Ei ulkoiselle devalvaatiolle?
Koska emme voi parantaa omaa suhteellista kilpailukykyämme enää ulkoisella "D-vitamiinilla", niin nauttikaamme se sitten sisäisellä mallilla. Ja jos nyt ei jostain syystä inspiroi hieman leikellä omaa tilipussiaan, niin onhan meillä verrokkimaita tähän puuhaan, joiden kannustava esimerkki varmastikin auttaa. Jos siltikään ei huvita leikellä palkkoja, niin haetaan kilpailukyky sitten niin, että vain tehokkaimmat meistä saa pitää työnsä, ja muut sitten ihmettelee työttöminä. Niin ne muutkin tekevät. Toivottavasti ei ole asuntolainaa.
Nimittäin…
- Kreikassa minimipalkka: 4 € / h.
- Portugalissa 565 € / kk.
- Espanjassa 753 € / kk.
Todellisuudentajuaan voi tarkistaa vaikka täältä. Yllämainituilla ökypalkoilla työttömyysasteet: Kreikka 27,5 prosenttia, Portugali 15,3 prosenttia ja Espanja 25,6 prosenttia.
Kriisi ohi?
Täytynee ryhtyä sokeaksi ja muuttaa vaikka ahvenanmaan saarelle. Kreikassa kuulemme ainakin pääsee niin ihan hyville tienesteille 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Kreikassa jaellaan vähän vaalien alla rahaa kansalaisille ”sosiaalisena osinkona”, kun siitä -12,7 prosentin ”ylijäämästä” on mistä jaella. Onneksi mm. Suomi on juhlallisesti kieltäytynyt koroista ja lainanlyhennyksistä.
Ilmoita asiaton viesti
Saksan työttömyys aste on 5.2%. He leikkasivat vuosia sitten työnantajalle työntekijästä koituvia veronkaltaisia maksuja 25% eli toteuttivat sisäisen devalvaation. Miksi tämä esimerkki ei kelpaa?
Ilmoita asiaton viesti
Olen kuullut sellaisia väitteitä, että Suomen kyvyttömyys rakenteellisiin uudistuksiin johtuu siitä, että poliittisten vallankäyttäjien sijaan tällaisista asioista päättää liikaa elinkeinoelämän ja palkansaajien etujärjestöt keskenään. Keskustalla oli jo aika hyvällä alulla Saksan mallia muistuttanut ratkaisu 90-luvun lopussa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustan_ty%C3%B6ref…
Ilmoita asiaton viesti
Ai tarkoitatko sitä 2003 esitettyä ”Agenda 2010” -ohjelmaa?
Vilkaises, mitä silloin tapahtui Saksan julkiselle taloudelle. Alijäämää tuli kaksin käsin ja Saksan velka per bkt ylitti sopimusrajat.
Onko siis ratkaisusi lisää velanottoa?
Ilmoita asiaton viesti
Se että investoidaan tulevaan, voi alussa tuodan negatiivista tuloskehitystä, mutta se on investoinnin hinta joka täytyy maksaa uudistumisessa. Tämä Suomen malli jossa maksamme vanhasta toimimattomasta järjestelmästä on tuhlausta, joka joudutaan jossain vaiheessa maksamaan joka lainalla tai sitten julkisenpuolen roimilla palkan alennuksilla ja yrittäjille tehtävillä palkkaamisen helpottamisilla.
Eli Suomessa ei olle menty muuhun kuin lisää sääntelyyn, joka ei toimi tänä päivänä. Sillä EU antaa pienillekin yrityksille mahdolisuuden nämä sääntelys kiertää, jolloin niistä muodostuu vain ylimääräin kulu yhteiskunnalle, jossa alaneva yrittäjä kunta pienentää verokertymän tulosta.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, mutta olen ymmärtänyt, ettei tähän investointiin ole nyt varaa. Nyt mennäänkin ajopuuna.
Ilmoita asiaton viesti
Sinulta puuttuu SDP:n ja vasemmiston uskomus runsauden sarvesta 🙁
Ilmoita asiaton viesti
Minulta puuttuu vähän hemmetisti niitä ominaisuuksia, mitä vasemmistolla on.
Ilmoita asiaton viesti
Meillä on varaa, mutta ei halua tehdä sitä. sillä suomen valka aste kyllä kestäisi tämä investoinnin, jonka vaikutus voitaissin korjata.
Eli jos hallinnon kautta kierettävää raha vähennetteisiin, niin suoranain vaikutus olis sekä investointejen että kulutuksen nouseminen, jonka vaikutus olis työllistävä. Sekä työn sivukuljen karsiminen yrittäjiltä, joka voitaissin aloittaa eläkemaksujen pienetämisellä ja jakamalla tämä osa puolikis työntekijän kanssa.
Yritysverotus pitäis muuttaa saman kaltaiseksi kuin Virossa, jossa yritys saa pitää voittonsa verottomana tilillä, joka vähentäis yritysten tarvetta ulkoiseen pääomaan. Tämä voitaisiin rahoittaa lopettamaala kaikki yritysten valiton avustukset, lukuun ottamatta finferan alottavan yrittävän tukia ja viennin takuua järjestelmää. Eli meillä olisi varaa, mutta ei halua.
Ilmoita asiaton viesti
No mikä Saksan tilanne on nyt? Paljon meitä parempi. Kerrotko mitä ihmeen merkitystä lyhyen välin tipahduksella on kokonaiskuvassa?
Ilmoita asiaton viesti
Huoh. Asia on käsitelty aiemminkin aika monta kertaa. Saksa teki temppunsa maailmantalouden normaali- tai oikeastaan korkeasuhdanteessa, ja vielä tilanteessa, missä inflaatio jylläsi reilusti Euroopassa. Nyt on globaali matalasuhdanne ja nollainflaatio ja paikoitellen deflaatio – jolloin ”lyhyt tipahdus” olisi itseään ruokkiva velkadeflaatiokierre.
Se, että Saksa hillitsee painokoneen kuulalaakerien kulumista nykytilanteessa tarkoittaa, että se epää muilta mailta sen saman mahdollisuuden, minkä se itse aikoinaan sai.
Ilmoita asiaton viesti
Ympäröivät olosuhteet ovat erit.
Kun Saksa teki ohjelmansa, huusi Etelä-Eurooppa luotoksi bemareita. Kaikki näyttikin menevän ihan mallillaan, kunnes tuli laskun maksamisen aika: saksalaiset pankit halusivat saatavansa Etelä-Euroopalta. Ilmeni, ettei rahaa ollut, mutta täällä Suomessa oli, joten me maksoimme saksalaisten saatavat.
Minusta Suomikin voisi menestyä kyllä tällä tavoin. Kippaamme laskumme vaikka ruotsalaisille. Sitten on tietysti huonompi juttu, jos he eivät suostu maksamaan niitä.
—
Mutta nyt, kun ei ole ollut samanlaista velkabuumia kuin mitä Saksan ”onnistumisen” aikaan oli, niin tulokset ovat olleet melko synkkiä. Laitoin niitä tunnuslukuja tuohon avaukseen: palkkoja ja työttömyysprosentteja.
Jos siis näissä olosuhteissa yritämme samaa niin tuloskin on samanlainen kuin mitä se nyt on tuolla Etelä-Euroopassa.
Ilmoita asiaton viesti
Monissa tilanteissa on ihan rationaalista leikata julkista kulutusta, varmaankin moni euroopan valtio on sellaisessa tilanteessa. Tuollaiset leikkaukset on kuitenkin aina kompensoitava rahapolitiikalla siten ettei kokonaiskulutus laske. Jos luulet, että Saksassa on tehty se laskevaan kokonaiskulutukseen, katso uudestaan:
http://research.stlouisfed.org/fred2/graph/?g=z8l
Ilmoita asiaton viesti
No, Suomessa ei juuri olis julkisen puollen leikkauksista haittaa kulutukselle, sillä liitonpäiville siirtyvät julkisen puolen työttömät saisivat 500 päivän turvan.
Ilmoita asiaton viesti
Sivulta 7 alla olevasta linkistä löytyvät syyt:
1. työmarkkinoiden joustavuus
2. maltillinen palkkakehitys
3. työvoimapoliittiset uudistukset
4. vahva teollinen perusta
http://www.etla.fi/wp-content/uploads/2012/09/B251…
4. kohtaa emme voi poliittisesti muuttaa, mutta 1-3 kohdat olisi helppo muokata.
Ilmoita asiaton viesti
Unohdat sen tärkeimmän: valtavan velkavetoisen buumin, joka mahdollisti kohdat 1-3.
Siitä toki tuli kriisi – ja me saimme maksaa sitten saksalaispankkiirien saatavat.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole palkkaa mistä leikata, eikä muitakaan tuloja. Asuntolainaa on. Katon alla myös 3 lasta ja vaimo. Ei paljon naurata.
Ilmoita asiaton viesti
Olisi syytä naurattaa. Jos sinulla on kolme lasta, olet rikkaampi kuin yli 80% suomalaisista.
Ilmoita asiaton viesti
Ensin ajattelin, että olipahan Henriltä tylsä teksti ja vähän vaan muistutusta siitä, että eurokriisi ei ole ohi.
Sitten minä aloin pelätä, koska tajusin.
Ilmoita asiaton viesti
Tuollaisilla tulotasoilla Espanjan tuhannen miljardin velat ja happamien luottojen kasat on oikeastaan jo julistettu maksetuiksi.
Ranskan uusi pääministeri astui kuoroon uikuttamaan euron korkeaa kurssia. Voitko kuvitella?
Siis sama aihe, josta Mariot (Monti ja Draghi) kitisi jo vuonna 2013 alussa, Suomessa on valiteltu samaa vähän sieltä sun täältä.
Ja sitten tajuaminen #2: mitään ei ole tapahtunut, paitsi euro hieman vahvistunut lisää.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä olisi aika tehdä kertarysäyksellä pari muutosta EKP:n toimintaan. Korostaa säännöissä myös kilpailukyvyn ylläpitoa ja vaihtaa puljulle oikeasti toimivampi ja rohkeampi johto. Pohjimmiltaan jo nyt runsas setelirahoitus olisi mahdollista nykyiselläkin mandaatilla, mutta rohkea vastuunkantaja tuntuu puuttuvan.
Ilmoita asiaton viesti
Unohdatko, että EKP jo kertaalleen nosti korkoja useamman kerran keskellä kriisiä. Näin siinä kävi:
http://research.stlouisfed.org/fred2/graph/?g=yQ2
Edes USA:lla ei ollut rohkeutta työntää taloutta kriisiä edeltäneelle trendille, vaikka inflaatio ei ollut mikään oikea ongelma.
Saksa liittolaisineen tuon päätöksen on tehnyt, euro on jo mennyttä. Kun katselee D-markan historiaa, voi kenties jollain tasolla ymmärtää heidän motiivejaan. Tämä nykyinen kriisi ei ole ainoa, se vain on ensimmäinen iso kriisi euroalueella. Olisi yksi jotenkuten toimiva ratkaisu järjestää asia, se olisi inflatoiva keskuspankki. Silloin tehottomuus talouteen tulisi liiallisesta inflaatiosta osassa yhteisvaluutan jäsenmaista (Saksa).
Kokonaisuutena inflaation aiheuttama reaalituotannon menetys olisi tietenkin paljon nykyistä politiikkaa pienempi. Saksa kuitenkin on päättänyt pitää kiinni D-markasta, joka euro saa heidän puolestaan olla siihen asti, kun se vaihtuu oikeaan D-markkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa joitakin syitä siihen, miksi EKP:lla on vaikeuksia:
http://www.tradingfloor.com/posts/ecb-hints-qe-rea…
Ilmoita asiaton viesti
Jep, sääntöjä pitäisi muuttaa. Ongelma ei kuitenkaan ole niinkään säännöt. Ongelma on johto. EKP:n päättävä johtokunta on kansallisen tason pääättäjien nimittämä. Siellä on Erkki Liikanen. Siellä on Saksan keskuspankin edustaja. Miten ne muka vaihdetaan?
Sääntöjen ja johtajien lisäksi ongelmia on kaksi muutakin: markkinatilanne ja sen aiheuttamat rajoitukset sille, mitä EKP voisi edes halutessaan tehdä.
Lupaamani osa II valmistunee lähipäivinä (kts. http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/165150-…) Oikeastaan sen sisällön voisi tiivistää siten, että EKP ei voi tehdä mitään.
Ja se, ystävä hyvä, ei ole EKP:n vika, vaan yhteisvaluutan vika, ja niiden vika, jotka jättivät pankkikriisin hoitamatta muutama vuosi sitten.
Ilmoita asiaton viesti
Liikasen tapaiset höplöttäjän palkkiovirat tulee lopettaa. Sen voi tehdä kansallisesti. Mikäli joka maassa oma ”Liikasensa”, niin ei toivoa paremmasta taloudenpidosta niissä piireissä siis kuvitellen, että heillä olisi joku tehtävä EKP:ssä?
Ilmoita asiaton viesti
Marko, sait varmastikin jo pari vastausta samasta aiheesta. Bundesbank tekee sen.. taas.
Ilmoita asiaton viesti
Henri, älä vänkää ja urputa.
http://eurovaalit.kokoomus.fi/vaalijulistus
Ilmoita asiaton viesti
Onpa kokoomuksella kevyttä kamaa vaalimainoksena. Pelkkää sanahelinää vailla mitään totuuteen perustuvaa.
Ilmoita asiaton viesti
Meinaavat, että Euroliittovaltion lippu tulisi noin erehdyttävästi muistuttamaan Suomen lippua?
Kenenkään mielestä sekään ei tietenkään ole lainkaan harhaista.
Ilmoita asiaton viesti
Sisäise devalvaation avulla, jota siis ei ole olemassakaan, mutta sen sisältämällä ajatuksella euron kurssi vahvistuu entisestään.
Ilmoita asiaton viesti
Oikeastaan sain kimmokkeen tähän Juho Antikaisen kirjoituksesta, jossa oli tällätty sairaanohoitajien palkan olevan kuntapuolella hieman alle 20 € tunnissa.
Ilmoita asiaton viesti
(miten tähän kirjoitetaan tyrmistynyt ja humiseva hiljaisuus?)
Ilmoita asiaton viesti
Täyttä asiaa. Tuosta joustavuudesta sananen:
Meillä ongelma on verotuksen ohella myös työmarkkinajoustavuus, joka estää aloitteellisia ja ahkeria nuoria tekemästä edes kesäduunia alle 7€/h, josta voisi saada verottomana 800-1000 kuussa käteen. Siis 15-18 -vuotiaana koululaisena, joka asuu vanhempiensa luona.
http://yle.fi/uutiset/kaupungin_kesatoihin_7_euron…
Kaupan puolella vaatimus on jopa 85% lähtöpalkasta:
http://www.pam.fi/fi/tyo/palkat/Palkkataulukot/Kau…
Sitten olosuhdekysymys:
Haluamatta olla raaka, korostan sitä, että esim. Kreikan ilmasto- ja sato-oloissa saattaa elää pienemmälläkin nimellispalkalla kuin Sallan -51,4°C:n talvipäivänä, kun lähin kauppa on 10 km:n päässä eikä moottorikelkkakaan enää käynnisty. 😀
Kreikan velkaongelmaahan tämä ei ratkaise…
Ilmoita asiaton viesti
En ole aivan varma, ymmärretäänkö täällä riittävästi, mitä tässä on edessämme?
Espanjassa on jo monipuolinen teollisuus. Tekevät autoja, tuottavat ruokaa, osaavat monipuolisen asiakaspalvelun (turismi) jne.
Ilmoita asiaton viesti
Venäjällä rupla devalvoituu kun euro revalvoituu, mutta ei ne riemusta kilju sielläkään, vaikka tekeehän se hyvää Venäjän kauppataseelle. Venäläiset saa vähemmän länsimaista roinaa palkoillaan ja säästöillään.
Valitettavasti öljykauppa on dollarikauppaa, niin että öljy ei halpene, eikä Venäjän ainoan vientituotteen kauppa devalvaatiosta vilkastu, mutta Suomen selluteollisuudelle se tietää hyvää kun tuontipuun hinta halpenee. Suomen metsänomistajat puolestaan kiroo.
Ilmoita asiaton viesti
Väärin. Öljyn tuotantokustannukset ovat kotimaisia, kun taas siitä saatavat myyntitulot ulkomaisia. Ruplan heikentyminen siis lisää viennin määrää ruplissa, ja kasvattaa siitä saatavaa katetta.
Vertailun vuoksi voi esim. tarkistaa Neste Oilin vuosikertomuksen, niillä on ihan sama tilanne. Mitä vahvempi dollari on ja mitä heikompi euro on, sen parempaa tulosta Neste tekee. Yritys määrittelee itse EURUSD-kurssin itselleen keskeiseksi tulosajuriksi.
Joku voisi ilkeästi epäillä, että ruplan heikentyminen on itseasiassa Venäjän intresseissä ja jopa ehkä yksi syy siihen, miksi Moskova on halunnut kokeilla pientä kriisiä keväällä 2013 – elvyttääkseen talouttaan.
Ilmoita asiaton viesti
Näyttäisi siltä, että polttoaineautomaateilla on hieman hinnat alentuneet ja varaa olisi lisäalennuksiinkin. Hyvä Ukraina. Niin tulihan se polttoaineen raaka-aine meille Venäjältä? Venäjä auttaa meitä ruplan arvolla pitämään hintoja alempina sieltä ostettavan tavaran osalta.
Ilmoita asiaton viesti
Valitettavasti tämä vain johtaa siihen etteivät venäläiset löydä meiltä enää ostettavaa, kun hintaa on aivan liikaa.
Ei tässä valuuttojen arvoilla pelleilyssä ole oikeasti järjen häivää, ei sen enempää kaupassa Venäjän kanssa, kuin kaupassa Eurooppaankaan.
Ilmoita asiaton viesti
Vai ”pelleilyä”? Tämähän on politiikkaa!
Ilmoita asiaton viesti
Ahaa. Vihavainen, eli onko agendasi saada kaikki kaupankäynti tyrehdytettyä? Se kyllä selittäisi valtaosan minulle täysin käsittämättömiksi jääneistä lukuisista kommenteista. Et ole vain osannut pukea ajatustasi noin hyvään muotoon.
Olen kyllä eri mieltä kaupankäynnin mielekkyydestä. Vahvasti eri mieltä.
Ilmoita asiaton viesti
”Olen kyllä eri mieltä kaupankäynnin mielekkyydestä. Vahvasti eri mieltä.”
Kaupankäynnin mielekkyydestä taidan olla samaa mieltä kanssasi, jos olet sitä mieltä että se on hyödyllistä.
Kaupankäynnin metodeista olemme erimielisiä.
Minä olen sitä mieltä että jos kauppa ei käy,
jos tavara ei mene kaupaksi, pitää laskea hintaa.
Sinä tunnut olevan sitä mieltä että jos kauppa ei käy,
jos tavara ei mene kaupaksi,
pitää muuttaa mittayksikköä,
eli rahan arvoa.
Se on minusta sama asia jos metritavaraa, esimerkiksi tukkeja myytäessä, pidennettäisiin metrin mittaa, jolloin asiakas saisi samalla rahalla saman metrimäärän tukkia, mutta silti enemmän tavaraa.
Minusta olisi parempi pitää mittayksiköt vakaina ja antaa vain alennusta.
Ilmoita asiaton viesti
Yksittäisten tuotteiden kohdalla tietysti. Mutta jos käy niin, että kautta linjan on aihetta hintojen tarkistamiselle niin silloin jokaisen on huono lähteä ”kummaamaan” nollia pois hintalappujen perästä.
Ohjailematon valuuttakurssi hakeutuu sille tasolleen, että kauppa käy. Siitä huolimatta yksittäiset toimijat voivat hinnoitella itsensä pihalle niin halutessaan.
Hintatasoon vaikuttaa tietysti myös verotus. Tässä nähdään, että Viro on EU:n yksi suurimmista alkoholin kuluttajamaista – vai johtuisiko se siitä, että hintatietoiset suomalaiset käyvät mielummin Virossa alkoholiostoksillaan?
Ilmoita asiaton viesti
Tässähän sinä oikeastaan kiteytit mikrotaloudesta (kotitalous, yritys) ponnistavan ihmisen ajatusvirheet siitä, miten makrotalous, eli kansantalous oikein toimii.
Ehkä ihmisten osaamattomuus on se syy, miksi toimimatonta talouspolitiikkaa harrastellaan laajasti. Se on sitä, mitä äänestäjät haluavat.
Ilmoita asiaton viesti
Kansantalous voi olla joku välivaihe siirryttäessä kotitaloudesta ja yritystaloudesta globaaliin talouteen. Olisi kuitenkin virhe hirttäytyä siihen liian pitkäksi aikaa.
Tänä päivänä kansantalous on muuttumassa yhä enemmän historialliseksi käsitteeksi. Yritykset ovat globaaleja toimijoita, eivätkä kotitaloudetkaan toimi enää kansantalouksissa vaan suoraan gloaalissa taloudessa, kun hankinnat tehdään internetin kautta tullivapaasti, jolloin kansantaloudella ei ole sen kaupan kanssa enää muuta tekemistä kuin verotus.
Ilmoita asiaton viesti
Taidan jatkossakin ottaa kansantalouden ja kv-talouden oppini makroekonomisteilta enkä sinulta.
Ilmoita asiaton viesti
”Taidan jatkossakin ottaa kansantalouden ja kv-talouden oppini makroekonomisteilta enkä sinulta.”
Kunhan katsot etteivät kirjasi ole vanhentuneita.
Olihan jo Platonilla ja Machiavellilläkin hienoja ajatuksia valtioista ja taloudesta, mutta jos he eläisivät tätä päivää, niin voisi olla että hekin ajattelisivat hieman eri tavalla.
Ilmoita asiaton viesti
Luulisin, että kirjani ovat tuoreempia kuin kauppiksen opiskelijoilla. Alan ihmiset menevät päivitetyillä tiedoilla, opiskelijat kaksi vuotta aiemmin laaditun opetussuunnitelman mukaan. Käytännössä jokaisessa kommentissasi on jonkinlainen asiavirhe. Jostain syystä et ole toistaiseksi minua saanut mokomasta kiinni. Ehkä kannattaisi miettiä niitä asioita, joita yritän kertoa sinulle.
Ai niin, korjaanpa tuoreimpasi. Kansantaloustiede eli makro pitää sisällään myös kansainvälisen talouden.
Ilmoita asiaton viesti
Arvo-parka. Mikään ei koskaan muutu.
Ilmoita asiaton viesti
Väärin. Tutkipa ostovoimakorjattujen ansioiden kehitystä ennen ja jälkeen devalvaatioiden.
Ilmoita asiaton viesti
”Väärin. Öljyn tuotantokustannukset ovat kotimaisia, kun taas siitä saatavat myyntitulot ulkomaisia. Ruplan heikentyminen siis lisää viennin määrää ruplissa, ja kasvattaa siitä saatavaa katetta.”
Hmm. Ainakin ennen öljykauppa käytiin dollarikurssin mukaan, ei ruplilla. Onko tämä muuttunut?
Ilmoita asiaton viesti
Hmmm.. ei ollut noin vaikea asia, yritetään. Venäjällä tuotantokustannukset ruplissa. Öljyn myynnistä tulee tuloja dollareissa.
Kun rupla heikkenee dollariin nähtynä, tulee samalla öljyn maailmanmarkkinahinnalla enemmän dollareita viimeiselle riville.
Ilmoita asiaton viesti
”Kun rupla heikkenee dollariin nähtynä, tulee samalla öljyn maailmanmarkkinahinnalla enemmän dollareita viimeiselle riville.”
Se tarkoittanee että oligarchin pankkitili jossain veroparatiisissa kasvaa, vastaavalla dollarimäärällä, eivätkä ne taalat hyödytä Venäjän talouselämää.
Ilmoita asiaton viesti
Huopaiselle:
Ihan täysin selvä tuo ilmaisusi oli jo ensimmäisellä kerralla, sen sijaan Kivelän tulkinta kirjoittamastasi oli melko…no, sanotaanko nyt että erikoinen.
Ilmoita asiaton viesti
Näyttää loogiselta että venäläiselle öljy- oligarchille jää enemmän öljy- dollareita ruplan heikentyessä, mutta mikään ei todista että oma raha, rupla ja sen heikkeneminen, olisi Venäjälle mikään erityinen siunaus.
Ilmoita asiaton viesti
Harvardin taloustieteiden proffa Feldstein sopivasti tänään huutelee:
”A Weaker Euro for a Stronger Europe”
http://www.project-syndicate.org/commentary/martin…
Ilmoita asiaton viesti
Tottahan tuo on, luin tekstisi pikkaisen liian hätäisesti ja käänsin sen mielessäni väärin päin – tulkitsin sen, että ruplan kurssi vaikuttaisi myyntihintaan jota se ei tietenkään tee. . Pahoittelen virhettäni.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan normaalia tuo tuollainen ”erhe”.
Niitä sattuu joka päivä kenelle tahansa,
muulloinkin kuin vappuna.
Ilmoita asiaton viesti
Senkin hassu! Kaikki näissä menee välillä sekaisin, hyvä että selvisi. Itse kysyin asiaa Nesteen rahoitusjohtajalta työhaastattelussa. Ajattelin, että on tärkeämpää saada asiat oikein, vaikka hetken näyttäisin tyhmältä.
Ilmoita asiaton viesti
Ainoa toimiva ratkaisu on erota eurosta, ottaa kelluva markka takaisin, valuutan luonti liikepankeilta keskuspankille, ja sitten jumalaton kotimainen setelirahoitus kauan jäissä olleen infran rakentamiseen, niin että markka putoaa vientiyrityksille sopivalle tasolle. Julkisen sektorin palkat jäihin useaksi vuodeksi.
Sillä lähtee talous nousuun.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmeisesti merkonomin ja ekonomin ero on siinä, että merkonomi saa taseen täsmäämään käyttämällä toteutuneita lukuja ja ekonomilla on mahdollisuus poimia sopivat luvut lakista tai hihasta ja sitten alkaa kovasti toivoa, että ne toteutuisivat.
On tuossa talouskasvulle lujat edellytykset. Ja Suomi on vasta aloittanut sopeutumisen vastaavan ”kilpailukyvyn” saavuttamiseksi.
Toisaalta, suomalaisille tekee varmasti hyvää laskeutua jalustaltaan ja huomata, ettemme ole yhtään sen ahkerampia tai fiksumpia, mitä muuallakaan ollaan. Menneiden vuosikymmenien saavutukset olivat vain seurausta siitä, että silloin harjoitettiin paljon viisaampaa politiikkaa, mikä antoi mahdollisuudet pärjätä työllään ja kehittää uusia innovaatioita.
Innovaatiot toki kannattavat vieläkin, kunhan ne myy heti kaupallisen potentiaalin valjetessa ylikansallisille, halpatyövoimaa käyttäville yrityksille. Niiltäkin tosin loppuvat ostajat ennen pitkää maksukykyisten asiakkaiden ehtymiseen.
Kykypuolueen matikkanerot eivät toki osaa laskea näin pitkälle. Siksipä VM Katainen buumasi kasvua ja PM Katainen puolestaan buustaa taantumaa. Valopää ollaan vielä palkitsemassa päällään seisomisesta komissiopestillä. Kaltaistensa pariin toki pääsee, mutta mikä on agenda?
Liittovaltio, duuma ja gosplan?
Ilmoita asiaton viesti
Kokoomus kannatuksellaan on nostamassa Kataista EU:n ”merkittävään virkaan”, johon hänet on pätevöittänyt suomalaisen kansan uunottaminen. Kiitoksena Suomen kansalle Kokoomus on nostamassa Stubb:ia pääministeriksi, koska köyhän kansan kyykkyasento muistuttaa liikaa ”slaavilaista kyykkyä”.
Uudeksi suvilauluksi on Kokoomuksen taholta esitetty Suvivirren tilalle:
”Hei hauskasti leikkiä Hornetit ilmassa lyö, nyt on leikin ja Natotankkauksen aika….”
Ilmoita asiaton viesti
Euro-kriittisyys on koko ajan lisääntynyt, mutta voi mennä useita vuosia ennen kuin mitään positiivisesti merkittävää tapahtuu (esim. Suomen eroaminen eurosta). Työttömyys vaan jatkaa kasvamistaan salakavalasti, mitä hallitus yrittää kaunistella omilla tilastoluvuillaan ja keinotekoisilla toimillaan. En tiedä pitäisikö olla iloinen, että toistaiseksi meillä työttömyys% on noin puolet siitä mitä se oli 1993.
Tuntuu siltä, että EU vie ja me vikisemme.
Tästä syystä täytyisikin kiinnittää enemmän huomiota meidän oman kansantaloutemme sisäisiin ongelmiin ja tehottomuuteen. Esim. näyttää kovasti siltä, että innovaatiopolitiikka ja kasvuyritysten tukeminen on ammattitaidottomien käsissä. Esimerkkinä mainittakoon surullisen kuuluisa ”syntimittari”, jota ELY-keskus tuki ja josta keksintösäätiökin oli kovin innoissaan. Veri-professori tyrmäsi keksinnön täytenä humpuukina: ei kuivuneesta verestä voi tauteja analysoida saatikka syntejä. Kuvastaa hyvin vallitsevaa tasoa.
Toinen asia on brändääminen. Maailmassa esim. autoteollisuudessa on kova kilpailu,mutta siitä huolimatta saksalaiset autotehtaat löyvät kovia tuloksia pöytään lamasta huolimatta. Tokin tätä mainetta on rakennettu vuosia.
Tässä on kärvistelty nykyisessä W-lamassa jo kohta kuusi vuotta. Osittain palautuminen on ollut hitaampaa kuin 30- ja 90-luvun lamoissa. Minusta Esko Aho kiteytti hyvin (HS 26.4.) ongelman: menettämisen riski on ihmisten ja erityisesti poliitikkojen mielessä suurempi kuin voittamisen riski. Siksi isoja uudistuksia ei uskalleta tehdä.
Ilmoita asiaton viesti
Vilkaiseppa, miten 30-luvulla valtiot jättivät kultakannan, ja miten se palautuminen ajottui tällaisen päätöksen suhteen. Miten 90-luvun lamassa tapahtui valuuttaputkesta lähtemisen jälkeen.
Ja nyt, kun putkesta ei olla lähdetty, niin toipuminen?
Olen samaa mieltä, että työttömyys jatkaa kasvamistaan ”salakavalasti”, kun sitä joustoa ei haluta. Espanjassakin julistettiin kriisi jo päättyneeksi, kun työttömyys alkuvuodesta putosi. Mutta sitten se taas ”yllättäen” kohosikin taas.
Espanja on sillä tasolla, missä tuon palkkatason tehot on valjastettu työelämään. Se voi tietty olla inhimillisyysajatukselle ja julkistaloudelle kuitenkin pieni ”haaste” katsella nuorten työttömyyslukuja.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, erityisesti Suomessa nopea palautuminen noista 30- ja 90-luvun lamoista on laskettava suurimmaksi osaksi ulkoisen devalvaation ansioksi.
Ilmoita asiaton viesti
Nopeaa palautumista on kuitenkin seurannut tilanteen luisuminen takaisin entiselleen, joka taas pian johtaa uuden devalvaation tarpeeseen.
Ehkä on syytä kokeilla hidasta toipumista välillä. Se saattaa jopa johaa tasapainoon, ainakin hetkelliseen ja kenties pienempiin talouden sykleihin.
Ilmoita asiaton viesti
Euroon siirtymistä voin minäkin sanoa ”seurannut tilanteen luisumisen takaisin entiselleen”.
Jos nyt sitten muistettaisiin vähän aikaa, että ei anneta sen tilanteen luisua taas entiselleen?
Muutoin tässä ei ole kamalasti vaihtoehtoja kuin ruveta harkitsemaan muuttoa Englantiin. Siellä on sentään muutaman vastaavan kriisin jälkeen ymmärretty, että ei enää lisää kiitos.
Ilmoita asiaton viesti
Hidas romahtelu ei ole kasvua, ei edes hidasta kasvua.
Ilmoita asiaton viesti
Tehottomuuden osalta olen hiukan eri mieltä. Mielestäni tehokkuudessa on ylitetty jo kaikki järjen rajat. Sellaisesta kertoisi myös hiljattain julkaistu PK-yritysten tuloskuvaus, eli liikevaihtoa on saatu kasvatetuksi tarjontaa lisäämällä, mutta samalla katteet ovat huvenneet merkittävästi. Yhden voiton kääntöpuolella on useamman tappio ja kansantalouden riippuvuussuhteet tuppaavat tasaamaan ongelmat kuitenkin kaikkien harteille. Poliitikot päättävät viime kädessä, miten voitot ja tappiot jaetaan.
Vastaavasti julkisen sektorin tehottomuus on enimmäkseen illuusio, johon yksityistämisen tuoma ”tehokkuus” on tapahtunut laadun ja palvelujen karsimisen kustannuksella. Samalla unohdetaan autuaasti, että noin neljännes väestöstä ei kykene fyysisten tai henkisten rajoitteiden vuoksi sopeutumaan koskaan tehokkuusajattelun tuomiin vaatimuksiin.
Brändejäkin meillä osataan luoda. Valitettavasti niistäkin puuttuu tärkein ominaisuus, eli sisältö ei vastaa koreaa kuorta. Ei tosin Mersuissakaan, joista väyryset ruostuivat puhki ja nykymalleissa alustaosat hajoavat käsiin parissa vuodessa runsaiden sähkövikojen ohella.
Myös elinkeinorakenne vinoutuu pahoin, jos kaikista matalan tuottavuuden aloista luovutaan ja keskitytään ainoastaan uusiin innovaatioihin.
Ilmoita asiaton viesti
Tähänhän Espanjan ”tehokkuuskin” nyt nojaa: liikevaihtoa ei lisätä niillä tuotannontekijöillä, jotka eivät katetta paranna tai säilytä entisellään.
Työttömyysaste sitten joustaa.
Ilmoita asiaton viesti
Andaluusian nuorisotyöttömyys (alle 35v.) on noin 45%, pahinta tietysti sielläkin vain peruskoulunsa käyneille, joilla se huitelee 64%:ssa (20-25-vuotiaat).
Málagan provinssin työttömyysaste on 36,5% (285.00), Andaluusian 34,5% (1.403.000)
Muualla kuin Málagassa työttömyys hitusen on vähentynyt, mutta turismista huolimatta uusia työpaikkoja ei ole syntynyt Costa del Solille, pikemmingin päinvastoin.
http://www.malagahoy.es/article/malaga/1761748/sub…
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole helppoa Japanissakaan..
http://www.faz.net/aktuell/wirtschaft/wirtschaftsp…
Talousministeri on Saksassa osin hakemassa oppia – osin pohtimassa yhteistyön tiivistämistä. Julkisen hallinnon paisuminen se Japanissakin on ongelma…
Saksassa huhtikuun työttömyysluvut ovat alimmillaan sitten 22 vuoteen (alle 3 miljoonaa)
Saksa myös voimistaa ohjelmaa espanjalaisten nuorten työllistämiseksi (”Job of my Life”). Ohjelma alkaa saksan kielen opiskelulla kotimaassa, syventävät opiskelut Saksassa työllistymisen ohessa. Kiinnostus ylitti viime vuonna tarjonnan – panoksia nostetaan.
Itseäni on kiinnostanut viime viikot elinkeinoelämän suunnan muutos EU-alueella Venäjän kriisin seurauksena. Mihin mm. Saksa suuntaa investointitykistön kun sekä tuotannollista, että rahallista kapasiteettiä vapautuu. Tuorein esimerkki on Siemensin nopea halukkuus kilpailla GE:n kanssa Ahlsthomin (ranskalainen jätti) osuuksien ostamisesta. Kysymys on yli 10 miljardin tarjouksesta. Ranskan valtiolla on veto-oikeus ja he liputtavat kyllä Siemensille, joka tuli yllättäen mukaan.
Rakenneuudistukset kriisimaissa ottavat vielä useita vuosia ja kovasti kaipaisin maakohtaisia (omia) elinkeinopoliittisia näkemyksiä vuosikymmenen loppuun Japanin tapaan.
Oikein hyvää Vappua. Vahvistetaan EU:n sisämarkkinoita ja ainakin toistaiseksi (10 vuotta?) meillä EURO valuutan siivittämänä. Käytetään euroja reilusti Vappuna ostamalla kotimaisia tuotteita kotimaasta.
Ilmoita asiaton viesti
Japani on hieno esimerkki, mitä tapahtuu, kun velkakuplaan ei puututa ajoissa (80-luku), sitten pankeille ei tehdä mitään ja annetaan talouden ajautua deflaation tuntumaan (90-luku), sitten kun lopulta yritetään jotain , tehdään liian vähän ja varovaisesti (00-luku). Tilannetta ei Japanin osalta helpota luonnonkatastrofit ja karsea suhdanne yleismaailmallisesti.
Japani tulee kesällä laittamaan rahapoliittiseen myllyynsä lisää kierroksia.
Saksan talouden ok kehitys on tavattoman laiha lohtu suomalaisille tai espanjalaisille. Se, että jotkut harvat ja valitut saavat ehkä työpaikan Saksasta, ei muuta kriisimaiden tai kriisiytyvien maiden tilannetta ollenkaan. Ja vaikka muuttoliike olisikin isompaa, kukas ne Espanjaan jääneet työttömät ja eläkeläiset elättää, jos työntekijät ovat Saksassa? Liittovaltioko?
Toivotan oikein hyvää wappua kaikille. Kaikki toivovat täsmälleen samoja asioita täällä, keinoista on vain repivä erimielisyys. Tämä kuvaa myös Euroopan tilannetta laajemmin.
Ilmoita asiaton viesti
Olen silloin tällöin tuonut esille, että merkittävä osa suomalaisomisteisista (omistus yli 50%) teknologiateollisuusyrityksistä on Saksassa. Kyllä Saksan menestys näkyy noissa yrityksissä ja sataa myös Suomeen (erityisesti nyt yhteisöveromuutoksen jälkeen).Yhteensä EU alueella Suomen ulkopuolella taitaa olla noin 100 000 työntekijää suomalaisomisteisissa yrityksissä.
Metsäpuolella (sellu ja paperi) omistukset/yhteistyö tiivistyvät entisestään tulevien investointien myötä (kohteena mm. Aasia). Venäjän kriisi ei välttämättä ole katastrofi Suomenkaan teollisuudelle. Metsä kun kasvaa ennennäkemätöntä vauhtia Suomessa ja Ruotsissakin.