Vihreät saivat tukipaketeillaan hiilivoimaa Eurooppaan

Jos nopeaa mielikuvaa kysytään siitä, mikä suomalainen puolue on tiukin ympäristökysymyksissä, niin intuitiolla vastaisi "vihreät". Tämä mielikuva on kuitenkin varsin harhainen. Vihreät, jotka ovat olleet sekä edellisessä, että nykyisessä hallituksessa hyväksymässä tukipaketteja, ovat joko tietoisesti tai tiedostamattaan ajaneet Euroopan Unionin hiilivoimakäytön ylös.

Talouslehti The Wall Street Journal kertoo, että vuonna 2003 EU toi Yhdysvalloista vain 13,6 miljoonaa tonnia kivihiiltä. Vuonna 2013 määrä oli jo mykistävät 47,2 miljoonaa tonnia. Yhdysvallat on vasta toiseksi suurin hiilitoimittaja EU:lle. Venäjä on suurin.

WSJ:n artikkelissa kerrotaan, että Yhdysvalloissa sääntelyn alle on joutunut eritoten rikkipitoinen hiili. Rikki on hyvin ikävä saastuttaja, ja paljon "likaisempaa" kuin vähärikkinen kivihiili.

— Ennen talouskriisiä Euroopassa oltiin onnellisesti suosimassa ympäristöä, mutta kun talous alkoi piiputtaa, Eurooppa ei enää ollutkaan niin valmis hyväksymään korkeampaa energian hintaa, sanoo sijoitustutkimuslaitos Morningstarin analyytikko Daniel Rohr.

Saksasta on tullut yksi suuri hiilisyöppö. Vuoden 2003 tuontimäärät Yhdysvalloista olivat alle miljoona tonnia, nyt yli 15 miljoonaa tonnia. Voidaanko Saksaa nyt sitten pitää Euroopan mallimaana? Runsaasti rikkiä sisältävä hiili on rahtikustannuksineen huokeampaa tuoda Yhdysvalloista kuin mitä Euroopan omista hiilikaivoksista saatava hiili on.

Mikä osuus sitten tukipaketeilla tällä oikein on? Ensinnäkin tukipakettien yhteydessä laaditut tiukat säästöohjelmat ovat pakottaneet kriisimaat hakemaan huokeampia energiaratkaisuja. Mutta jos Saksakin hakee samaa etua, niin kriisimaat eivät ole voineet kaventaa kilpailukykyerojaan Saksaan niin tehokkaasti. Tämä varmistaa puolestaan kriisin pitkittymisen.

Kriisin pitkittäminen on toki johtanut useampiin ongelmiin, kuten nyt inflaation rajuun pudotukseen, mikä sekin vain heikentää kriisimaiden mahdollisuuksia selvitä jättimäisistä velkavuoristaan. Euron korkea kurssi on vaikeuttanut vientiä euroalueen ulkopuolelle, eivätkä kriisimaat ole sitäkään kautta saaneet vetoapua talouteensa.

Olisiko sitten pitänyt jättää tiukat ehdot pois tukipaketeista? Kuka olisi sitten enää valvonut, että mihin rahat menevät? Ei sekään kuullosta kovin huolelliselta rahan käytöltä.

Haluaisinkin kysyä vihreiden johdolta, eurovaaliehdokkailta ja jäseniltä, että oletteko te nyt miettineet ihan loppuun asti tämän tukipakettistrategian? Samaa tietysti voin kysyä kaikilta niiltä, joiden mielestä tukipaketit ovat olleet hyvä idea. Mitä mieltä te olette?

susijumala

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja. Sähköpostiosoitteeni nykyisin: <a href="mailto:henri.myllyniemi@pp.inet.fi">henri.myllyniemi@pp.inet.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu