Halpaa puhetta

Eurostat kertoi, että juna kohti deflatorista lamaa ohitti juuri yhden pysäkin pysähtymättä. Sitä ei tosin tiedetä, johtuiko se kiireestä päästä perille asti, vai pääsiäisen ajankohdasta.
Sekään ei ole täysin varmaa, että onko Euroopan keskuspankin verbaalinen vatvominen kiihdyttänyt deflatorisia paineita. Puhehan on halpaa, ja huokeampaa kuin toimiminen. Toinen vaihtoehtohan on, että EKP tarkoituksellisesti ajaa meidät tuohon deflaatioon, jotta puhuminen olisi vielä halvempaa!
Mutta miten se pääsiäinen tähän liittyy? Sen relevanttisuus perustuu tietoon, että ennen pääsiäistä kaupat nostavat hintojaan, jotta kaikki pääsiäisvalmisteluja tekevät joutuisivat maksamaan mahdollisimman runsaasti. Pääsiäisen ajankohta tänä vuonna arvellaan aiheuttavan piikin huhtikuun defl… siis inflaatiolukuihin, ja tällä erää maaliskuussa ruutuun jäi mykistävät 0,5 prosenttia.
Hoosianna-virsien raikaamisajankohdasta riippumatta pitää nähdä selkeä trendi. Tammikuussa 2013 euroalueen inflaatio oli vielä juuri siinä, missä EKP haluaisikin sen olevan: hyvin lähellä kahta prosenttia. Mutta sen jälkeen maali on karannut jo näkyvistä.
Oheisessa kuvassa näkyy viimeisin selkeä trendi, josta on poikettu hyvin vähän.
Maaliskuun 2014 lukemat ovat toki vasta ennakkotietoja. Esimerkiksi helmikuun tarkistetut lukemat pudottivat ennakkotietojen inflaatiosta yhden kymmenyksen.
Tulisko EKP:n nyt sitten toimia?
Viimeksi EKP teki jotain, kun inflaatioluvut pakittivat jyrkästi loppuvuonna 2013 ja olimme ensi kertaa pitkästä aikaa alle yhden prosentin. EKP laski hieman korkotasoa. Se nostikin inauksen inflaatiota marras- ja joulukuussa, mutta teho oli lopulta varsin olematon.
Tuon yhden toimintakerran jälkeen EKP on vain ja ainoastaan puhunut ja jutellut mukavia, esimerkiksi EKP kertoi, ettei inflaatiotavoitteeseen tulla pääsemään vielä parinkaan vuoden päästä.
Miehen puhetta.
EKP on perustellut kuukausittaisia tarinatuokioitaan sillä perusteella, ettei riittävän moni euromaa ole vielä suoranaisessa deflaatiossa, eikä se ole laajaa – mikä tarkoittaa useampia aloja, kuten esimerkiksi energia, ruoka, kodinkoneet jne.
Ongelma on, ettei tässä euroalueen katastrofaalisessa tilanteessa välttämättä edes tarvita varsinaista deflaatiota, vaan hämminkiä syntyy jo liian alhaisestakin inflaatiosta.
Ja kun deflaatio astuu kaapista ulos, niin se on japanilaisittain sanottuna sayonara. He voivat kertoa, että mitenkä helppoa se deflaation taltuttaminen sitten oikein onkaan. Ja sitten meillä on todellista päänsärkyä.
Sitä naisten puhetta.
Miksi deflaatio on paha juttu?
Niin, eikö se ole ihan kivaa, että hinnat putoavat? Varmastikin, mutta ne putoavat väärästä syystä. Ei kukaan meistä varmastikaan haikaile aikakautta, jolloin nykyiset kännykät olivat kirjaimellisesti raahattavia puhelimia. Eikä varsinkaan kaipaa niitä hintalappuja, mitä niissä aikanaan oli.
Nykyinen deflaatiovaara johtuu ylipainotetusta säästämisestä. Kuluttaminen jää vähemmälle, ja aivan erityisesti silloin, jos sattuu kuuluumaan siihen valtavaan työttömien armeijaan, joka euromailla on.
Ja kun ei ole kysyntää niin ei kannata ylläpitää tarjontaakaan. Ja se tarkoittaa lisää irtisanomisia.
Toinen huono puoli on, että kun se sayonara-hetki koittaa, niin kulutus ja kysyntä putoavat myös siitä syystä, että kuluttajat odottavatkin saavansa tarvikkeensa jatkossa huokeammalla. Vanhalla autolla ajelee sen aikaa odottaen, että autokauppiaat kummaavat niitä nollia pois hintalapun perästä.
Kolmas, ja erityisen huono puoli on siinä, että tämä tekee vaikeaa myös velkojen hoitamisesta. Jos kokonaisuutta ajattelee kuin merenä, jossa raha velloo niin virtaukset tyrehtyvät, eikä omalle kohdalle osukaan enää niitä seteleitä, joilla lyhentää tai kuolettaa velkansa. Deflaatio nostaa velan reaalista hintaa.
Neljäs huono puoli on se, että se nostaa rahan – tässä tapauksessamme euron – arvoa. Se on jo nyt liian korkea. Se heikentää vientiä euroalueen ulkopuolelle, mutta se myös huojentaa lisää tuontitavaran hintaa, joka näin syrjäyttää helpommin sisämarkkinoilla tuotetun vastaavan tavaran. Se puolestaan lisää paineita hintojen laskulle.
Pitäisin ihmeenä, ellei EKP piakkoin ala jonkinlaista elvytystä eurovaalien kunniaksi. Muuten on enää vaikea saavuttaa ”oikeaa” lopputulosta Unionin johdon kannalta. Vaalien jälkeen ”huomataan”, ettei kilpailukyky ole sittenkään riittävän hyvä ja growsterity palaa kuvioihin.
OT. Syyspuolella livautin blogiisi ennusteen, että joulun jälkeen kaupan ala alkaa sopeuttaa. Meni yllättävänkin pitkään, mutta Kesko vetäisikin sitten tuplayyteet. Ostaisitko nyt Anttilat pois kuleksimasta?
Ilmoita asiaton viesti
Sanottakoon, että mitä olen aiheesta lukenut niin sopertamisen tiellä jatketaan. Jopa Weidmann ja Liikanen ovat tulleet juttuun ja rupatelleet niitä-näitä, mutta myös sitä, että voihan sitä korkoa laskeakin. Tai suattaapi olla laskemattakin. Eihän savolaisista tiedä? =)
Idea perustuu siihen, että nyt puhutaan tosissaan.
Sitten Keskoon. En omista ainoatakaan Keskon osaketta, enkä varmasti ole ostolaidalla. Suomalaiset osakkeet ovat pääsääntöisesti nyt kalliimmanpuoleisia.
Esimerkiksi Venäjän pörssistä löytyi paljon kiinnostavampia kohteita, ja juuri silloin, kun täällä hehkuteltiin talouspakotteiden vaikutuksista ja siitä, miten Venäjän talous nyt sitten menee viemäristä alas.
Miksikö sinne? Rotschildin sanoin silloin pitää olla ostolaidalla, kun veri virtaa kaduilla. Eikö vain?
Ilmoita asiaton viesti
”It is looking an ever closer call on whether the ECB will take further measures, and it is very possible that the bank could act as soon as its April 3 policy meeting,” said IHS Chief Economist Howard Archer.”
http://money.cnn.com/2014/03/31/news/economy/europ…
Torstain EKP:n kokouksessa joko tehdään tai ei tehdä mitään deflaation torjuntoimenpiteitä. Olisi kyllä pitänyt jo aiemmin reagoida. Ehkä tarkoitus onkin viedä syvään deflaatioon kaikki EU:n maat? EKP muuttanut periaatteitaan?
Ilmoita asiaton viesti
No jos ihan kirjaimellisesti otetaan EKP:n hintavakausmandaatti niin sehän on kaikista vakaimmillaan silloin, kun inflaatio on nollassa. 😉
Minä myönnän suoraan, että EKP:n mahdollisista toimista myöhemmin tällä viikolla on minulle täysin arpapeliä.
EKP osoitti yllättävästi toimivansa lokakuussa – reagoiden silloin inflaation pudottua alle yhden prosentin lukemiin. Mutta on myös olemassa se mahdollisuus, että herrat viettävät yhden satuillan lisää.
Ilmoita asiaton viesti
Henri Myllyniemi: – ”No jos ihan kirjaimellisesti otetaan EKP:n hintavakausmandaatti niin sehän on kaikista vakaimmillaan silloin, kun inflaatio on nollassa.”
Olisiko tuo mielestäsi huono tilanne?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä. Kirjoitinkin, ettei tässä välttämättä edes tarvita kirjaimellisesti deflaatiota, vaan alhainenkin inflaatio aiheuttaa ongelmia.
Deflaatiopuolelle mentäessä onkin vaara, että tilannetta ei enää saadakaan korjattua. Siksi pitäisi toimia mieluusti nyt. Mieluusti jo puoli vuotta sitten.
Siis toimintaa – ei mitään pientä näpertelyä läpän ohella.
Ilmoita asiaton viesti
Jännä muuten, että sitä kakkosta prosentin edessä ei löydy mistään perussoppareista. EKP:n johtokunta voisi koska tahansa sanoa, että VMP, nyt riittää, jatkossa inflaatiotargetti on 5% vuodessa niin kauan, kunnes työttömyys euroalueella laskee alle kahdeksan prosentin. Ja että tämän inflaatiotavoitteen saavuttamiseksi EKP printtaa pää märkänä rahaa, jolla ostellaan euroalueen ulkopuolisten maiden velkakirjoja ja osakkeita – Sveitsin keskuspankin tyyliin.
Ja ennenkuin joku SeppoTurunen keksii jotain makro heh-heh-juttua tähän, ovatko sveitsiläiset impivaaralaisia populisteja? Entä japanilaiset tai amerikkalaiset?
Ilmoita asiaton viesti
Nyt on pakko laittaa nostalgisuuden vuoksi tää kuva. =)
Mutta asiaahan sinä kirjoitat.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa deflaatiosta ei ole pelkoa. Siitä pitää huolen osuuskauppaliike ja hallitus verotuksella.
Ilmoita asiaton viesti
Totta kyllä. 🙂
Mutta onko näillä sitten kulutuskysyntää piristävä vai lannistava vaikutus?
Ilmoita asiaton viesti
Suomi yrittää toteuttaa rahapolitiikan puuttuessa sinnikkäästi kansallisen tason inflaatiotavoitetta fiskaalipolitiikan keinoin? 🙂
Ilmoita asiaton viesti
=D
Hersyvää huumoria tässä toki tarvitaan, koska toinen vaihtoehto taitaisi olla pullo vodkaa: ei tätä touhua selvin päin pysty katselemaan.
Ilmoita asiaton viesti
Yritän torjua alati vaanivaa vieraantumisen tunnetta erinomaisella Moon-elokuvalla: http://areena.yle.fi/tv/1625606
Ilmoita asiaton viesti
Näinpä. Tosin kyllä vaihtaisin vodkapullon viinipulloon, mutta noin niin kuin muutoin samat fiilikset.
Olen melkoisen radikaalisti vähentänyt näiden talous- ja politiikkajuttujen seuraamista, ihan vaan oman jaksamiseni takia. (On ollut viime aikoina elämässä itsehillintää kehittäviä haasteita ihan riittämiin muutenkin. En _toivoakseni_ ole sieltä heikoimmasta päästä, mutta minunkin kantokyvylläni on rajansa – ja elämä on opettanut, että itsestä/omasta jaksamisesta kannattaa pitää huolta.)
Ilmoita asiaton viesti
Valitsen silti usein sen huumorin.
Itse ei voi oikein sivuuttaa seuraamista, kun tällä eurokraattien sekoilulla on kuitenkin työllistävä vaikutus. 😀
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaa tarkastella eurostoliiton suosiman HICP:n (harmonized index of consumer prices) sijaan esimerkiksi seuraavia mittareita:
HICP at constant taxes (veromuutosten vaikutus putsattu pois)
http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/porta…
GDP deflator – laitoin kuvaan HICP:n kanssa tähän charttipäivitykseen – eka kuvista siis.
http://morelivers.blogspot.fi/2014/03/31st-mar-som…
EKP:n työkalupakista löytyvät vaihtoehdot tekstin lopussa:
http://www.tradingfloor.com/posts/ecb-room-manoeuv…
Ilmoita asiaton viesti
Mistä nuo itse tilastot löytyvät koskien tuota HICP-CT -julkaisua?
Ilmoita asiaton viesti
Jostain syystä niitä ei kamalan aktiivisesti haluta tuoda esiin. Arvaisin syiksi sen, että ilman veronkorotuksia (growsterity & austerity rules) käytännössä kaikki euroalueen maat ovat deflaatiossa. Mutta siitä ei saa puhua.
Ilmoita asiaton viesti
Siis Eurostatin sivustolla on omistettu oma sivu tuolle, mutta silti mitään dataa ei löydy?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä ne sieltä löytyvät, mutta niitä ei tuda eriyyisen ponnekkaasti esille. Koska tulokset ovat rumat. Kirjoituksen paikka?
Ilmoita asiaton viesti
On. Siis kirjoituksen paikka. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Stay tuned.
Ilmoita asiaton viesti
– ”Vanhalla autolla ajelee sen aikaa odottaen, että autokauppiaat kummaavat niitä nollia pois hintalapun perästä.”
”Hieman” liioiteltua. Sellaista deflaatiota, että autojen hintalapuista pyyhittäisiin nollia pois (pilkun vasemmalta puolelta), ei ole eikä tule.
Ilmoita asiaton viesti
Caveat emptor. Koko blogirykelmäni otsikossa on, että en käsittele taloutta aina kovin korrektisti.
Minusta sellainen on perin kuivakkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Hassu yhteensattuma. Lukaisin juuri tyhmyrin blogin deflaatiopeikosta. 😀
http://tyhmyri.wordpress.com/2014/03/31/euroalueel…
Asia on, kuten koulun ruokajonossa sanotaan, ”the same”…
Ilmoita asiaton viesti
Näyttäisi olevan yhteneväinen sävel kyllä. Tosin Tyhmyri on minuakin epäkorrektimpi – se on jo saavutus sinällään! 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Siinä osassa Stadia, jossa kakarana kasvoin, tätä olisi luultavimmin sanottu ”kusipäiden saatanalliseksi juoneksi” 😀
(Ja nyt palaan kaunopuheisuuden puolelle…)
Ilmoita asiaton viesti
Kuinka muuten dollarin arvo on kehittynyt? Mielestäni dollari on halventunut viimeisten viikkojen aikana. Dollarin suhde euroon ratkaisee kai paljonkin?
Ilmoita asiaton viesti
Joo, inauksen. Siis muutaman päivän aikana. Sehän oli tässä pari päivää sitten kun koko katras tuli mikrofonien äärelle (Weidmann, Draghi etc.) kertomaan, miten tässä nyt ollaan asioita mietitty. Siis tulivat puhumaan.
Sen ansiosta EURUSD pakitti hieman, mutta kohoili kyllä taas noiden inflaatiolukujen jälkeen.
Täältä voit seurata EURUSD:n kehittymistä.
Kuvaajan yläpuolella olevista painikkeista saat pidempää historiikkia. Niistä voit valita haluaman päivitysfrekvenssin. Esimerkiksi 1W tarkoittaa yhden viikon päivitystä, ja siinä näkyy jo selkeästi kehityksen trendi. Nämä viimeaikaiset notkahdukset ovat sangen kosmeettisia.
Ilmoita asiaton viesti
On muuten hyvä sivusto. Harvasta paikasta löytää esim. valtionvelkakirjojen korkohistorian, mutta tuolla onnistuu.
Ilmoita asiaton viesti
Pidän samasta syystä tuosta portaalista.
Ilmoita asiaton viesti
Aprillipäivän kunniaksi kunnon pilaa. Kaikkea sitä Francine Lacquakin joutuu kuuntelemaan.
Ilmoita asiaton viesti
BYÖÖRRRGGHHH
Ilmoita asiaton viesti
Mitenköhän A. Stubb kommentoisi tuota videota? 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Kimi sanoi tallille ”Leave me alone, I know what I am doing”, mutta hänellä oli myös näyttöä 😀
Ilmoita asiaton viesti
Pelkkä ajatus Stubbista kertomassa yhtään mistään, yhtään mitään: Ref #28
Ilmoita asiaton viesti
Ajattelin, että jos hän tiivistäisi Trichet’n sanoman ytimekkäästi kolmeen sanaan. Onhan hän ainakin impivaaralaisten kerhossa (euroon kuulumattomat) osannut tämän tiivistämisen jalon taidon?
Ilmoita asiaton viesti
Öllerö liittyi seuraan:
EU’s Rehn worried about possibility of prolonged low euro zone inflation
http://www.reuters.com/article/2014/04/01/us-euroz…
Ilmoita asiaton viesti
Mitä makromiehet puoli vuotta edellä, sitä Rehn perässä. 🙂 Eikös S. Saari kommentoinutkin Rehnin kokoelmasivulle, että viivettä olisi n. 5 kk?
Nämä yhden kuukauden erot voivat mennä virhemarginaalin piikkiin.
Ilmoita asiaton viesti
Ollilla on mitä ilmeisimmin ollut keskittymisvaikeuksia, kiireitä ettei ole kerinnyt oikein keskittymään EU:n talous- ja rahapolitiikan kysymyksiin. Niin tavallista tuo jälkijättöisyys. Jospa hän ensiviikolla tai hiukka myöhemmin toteaakin EK:n toimineen vallan mainiosti. Aivan hänen toivomallaan tavalla. Jospa Ollin aika on mennyt vaaliohjelmaansa rustatessa. Kas Paavo, kova kilpakumppani, pitää voittaa vaaleissa. 🙂
Ilmoita asiaton viesti