistettä.
5 vuotta, spread: 9 korkopistettä.
6 vuotta, spread: 7,6 korkopistettä.
8 vuotta, spread: 0,9 korkopistettä.
10 vuotta, spread: 21,1 korkopistettä.
Tiettyjen maturiteettiaikojen markkinavolyymin ohkaisuus voi aiheuttaa tästä huonon johtopäätöksen. Likvideimmissä papereissa Suomella on kiistaton etu. Oikea kysymys kuuluu, että romahtaako taivas niskaamme, jos viiden vuoden jälkimarkkinakorko nousee 9 korkopistettä nykyisestä, jos menetämme peräti kaksi luokkaa?
Ilmoita asiaton viesti
Tuo kolme AAA:ta on myyty kansalle siten, että Suomi ei ota lainaa vaan saa rahat avustuksina, joita ei tarvitse maksaa takaisin.
Ainoastaan miehitys takaa lainojen hoitamatta jättämisen.
Osittain ne kuitataan silloin Suomen kansallisomaisuudella ulkomailla ja mahdollisesti miehittäjä kuittaa ne suurieleisesti lehdistön hölmistellessä paikalla.
Ainoa keino on parantaa Suomen taloutta lisäämällä liikeyritysten ja työnantajia määrää Suomessa.
Nykyisessä toimintaympäristössä se ei ole kannattavaa. Ei työntekijälle eikä työnantajalle.
Edes verojen prosenttuaalinen nosto ei paranna julkista sektoria. Alamäki vain kiihtyy alenevien verokertymien vuoksi.
Ilmoita asiaton viesti
”Espanjalla on nyt noilla edellä linkissä näkyvillä luokillaan 10-vuotisen joukkovelkakirjalainan jälkimarkkinakorko 3,24 prosentissa. Suomella oli AAA-maana kesäkuussa 2008 saman mittaisen lainan jälkimarkkinakorko 4,89 prosentissa.”
Espanja nyt ja Suomi vuonna 2008? Miten nämä ovat vertailukelpoisia?
Toisekseen, luottoluokittajat ja joukkovelkakirjoihin sijoittajat ovat kaksi eri ryhmää. Eli vaikka on kaksi saman luottoluokituksen omaavaa maata, ei näillä ole välttämättä sama korko, vaikka liikkeellelasku tapahtuisikin samana ajankohtana.
Ilmoita asiaton viesti
Jos luokitus on kaiken a ja o, kuten jotkut antavat ymmärtää niin niiden on pakko olla vertailukelpoisia. Tein todistuksen, jossa nimenomaan totesin, että ne eivät ole vertailukelpoisia, joten luottoluokitusta ei voi sokeasti tuijottaa.
Mikä tässä on niin vaikeaa?
Espanjalla oli syyskuussa 2005 niin ikään 10-vuotisten paprujen korkotasot nykyisessä n. 3,2 prosentin tuntumassa. Sitten ei ole enää niin paljoa eroa.
Toisekseen, kyllä. Tämäkin alleviivaa sen, ettei luokitus ole se määräävä tekijä. Mutta niinhän minä kirjoituksessani juuri kirjoitin.
Ilmoita asiaton viesti
Sanoit osaavasi todistamisen jalon taidon. Et ole kuitenkaan todistanut vielä yhtään mitään. Sen kaikki ymmärtävät, että luottoluokitus ei määrää tarkasti toteutunutta korkotasoa, mutta kyllä se jonkinlaisen suunnan antaa. Vertaa esim. Espanjaa viimeisen 10 vuoden aikana. Parhaimmillaan luottoluokitus on ollut AAA ja huonommillaan pykälän päässä roskalainasta. Ja tuo romahdus tapahtui 2-3 vuoden aikana ja vaikutti monta prosenttiyksikköä korkoihin, huonompaan suuntaan.
Jos otat kaksi eri maata täysin eri ajankohtina, mitä se todistaa yhtään mihinkään suuntaan? Markkinat luottavat luottoluokittajien antamiin arvioihin eri aikoina eri maiden tapauksessa eri tavalla. Sinun pitäisi analysoida, paljonko painoa luottoluokittajien arvioille on annettu arvoa sijoittajien laskelmissa tiettyjen velkakirjojen laskemishetkellä. Sijoittajat ovat se avainsana.
Ja miksi käytit alkuperäisessä ”todistuksessa” jälkimarkkinoita?
Jos vertailet jälkkimarkkinoita, pitää myös osoittaa, että jälkimarkkinat toimivat tehokkaasti. Eli hinnanmuodostus jälkimarkkinoilla ei ole kiinni siitä, että kauppaa ei juurikaan käydä.
”Oma väitteeni on, että lainan hintatasoon vaikuttaa lukuisa tekijä, jotka johtuvat olosuhteista. Luokitus perustuu vain (valistuneeseen) arvioon maksuhäiriöriskistä.”
Niin, tämä on jo kaikkien tiedossa. Samanlaisen arvion pyrkivät tekemään myös sijoittajat: toiset luottavat enemmän ja toiset vähemmän luottoluokittajan antamiin lukuihin tehdessään omia arvioita.
Ilmoita asiaton viesti
Kerroin, että kyseessä on vain luokitusyhtiöiden arvio – joskin melko valistunut – siitä, mikä on maksuhäiriöriski.
Espanjalla oli tuon 2-3 vuoden episodin aikana maksuhäiriöriski, mutta sillä ei ole sitä enää, koska Draghi on luvannut ostaa joka ainoan Espanjan(kin) velkakirjan yhteiseen huomaamme. Tekee mitä tahansa, mikä minusta sisältää myös kaiken roskapaperin pois ostamisen.
Se kaksi eri ajankohtaa todistaa juuri sen, että erilaiset olosuhteet voivat vaikutttaa huomattavasti enemmän korkotasoon kuin luottoluokitus. Esimerkiksi deflaatiossa periaatteessa riittää ”inflaatiosuojaksi” vaikka nollakorko.
—
Hyvä on, teen analyysin, miksi Espanjalla on nyt alhaisempi korkotaso investointirajan ja roskalainaluokkarajan tietämillä olevissa luokissa:
Deflaatio, jota perustelin tuottotarpeella. Sitten on Draghin lupaus. Eihän mikään voi mennä vikaan. Jos maksuhäiriötilanne ilmentyisi, ja korot olisivat vaarassa lähteä nousuun niin Draghi tulee ja ostaa roskat pois.
Jälkimarkkinoita käytän siitä syystä, että ne antavat kulloisellekin paperille enemmän sen hetkisen arvostustason.
Ilmoita asiaton viesti
Syy, miksi tästä kolmesta A:sta jauhetaan niin paljon, on pitkälti median. Se pitää asiaa esillä. Keskivertotoimittaja tuntee talouden lainalaisuuksia kovin kehnosti. Tähän luottoluokitusasiaan on kuitenkin verraten helppo tarttua.
En ole panelidata-tutkimusta asiasta nähnyt, mutta en yhtään ihmettelisi, jos tuollaisessa selvityksessä saataisiin tulokseksi, että luottoluokituksen muutos pykälällä ei vaikutta tilastollisesti merkitsevästi korkotason muutoksiin – näin ainakin niiden maiden osalta, joiden paperit ovat erittäin likvidiä tavaraa, tyyliin Saksa, USA, Japani. Informaation tuottajia on lukuisa määrä, luottoluokittajat mukana yhtenä, joskin tietty arvovaltaisena tahona joukossa.
Pienen maan, kuten Suomen, tilanne on hieman toinen. Amerikkalaisen sijoittajan näkökulmasta luottoluokittajat lienevät se pääasiallisin Suomi-informaation tuottaja. Silti olen kyllä Myllyniemen kanssa täysin samaa mieltä: pääasiassa ”muut tekijät”, ei luottoluokitus, ohjaa valtionvelan korkotasoa Suomenkin kohdalla.
Ilmoita asiaton viesti
Median osuudesta olen samaa mieltä. Mutta niinpä sitä tuntuu olevan ristiriitaisia väitteitä politiikoillakin. Jos luokitukset laskevat, kuten niiden kanssa kävi monen euromaan kohdalla pari vuotta sitten niin ”markkinat, eivätkä luottoluokittajat ymmärtäneet”. Nyt kuitenkin näitä samoja ”tomppeleita”, joita muut europäättäjät ovat vähätelleet, ovatkin kaikki kaikessa.
Tämä ei ole johdonmukaista. Eikö olisi johdonmukaisempaa sanoa niin ikään, että luokittajat eivät ymmärrä Suomen taloustilannetta, ja että (ilmeisesti) siitä syystä Suomenkin luokan pitäisi olla jotain muuta kuin mitä se on?
Ilmoita asiaton viesti
Ristiriita seuraisi väitteestä, jonka mukaan parempi luottoluokitus takaisi alhaisen lainankoron. Sitä ei seuraa väitteesta, jonka mukaan parempi luottoluokitus takaisi alhaisemman lainankoron, koska se väite päti vuonna 2008 ja pätee edelleen. Suomen 10-vuotisen valtiolainan korko oli perjantaisen noteerauksen mukaan 1,84% eli Espanjan lainakorko on huimat 76% korkeampi kuin Suomen.
Ilmoita asiaton viesti
Todettakoon, että syyskuussa 2005, kun Espanjalla oli nykyisiä lainakorkoja, niin sen rating oli AAA, mutta nyt siis BBB-:n paikkeilla. Espanjalla on ollut myös korkeampi korkotaso AAA-maana kuin nyt BBB-:lla.
Kelpaako?
Ilmoita asiaton viesti
Ei kai, koska väite ei tietääkseni edelleenkään kuulunut, että AAA luokitus takaisi alhaisen korkotason aina ja absoluuttisesti. Vain, että se takaa alhaisemman korkotason kuin niillä mailla, joilla luokitus on alhaisempi. Vaikka AAA maan korkotaso pompsahtaisi 20% tasolle, niin se olisi silti suhteessa alhainen korkotaso, jos muiden maiden korkotasot pomppaisivat samalla 25% tasolle.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, eli kun yhdellä ja samalla maalla on kahtena eri luokituksella – ja käytännön pakosta myös eri ajanjaksolla seuraavat korot:
Espanja:
Kesäkuu 2008 (Fitch: AAA) 4,9 prosenttia.
Maaliskuu 2014 (Fitch: BBB) 3,24 prosenttia.
Eli surkeammalla luokituksella on alempi korkotaso.
Miten tämä sopii siihen alkuperäiseen väitteeseen?
Ilmoita asiaton viesti
No, voi olla, että olen ymmärtänyt jotain väärin. Jos joku tosiaan on tosissaan väittänyt, että AAA luokitus takaisi ihan aina alhaisen korkotason ja esimerkiksi sen, että AAA luokituksen valtion korkotaso ei ikinä milloinkaan missään taloustilanteessa voisi nousta korkeammaksi kuin mitä minkä tahansa alle AAA luokituksen valtion korkotaso on joskus historiassa ollut, niin sellainen väite on idioottimainen ja se on toki helppo kumota tyylipuhtaasti valitsemallaan tavalla.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä erään toisen demarin näkemyksiä:
”Kun siis joudumme rahoittamaan hyvinvointivaltiota velaksi, takaa vahva luottoluokitus että saamme rahaa ja vielä edullisesti.”
Vahva luottoluokitus takaa edullisen lainan. Espanjan tilanne osoitti jo, että näin ei suinkaan ole aiemminkaan tapahtunut. Lisää:
”Ulkopuolisten arvioitsijoiden Suomeen kohdistama luottamus ei ole yhdentekevä asia. Luottamus heijastuu suoraan Suomen lainoistaan maksamaan ”hintaan” eli korkoon.”
Ulkopuoliset arvioijat viittaavat luottoluokittajiin.
Kyseisen demarin identiteetti selviää täältä.
Ilmoita asiaton viesti
Niin no, kaikki riippuu siitä, mitä ”edullinen” tarkoittaa. Minä ajattelin sen suhteellisena käsitteenä, mutta jos sen ajattelee absoluuttisena käsitteenä, niin sitten kaikki kirjoittamasi pätee.
Ilmoita asiaton viesti
Tuot aivan uuden käsitteen mukaan: suhteellinen edullisuus.
Se esimerkiksi vertautuu vallitsevaan inflaatioon (tai deflaatioon).
Siitä on nimenomaan kyse, miksi käyttämäni esimerkeissä on omituisia ja ”järjenvastaisia” lukuja.
Eurooppa vajoaa deflaatioon.
Ilmoita asiaton viesti
Espanjaan on jo iskenyt deflaatio. Noin kirjoitetaan Talouselämä-lehdessä.
http://www.talouselama.fi/uutiset/karu+yllatys+def…
http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/deflaatiomor…
Näytät kirjoittaneen jo tuosta PS-lehdessä.
http://uutiset.perussuomalaiset.fi/ft-markkinoilla…
Ilmoita asiaton viesti
Joku epeli se ehtii. 🙂
Tää on vallan ihmeellistä aikaa tämä ”eurokriisi on ohi”. 😀
Ilmoita asiaton viesti