Eurooppalainen tilastokikka
Kreikan pääministeri Antonis Samaras on käynyt muistuttamaan, että maalle on luvattu velkahelpotuksia, mikäli maa saavuttaa primääritaseen ylijäämän, josta on poistettu muutama muukin kertaluontoinen erä. Tällainen on saavutettu Euroopan tilastoviranomaisen, Eurostatin, mukaan – näin ainakin viestimet kertovat.
Jokin ei silti stemmaa. Nimittäin samalla logiikalla saadaan Suomenkin alijäämähuolet jäämään unholaan, ja voimme raportoida noin 47 miljardin euron budjettiylijäämästä: poistetaan laskennan ajaksi vain kaikki Suomen tasavallan menot! Itse asiassa tällaista laskentatapaa noudattamalla kuka tahansa pääsee vähintäänkin budjettitasapainoon.
Kyllähän se masentaisi aivan liikaa joutua katsomaan Eurostatin julkaisemaa tilastoa, jossa kerrotaan Kreikan valtiontalouden olevan pikkuriikkisen alijäämäinen: vain 12,7 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Mutta Euroopan komission mukaan Kreikan talous on vaaterissa. Suomeen virineellä suoranaisella velkahysterialla ei ole siis mitään pohjaa. Se on vain populistista demonien maalailua seinille. Sen lisäksi nämä populistit säikyttelevät kansalaiset sydänkohtauksien partaalle manaamalla kohoavia lainakorkoja, vaikka Kreikankin kohdalla korot ovat pudonneet ennätysalas. Se kuulemma johtuu siitä hyvästä luottamuksesta Kreikan talouteen. Kas kun luottamus kohoaa sitä mukaa, mitä suuremmat miinukset saa tällättyä ruutuun. Vuosien 2010-12 välillä Kreikan mainittu budjettialijäämä ei ole nimittäin kertaakaan yltänyt tuohon -12,7 prosentin lukemaan.
Pitäähän meidän täällä Suomessakin näin eurooppalaisen menestysperheen jäsenenä oppia laatimaan sellaiset tilastot, jotka miellyttävät. Kuka niistä tosiasioista jaksaa murehtia?
Suomen talouskin kasvoi kuin BKT:n laskentaperusteet hiljattain muutettiin.
Ilmoita asiaton viesti
Alijäämä näyttää todellakin olevan suurin ja suurempi kuin 2010 vuonna. Komissiossa taidetaan elää ”huumorin varjolla” näissä kriiseissä. Lienevät huomanneet ettei oikein järkeviä keinoja ole enää käytettävissä sitten kaunistellaan puheissa Kreikankin tilanteen kehittymistä mukamas parempaan suuntaan.
Taitaa muuten olla niin kuin Samaras toteaa että luvattu on velkojen leikkausta. Jollei sitten sanota ettei ihan kaikkia olekaan toteutettu mitä piti. Peli on raakaa puolin ja toisin. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Absoluuttisella alijäämällä ovat aika tasoissa vuoden 2010 kanssa. Suuret prosut tulevat siitä, että bkt:sta on pikkaisen siistiintynyt pois.
Mikä sekin on varmaan ”menestystarina vailla vertaa” -katergoriaan kuuluva tunnusmerkki.
Se on sitä monen peräänkuuluttamaa ”vakautta”.
Ilmoita asiaton viesti
Pitäisiköhän tuo EU-komission tiedottaja laittaa kontraindikaattoriksi Olli Rehnin tapaan.
Omituista, että päällisin puolin älykkään oloisista ja koulutetuista ihmisistä tulee fundamentalisteja ja valehtelijoita, kun pääsevät yhteisöihin. Tornihuhu kertoo, että moni jalat maassa-ihminen on lyhyenkin komennuksen aikana ”kääntynyt”. Ehkä saavat jotain juomavedessä. Tai tilisiirroissa.
Ilmoita asiaton viesti
O’Connorilla ei todellakaan mene kovin vahvasti. 😀
Mutta kyllähän kansa Göbbelsiäkin kuunteli aikanaan – hartaasti.
Ilmoita asiaton viesti
Edellinen Irakin tiedotusministeri (28.9.2011)
http://www.youtube.com/watch?v=etpH6_BtZRM
“This is not about being outside or inside the euro area. For instance the UK in 2010 had a deficit, which was exactly the same than in Greece so it’s not the euro that is the problem. The euro is in fact a shield that has protected many of our economies and it is a factor of stability and prosperity.”
Ei ihme, että Oborne sanoi, BBC:n lähetyksessä, että ei paljon nappaa kuunnella Brysselin idiootin sössötyksiä, kun puhutaan vakavista asioista. Entiselle FT:n päätoimittajalle (joka aikoinaan kannatti UK:n eurojäsenyyttä) Oborne muistutti, että jos Sir päätoimittaja olisi saanut tahtonsa läpi, UK olisi Kreikan tapaisessa tilanteessa pankkisektorinsa kanssa. Sir päätoimittaja silminnähden loukkaantui. Ja Irakin tiedotusministeri marssi studiosta ulos.
Ne eivät kestä kritiikkiä, eivät yhtään.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo Irakin tiedotusministeri pseudonyymina on muuten ihan loistava :).
(Ja kyllä, hauskuus on juurikin siinä osuvuudessa.)
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä tilisiirrot ovat vain bonus ja päämotivaatio on tilisiirtäjien vaikutusvallassa ja ymmärryksessä, että jos ei ole mukana, on todellakin pihalla. Lopun elämäänsä. Kaikessa.
Että ota nyt nämä rahat ja elä, mutta jos et ota, se on sinun ura siinä.
Epäilen, että koko elämänsä kun käyttää kiipeämiseen, halu heittää se menemään on aika pientä.
Ongelma vaan on se, että meillä on kohta tilanne, jossa vastakkain ovat ihmiset, joita voi helposti kiristää ja ostaa ja jotka myyvät kaiken jos hinnasta sovitaan ja pikkasen pelottelee ja sitten on ideologisia fanaatikkoja.
Ja ne fanaatikot on todellakin sitten tilattu ja ansaittu.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta noin yleisesti ottaen mm. Kreikan talouden on ennustettu kääntyvän ensi vuonna kasvuun ja Ateenan pörssikin on noussut reippaasti – kai sekin on vain tilastokikka 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Aika monta vuotta on yleisesti ottaen ennusteltu mm. Kreikan talouden kääntyvän nousuun ensi vuonna. Ehkä kohta kääntyykin. Yleensä niin käy. Mutta entäs sitten? Senkokoinen talouskasvu, että Kreikka selviäisi veloistaan, ei ole käytännössä mahdollista.
Oletan, että ymmärsit pointin – valtiolla on karsea budjettivaje, mutta jos valtion menoista lasketaan pois velkakorkoja ja ties mitä muita menoeriä, niin kai se nyt lopulta sitten saadaan ”nollaa” näyttämään. Se vaan ei muuta sitä alkuperäistä tilannetta, eli rajua budjettivajetta, yhtään mihinkään.
Ilmoita asiaton viesti
Eittämättä, mutta jos koville ottaa niin koiraskin poikii.
Ilmoita asiaton viesti
Nylund: ”[…] jos koville ottaa niin koiraskin poikii.”
Täsmentäisitkö Nylund ihan varmuuden vuoksi ja väärinymmärrysten välttämiseksi, että mihin oikein viittaat tuolla koiraan poikimisella tässä yhteydessä?
Et kai sentään siihen, että Kreikka tulee velkansa maksamaan?
Ilmoita asiaton viesti
Mistä minä sen tietäisin, joku Zorbashan voi löytää öljyä niin kuin James Dean Jättiläisessä 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Eli asiallinen ja faktoihin perustuva keskustelu ei siis Sinua Nylund kiinnosta, ymmärsinkö oikein?
Ilmoita asiaton viesti
Jätän tulkintasi varaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ok, tämä selvä.
Ilmoita asiaton viesti
BTW, tuosta suihkunraikkaasta kuvastako sinut kadulla tunnistaa / vrt. Uuden Suomen ohjeet kuvasta?
Ilmoita asiaton viesti
Nylundille:
Anteeksi, nyt en ymmärtänyt. Oliko tuolla kommentillasi (#21) jokin relevantti yhteys yo. puheenvuoroon tai tässä käytyyn keskusteluun? Jos kyllä, niin saanko pyytää, että avaisit ajatustasi hieman? Olen pahoillani, mutta itse en (yrityksestä huolimatta) pysty mitään järjellistä yhteyttä näkemään.
***
Ja mitä noihin US:n ohjeisiin kuvasta tulee, niin mitä oikein tarkoitat kehottamalla vertaamaan Uuden Suomen ohjeisiin kuvasta? En tiedä, mitä ohjeita Sinä Nylund oikein luet, mutta minun nähdäkseni US:n ohjeissa todetaan käyttäjäkuvaan liittyen ainoastaan seuraavaa:
”Uusi Suomi edellyttää Blogipalvelun kirjoittajilta oman valokuvan käyttöä tekstien yhteydessä.” ( https://oma.uusisuomi.fi/kayttoehdot )
Olisiko mahdollista, että Sinä Nylund osoittaisit minulle sen kohdan US:n ohjeista, jossa todetaan, että käyttäjän kuvan on oltava sellainen, että henkilön pystyy kuvan perusteella kadulla (sattumalta ohi kävellessä?) tunnistamaan? Asia on nimittäin siinä mielessä huomionarvoinen, että jos tuollainen sääntö todella on US:n ohjeisiin kirjattu, niin taitaa mennä aika monella kirjoittajalla kuva vaihtoon.
(Lisäksi olisi luonnollisesti kiinnostavaa tietää, että kuka päättää (tai ketkä päättävät) onko henkilö x käyttämänsä kuvan perusteella kadulla tunnistettavissa vai ei; on melko selvää, että tälläistä asiaa on vaikea yksikäsitteisesti ja oikeudenmukaisesti määritellä, johtuen mm. siitä yksinkertaisesta syystä, että toiset ihmiset ovat parempia tunnistamaan kasvoja kuin toiset.)
P.s. Olen tuossa – alle vuoden vanhassa – kuvassa mekko päällä ja meikattuna; jos tämä on Nylundin mielestä suihkunraikkautta, niin ei siinä mitään ja kaikin mokomin…itseasiassa tuon voisi ottaa jopa melkein kohteliaisuutena :).)
Ilmoita asiaton viesti
Jos nollan euron tuntumaan pudottaisivat bkt:n niin uskoisin, että sitä seuraavan vuonna kasvu olisi raketinomaista, siis jos oikein kunnon kasvulukuja halutaan.
Pörsseistä sanotaan, että ne heijastavat talouden käänteitä n. 6 kk etuajassa.
Vuonna 2012 Kreikan pörssin suurten yhtiöiden yleisindeksi nousi 41,71 prosenttia, vuonna 2013 27,59 prosenttia.
Eli kasvoiko Kreikan talous todellakin vuonna 2013 tuollaiset hulppeat 40 prosenttia, vai pitäisikö tähän mielestäsi hakea jokin aivan muu syy?
Oletko sitä mieltä, etten ole missään vaiheessa kertonut, mitä arvelen syyksi yleisesti ottaen euroalueen markkinatorien villiintymiseksi?
Allekirjoittanut itsekin lähti kesällä 2012 ostoksille ja vuosituotto on ollut siinä 19 prosenttia tähän päivään asti. Voin kertoa, että omalta osaltani päätökseni lähteä mukaan oli kuitenkin vedonlyönti ”Draghi tekee jotain”. Niinhän hän tekikin: piti sen kuuluisan puheensa parin kuukauden kuluttua.
Kiitos vaan Draghille.
Ilmoita asiaton viesti
Otetaan sitten yleisesti! Kaikille kontraindikaattoreille ja tilastokikkailijoille: kippis, kulaus ja kohmelo! 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Ei pidä uskoa kaikkea mitä netistä lukee, siihenkään että pullo viiniä päivässä pitää lääkärin loitolla – vai miten se nyt meni 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Olen samaa mieltä, sillä en uskonut alkuunkaan Euroopan komission höpötyksiä, vaikka ne netistä luinkin.
Mutta onhan tuossa tehtävä selkeä valinta, kun annetut tiedot ovat ristiriitaisia.
Uskotko – siis ihan vilpitön kysymys – että Eurostatin julkaisemassa -12,7 prosentin lukemissa on käänteen merkkejä? Euroopan komission mukaan (sanatarkasti puhemiehen sanomana, allekirjoittaneen kääntämänä): ”Tämä heijastaa huomattavaa Kreikan tekemää edistystä sen julkisen talouden korjaamisessa sitten vuoden 2010. Meidän mielestämme Kreikan velka on kestävällä tasolla, kunhan se jatkaa sopeutusohjelman toteuttamista tulevina vuosina.”
Oma näkemykseni on, että laillisilla päihteillä ei pääse yhtä harhaiseen tilaan kuin mihin Euroopan komissio on päätynyt.
Ilmoita asiaton viesti
The Wall Street Journal naureskelee kikkailulle:
The figure is “a reflection of the remarkable progress Greece has made in repairing its public finances since 2010,” said Simon O’Connor, a spokesman for the commission.
But take a step back, and look more closely: something isn’t quite right. Indeed, the European Union’s statistics arm, Eurostat, reported Wednesday that Greece had a government deficit in 2013 of €23 billion, and spent €7.2 billion on interest payments. That makes the primary balance—under the definition widely used by economists and Eurostat itself—a deficit of €16 billion, or 8.7% of Greece’s gross domestic product.
http://blogs.wsj.com/moneybeat/2014/04/23/greek-pr…
ilkkapartaset, kimmosainiot, EU-virkakössit: tiedätte kyllä, mitä tehdä, VVP.
Ilmoita asiaton viesti
Juhani, saako viitata #9, hain heti lasin kuivaa valkoviiniä 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Miten se olikaan? Hauskan jutun tunnisti siitä kun useampi taho kiinnittää huomion samaan juttuun? =D
WSJ:n tyylilaji lienee sekin huumori, mutta ehkä hieman enemmän yksityiskohtiin pureutuva.
Voisihan tuohon esimerkiksi mainita, että tällaisia kertaeriä on Kreikassa melko paljon. Eräskin on pienituloisille ja eläkeläisille maksettava kertaluontoinen bonusraha. Parahiksi juuri europarlamenttivaalien alla. 😀
Se oli jotain hieman päälle puoli miljardia euroa se.
Ilmoita asiaton viesti
Henri, tässä olisi miettimisen paikka.
EU-komissio on tajunnut vihdoin ja viimen, että säästöpolitiikka ei toimi (leikkaukset vain huonontavat velkakestävyyttä ja velka/BKT-lukuja, maat eivät siihen pysty tai suostu), mutta väärässäolemista ei kehdata suoraan tunnustaa ja kurisopimusten avaaminen aiheuttaisi paskamyrskyn mm. Saksassa ja veisi päätöksentekokoneistolta tuhottomasti energiaa.
Siksi sitä ei käytännössä enää noudateta. Kreikan katsotaan saavuttaneen uljaasti tavoitteensa, Espanjan ja Ranskan budjettivajeita katsotaan läpi sormien ilman mitään rankaisuja, Saksan vaihtotaseylijäämästä ei seuraa mitään sakkoja.
Mutta uskottavuutensa säilyttämiseksi komission pitää potkia munille joitakin maita – sellaisia, jotka siihen alistuvat, ja jotka ovat tarpeeksi pieniä ja helppoja uhreja koulukiusattavaksi. Maita, kuten Suomi.
Täällähän kaikki huutavat, että maa on menossa konkurssiin. Vaikka eurooppalaisittain luvut ovat keskitasoa paremmat, ja suhdanne huomioiden melkoisen hyviä. Kansalaiset ja päättäjät oikein toivovat, että Rehnin seuraaja tulee ja asettaa uhkasakkoja ”holtittomuudesta”.
Ilmoita asiaton viesti
Hypoteesinä ihan mielenkiintoinen, mutta…
Minkä vuoksi uskotella? Europarlamenttivaalienko vuoksi? Entä sitten? On halutut palkkiovirat, mutta silti se tosiasia siellä kummittelee: -12,7 prosenttia bkt:sta. Se ei sieltä uskottelemalla häviä.
Kyllä se lukema tulee vastaan.
Joten mikä neuvoksi? Muutetaanko aiemmin solmittujen tukiluottojen ehtoja niin, että ne tulevat vielä tappiollisemmiksi luotottajille (oli kyseessä sitten lainapääoman leikkaus, juoksuaikojen pidentäminen ja/tai korkoleikkaus)?
Tällä välin Kreikka käy hakemassa markkinalainaa ja ajautuu sitten taas tukijonoon – ennemmin tai myöhemmin? Ostetaanko silloinkin sitten pankit pois pinteestä?
Entä Ranska? Tekee huimia ”säästöjä”, 50 miljardia. ”Säästäminen” tehdään niin, ettei nyt juuri enää nosteta menoja. Uskotellaan, että näin päästään asetettuun maaliin, koska sehän on nyt vain luku paperilla, niinkö?
Tässä on se ongelma, ettei seuraavan tuulettimen kanssa tehdyssä sisustustuokiossa ole kuitenkaan selvillä se, mitä sitten tehdään? Kuvitellaanko, että meillä on fiskaaliunioni? Niin, että Merkel kierii lattialla nauraessaan suorassa tv-lähetyksessä saksalaisille, että olittepas te pöljiä ja menitte todella helpolla lankaan, niinkö?
Vai vedelläänkö silloin Kyproksen mallin mukaan?
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä tästä voi saada käsityksen kehityskulusta sarjassa Suomi, Tanska, Norja, jossa aivan erityisesti Suomea on yli 12 vuotta kantanut yhteisvaluutan tuoma etu:
http://www.google.com/search?client=safari&rls=en&…
Suomen ”ajoituksesta” ja Kreikan todellisuudesta on ilmeisen vaikeata keskustella:
http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2014/04/23/m…
Kreikka n. 175%/BKT:n velkoineen painii eri sarjassa kuin euroalueen ns. isot kipuilijat Espanja (93%), Ranska (93%) ja Italia (132%), joissa laivaa sentään yritetään kääntää ja ne laittavat painetta myös EKP:n suuntaan kohti kevennyksiä. Suomella prosentti on hieman yli 60%.
Mitä tästa seuraa ”yleisesti ottaen” (skål!), sitä emme varmasti tiedä. Mutta miksi Suomi nyt tekee niin kuin tekee eli ”toisin”? Varsinkin, kun ministeri Vapaavuorikin vielä totesi, ettei mikään muutu Kataisen jälkeenkään eli 2014-2015. Potkimmeko itseämme sinne varjoisaan paikkaan?
En tiedä, siksi kysyn.
Ilmoita asiaton viesti
Minäkin olen yrittänyt miettiä, mikä se eurokraattien toimintasuunnitelma jatkossa tulee olemaan.
Mitä sitten tehdään, kun Ehta Tavara lähtee seuraavalle tuulet… siis lausuntokierrokselle?
Onko ratkaisu EKP:lla? Nähdäänkö euroalue jo menehtyneenä, mutta vielä kahmitaan kaikki mahdollinen etu viimeiseen asti? Uskotaanko siihen, että meillä on tulonsiirtounioni ennen sitä?
Vai kuvittelevatko nuo aikuiset ihmiset aivan oikeasti, että se pankkiunioni (tirsk) ihan todellisuudessa meitä kaikilta kolhuilta suojelee?
Minä lainaan melko lailla viimeistä virkettäsi, mutta pienin muutoksin:
En ymmärrä, siksi kysyn.
Ilmoita asiaton viesti
Joko tämä oli täällä?
https://www.cesifo-group.de/ifoHome/presse/Pressem…
Ilmoita asiaton viesti
En ainakaan ole huomannut, että se olisi ollut. Kiitos.
Tekstistä käy aika hyvin samat ajatukset, kuin mitä kadunoppineetkin tietävät, mutta kouluja käyneet komissiojäpät ei.
Ilmoita asiaton viesti
Lisää:
The Importance of Greece – Marc to Market
That would have produced a primary deficit of 16 bln euros or about 8.7% of GDP. However, the EC also granted Greece extra leeway. It allowed Greece to exclude one-off factors that largely was support for the banking system to the tune of 10.8% of GDP. Also, transfers from euro member central banks of their profits from Greek bonds they hold. It is through these machinations that EC concludes that Greece indeed had a primary surplus in 2013 of 0.8% of GDP.
http://www.marctomarket.com/2014/04/the-importance…
Ilmoita asiaton viesti