Sedillä on teille asiaa
On hyvin miellyttävää — ja valitettavan harvinaista — herkkua saada lukea suomenkielisiä eurokriisiä setviviä artikkeleja. Tässä olisi kuitenkin pari erittäin oivaa. Ensin valtiovarainministeriön rahoitusosaston ex-päällikkö, Suomen Pankin palkkalistoillakin ollut, nykyisin eläkkeellä olevan valtiotieteiden tohtori Peter Nybergin haastattelu, jonka takana on Palkansaajien Tutkimuslaitos.
Toiseksi sain lukuvinkin täällä Puheenvuorossakin esiintyneen tohtori Tuomas Malisen, sekä tutkija Tero Kuusen tutkimuspaperiin. Ajattelin laittaa hyvän kiertämään.
Keskiviikkona pääsen tutustumaan lisää Malisen ja muutaman muun aivoituksiin ajatushautomo Liberan kirjanjulkistamistilaisuudessa 7.5. Tässä hieman televisoituja ennakkotunnelmia. Tiedättehän: epädemokraattista euron pelastustalkoita ja Suomi ajopuuna. Raportoin tuosta keikasta, mikäli saan sen vain suoritettua, ajallaan.
On hyvin mielenkiintoista huomata, miten euron ja sen pelastamisen mielekkyyttä on ruvettu analysoimaan tiukemmin ja tutkivammin. Olen pelkästään ilahtunut siitä, sillä tuntuu jotenkin köykäiseltä, jos tämän mittaluokan kriisin voisi tuosta noin vain niskalenkittää.
On meinaan helpommin sanottu kuin tehty.
Selvästi putinisteja ja vakaan toimintaympäristön päälle ymmärtämättömiä.
Suosittelen Kanniaisen kriisitalouden luentokalvoja:http://blogs.helsinki.fi/kanniain/post-16/
Ilmoita asiaton viesti
”Selvästi putinisteja”
Samaa mieltä
Putinin tarkoitus on ensin hajoittaa EU
ja sitten ottaa Eurooppa takaisin pala palalta.
Suomikin pääsee sitten mukaan Putinin unioniin.
Ilmoita asiaton viesti
Siltä varalta, että jäi epäselväksi, tuo oli sarkasmia.
Ilmoita asiaton viesti
”Siltä varalta, että jäi epäselväksi, tuo oli sarkasmia.”
Miten ikävää.
Minusta tuntui jo hetken niin mukavalta,
kun kuvittelin että voin olla kerrankin samaa mieltä kanssasi.
Nyt on tosi ikävä olo.
Ilmoita asiaton viesti
Se ikävä olo on väärässä olemisen hinta, Kuusela. Koita kantaa se kuin mies.
Ilmoita asiaton viesti
”Se ikävä olo on väärässä olemisen hinta, Kuusela. Koita kantaa se kuin mies.”
No, sitten kun olemme turvallisestI Putin-unionissa ja väärässä oleminen on kielletty ja rikollista, niin sitten minäkin ehkä pääsen tästä pahasta olosta.
Ellen sitten jää piilossa hautomaan näitä pahoja EU- ajatuksiani ja minusta tulee sellainen ”kaappi- eu- unionisti”.
Ilmoita asiaton viesti
Se, että tähän vaiheessa olevaan tulonsiirtounioniin on haluttu rynniä turvallisuuspolitiikka edellä niin se olisi onnistunut ehkä helpommin vaikka Naton kautta kuin EMU:n.
Tälleen näppituntumalta hyväksyisin kyllä Nato-jäsenyyden, jos EMU puretaan ainakin Suomen osalta. Korostan kuitenkin sitä, että se on vain näppituntuma, ja että en ole riittävästi perehtynyt turvallisuuspolitiikan puolelle. Ainoastaan tähän taloudelliseen puoleen, ja pidän sitä täysin hölmönä ratkaisuna Suomelle.
Ilmoita asiaton viesti
”Tyhmyri” tavaa ”eeuuu ja euro suojaa meitä ryssiltä”-tahvanoille:
Euro ja turvallisuuspoliittinen harha – keksittyjen puolusteluiden ketju jatkuu
http://tyhmyri.wordpress.com/2014/05/04/euro-ja-tu…
Ilmoita asiaton viesti
Olipa varsin hyvä kirjoitus Tyhmyriltä – jälleen kerran.
Lainauksia ko. kirjoituksesta:
”Taloudellisesti vahingolliseksi osoittautuneen euron puolustelu turvallisuuspolitiikalla tai jollain länsimaisilla arvoilla on mielestäni vielä törkeämpää valehtelua kuin olivat euron tuomiin taloudellisiin etuihin liittyvät puolustelut. […]”
”Euron käyttöä kannattavien tapa vaihtaa argumenttia lennosta on epämiellyttävä. Keskustelusta tulee niljakas olo.”
Eipä voi muuta sanoa kuin että kokolailla samat fiilikset itsellä. Paitsi että itse ehkä käyttäisin sanan niljakas tilalla sanoja turhaantunut, vihainen ja epätoivoinen; jos ihminen puhuu typeryyksiä/paikkansapitämättömyyksiä ja jää tästä typeryyksien/paikkansapitämättömyyksien puhumisesta ns. rysän päältä kiinni EIKÄ suostu myöntämään puhuneensa typeryyksiä/paikkansapitämättömyyksiä, vaan sivuuttaa koko asian (sen typeryyksien/paikkansapitämättömyyksien puhumisensa) vaihtamalla joko argumenttia tai puheenaihetta lennosta, niin minun kärsivällisyyteni käy hyvin nopeasti hyvin vähiin.
Jaa että miksikö kärsivällisyyteni käy nopeasti vähiin? No, minusta tuollainen keskustelumetodi nyt vain sattuu olemaan
a) erittäin rasittava (keskustelu ei etene järkevästi ja rationaalisesti)
b) periaatesyistä selkärangaton ja vastenmielinen (ei suostuta myöntämään ilmiselvääkään kakanpuhumista) ja
c) synnyttää minun mielessäni epäilyjä vastapuolen ymmärryksestä/vastaanottokyvystä/älyllisestä kompetenssista (Mielessäni herää mm. seuraavia kysymyksiä: miksi vastapuoli esittää tuollaisia typeryyksiä ja paikkansapitämättömyyksiä? Eikö hän ihan oikeasti tajua millaista soopaa puhuu/kirjoittaa? Miksi hän ei edes höpöjen puhumisesta kiinni jäätyään myönnä olleensa väärässä? Miksi hän toimii noin, mitä ihmeen järkeä tuollaisessa toiminnassa oikein on?)
Ilmoita asiaton viesti
Ei mieltä olevien nimeäminen tyhmyreiksi
on varsin yleinen argumentointivirhe.
Se ei ole argumentti käsiteltävään asiaan.
Mutta se piirtää kyllä profiilia käyttäjästään.
Ilmoita asiaton viesti
Olemme Vihavainen aivan samaa mieltä; siksipä en niin teekään.
”Mutta se piirtää kyllä profiilia käyttäjästään.”
? Mitä ihmettä oikein tarkoitat tällä, keneen käyttäjään viitaat?
Ilmoita asiaton viesti
”? Mitä ihmettä oikein tarkoitat tällä, keneen käyttäjään viitaat?”
Tämä oli minulta kyllä tarkoituksella varsin epäselvästi ilmaistu,
syystä että en haluaisi syyllistyä itse argumentointivirheeseen,
mihin aina välillä, päinvastaisista pyrkimyksistäni huolimatta,
kuitenkin sorrun. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Ok. Selventäisitkö tarkoitustasi?
Toivoisin vastausta ainakin seuraaviin kysymyksiin:
a) Viittasitko johonkin tiettyyn käyttäjään, joihin tiettyihin käyttäjiin vai puhuitko puhtaan periatteelisella tasolla?
b) Mikäli viittasit johonkin tiettyyn käyttäjään/tiettyihin käyttäjiin, niin kertoisitko keneen/keihin?
Ilmoita asiaton viesti
Jos on tapana keksiä asioita omasta päästä, ja esittää niitä faktoina, ja myöhemmin esittää, että ne ovatkin mielipiteitä, niin se ei ole argumentaatiovirhe. Vanhaan Kuuselatyyliin kun sinulle huomauttaa asiasta, että faktasi eivät täsmää, alkaa sitten tämä puhe mielipiteenvapaudesta ja uhriutuminen. Yrittäisit skarpata. Jos ei ole faktaa tai lähteitä esittää kantansa tueksi, olisi hyvä mainita, että kyseessä on oma mielipide, eikä esittää niitä tuntemuksiaan minään ”jo muinaiset roomalaiset tiesivät”-aksioomina.
Mielestäni jokainen, joka esittää perustelemattomia väitteitä eikä punnitse todisteita neutraalisti, halventaa kanssakeskustelijoitaan ja itseään. Ja tekee ison karhunpalveluksen kaikille, koska esim. tässä on kyseessä todella painavat, tärkeät asiat. Jos keskustellaan rahaliitosta, on yksinkertaisesti mautonta ja typerää alkaa sössöttää jotain putinismista.
Jos osaaminen tai halu ei riitä argumentointiin, niin sitten sitä ei kannata yrittää. Tämä aikuisten maailma ei ole mikään lastentarha. Eivätkä nämä asiat ole sellaisia, että niitä voisi jättää lasten päätettäväksi.
Ilmoita asiaton viesti
”Ideology or idealism are not good substitutes for common sense and sound theory.” Ref: http://morelivers.blogspot.fi/p/about.html
(Sori Juhani; toivottavasti et loukkaannu sanojesi luvattomasta lainaamisesta. Itselleni tuo lause on vaan jäänyt mieleen osuvuudessaan.)
Laitetaan nyt vielä (for the good measure) toinen mieleeni jäänyt:
”When it looks it might not work, it will not work.”
Ilmoita asiaton viesti
”Jos osaaminen tai halu ei riitä argumentointiin, niin sitten sitä ei kannata yrittää. Tämä aikuisten maailma ei ole mikään lastentarha. Eivätkä nämä asiat ole sellaisia, että niitä voisi jättää lasten päätettäväksi.”
Olen samaa mieltä.
On tietenkin tyhmää jättää asiat lasten päätettäviksi.
Vaikeista asioista päättämään pitäisi päästää vain sellasia joilla on parhaat mahdollisuudet ymmärtää niistä vaikeista asioista edes jotain.
Mutta eikö tämä minun asenteeni ole demokratian vastainen?
Jos se pantaisiin toimeen, tavalliselta kansalaiselta, kuten minulta, olisi otettava pois oikeus äänestää, silloin kun kyseessä on sellaiset asiat jotka ovat liian monimutkaisia ymmärrettäväksi.
Sinä, Juhani Huopanen, tahtoisit ottaa minulta pois mahdollisuuden sanoa kuinka ajattelen ja perusteena tai argumenttina käytät väitettä että olen tyhmä ja asiat ovat minulle liian monimutkaisia. Minun ei siksi saiai puhua tai kirjoittaa.
Tavallaan ymmärrän tämän argumenttisi, mutta valitettavasti tämä Suomen laki nyt on tällainen että kaikilla, meillä kaikkein tyhmimmilläkin, on oikeus ajatella ja puhua, tai tässä tapauksessa kirjoittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Höpötihöpöti. En tiedä nyt, mihin viittaat. ”Tyhmyri” on erään taloustieteilijän käyttämä nimimerkki, koska hän ei halua itselleen tai läheisilleen vaikeuksia omien kantojensa vuoksi.
Jos totean, että joku esittämäsi asia ei ole pitänyt paikkaansa, ja pyytänyt, että tarkistaisit esittämäsi asiat, koska se parantaisi keskustelun tasoa, ei se ole mitään mielipiteen rajoittamista.
Kuten sanoin jo aiemmin, mielestäni sinulla on ikävä taipumus, kun huomaat jääväsi heikoille argumentoinnissa, vedota mielipidenvapauteen ja siihen, että sinulla ei ole mitään velvoitteita perustella kantojasi. Ihan vapaasti sitten. Mutta kerron sinulle salaisuuden: sillä antaa itsestään tavattoman typerän kuvan. En minä pidä sinua tyhmänä, mutta haluttomana keskustelmaan eli haastamaan omia ja muiden kantoja, sekä perustelemaan niitä omia kantojasi.
Tämä kaikki on edelleen sitä yhtä ja samaa, mitä Arvo Kuusela-nickin alla tuotit vuosikaudet täällä. Se, että mikään ei ole muuttunut, antaa aiheen olettaa, että mikään ei koskaan muutu. Mutta silti lupaan jatkossa huomauttaa, jos joku esittämäsi asia ei pidä paikkaansa. Koska minä uskon siihen, että sinuakin vielä joskus kiinnostaa se, miten asiat ovat.
Ilmoita asiaton viesti
”Mutta silti lupaan jatkossa huomauttaa, jos joku esittämäsi asia ei pidä paikkaansa. Koska minä uskon siihen, että sinuakin vielä joskus kiinnostaa se, miten asiat ovat.”
Kiitos!!!!
Arvostan tätä lupausta kovasti, sillä tiedonjanoni on sammumaton ja se kaivo minne kannettu tieto häviää on pohjaton. 🙂 (pieni vitsi tähän väliin)
Toki minua kiinnostaa miten asiat ovat ja toivon että se kiinostus ei perustu ainoastaan toiveeseen että asiat olisivat tietyllä tavalla ja tarpeella todistella että asiat olisivat juuri niin kuin toivoisin niiden olevan. Tällaista trendiä olen nimittäin havaitsevinani hyvin paljon näissä puheenvuoroissa.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän Juhani toivo sinulta muuta kun, että et väitä asioita faktoiksi, jotka ovat kuitenkin vain sinun omia mielipiteitäsi. Jos kansalle joka äänestää kerrotaan avoimesti päätettävään asiaan liittyvät asiat, siis myös ne huonot asiat, niin silloin sen päätöksen osaa tehdä itsenäisesti. Valitettavasti nykyisin kovin harvoin asioista kirjoitetaan muuten kun jo valmiiksi siitä näkökulmasta jonka halutaan tulevan tulokseksi ja silloin se äänestäminen ei ole vilpitöntä.
Ilmoita asiaton viesti
”Valitettavasti nykyisin kovin harvoin asioista kirjoitetaan muuten kun jo valmiiksi siitä näkökulmasta jonka halutaan tulevan tulokseksi ja silloin se äänestäminen ei ole vilpitöntä.”
Ymmärrän mitä tarkoitat ja hyväksyn sen, mutta tekstiisi sisältyy pieni muotovirhe. Äänestäjien äänestyskäyttäytyminen on aina vilpitöntä, mutta niiden äänestäjien äänien kerääminen perustuu usein vilppiin ja asioiden vääristelyyn.
”Eihän Juhani toivo sinulta muuta kun, että et väitä asioita faktoiksi, jotka ovat kuitenkin vain sinun omia mielipiteitäsi.”
Eivätkö kaikki tee juuri samoin. En minä ainakaan kenenkään väittämiä faktoiksi koskaan tunnusta, itseasiassa kylmiä faktoja on varsin vähän, yleensä näissä keskusteluissa esitetään mielipiteitä, eivätkä viitteet muiden mielipiteisiin muuta mielipiteitä faktoiksi.
Jos hyväksyn jonkun mielipiteen, niin en hyväksy sitä sen toisen mielipiteenä vaan omanani, koska olen sen mielipiteen jo ottanut omakseni. Yleensä en sen jälkeen mieti kuka sen mielipiteen on alunperin esittänyt ja mistä olen sen saanut, esitän sen omanani ja kannan siitä vastuun itse. Kenties tämä ärsyttää Juhania ja joitakin muita jotka viittaavat mielellään muiden mielipiteisiin.
On minulla varmaan joskus joitain ihan omiakin ajatuksia, mutta kyllä valtaosa niistä ajatuksista joita esitän on jostain tulleita, seuraanhan innokkaasti uutisia ja kaikenlaisia ajankohtaisohjelmia ja lueskelen lehtiäkin netin kautta. Lisäksi minä olen lukenut paljon kirjallisuutta ja luen edelleen. Kyllä ne sieltä taitaa suurin osa minun ideoista tulla.
Ilmoita asiaton viesti
Faktat ovat faktoja, tulkinnat niistä vaihtelevat.
Faktasta esimerkki: Espanjan työttömyys on yli 25 prosentissa.
Tulkinta federalistilta: ”Fantastista!”
Tulkinta persulta: ”Karmean iso luku”.
Ilmoita asiaton viesti
Tupla
Ilmoita asiaton viesti
Vihavainen: ”Sinä, Juhani Huopanen, tahtoisit ottaa minulta pois mahdollisuuden sanoa kuinka ajattelen ja perusteena tai argumenttina käytät väitettä että olen tyhmä ja asiat ovat minulle liian monimutkaisia. Minun ei siksi saiai puhua tai kirjoittaa. […]”
Anteeksi sivustahuutelu, mutta mistä ihmeestä tämä tulkinta oikein tuli? Eihän Huopainen (ainakaan minun nähdäkseni) mitään tuollaista sanonut, ei sen enempää eksplisiittisesti kuin implisiittisestikään.
Siis Huopainen tahtoisi ottaa Sinulta Vihavainen pois mahdollisuuden sanoa kuinka ajattelet? Ja käyttää argumenttina väitettä että olet tyhmä? Olen pahoillani, mutta nyt minun ymmärrykseni rajat tulivat vastaan ja olen perin pohjin ällistynyt; siis missä Huopainen noin oikein sanoo?
Ilmoita asiaton viesti
”siis missä Huopainen noin oikein sanoo?”
No, minä ymmärsin sen noin,
mutta taisin ymmärtää sitten väärin.
Huopanen selitti sitten asian ihan hienosti
ja minä hyväksyn sen selityksen.
Minun puolestani asia on OK
Toivottavasti muidenkin mielestä. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Myös Peter Nybergin blogista löytyy paljon kiinnostavaa niille, jotka haluavat aihealueelta lisää:
http://www.peternyberg.net/
Maliseltakin on tullut paljon mielenkiintoista materiaalia. Tälle antaisin erityismaininnan:
http://www.libera.fi/fi/blogi/voiko-rahaliitto-toi…
Ilmoita asiaton viesti
Selittäkääs nyt tyhmemmälle, miten tästä tulisi vakaa toimintaympäristö, johon yritysten kannattaa investoida.
Nybergin mukaan (myös monen muun) pankit sijoittavat mielellään julkisen sektorin rahoittamiseen, koska riskiä pidetään olemattomana. Tämähän tarkoittaa sitä, että julkisen puolen investoinnit ja kulutus vetävät perässään lähinnä projektiluonteisia yksityisiä hankkeita, joihin taas saa rahoitusta, koska loppumaksajaa pidetään turvallisena. Niitäkään velkoja ei voida hoitaa, jos projektien ketju katkeaa tai tilaaja ajautuu maksuvaikeuksiin.
Julkisesti rahoitettu omaisuusmassa siis kasvaa, mutta se ei toimi tai pysy kunnossa ilman ylläpitokuluja, jotka väkisinkin kasvavat, tai sitten infran annetaan rappeutua. Voi sen toki myydä tappiolla eteenpäin, jotta joku muu huolehtisi niistä kuluista.
OK? Näiden hankkeiden duunaamisen ja rahoittamisen parissa työskenteleville syntyy tehokkaasta toiminnasta johtuen mukavasti tuloa, joka täytyy sijoittaa johonkin. Siispä suurin osa siitä sijoitetaan kiinteistöihin, koska niitä arvostetaan arvonsa säilyttävänä vakuutena.
Tästä syntyy kuitenkin melkoinen ristiriita, koska vain tuottavimmilla aloilla työskentelevillä on enää varaa maksaa pyydettyjä hintoja tai vuokria. Asumistukimenot kasvavat ja jossain vaiheessa kupla kaatuu syliin. Brittilässä näköjään kiinteistöjen arvot ovat nousseet taantuman alusta 10 % vuosittain, mikä on aivan järjetön vauhti. Meillä tätä ei tietysti ole tapahtunut, koska elvytys on ollut vähäistä.
Tästä kai luonnollisena seurauksena on, että hyvin epävakaalla pohjalla olevaan yksityiseen kysyntään ei voi luottaa lainkaan? Miksi siis ottaa tarpeetonta riskiä? Yritysten kannattaa ainoastaan odottaa seuraavaa julkista investointia, tai saada lobbaamalla aikaan lainsäädäntöä, joka pakottaa yksityisen puolen hankkimaan vaikkapa ulostesuodattimen, rengaspainevahdit tai gps-hännystimen.
Se kolmas pääomaa keräävä sektori on siten niiden yritysten osakkeet, jotka ovat näiden hankkeiden potentiaalisia toteuttajia.
Mun käsittääkseni tästä ei voi olla muuta lopputulemaa, kuin ostovoimaisten asiakkaiden ja kuranttien velallisten ehtyminen, kunnes koko viritys romahtaa omaan mahdottomuuteensa.
Investointeja voidaan tehdä ainoastaan vakaan kysynnän pohjalle, mitä kalliimpi investointi, sitä vakaampi tulee kysynnän olla.
Kulurakenteen puolella vallitsee myös jatkuva ”pommiuhka”, koska raaka-aineilla spekuloidaan villisti tai niitä saatetaan haittaverottaa jokseenkin mielivaltaisin päätöksin.
Kaipaisinkin spekuloinnin asiantuntijoilta nyt kommentteja, miten yrittäjän ja hänen rahoittajansa tulisi toimia tällaisessa ympäristössä, vaarantamatta omaa ja työyhteisönsä tulevaisuutta. Ja toisekseen, miten julkinen sektori voi pysyä toimintakykyisenä näissä oloissa?
Ilmoita asiaton viesti
Pystyn osoittamaan eräiden arvostamieni asiantuntijoiden suuntaan liittyen näiden asioihin. Mielestäni olet tunnistanut perusongelman hyvin:
”Tästä kai luonnollisena seurauksena on, että hyvin epävakaalla pohjalla olevaan yksityiseen kysyntään ei voi luottaa lainkaan? Miksi siis ottaa tarpeetonta riskiä? Yritysten kannattaa ainoastaan odottaa seuraavaa julkista investointia, tai saada lobbaamalla aikaan ”
Tähän problematiikkaan liittyen rahapolitiikkamme perustaan, inflaatio tavoitteeseen, on kohdistunut viimeaikoina aika paljon kritiikkiä:
http://econlog.econlib.org/archives/2014/03/ngdp_t…
”Here’s another way of making the same point, which I hope will cause doubters to reconsider. I’m saying that a serious recession under stable NGDP growth is very unlikely, because at least one stylized fact (of the three above) would have to act very, very strangely, indeed in an almost completely implausible fashion.
In contrast, it’s easy to imagine a serious recession under inflation targeting. The original idea of inflation or price level targeting goes back many decades, to a period where recessions were associated with deflation.”
Tämähän on tullut tiensä päähän jo monessa euroopan kriisimaassa:
”OK? Näiden hankkeiden duunaamisen ja rahoittamisen parissa työskenteleville syntyy tehokkaasta toiminnasta johtuen mukavasti tuloa, joka täytyy sijoittaa johonkin. Siispä suurin osa siitä sijoitetaan kiinteistöihin, koska niitä arvostetaan arvonsa säilyttävänä vakuutena.
”
BKT romahtaa, eikä ihmisillä ole mahdollisuutta ylläpitää sen hetkisiä luottojaan. Tapahtuu romahdus, jossa taloudellisen toimeliaisuuden lisäksi romahtavat olemassa olevat sopimukset. Lopuksi kysyt oikean kysymyksen:
”Ja toisekseen, miten julkinen sektori voi pysyä toimintakykyisenä näissä oloissa?”
Suomi tarjoaa tähän selvän vastauksen, hommaa voidaan pyörittää velkaantumalla. Jos tätä mekanismia ei olisi, ei myöskään euroa enää olisi.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni puhut uhkana tilanteesta, jossa koko euroalueen uskottavuus katoaa. Nythän yksittäisten euromaiden uskottavuus on kadonnut, mutta Saksa, Suomi ja muut vahvat euromaat pelastavat tilannetta oman taloutensa vakaudella. Jos asian näkee näin, tilanne on vakaa niin kauan kuin Saksalla ja kavereilla riittää uskottavuutta.
> Kaipaisinkin spekuloinnin asiantuntijoilta nyt kommentteja, miten yrittäjän ja hänen rahoittajansa tulisi toimia tällaisessa ympäristössä, vaarantamatta omaa ja työyhteisönsä tulevaisuutta.
Lyhytjänteistä bisnestä pyörittävä yrittäjä voi painaa kaasua, koska Saksa ja kumppanit ovat yhä uskottavia, haluavat painaa kaasupoljinta, jatkaa entisellä linjalla, ja jatkaa keskittämistä ja keskuskoneiston kasvattamista. Samalla pitäisi kuitenkin ryhtyä valvomaan Saksan ja kumppaneiden uskottavuuden kestämistä. Jos on lyhytjännitteinen, eikä sitoudu hankkeisiin varmaa uskottavuuden kestoa pidemmäksi ajaksi, kaikki hyvin. Eiköhän järjestelmä vielä muutaman vuoden pysy pystyssä. Toisaalta kokemus kertoo, että kaikissa uusissa järjestelmissä karahdetaaan kokemuksen puutteen vuoksi enemmän tai vähemmän karille joka tasolla jossain vaiheessa. Yksi ongelmamaiden aiheuttama eurokriisi auttaa hieman välttelemään toista, mutta ei auta lainkaan koko järjestelmän kriisiytymistä vastaan.
> Ja toisekseen, miten julkinen sektori voi pysyä toimintakykyisenä näissä oloissa?
Sama vastaus, koska oletin, että puhut nimenomaan koko järjestelmän mahdollisesta kriisiytymisestä.
Ilmoita asiaton viesti
” Ensin valtiovarainministeriön rahoitusosaston ex-päällikkö, Suomen Pankin palkkalistoillakin ollut, nykyisin eläkkeellä olevan valtiotieteiden tohtori Peter Nybergin haastattelu, jonka takana on Palkansaajien Tutkimuslaitos.”
Lukaisin tämän haastattelun.
Tämä Palkansaajien Tutkimuslaitoksen tekemä haastattelu mainostaa ilmeisen selvästi eurosta irtaantumista ja ulkoista devalvaatiota lääkkeeksi Suomen nykyisiin ongelmiin.
Tämä tarkoittaisi paluuta menneeseen aikaan, jolloin kilpailukykyongelmat ratkaistiin devalvoimalla.
Nykyisessä poliittisessa tilateessa lienee eurosta erkaantuminen Suomelle mahdotonta. Joten löysässä hirressä roikkuminen jatkunee vielä vuoteen 2019 asti.
Kuitenkin lopputulema on hyvin suurella todennäköisyydellä markan paluu ja kova ulkoinen devalvaatio.
Ilmoita asiaton viesti
”Nykyisessä poliittisessa tilateessa lienee eurosta erkaantuminen Suomelle mahdotonta.”
Minusta näyttää siltä että irtaantuminen olisi hyvinkin mahdollista teknisesti. Jos se on mahdotonta, niin se on mahdotonta poliittisesti.
Meillä on demokraattisesti valittu eduskunta ja hallitus, jonka enemmistö ei halua eroa EU:sta, eikä myöskään eurosta. Edes eurokriittisten oma puolue, eli perussuomalaiset, ei aja eroa EU:sta, eikä eurosta, koska tämä linja estäisi sen pääsyn hallitukseen seuraavien vaalien jälkeen, kuten kävi edellisissäkin vaaleissa.
Eurosta irtautuminen ja devalvaatiolinjalle palaaminen edellyttäisi joko vallankumousta, Putinin väliintuloa ja osallistumista Suomen sisäpolitiikkaan, tai IPU- puolueen valtaisaa äänivyöryä seuraavissa valtiollisissa vaaleissa.
Euro- ja EU- kriittisten ei kannata äänestää perussuomalaisia, vaan IPU:a
Ilmoita asiaton viesti
”Eurosta irtautuminen ja devalvaatiolinjalle palaaminen edellyttäisi joko vallankumousta, Putinin väliintuloa ja osallistumista Suomen sisäpolitiikkaan, tai IPU- puolueen valtaisaa äänivyöryä seuraavissa valtiollisissa vaaleissa.”
On vielä sekin mahdollisuus, että taloudelliset reaaliteetit vaativat nopeita päätöksiä.
Putinin aiheuttama nykyinen kärjistynyt tilanne Euroopassa tekee eurosta luopumisen lähes mahdottomaksi. Kuitenkin, jos Itäeuroopan tilanne rauhoittuu, niin tilanne on tällöin erilainen.
On aika paljastavaa, että Nybergin haastattelun takana on Palkansaajien Tutkimuslaitos (SDP).
Ilmoita asiaton viesti
Taloudellisten realiteettien oivaltamisesta:
Eräässä radiokuunnelmassa kerrottiin valittavasta miehestä, jonka ”luotto oli niin vähissä, että hän ei voinut tehdä enää ruokaostoksiakaan edes käteisellä.” Taloudelliset realiteetit valkenivat tuolle veijarille aika myöhään.
Nybergin haastattelun luin ja Malinen et al. on menossa. Ne ovat hyvin selkeätä ja perusteltua tekstiä. Siksi vähän hämmentää se, ettei niitä kommentoida sähköisessä mediassa esim. ”Talousviisaissa” yai ”Talouspörssissä” tai vaikka ”Pressiklubissa” puhumattakaan A-studiosta tai Ajankohtaisesta kakkosesta jne.
Voisihan niistä kysyä myös haastatteluohjelmissa, joissa on viime aikoina paistatellut useitakin päättäjiä: ”Onko euro optimaalinen valuutta-alue? Perustele”
P.S.
Putinille taitaa olla edullista pitää yllä euroriitaista heikkoa unionia: Hajota ja hallitse 😀
Ilmoita asiaton viesti
”Putinille taitaa olla edullista pitää yllä euroriitaista heikkoa unionia: Hajota ja hallitse :D”
Tämä idea on tullut minunkin mieleeni!
Ilmoita asiaton viesti
Minusta Peter Nyberg antoi aika tasapuolisesti tilaa kaikille vaihtoehdoille (myös euroerolle, selvästi Suomen virallisen linjan vastaisesti). Sen hän teki selväksi, ettei usko nykyisen johdon ja nykyisen mallin lunastavan kaikkia mainoslauselupauksiaan. Suomi on ehkä eurokulkueen nöyrin lammas, joten se vetää todennäköisesti EU- ja eurovankkureita innolla ja pitkään. Markan paluun (1) lisäksi mahdolisia kehityssuuntia voisivat olla myös (2) kurin ja järjestyksen ja kunkin maan oman vastuun palauttaminen eurovyöhykkeelle ja (3) ajautuminen kriisien kautta nykyistä linjaa mahdollisuuksien mukaan seuraillen nykyistä keskitetympään malliin. Näistä malleista poliitikoille helpoin ja keskusjohtoa (poliitikkoja, virkamiehiä, lobbareita) miellyttävä vaihtoehto on valitettavasti tuo kolmas vaihtoehto. Järjestelmä voi siis myös ”kaatuilla kaatumatta kokonaan kuitenkaan”. kansalaisten ja keskusjohdon intressit eivät valitettavasti aina ole samoat.
Ilmoita asiaton viesti
Jos me huomaamme, että emme pärjää syystä tai toisesta, sitten se on ehkä edessä. Näin mukaillen Nybergiä.
Nyberg halusi tuoda esille näkemänsä muutkin vaihtoehdot: palautetaan markkinatalous. Niin, jos se ei onnistu niin sitten vaihtoehdoiksi ei jää kuin hyväksyä liittovaltio tai purkaa euro – ainakin Suomen osalta.
Ilmoita asiaton viesti
Ajatuksia mitkä nousi pintaan Nybergin haastattelusta..
Ensimmäinen on se minkä hän itsekkin mainitsee isojen pankkien ja valtion välisestä napanuorasta..Pankeilla on aivan liikaa valtaa määritellä kansakuntien rahamäärää ja sitä kautta aivan valtaa säädellä kansakuntien markkinatilannetta ja sitä kautta aivan liikaa valtaa lobata itseään. Miten tämä ratkaistaisiin?
Nyberg ei siihen tarjonnut ratkaisua,eikä ole itseasiassa Malinenkaan tähän astisissa kirjoituksissa vaan hän kannattaa tätä tilannetta. Vanha ja jopa raamatustakin esille tuleva seikka on,että ”borrower is servant to the lender”. Nyt pitää huomioida vielä se,että nämä lainaajat lainaavat valtioiden omaa rahaa valtioille..ehdoilla jotka itse valitsevat. Absurdia..
Toiseksi,Pankkiunioni voidaan perustaa ja automaattinen perkaaja on EVM:n muodossa. Sille ei jäsenmaat voi sanoa ettei tipu rahaa vaan oliko se nyt 7 päivää aikaa maksaa se tarvittava summa.. Rakennettu todennäköisesti ihan tätä varten.
Kolmanneksi,harmmillista,että nämä avaa suunsa vasta eläkkeelle jäätyään..tai heitä haastatellaan vasta silloin.
Tattis,kun toit esille tämän.
Ilmoita asiaton viesti
Peter Nyberg toi tosiaan hyvin esille valtion ja isojen pankkien välisen napanuoran. Valitettavasti se on aika pitkälle luonnonlaki, joka suntyy siitä, että poliitikot haluavat jakaa halpaa rahaa, ja pankit haluavat sitoa tällaiset helpon rahan kuluttajat tuottoisisi asiakkaikseen. Koko yhteiskunnan kannalta tuo napanuora ei ole hyvä asia.
Periaatteessa demokraattisissa valtioissa äänestäjien pitäisi ymmärtää äänestää valtaan sellaiset tahot, jotka osaavat ja haluavat välttää tuollaista ansaa. Integroituvassa maailmassa, jossa valta keskittyy, ja yksittäisen kansalaisen ääni käy entistä pienemmäksi, äänestäjät eivät todennäkösesti osaa reagoida tilanteeseen ja korjata sitä. Tarvittaisiin apua sivusta, esimerkiksi järjestöjen, tiedeyhteisön, uusien poliittisten liikkeiden ja myös yksittäisten luotettujen vaikuttajien muodossa. Tämä perustuu siihen ajatukseen, että toimivassa demokratiassa kansa ei yleensä osaa reagoida itse, mutta voi antaa tukensa ajatuksille, jotka vaikuttavat uskottavilta.
Mikä on todennäköisyys sille, että ongelma korjataan? Ehkä todennäköisintä on, että päätä isketäään ensin pari kertaa petäjään, ja sitten kehitetään mekanismeja, jotka pehmentävät hieman seuraavia kolauksia. 🙂
> Kolmanneksi,harmmillista,että nämä avaa suunsa vasta eläkkeelle jäätyään..tai heitä haastatellaan vasta silloin.
Virkamiesten on aika vaikea osallistua julkiseen keskusteluun ja esittää virallisista mielipiteistä poikkeavia näkemyksiä virassa ollessaan (Raimo Sailas taisi tosin onnistua tässä, ainakin eläkeikää lähestyessään). Sanoisin mieluuummin, että meidän pitää olla hyvin tyytyväisiä siihen, että eläkkeelle siirryttyään monet virkamiehet tuovat oman asiantuntemuksensa, kokemuksensa ja kertyneen ymmärryksensä kaikille tietoon.
Ilmoita asiaton viesti
”…että eläkkeelle siirryttyään monet virkamiehet tuovat oman asiantuntemuksensa, kokemuksensa ja kertyneen ymmärryksensä kaikille tietoon.”
Tuo jos mikä on jälkijättöistä oman tunnon keventämiseksi tehtyä selittelyä. Vahingot on jo tehty ja niiden korjaaminen onkin paljon monimutkaisempaa kuin jos olisi hoidettu heti maan edun mukaisesti. Siis järkevällä tavalla eikä juoksemalla muiden maiden, etunenässä Saksan, peesissä.
Ilmoita asiaton viesti
On täysin mahdollista, että Peter Nyberg on virassaan ollessaan yrittänyt vaikuttaa asioihin parhaan ymmärryksensä mukaan Suomen eduksi. Suomen muita peesaavaan politiikkaan ovat ehkä enisijaisia syyllisiä poliitikot (ja epäsuorasti äänestäjätkin). Myös virkamiehillä on taipumusta tukea keskittämistä erityisesti silloin, kun uudet eurovirat siintävät silmissä, joten myös he voivat olla syyllisiä. Kehotan silti kaikkia eläkkeelle siirtyneitä virkamiehiä puhumaan asioista mahdollisimman avoimesti. Jälkikäteen selitellessään kaikki kansalaiset ovat taipuvaisia hieman kaunistelemaan omaa rooliaan ja omaa ymmärrystään. Kehun kuitenkin Peter Nybergin asennetta, sillä hän ei tyypilliseen eläköityvän poliitikon tai virkamiehen tapaan väittänyt, että kaikki hänen virassa ollessaan tehdyt päätökset olivat oikeita ja harkittuja, vaan kertoi tavallista rehellisemmin ja avoimemmin myös päätöksentekoon liittyvistä ongelmista ja mahdollisista virheistä.
Ilmoita asiaton viesti
Juho, niin voihan tiivistetysti sanoa ”parempi myöhään kuin ei milloinkaan”. Mutta sitten voikin kysyä, mikä on politiikkojen vastuu, sillä onhan tuo kaikki ollut tiedossa jo päätöksiä tehtäessä niitä ei vain ole haluttu kansalaisille kertoa.
Toki kansalaiset ovat siinä mielessä tyhmiä kun äänestävät aina samaa puoluetta, vaikka kuinka puolue toimii vastoin omaa käsitystäkin. Suurin osa kansalaisita ei kuitenkaan seurannepolitiikkaa vaan luottaa ”syötettyyn” informaatioon tunnetuin seurauksin. Tulos on nyt nähtävissä.
Ilmoita asiaton viesti
Sirpa, maitoa on lorotettu maahan litrakaupalla. Mutta saamme sentään nyt harkitsemisen aiheisia vaihtoehtoja, joita lähteä tarkastelemaan tarkemmin.
Ilmoita asiaton viesti
Henri, tiedän että meillä riittää harkittuja vaihtoehtoja, mutta kun pitää olla muillakin tai sitten huimaakin huimempi ek-vaalivoitto. Muuten seilataan aina vain syvemmälle ulapalle vuotavalla veneellä. Lopputuloksen tietää jokainen vähänkin ajatteleva yksilö.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossahan sitä informaatiota on ihan kaikkien luettavaksi. Ottavat ja lukevat, jos siltä tuntuu. Mitä enemmän asiat menevät päin seiniä, sitä houkuttelevammaksi vaihtoehdot käyvät. Näin ainakin yleensä.
Ilmoita asiaton viesti
Poliitikoilla on näissä asioissa päävastuu, mutta kai heillä kin rajallinen siinä mielessä, että hekin ovat vain tavallisia ihmisiä, joidn ymmärrys ei aina riitä vaikeiden asioiden käsittelyyn. Tarkoitan että tässä voi vedota vanhaan Axel Oxenstiernan lausumaan viisauteen: ”poikaseni, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan” (http://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Oxenstierna). Peter Nybergkin vittasi päätöksentekijöiden ymmärtämättömyyteen yhtenä ongelmien syynä.
Ilmaisusi ”sillä onhan tuo kaikki ollut tiedossa jo päätöksiä tehtäessä niitä ei vain ole haluttu kansalaisille kertoa” on osuva, sillä rajallisesta ymmärryksestään huolimatta uskon, että useimmilla johtavilla poliitikoilla on ymmärrys siitä, että hankkeeseen liittyy myös riskejä. Ehkä moni etenee ideologisen uskon varassa. Monella poliitikolla on tiettyä ”katteetonta perusidealismia”, joka yllyttää luottamaan siihen, että ”jos vain kaikki ajattelisivat niin perusjärkevästi kuin minä, keskusjohto pystyisi tekemään suurenmoisia tekoja”. Tämä ideologinen malli oli vallalla esimerkiksi Neuvostoliitossa. Sama usko keskusjohtoon on nyt vallalla toiseen ilmansuuntaan kumartelijoiden joukossa. Ratkaisu ongelmiin on tällaisille henkilöille aina keskusjohdon (ja oman itsen, siellä keskusjohdossa) entistä viisaammat päätökset. Toisekseen, keskusjohdossa menestyvät parhaiten ne, jotka pelaavat sen intressien mukaan, eli ne, jotka tukevat sen valtaa. Ja sekin pitää vielä muistaa, että osa keskittämistä kannattavista poliitikoista suunnittelee tietoisesti keskittämisen tapahtuvan pienten kriisien aikana tapahtuvien korjausliikkeiden myötä (tähänkin artikkelissa viitattiin, esimerkiksi EKP:n toiminnan luonne muutettiin täysin tämän kriisin varjolla).
Demokraattisessa prosessissa on tosiaan valitettavasti tiettyä ohjauksen lipsumista. Kansalaiset äänestävät tuttua ja turvallista puoluetta silloinkin, kun tuo puolue jossain mielessä vain vedättää kansalaisia itse haluamaansa, mutta kansalaisten vastustamaan suuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä puolueuskollisuus on kieltämättä hankala asia. Mutta näen asian niin, että tällaisissa tilanteissa on äärimmäisen tärkeää valita sitten se oikea ehdokas. Esimerkiksi nyt olen kehottanut muutamalle ystävälleni, joiden tiedän olevan SDP/Vihreät -linjalla, äänestämään Vihreiden Antero Vartiaa. Heitä kun ei saa piilukirveelläkään äänestämään esimerkiksi PS:n ehdokasta.
Jos puolueen sisällä alkavat nykymenoon kriittiset päästä korkeammille palleille niin puolueen linja kyllä muuttuu.
Ilmoita asiaton viesti
> Jos puolueen sisällä alkavat nykymenoon kriittiset päästä korkeammille palleille niin puolueen linja kyllä muuttuu.
Näin demokratian tulisi toimia. Valitettavasti sekin sääntö pätee yleisesti, että keskusjohtoon nousevat keskusjohdon suosikit ja ne jotka kannattavat keskusjohdon vallan kasvattamaista (= valitsijoidensa ja omankin valtansa kasvattamista). Keskusjohtoon pääsyyn ei siis vaikuta vain kansalaisten mielipide, vaan myös kyky nousta hierarkiassa, kyky kahmia valtaa ja halu kasvattaa sitä.
No, oikea ratkaisu on tietenkin taistella tätä vastaan ja palauttaa ainakin hieman valtaa äänestäjille ja keskusjohtoon hamuavia ja valtaansa kasvattavia pelureita (ja ”ideologista hömppäväkeä” 🙂 ) vastuullisemmille ajattelijoille.
Ilmoita asiaton viesti
Kilpailu äänestäjistä on kuitenkin se, mikä muuttaa linjaa. Katsoppa vaikka Kreikan Pasokin menestystä vähän pidemmältä ajalta.
Tai meillä demarien.
Ilmoita asiaton viesti
Juho, aivan. Perusvika on jo siinä että meillä ministereiksi valitaan asiantuntemattomia henkilöitä. Jopa sellaisia joilla ei minkäänlaisia pohjatietoja kyseisen ministerisalkun kantamiseen. Luulisi että ministeriksi lähtisi vain korkean moraalin ja asiantuntijuuden omaavat yksilöt eikä haihattelijat. Ja vielä lisäksi että virkamiehet antavat sen kaikkein viimeisimmän asiantuntijoilta saatavan tiedon hallituksen käyttöön sekä että päätökset tehdään asiantuntijoiden antamien lausuntojen mukaisinä. Nythän noita lausuntoja ei kaikilta osin edes ole annettu julkisuuteen vaan maan tavan mukaisesti salataan kun toimitaan niiden vastaisesti.
Siis järkeä toivoisi käytettävän joka tilanteessa. Sen käyttö kun ei ole ainakaan vielä kiellettyä.
Nykyisen hallituksen toiminta on jo lähtökohtaisesti epäonnistunut kun sen idealogia on liian laajaa. Ei löydy sellaista toimivaa kompromissia jolla saavutettaisiin taloudellista lopputulemaa.
Ilmoita asiaton viesti
Pitänee kysyä..millainen asiantuntija pitäisi olla ministerinä joka samalla omaa korkean moraalin?
Ilmoita asiaton viesti
Ei tarvitse kysyä jollei ymmärrä mitä moraali tarkoittaa, vaikka kyseessä on asiantuntija tai tavantallaaja.
Ilmoita asiaton viesti
Moraali voidaan määritellä hyväksi tekosyyksi tehdä jotain omatuntoaan vastaan. Muutenhan ei moraalia ei edes tarvita.
Ilmoita asiaton viesti
Oma ehdotukseni napanuoradilemmaan: tehdään nyt hyvänen aika Eurooppaan paremmat pääomamarkkinat.
Että kotitaloudet voivat ostaa helposti ja kätevästi esimerkiksi maansa velkakirjoja, ja että niille laitetaan oikean tuntuinen riskiluokitus. Nyt, kun ne ovat ”riskittömiä” niin niitä vastaan tarvittavat pääomapuskurit ovat mitättömät verrattuna siihen tosialliseen riskiin, että maat ovat maksukyvyttömiä – koska EKP ei saa toimia viimekätisenä lainaajana.
Pääomamarkkinoiden kehittäminen on tärkeää myös yrityksille saada useampia vaihtoehtoja rahoitukselleen. Esimerkiksi tämä ”bisnesenkeli”-tyyli puree juuri tähän ongelmakohtaan. Lisää vain.
—
Se, että nämä avaavat suunsa vasta eläkkeelle jäätyään on vissi syy, minkä varmasti hoksaat. Mutta heidän viestinsä on sentään käyttökelpoista materiaalia tämän päivän tekijöille, että mitähän sitä kannattaisi tehdä.
Ilmoita asiaton viesti
Siis kotitaloudet alkaisivat ostamaan omia velkakirjojaan,että heillä olisi omaa rahaa valtiolla käytössä ..niinkö se olisi hyvä,jokin tässä nyt töksähtää vastaan. Mutta kai se tuokin on yksi malli.
Ilmoita asiaton viesti
Minä muistan kun olin pieni, miten telsussakin mainostettiin maikkarilla valtion obligaatioita. Japanilaisilla kotitalouksilla on huima määrä valtionsa velkakirjoja. Määrä on yli 200 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja täällä hermoillaan täydessä paniikissa Suomen ylittävän 60 prosentin raja.
Sillä on merkityksensä, että saa velkakirjansa myytyä lojaalille taholle.
Kotitaloudelle se olisi määräaikaistalletukselle suora kilpailija. Rahoitusmarkkinoillakin laaja kilpailu on hyvästä.
Vertaa tilannetta nykyiseen, jossa pankit ostavat valtionsa velkakirjoja, ja supistavat luotonantoa yksityisille, esim.
http://www.tradingeconomics.com/spain/loans-to-pri…
Ilmoita asiaton viesti
Piti vähän kelailla tätä..
Siis se napanuora mitä tarkoitin on siinä,että valtion ei pääse käsiksi omaan rahaan ilman ettei se lainaa sitä liikepankilta ja tätä kautta liikepankilla on valtaa suoraan valtioon eli kansakuntaan. Miten asia muuttuu mielestäsi,vaikka kansalaiset alkaisivatkin ostamaan (jollakin??) rahalla valtion velkakirjoja? Kansalaiset siis lainaisivat ne samalta pankilta ja näin ollen pankilla on edelleen se napanuora kiinni suoraan valtiossa eli kansakunnassa.
Hyviä puoliakin tuossa ideassa olisi,jos tuo nyt vain menisi minulle jakeluun kuinka se toimisi..eli pointtina siis kuka laskee rahan liikkeelle talouteen. Niin kauan,kun se on yksityinen pankki niin yksityiset pankit säätelevät taloutta ja täten pitävät suurinta valtaa.
Toisaaltaan vaikuttaa siltä,että olisit jättänyt tuon ajatuksen pois ideastasi ja raha vain pullahtaa talouteen jostakin. Vähän kuten se uusklassisen talousteorian mukaan putkahtelee ilman sivuvaikutuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Vellu, rahoitusmarkkinoiden idea on se, että siellä missä on ylimääräistä lainataan sinne, missä on vajetta.
Eli jos valtio tarvitsee rahaa vaikka uuden sataman rakentamiseen niin kansalaiset, joilla on säästöjä voisivat ostaa valtiolta velkakirjoja, valtio saisi rahaa satamaansa, kaupankäynti piristyisi (edellytys: satama on ollut alunperinkin järkevä hanke) ja sitä kautta tulisi enemmän verotuloja, joilla maksaa laina takaisin kansalaisille.
Ideasi, että kansalaiset kävisivät nostamassa pankista lainaa lainatakseen valtiolle on ns. carry tradea. Tämä on järkevää ainoastaan silloin, jos valtion lupaama tuotto on parempi kuin pankilta lainanotossa muodostuva rahoituskustannus.
Ei, en minä mitään unohtele, että mistä rahaa tulee. Samalla tavalla kuin ennenkin. Mutta sitä uutta rahanarvoista tavaraa, palvelua ja muuta hyödyllistä tulee sen uuden rahan myötä, joten sikälihän puntit ovat tasan.
Ilmoita asiaton viesti
Peter Nybergin haastattelussa oli paljon hyviä ja tarkkanäköisiä sisäpiiriläisen huomioita. Kiitos linkistä.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän mikään koskaan toimi täysin oletusten mukaisesti.
Eivät myöskään valitulle toimintatavalle vaihtoehtoiset toimintamallit toimi koskaan täysin oletusten mukaisesti. Systeemiä ei pitäisikään vaihtaa heti ensimmäisen vastoinkäymisen ilmaannuttua, parempi vain korjata se.
Ilmoita asiaton viesti
Koska me emme juurikaan voi vaikuttaa siihen, millaisia päättäjiä (”berlusconeja”) muissa rahaliiton maissa äänestetään, on oikeastaan ainoa mahdollinen ”kuri” markkinoilla. Tätähän nähtiin kesällä 2012. Valitettavasti se olisi pitänyt näkyä myös euron ensimmäisen kymmenen vuoden aikana.
Tämä on tietysti jälkiviisastelua, mutta parhaillaan tehdään vielä suurempaa illuusiota EKP:n odotuksista rikkoa sääntöjään Saksan tahdon vastaisesti. Kriisimaiden korot ovat jo epärealistisen alhaalla, se houkuttaa velkaantumaan yhä vain lisää.
Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti. Sijoittajat saattavat ruveta pelkäämään, että EKP ei teekään mitään, koko nykyistä korkotasoa aletaan epäillä. Sitten on vielä sekin, että sijoittajat lähtevät kotiuttamaan kertyneitä voittoja.
Ilmoita asiaton viesti
Nordean edellinen pääekonomisti Roger Wessman kuvasi Euroopan kriisimaiden valtionvelan laskenutta korkotasoa osuvasti (ei-tekninen): http://rogerwessman.com/2014/04/28/rationaaliset-v…
Ilmoita asiaton viesti
Wessmanin rationaalinen ote on mainio: joko lainat hinnoiteltiin poskelleen kesällä 2012 tai se tehdään nyt. On tietysti olemassa vaihtoehto, että molemmat hintatasot ovat päin seiniä.
Yhtä aikaahan nuo eivät voi olla voimassa, koska makrotasolla ei ole perusteita noin rajuihin arvonmuutoksiin.
Oma näkemykseni: ainakin nyt ne hinnat ovat pepullaan. Tällainen taso johti omalta osaltaan tähän nykyiseen velkakriisiin.
Ilmoita asiaton viesti
2012 oli reilumpi korkolisä euroalueen hajoamisriskistä (esim. Espanja palaa pesetaan, peseta devalvoituu ja maa joko maksaa velkansa pesetoissa eurojen sijasta -tai velkoja parturoidaan suoraan). Lisäksi tuolloin ei ollut EKP:n moral hazard-tukea.
Nyt on sitten riskipreemiot lähellä nollaa, ja kriisimaiden pankkien taseet täynnä velkakirjoja, joissa ei ole enää nousunvaraa. Aika paljon lepää nyt hyvän tsägän, EKP:n lupausten pitämisen sekä erityisesti julkisen sektorin velkojien (yhteisvastuiden kautta muut maat, IMF) ymmärryksen varassa. Nimittäin velkakuormat eivät edelleenkään ole kesyävällä tasolla.
Yksityiset sijoittajat siis veikkaavat, että valtioiden yhteisvastuun kautta valtiot ottavat luottotappiot, eikä yksityinen sektori. Tuo on todnäk. se lupaus kulissien takana.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitin, että vuoden 2012 paniikkireaktio saattoi olla sekin ”yliammuttua”, mikä ei poissulje sitä, että nyt luottamusta ”yliammutaan”.
Pidän jälkimmäistä joka tapauksena selviönä, ja 2012 tilanteen hinnoittelun vaikeus on minun oman doktriinin mukaan: jos ei ole (jonkinlaista) varmuutta – älä osta. 🙂
Nykyhinnoittelun perusteista emme ole eri mieltä, mutta se nyt ei varmastikaan aiheuta hämmennystä.
Nuo riskit ovat: Saksa ei tykkää EKP:n lupailuista, jotkut näkevät tuon ”nousuvaran olemattomuuden” (minusta vallitseva deflatorinen vimma voi kyllä vielä antaa nousuvaraa, mutta se on omaa pyörittelyäni) ja rupeavat kotiuttamaan voittojaan. Kuka ne sitten ostaa? Joku, joka todella uskoo edelleen EKP:hen tai siihen, että kyllä tämä on hallinnassa – eli suomalaiset nykypäättäjiensä toimesta.
Ilmoita asiaton viesti
Historiallisesti en 2012 korkotasoa pitäisi edes erityisen kriisiytyneenä. Ehkä se monesta tuntui siltä, kun oli ”vakautta” nähty sitä ennen.
Ilmoita asiaton viesti
En Henrin tavoin näe tuossa sitä ristiriitaa, minkä sinä näet. Mielestäni Nyberg vihjaa, että pitäisi olla markkinatalous käytössä (palkkojen vapaa joustavuus, mikä edellyttäisi alhaista sosiaaliturvaa, pankkien ja valtioiden konkurssimahdollisuus jne), ja lisäksi perussopimuksen kirjaimen SEKÄ hengen kunnioitus.
Ja sitten vielä pitäisi kaikkien maiden toimia noin, koska yksikin maa sähläämässä välissä aiheuttaa ongelmia kaikille muille.
Jos uskoo, että nuo reunaehdot pitävät, niin mikäs siinä sitten. Sitten tultaisiin toimeen ilman liittovaltiota. En itse pysty vetämään muunlaista johtopäätöstä, kuin euron purku tai tulonsiirtoliittovaltio (jatkuvaluonteinen sellainen).
Ilmoita asiaton viesti
Siitä että EKP:n rooli ja euromaiden keskienäisen takausten periaatteet muutettiin täysin kriisin varjolla on keskusteltu aivan liian vähän. Minusta euron suurimmat ”valuviat” eivät ole sen alkuperäisissä säännöissä, vaan juuri noissa muutetuissa (=muuttamissamme) säännöissä.
Nuo uudet säännöt (= vanhoja sääntöjä rikkovat sääntötulkinnat) tekevät vakaasta yhteisvaluutasta poliitikkojen heikon talouspolitiikan peittelyyn soveltuvan ja suurimpien taloudellisten pelureiden pelailuun soveltuvan poliittisen työkalun.
Ehkä meillä on karkeasti kolme mahdollista reittiä eteenpäin: 1) euroero (Peter Nybergin mainitsemalla paluumahdollisuudella), 2) yhteisvaluutta tiukalla talouskurilla ilman valtioiden välisiä takauksia, ja 3) jatkuva integraatio, jossa euroalueesta tulee itsenäisen valtion kaltainen taloustoimija.
Ilmoita asiaton viesti
Onko siis jostakin mahdollisesti, jopa tarkoituksellisesti ”vuodettu” jotain sellaista tietoa (tosi, tai epätosi), joka saa odotukset vinoutumaan niin, että hinnoittelu vääristyy? Nyt vain eri syystä kuin 2012.
Kriisiä ja markkinoiden käyttäytymistä voidaan epävarmassa tilanteessa ehkä ns. ohjailla noinkin – jonkin aikaa… Riskillä.
Ilmoita asiaton viesti
https://lh4.googleusercontent.com/-M0NKlSvvNP8/UW-…
Ilmoita asiaton viesti
Muistan, kun tuo klassikkopiirros tuli ulos, deskissä naureskeltiin.
Ilmoita asiaton viesti
”Hell”, ”sell” ja ”well” ovat myös aika lähellä toisiaan. All’s well when ev’rything’s swell…
Ilmoita asiaton viesti
Meanwhile: Paavo Väyrynen: ”Kalliiksi tuli Suomelle Lipposen pyrkimys päästä komission puheenjohtajaksi.”
http://www.verkkouutiset.fi/eurovaalit/vayrynen_li…
Ilmoita asiaton viesti
Väyrynen on oikeassa, mitä Lipposeen tulee!
Ilmoita asiaton viesti
Eikä edes päässyt. Turhaan maksoimme. ”Kiitos osanotostanne”.
Ilmoita asiaton viesti
Tietokoneeni menee huoltoon. USB-porteissa jotain hämärää. Hiiret eivät toimi (ja vain hiiret – kaikki muut USB-vempeleet toimivat) ja niiden ottamat resetointitauot ovat rasittavia. Odotettavissa on siten emolevyn vaihto ja tavoittamattomuustauko voi olla parikin päivää.
Varakone minulla tietysti on, mutta en tiedä toimiiko se mitenkä.
Ilmoita asiaton viesti
Tekniikka… Tell me about it.
Ilmoita asiaton viesti
Toimii tämä, joskaan tämä kone ei sitten todellakaan ole näitä pohjoisen pallonpuoliskon nopeimpia.
Alkaa olla jo nyt ikävä SSD-kovalevyä ja 16 gigaa sitä jotain uusinta uutta keskusmuistia.
Ilmoita asiaton viesti