EU sössi itsensä – Ukraina on vain eräs seuraamus
Vasemmistoliiton Antero Eerola esittää rankan väitteen "EU:n sössineen Ukrainan". Lähes täystyrmäyksen tälle Eerolan väitteelle esittää puolestaan Jouni Snellman, joka epäilee Eerolan olevan pian merihädässä. Politiikkahan olisi hemmetin tylsää, jos kaikki olisivat samaa mieltä joka ainoasta asiasta. Ymmärsin molempien herrojen viestit, mutta jotenkin nahjustelun maku jäi tällaisesta perinteisestä porvarit vs. sosialistit tai länsi vs. itä -taistelutantereesta.
Nykymaailmassa nimittäin puheenjohtajuus on rahalla. Oliko EU:lla samanlaista hinkua lähteä viemään demokratiaa, kuten Yhdysvallat sitä lähti mm. Irakiin viemään – tarpeen tullessa oltaisiin palattu vaikka kivikaudelle asti harjoittelemaan demokratian kulttuuria? Sitä tuskin saamme tietää. The Wall Street Journal kirjoittaa, että Eurooppa ei ole päässyt Yhdysvaltain kanssa yksimielisyyteen kukkoilevan Venäjän edessä tehtäviin talouspakotteisiin. Syy on se, että Eurooppa pelkää potkaisevansa omaan nilkkaansa.
Euroopan päänsärky on tietysti Venäjältä tuleva energia. EU:ssa 30 prosenttia – Suomessa jopa kaikki – maakaasusta tulee Venäjältä. Talousaikakausilehti The Economist kirjoitti hiljattain kattavan artikkelin siitä, mitä energiariippuvuus Venäjästä merkitsee Euroopalle. Vaihtoehdot käytiin kulutuksen sääntelystä vaihtoehtoisiin toimittajiin. Esimerkiksi kivihiilellä ei voida korvata enää paljoa, koska sopivia joutilaita voimaloita ei ole riittävästi.
The Economist laski, että vaihtoehtoisten mallien hakeminen – mikäli Venäjä aikoisi sulkea hanat Eurooppaan – aiheuttaisi energialaskun merkittävää kallistumista. Sitä pitäisi lähteä nokittelemaan mm. Japania nesteytetyn maakaasun (LNG) hinnoissa.
Samainen lehti kirjoitti jo vuonna 2007, että energiariippuvuus on EU-päättäjien murheena, ja että vaihtoehtoja mitataan. Mutta sittenhän EU-johtajille onkin tullut lukuisasti muuta ajateltavaa.
Ja rahaa Euroopalla oli? Eurooppa on nyt jo useamman vuoden käyttänyt kallisarvoista aikaansa vatvomalla melko lailla tuloksettomasti omaa pankkikriisiään. Se on lyönyt syvän juopan Euroopan sisälle ja jakanut maat kahteen pääkastiin: velallisiin ja velkojiin. Eripura näkyy erittäin selkeästi mm. siinä, miten toimia Venäjän ja Ukrainan kriisissä. Yhdet pelkäävät katukuvassa panssarivaunuja, toiset teollisuuden ja kotitalouksien energialaskuja.
Mikäli Euroopassa oltaisiin se pankkikriisi ratkaistu jo alkuvuodesta 2010 kriisin leimahtaessa ilmiliekkeihin, niin EU olisi nyt paljon paremmassa iskussa. Ehkei meillä olisi yhteistä valuuttaa enää, mutta EU-maiden talous olisi terveemmällä pohjalla, ja Ukrainan kaasulaskujen maksaminen olisi vain murto-osia siitä, mitä nyt on käytetty pankkikriisin pyörittelyyn. Esimerkiksi euromaiden julkiset taloudet olisivat säästäneet yli 200 miljardia euroa jo pelkästään toimimalla Kreikan velkojen suhteen alusta asti toisenlaisella tavalla.
Venäjän Putin on vain opportunisti. Eurooppa on heikentänyt itse itsensä, ja ukrainalaiset alkoivat mullitella. Krimin niemimaa koepalana paljasti Euroopan kortit. Ne olivat umpisurkeat.
Vaan en minä Eerolan jeesustelustakaan pidä. Sitä on Vasemmistoliitto ollut melkein kolme vuotta tahkomassa tätä pankkikriisiä vasemmiston tapaan tuloksettomasti EU:n ytimissä, ja nyt kun käpälämäki on löydetty huudellaan EU:n olleen se sössijäosapuoli.
Tavallaan itsekritiikki on aivan ihailtavaa, mutta Vasemmistoliitolla meni kolme vuotta kadoksiin, sillä ennen eduskuntavaaleja keväällä 2011 heidän puheenjohtajansa Paavo Arhinmäki ymmärsi varsin hyvin, että kyseessä on pankkikriisi. Vasemmistoliiton Jussi Saramo käy kertomassa, että vaihtoehdon löytää vasemmalta. Olisi sangen piristävä ja raikas uudistus Vasemmistoliitossa, jos se vaihtoehto olisi myös vaalipäivien jälkeen olemassa.
Lisäsin yhden lyhyen kappaleen koskien The Economistin kirjoitusta jo vuodelta 2007. Tässä lyhyt lainaus itse kirjoituksesta:
”“We know we should do something about Russia, but we don’t know what,” one Brussels official says.”
Ilmoita asiaton viesti
Tässähän on vielä ihan oppimisvaraa olemassa? Venäjä on konditionaalieuroopalle pelkästään hyväksi. Tai sitten osa sen jossittelevaa muistoa.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä on näkynyt sellaistakin viestintää, että tämä Ukrainan tilanteesta johtuva kriisi olisi Euroopalle sellainen ”epäreilu ulkoinen shokki”.
En kiistä epäreiluutta, en sen shokkivaikutusta maanosan talouteen.
Sellaisia tulee, milloin mistäkin. Välillä tulee mannerlaatoista (Fukushima Japanille), välillä sokeasta ahneudesta (Yhdysvaltain subprime-kakka). Niitä vain tulee.
Olisi siksi parempi juttu, että kaikki häiriötekijät ratkaistaan nopeasti. Nyt on jääty vatvomaan pankkikriisiä, ja sitten neuvottomina levitellään käsiä, kun Venäjä tekee niin kuin Venäjä haluaa.
Ilmoita asiaton viesti
Spekulatiivisesti: edellisellä kerralla NL:n hajoaminen ja idänkaupan romahdus oli syntipukki huonon politiikan huonoille tuloksille. Olisiko taas mahdollista samanlaiseen tilanteeseen?
En nyt tarkoita, että demarit toteaisivat valuuttaliiton olevan typerä hanke (jos Al Gore keksi internetin, P. Lipponen keksi kännykän ja euron). Ehkä fiskaalisoppareita on mahdollista laittaa tauolle ”ulkoiseen shokkiin” vedoten.
Ilmoita asiaton viesti
Viime ”euroleikin aikaan” ei ollut nettiä, oli vain Kullbergin Sana.
Eivät tietenkään kaikki ole ”hurahtaneita”, että he kahlaisivat jotain 70-luvun työryhmien papereita, missä maalitolppia asetellaan.
Mutta jotkut ovat, ja ovat valmiita referoimaan asian enempi ”pikauutisruokaa” kaipaavalle kansanosalle.
Ja ovat valmiita myös tulla näkemyksiensä kanssa haastetuksi.
Ilmoita asiaton viesti
Henri ja Juhani, oletteko lukeneet Ilkka Remeksen kirjan ”Omertan Liitto” ja varsinaisesti kirjan loppupuolella olevat liitteet, joissa on hyviä kirjoituksia EU:n toimielimissä tapahtuneista ”tukipuhalluksista” ja vähän muustakin kiinnostavista tapahtumista/henkilöistä aina yhteisön perustamisajankohdasta lukien?
Jos ette ole, niin suosittelen lämpimästi. Silmät avautuvat lukemisen jälkeen entistä enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
”käsikirjahyllyssä” nyt:
Olli Rehn: Myrskyn silmässä
Hulkko, Pöysä: Vakaa markka
Joseph Stiglitz: Globalisaation sivutuotteet
Jaakko Iloniemi: Vallan käytävillä
Jouko Marttila: Järki ja tunteet osakemarkkinoilla
Jussila, Hentilä, Nevakivi: Suomen poliittinen historia 1809-1999
Pekkarinen, Vartiainen: Suomen talouspolitiikan pitkä linja
Kiander, Pekkarinen, Vartia, Ylä-Anttila: Suomi maailmantaloudessa
Stubb (toim): Marginaalista ytimeen – Suomi Euroopan unionissa 1989-2003
Mauno Koivisto: Kaksi kautta
Tuomas Forsberg: Nato-kirja
ja kyllä:
Ilkka Remes: Om€rtan liitto
Ilmoita asiaton viesti
Juhani, kiitos luettelosta. Olen kopioinut nuo kirjat omia lukuhetkiä varten. Kaiketi sallit tuon?
Ilmoita asiaton viesti
Miksi en sallisi, ja vaikka en sallisi, mitäs sitten 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Juhani, jäin kommentistasi jokseenkin sanattomaksi, eikä eka kertaa. Meni näin kauan ennenkuin vastaan. Niin, mitäs sitten. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Jos Ukraina oli EU-eliitille ”epäreilu ulkoinen shokki”, niin ilmeisesti EU-eliitti muodostuu pahemman laatuisista dementikoista. Kaksi vuotta meni EU:lta vallankaappauksen erilaisten tukimuotojen kanssa harjoitellessa, mutta sitten kun presidentti saatiin häädettyä, ollaan ihan ihmeissään kun valtataistelu jatkuu lähes tasaväkisten puolikkaiden välillä.
Olen kyllä ällikällä lyötynä ihmetellyt, että eikö EUssa ja/tai USAssa ole ketään täyspäistä ulkopoliittista asiantuntijaa käytettävissä, kun kuvitellaan, että Putin muuttuu kehrääväksi kissaksi kun nukkuvaa Venäjän Karhua tökitään kepeillä.
Ilmeisesti kylmästä sodasta on niin kauan, että lännen nykypoliitikoilla on kokemusta vain baanaanivaltioiden tai hiekkaerämaan valtiaiden diplomatiasta.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä Euroopan pääkaupungeissa on aina tiedetty, että ”ryssä on aina ryssä”. Ajatus on ollut, että Venäjälle edullisin strategia on antaa muiden maiden pyörittää järkevää liiketoimintaa ja sitten myydä energiaa heille.
Ilmeisesti länsi aliarvioi Venäjän reaktion liuskekaasun ja -öljyn synnyttämään substituutiouhkaan sekä Venäjän sisäpoliittisista syistä kumpuavan tarpeen ulkoisille vihollisille.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmeisesti länsi arvioi Venäjän käyttäytymistä muutenkin omia ”arvojaan” vasten. Venäjää pitää aina arvioida venäläisten arvojen mukaan, ja siellä kansallisylpeys ja suuruuden kaipuu saattaa ohittaa talouden pienet, tilapäiset vastoinkäymiset.
Nyky-Venäjä on viides imperium Mustaltamereltä Jäämerelle, Beringinsalmelta Itämerelle. Se on geopoliittinen asema, jonka kanssa diplomatiaa edustajamme yrittävät käydä.
No, olen joskus ollut väärässäkin, 20 vuotta sitten ajat olivat toiset ja kaatuva neljäs imperium päästi kuin päästikin irti Balttian maista, kivuttomammin kuin olin uskonut.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen tulisi rakentaa ydinvoima ja paljon. Euroopan maiden teiteelisteknistä ja taloudellista yhteistyötä tulisi tiivistää ja kasvattaa entisestään. Tulisi panosta neljännen polven ydinvoimatekniikkan kehittämiseen, kuten myös fuusioreaktorin kehittämiseksi. On jo olemassa suunnitelmia Saharan aurinkovoiman keräämisksi ja siirtotekniikan rakentamiseksi. tätä pitäisi viedä eteen päin
Ilmoita asiaton viesti
Fuusion varaan on paha laskea. Voi hyvin olla, että deuterium-fuusion neutronivuo on ylitsepääsemätön ongelma, ja vastaavasti He3-fuusio vaatii jo sitten niin kovat lämmöt, että ei tule heti onnistumaan. Rahaa ja aikaa on käytetty jo ihan kiitettävästi. Ehkä aurinkokennot se loppupeleissä sitten on, yhdistettynä mm. torium-voimaloihin.
Ilmoita asiaton viesti
Aurinkopaneeleilla on mahiksensa. Jo nyt tiedetään olevan olemassa ns. superfotoneja, joiden energiamäärä on huomattavasti suurempi. Yksi ongelma on vain saada se tehokkaasti kopattua talteen, ja vielä ohjattua lankaa pitkin akkuun.
Mitä olen viimeksi kuullut, niin ne ovat olleet asteella ”tavallinen fotoni”.
Mutta on tuossa akkuteknologiassa parantamisen varaa. Energian säilytyksessä edelleen kovimpia keinoja taitaa olla veden raahaaminen vain hemmetin korkealle. (pientä kärjistystä jos sallitaan)
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä olen pessimisti (NOT!), mutta aurinkoenergia ei tule olemaan Suomen osalta ratkaisu mihinkään, ennen kuin joku ihan oikeasti ratkaisee energian varastoinnin jollain tavalla paremmin kuin sitomalla sen puiden kasvamiseen. Osaoptimointi kesäkaudella on huonommin kannattavaa kuin satsaaminen Loviisan reaktorien uusimiseen.
Nuo uutiset superfotonista ovat jälleen kerran median perusfysiikan ymmärryksen puutetta. Superfotonista on apua talven kylmiin öihin yhtä paljon kuin Super-Hessusta. Kyse on sinänsä mielenkiintoisesta kvantti/aaltofysiikan ilmiöstä, jonka reaalimaailman seuraamuksena saattaa olla seuraava mikropiirien pienennyskierros, jolla lisätään prosessorien nopeutta ja pienennetään virrankulutusta. Ei siis mikään viisastenkivi, jolla kuraa muutettaisiin kullaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Täysin totta. Eräät energia-alan asiantuntijat ovat jopa tuonneet fuusioon uhratut tutkimusrahat suurimpana energia-alan mokana vuosikymmeniin. Itse en ole yhtä pessimistinen, mutta niin kauan kun fuusiovomalain aikaansaaminen on jatkuvasti yhtä kaukana kuin tutkimusten alkuvuosina ei sen varaan todellakaan kannata laskea.
Kummasti muistuttaa olkiluoto 3:sta, vaikka tämä toki onkin fissiovoimala 😉
Tällä hetkellä se todennäköisin isompi ratkaisu taitaa todellakin olla aurinkovoimaloissa.
Ilmoita asiaton viesti
Ambrose Evans-Pritchard solareista:
Global solar dominance in sight as science trumps fossil fuels
Solar power will slowly squeeze the revenues of petro-rentier regimes in Russia, Venezuela and Saudi Arabia. They will have to find a new business model, or fade into decline
http://www.telegraph.co.uk/finance/comment/ambrose…
Ilmoita asiaton viesti
Torium-voimaloista:
Thorium, an element named after the Norse god of thunder, may soon contribute to the world’s electricity supply. http://www.economist.com/news/science-and-technolo…
Ilmoita asiaton viesti
Jotain kertoo sekin, ettei Eerolan kirjoitukseen voi suoraan kommentoida. Jätin eilen jo pienen vastauksen eikä se vieläkään näy.
Eerola – olen tavannut – elää edelleen tuossa menneessä vastakkainasettelussa.
Ilmoita asiaton viesti
Sen näkee sokea naakkakin, että Venäjä hakee casus belliä mainitsemalla, että se haluaa turvata venäjänkielisen väestön oikeudet Ukrainan itäosissa.
Onhan siinä pakkokeinoja käytettävä, jos väkeä alkaa ”kadota” – ja löytyy kidutettuna ja menehtyneinä myöhemmin. Ja jos tällaisia aseistettujakin ihmisvihaajia on kohdattava niin ei siinä ihan nätin puheen varaan kannata yksistään laskea.
Se on minusta harvinaisen yksi ja sama, mitä kieltä henkilöt käyttävät jokapäiväisessä elämässään, jos touhu on kiduttamista ja murhaamista.
Pointti on siinä, että jos nyt oltaisiin pankkikriisi viitsitty hoitaa aikanaan nopeasti niin nyt olisi mitä todennäköisemmin varaa hommata energiaa vaikka arabimaista ja lyödä niin piukat talouspakotteet Venäjää vastaan, ettei kukkoiluun ole mahdollisuuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Kas, en olekaan aina samaa mieltä Susijumalan kanssa 😉
Kysymys kuuluu: uskotko, että on olemassa ”niin piukat talouspakotteet”, että Venäjä ja venäläiset (on ne sitten Venäjällä tai Ukrainassa) alamaistuvat Eurostoliitolle?
Ilmoita asiaton viesti
Ei se tarkoita, että ei voi kukkoilla miten sattuu => automaattisesti ”alamaistuu”.
Ja kyllä, näen juuri niin, että eristämällä, jäädyttämällä varoja, tekemällä kauppasaartoja yms. aiheuttavat niin suurta haittaa, että se halutaan lopettaa.
Mutta täälläkin on jo nostettu esille Suomen ulkomaankauppa, ja yritysten investoinnit Venäjälle. Ne voivat olla menetettyjä iäksi. Jonkun pitäisi korvata ne.
Ja se korvaaminen onnistuu perhanan paljon helpommin silloin kun on rahaa, ei silloin kun on pankkikriisilasku nokan edessä ja taskut tyhjät.
Ilmoita asiaton viesti
Menneisyys nousee esille. Edellisen polven eurokraatit (”konsultteina ja suojelijoina” Schröder ja Lipponen spd ja sdp) hankkiutuivat tähän Venäjän kaasuriippuvuuteen.
Venäjän (ja sen ”mielisten”) kantilta alkavat nousta esille vanhat metodit: Stalinin ajan toisinajattelijoiden nappaaminen, kidutus ja katoamiset, pahimmillaan jopa murhat, joita täydennetään ylisuurilla puna-armeijan laulukuorovierailuilla.
Sössimisen ydin lienee Venäjän palavassa halussa palata tuohon vanhaan:
http://erkkitoivanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/4274…
Eurokriisi vain antoi helpon ns. tanssiinkutsun… Carpe diem!
Ilmoita asiaton viesti
Harva kokemus on niin antoisaa kuin lukea Toivasen tarkkanäköisiä näkemyksiä ennen kuin ne mainitut asiat tapahtuvat. Ja kun sen tekee huokean kahvikupillisen Parisienin kanssa (oli jo hinta noussut lähikaupassa 6,55 euroon / pkt – ikävää, että varastoni ovat jo aika täynnä!) niin kokemushan on likimain täydellinen.
Toivoisin toki, että myös herra Saari toimisi myös itse kirjoittajana, eikä vain kommentaattorina, sillä Toivasen jättämää tiedotusvajetta on suorastaan ikävä joutua katsomaan vierestä.
Tälläkään näppäimistöllä tuskin tekee mitään enää kymmenen vuoden päästä, koska tässä ei ole kyrillisiä kirjaimia.
EDIT: oli jäänyt sormet jumiin, ja ajatukset menneet edelle seuraavaan osaan, niin piti selvyyden vuoksi hieman täydentää. 😀
Ilmoita asiaton viesti
Kaasun toimitusten keskeytykseen en ihan hevin usko. Aasiakorttia kyllä on väläytelty. Siinä on pienehkö ongelma. Yhtään tuubia ei liene valmiina. Välimatkat esim. Kiinan teollisuusalueille on hiukka pidempi kuin itämeren kautta Saksaan. Osassa aasiaa on himalaja ja muutama muukin kukkula välissä. Voi kestää ennen kuin kaasu- ja rahavirrat kulkevat. Onko venäjällä varaa odottaa..
Mikäli kriisi eskaloituu pahaksi niin sitä ei millään poliittisilla argumenteilla ratkaista tai ideologialla. Silloin mennään kansallisella kiihkotasolla ja sokealla vihalla. Tämä taas merkitsee sitä, että Venäjä saa tuplaongelmat niskaansa, jos se vaikka miehittäisi Ukrainan. Venäläisväestö joutuu elämään jatkuvassa pelossa, jotta koska pamahtaa ja missä. Päälle lännen talouspakotteet ja mahdolliset sisäpoliittiset ongelmat Moskovassa. Luulen, että Putin kavereineen kyllä tajuaa tilanteen.
Vaikea sanoa, pitäis lähteä käymään, jos joku maksaisi matkan…..
Ilmoita asiaton viesti
Jaksat uskoa, että Putinilla on niin huonot neuvonantajat ja strategikot, ettei hän ymmärrä lainkaan, mihin tämä johtaa?
Onhan se mahdollista. Viimeksi Euroopasta lähti ukko puskemaan kohti Moskovaa ymmärtämättä sitä, minne oli oikeastaan menossa.
Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että jo nyt EU kiemurtelee sekavanoloisessa linjattomuudessaan miettiessään, että mitä sen tulisi tehdä Venäjän kanssa.
Se on jo totinen fakta, vaikka mikrogrammaakaan ei ole vielä EU:lta jäänyt kaasua tulematta.
Viimeksi näissä hässäköissä Ukraina varasti, koska kaasut kulkivat maan kautta.
Ilmoita asiaton viesti
Usko on kyllä kovilla:):) Tilanne on järjetön. Kansallinen itsetunto on sinänsä OK, mutta väärät lisäaineet ei siihenkään sovi.
Putinista ja neuvonantajista on vaikea ottaa selvää. Venäjällä on pitkät perinteet taustavoimien vaikutusvallasta. Siitä olen satavarma, että Putinin asemaa horjuttaa muukin kuin Venäjän kansallinen oppositio. Voi olla, että niissä piireissä jo funtsitaan onko tilanne päästetty liian pitkälle. Täytyy muistaa, että Aatun vastainen oppositio heräsi jo kun tankit vyöryivät Ranskaan ja kaveri koitettiin eka kerran pistää päiviltä.
Tuo EU:n linjattomuus on juuri sitä mitä tarkoitatkin. No rysselistä ei voi muuta odottaakaan. Kansalliset intressit jyräävät taas kerran ohi yhtenäisen euroopan liittovaltion…..
40 000 venäläistä sotilasta nyt rajalla, tuli uutisista Joko sitä mennään tai pannaan leiri pystyyn. Voi h……i.
Ilmoita asiaton viesti
Hmm, olenko minä täällä ainoa ”eurooppalainen”, jonka mielestä armeijan panssariajoneuvojen lähettäminen omien kansalaisten kimppuun on huono idea?
Mistä tämä ”rauhanunioni” on saanut oikeutuksensa kiihottaa nyt Kiovassa valtaa pitävät omaa kansanosaansa vastaan? Onko ihan saletti, ettei suomen EU-henkinen poliittinen eliitti syyllisty ”kiihoitukseen kansanryhmää kohtaan”?
Tosin, siitähän meillä nostetaan syyteitäkin vain, jos ei ole eurohihhuleita.
Ilmoita asiaton viesti
RIIPPUVUUS on se avainsana.
EU-maat ovat riippuvaisia Venäläisestä energiasta (kaasu pääasiassa), jolloin kannaotot ovat sen mukaisia, eli käytännössä olemattomia.
Et voi purra ruokkivaa kättä, on vanha totuus.
Mitä opimme tästä?
Hyvin yksinkertaistettuna, jos SUOMI haluaa menestyä, meidän pitää kääntää katseemme nimeenomaan riippumattomuuteen. Sotilaallinen riippumattomuus, eli emme turhaan provosoi ketään, pysykäämme itsenäisinä.
Maataloustuotteiden tuotantomahdollisuus, emme voi antautua vaaraan, että kriisitilanteissa emme olisi omavaraisia.
Energiaomavaraisuus on kaikkein lähinnä omaa sydäntäni, koska olen energia-alan yrittäjä. Siinä kohtaa meidän tulee pystyä hoitamaan tarpeemme itse, kaikissa tilanteissa, ILMAN tuontipolttoaineita. (Ydinvoima on siitymäajan väline tähän, enkä usko että kriisitilanteessakaan aivan kaikki ydinpolttoaineen myyjät Suomelle kieltäytyisivät myymästä…)
Suomi voi edelleenkin pärjätä omillaan hankalissa tilanteissa, vaikka ”Euroopan Unioniin ajamisemme” 1980-luvulta asti on koko ajan pyrkinyt oman taloutemme romuttamiseen, jotta olisimme riippuvaisia muista Euroopan maista. Sehän on se idea, Suomi oli aikanaan erittäin omavarainen, ja valmis selviämään lähes mistä vain katastrofista. Tuo tilanne oli pakko romuttaa, eihän muuten Suomi olisi sopinut Unioniin, jonka tarkoituksena on pakottaa kaupankäynti maitten välille, jotta saataisiin aikaan valheelliset sisämarkkinat.
Tietenkin on kaunis ajatus, että ruokatarvikkeita tuotettaisiin etelässä, jossa luonnonolosuhteet ovat otollisemmat, ja pohjoisessa teknologiaa, niitä Euroopan sisäisesti vaihtaen…
Ei vain onnistu, kun jokainen maa vetää kotiin päin, Ranskakin, joka on ilmastollisesti Suomea paljon edullisemmalla vyöhykkeellä, vetää itselleen maatalouden tukia paljon meitä enemmän.
Minä en nyt usko Venäjän uhoilun/sikäläisten paikallisten kriisien juuri mitään vaikuttavan meihin, kunhan pysymme ulkopuolella asioista, jotka eivät meille kuulu!
Ja minusta Euroopan Unionilla ei muutenkaan ole mitään sanaa suurvaltapolitiikassa!!
Saksa on kuvitellut Eu:n kautta pääsevänsä mukaan suurvaltapolitiikkaan, kun ei ole sotien kautta aiemmin onnistunut,mutta ei onnistu edelleenkään.
Meidän Suomessa pitäisi käsittää, että ITSENÄINEN Suomi on tämän päivän maailmantilanteessa hyvissä asemissa selviämisen kannalta. Älkäämme antako pois itsenäisyyttämme, sen enempää sotilasliittoutumisen kuin EU-liittovaltiokehityksenkään kautta.
Kehittäkäämme nyt selviytymisstrategiaa oman maamme kansalaisten näkökulmasta! Katainen lähti, Suomen myynti ulos saattaa vähentyä…
Ilmoita asiaton viesti
Energiapuolella on jo nyt – ja lisää on tulossa – mielekkäitä (ne metelöivät tolppapropellit eivät ole Suomen oloissa) vaihtoehtoja, joissa Suomen energiapolitiikka olisi myös monipuolista. Laaja kilpailu pitää kustannukset aisoissa, eikä valtion tarvitsisi välttämättä subventoida mitään, vaikka ”käänteisen subvention” eli haittaveron hyväksyisinkin.
Kattava kirjo vähentää myös riippuvuutta, sekä ulkoisia hintashokkeja, joita voi tulla raaka-ainepuolellakin milloin mistäkin syystä.
Ranskan maataloustuet ovat jo johtaneet ylituotannon ongelmiin, eikä tuottajien saamat liksat riitä mihinkään. Viimeksi piti kanaloihin tehdä miljoonaluokan investointeja, ja kananmunia tulee käsittämättömiä määriä, ja hinta painuu siksi alle kannattavuusrajojen. Mutta mikäs siinä tukirahoja jakaessa, kun nettomaksajat tulee muualta? Ongelmia tuli silti.
EU:n kova juopa kulkee Saksan ja Ranskan välillä. Toki Ranskalla alkaa olla ”liittolaisia” Välimeren maista. Erään kriisikokouksen päätteeksi pohjoisten maiden neuvotteludelegaatiossa ollut virkamies kertoi, että eteläisten maiden edustajat olivat vain ”dollarinkuvat silmissään”, kun taas vastapuolelta harmiteltiin, että pohjoiset jäärät osaavat tarjota vain kuria ja ruoskaa.
Kun Saksa ja Ranska alkavat riidellä keskenään niin sitten on EU-laulut laulettu.
http://www.ft.com/intl/cms/s/0/37c2ae62-6182-11e2-…
Ilmoita asiaton viesti
”Helmut Kohl ja François Mitterrand käsi kädessä Douaumont´in hautausmaalla 1984,” Linkistä kopsattuna. Sinneköhän päätyy lopuksi maiden aloittama yhteinen taival kuvainnollisesti? Uusi kuva jossa käsi kädessä Angela Merkel ja Francois Hollande samalla paikalla?
Ilmoita asiaton viesti
Katsotaan, mitä Hollande tekee. 😀 Ifopin pollissa (julkaistaan kuukausittain isossa sanomalehdessä – en nyt muista nimeä – jo 50-luvulta alkaen ja on ”virallistanut” asemansa) Hollande tykitti 18 prosentin suosion. Tällaista ei olla ennen nähty.
Vallsin nimitti pääministeriksi, kun tämä on ahkerasti passittanut romaneja pois Ranskasta sisäministerinä, ja hallituksesta vetäisi kirkkaasti parhaat tulokset. Marie Le Pen marssittaa ykkösketjun Brysseliin niin kyllä siinä saattaa paketillinen kahvia, jos kohta toinenkin, kulua miettiessä, että mitähän tässä pitäisi oikein tehdä. 😀
Ja totta kai Draghi ja Merkel huutavat naama punaisena ”ohjeita” vierestä.
Kansa hajottaa kananmunat kaupunkeihin ja punaisten baskerien vilinä käy vilkkaana.
”Euro on luonut uskomatonta vakautta”. :—-D Ah-hah-ha, alkaa melkein vesi valua silmistä. Parempi kommentoida sitten myöhemmin lisää.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä niitä seurauksia tulee Ukrainan lisäksikin näillä näkymin:
http://yle.fi/uutiset/putin_internet_on_cian_proje…
Angela Merkel totesi reilu kuukausi sitten, että keskustelu Putinin kanssa oli antanut hänelle näkemyksen, jonka mukaan Putin on irtaantunut todellisuudesta.
Ilmoita asiaton viesti
No Merkelhän se pitäisi tietää. 😀
”Ei liittovaltiolle”, ”ei tulonsiirtounionille”, ”ei euron hajoamiselle”, ”ei yhteisvastuulle”, ”ei löysää rahapolitiikkaa”.
Nein zu alles. Kaipa sitäkin voi laskea todellisuudesta irtaantumiseksi?
Ilmoita asiaton viesti
Käytännössä Merkel varmaan pyytää ohjeet numerosta +49-6991000.
Ilmoita asiaton viesti
Ackermann?
Hmm… ei ole tuttu maakoodi. Norjan maakodiin muistan omamme lisäksi. Brittienkin osasin joskus, mutta ei ole ollut tarvetta viime aikoina. Unohtuu.
Ilmoita asiaton viesti
Bingo, DB:n vaihde.
Ilmoita asiaton viesti
Jaa, että Merkel jonottaisi vaihteessa sabineiden ja güntherien tapaan? =D
”Pii-dii-dyy Tämä on Deutsche Bankin automaaginen puhelinvaihde. Mikäli asiasi koskee tilitapahtumia tai laina-asioita, paina 1. Mikäli asiasi koskee sijoituspalveluita, paina 2. Mikäli haluat kuulla Sinnin uusimmat läpät, paina 3. Mikäli olet liittokansleri Merkel ja kaipaat talouspoliittisia neuvoja, paina 4….”
:—-D
Ilmoita asiaton viesti
Ei EU sössinyt Ukrainaa, vaan kyllä sen tekivät ukrainalaiset ihan itse. On jotenkin hassua, että paikallisten asukkaiden toimet ja tahto ohitetaan niin totaalisesti näissä syyllistämisissä mitä vaikkapa yllä mainittu vasemmistolainen tekee. Tosin Eerolan virhe on aika tyypillinen – samankaltaista ajattelua näkee mm. kehitysmaiden ongelmien arvioinneissa.
Mitä kaasuun tulee, niin kaasu on Suomessa kuitenkin aika marginaalinen ja suhteellisen helposti korvattavissa oleva polttoaine, Suomen kannalta ne isoimmat Venäjän riippuvuudet ovat oikeastaan sielä vientipuolella, sillä Venäjän energiantuoti olisi kyllä korvattavissa muista lähteistä suurinpiirtein samalla hinnalla. Muutaman muun Eurooppalaisen maan tilanne on sitten tuon energian osalta hivenen hankalampi.
Ilmoita asiaton viesti
Olemme samaa mieltä. EU olisi kyllä varmaan halunnut Ukrainasta sellaisen… no ”vapautuvan itäblokin” maan, eikä Valko-Venäjän kaltaista marionettimaata. Mutta tyhjätaskuna on ei oikein voinut mitään.
Ukrainalaiset itse tekivät virhearvion siinä, että EU voisi auttaa.
Mutta tuo tappaminen pitää siellä lopettaa puolin ja toisin. Siellä voisi antaa vaikka puoli vuotta aikaa venäläismielisten muuttaa Venäjälle – ja sitten pidetään parlamenttivaalit.
Ja tuon puolen vuoden aikana ”läntiset ukrainalaiset” lupaavat pidättäytyä väkivallan aloittamisesta.
Mutta kuten sanottua, ei se tietystikään kelpaa Venäjälle, joka haluaa kontrolloida kaasuputkia.
Energiapuolellakin olen melko lailla samaa mieltä. Suomen tilanne kuitenkin on se, että 100 prosenttia maakaasusta tulee Venäjältä. Ja tuota… korvaavia hakiessa on sitten se tilanne, että Euroopassa alkaisi muutkin kysellä vaihtoehtoisia toimittajia / energiamuotoja.
Ilmoita asiaton viesti
Ukrainan tilanteesta ei meillä taida olla erimielisyyttä, tai ainakaan isoa sellaista.
Maakaasu ei Suomen kannalta ole kovin keskeinen energialähde (noin 8% energiankulutuksesta), eli tuo 100% ei merkitse kovin paljoa. Mutta Jos EU kokonaisuudessaan siirtyisi pois venäläisestä energiasta vaikuttaisi se väistämättä energiamarkkinoihin laajemminkin josta seurauksena olisi omat ongelmansa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei varmaankaan suuria, ja varastojakin tosin on, ja kesä onneksi tulossa.
Mikäli olet sitä mieltä, että järkeviä vaihtoehtoja on niin Suomihan voisi myydä varastonsa pientä preemiota vastaan sitten muulle Euroopalle.
😉
No, ehkei se nyt sentään kannata. Kyllä se maakaasu vaan sen verran kilpailukykyistä tavaraa on.
Ilmoita asiaton viesti
Susijumala>> ”..Siellä voisi antaa vaikka puoli vuotta aikaa venäläismielisten muuttaa Venäjälle..”
Paljonkos ajattelit antaa aikaa Suomen ruotsia äidinkielenään puhuville?
Onko aamulääkitys jo tehonnut, vai onko minulla jäänyt ironiapillerit nauttimatta?
Ilmoita asiaton viesti
Eipä Ukrainaa tainnut kukaan sössiä, kun alun alkaenkaan ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin Ukrainan hajoaminen. Siksihän siellä oli kiista maan politiikan suunnasta, toinen puolisko halusi eurooppalaista politiikkaa, toinen venäläistä.
Kyse oli vain siitä, tapahtuuko se hajoaminen rauhanomaisesti vai sotien, itse kuvittelin että rauhanomaisesti, koska se olisi ollut parempi vaihtoehto kaikille.
”Demokratia on kansallisvaltioiden ominaisuus” – Seppo Oikkonen. Demokratia ei Ukrainassa toiminut kun valtio oli jakautunut kahtia (kahteen kansaan).
(Toivottavasti joku kertoo missä kohtaa tämä ajattelu on virheellistä.)
Ilmoita asiaton viesti
Ei ajatuksissasi ole mitään vikaa, eikä virheellistä.
Itsekin pidin vielä tammikuussa sisällissodan uhkaista vähäisenä, mutten olemattomana. Katsoin, että riski sen kasvamiseen on kuitenkin olemassa, mikäli tilanne ei rauhoitu.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä yhteenveto tuossa linkissä, kuten myös tässä tämänpäiväisessäkin.
Mutta, ehkä pitää kuitenkin sanoa jonkun sössineen, jos sota syttyy. Nyt näyttää siltä, että mitään täysin rauhanomaista ratkaisua ei ollut edes ”pöydällä”, vaan Venäjä toimi ihan itsenäisesti.
Voihan olla, että Venäjä on vain liian hankala, tai sitten ei. Jossain varmaan tiedetään.
Ilmoita asiaton viesti
Joku on sössinyt. Minusta se ”joku” on EU vallanhalussaan. Äärimmäinen henkinen ja melkoinen taloudellinen apu sisällissodan toiselle osapuolelle ei voi jäädä huomaamatta Venäjältä, joka pitää kohteeksi joutunutta kansanosaa melkein ominaan.
Ja Obama säestää, helppoahan se on olla maailmanpoliisina toiselta puolelta palloa.
Ilmoita asiaton viesti
On meillä jo monikielisiä – tai, jos haluat, monikansallisia demokratioita Euroopassakin Sveitsistä lähtien. Kansat eivät halua sotaa, vaan niiden vallan- ja rahanhimoiset johtajat.
Ilmoita asiaton viesti
Sveitsi on itsenäisten kantoneiden liittouma, jossa valta on hajautettu sellaisin periaattein, joita EU-liturgiassa kutsutaan nimellä subsidiariteetti, mutta toteutetaan täysin päinvastaista. Kiovan uusi vallasta humaltunut johto ei halua edes pahimmissa painajaisissaan antaa Sveitsin kaltaista kantonien itsenäisyyttä ja demokraattisuutta itäpuolikkaalle Ukrainaa.
In ceterum cencio olen sitä mieltä, että Sveitsin systeemi kelpaisi meillekin. Vanha läänijako kantooneiksi, liittovaltion kokoushuone Riihimäen rautatieasemalle;-)
Ilmoita asiaton viesti