Mikä ihmeen BKT-deflaattori?

Aika ajoin kirjoitukseni kommentteihin eksyy mystinen yhdistelmäsana BKT-deflaattori. Arvelen, ettei kyseinen termi ole välttämättä aivan kaikkien tiedossa, joten ajattelin avata tuota. Yksinkertaisimmillaan sanottuna BKT-deflaattori kertoo reaalisen talouskasvun, joka tarkoittaa inflaatiosta siistittyä talouskasvua. Koska BKT-luvut kohoavat sitä mukaa, mitä korkeammat hinnat ovat, niin "inflaation deflatointi" muuttaa nimellisen talouskasvun reaaliseksi talouskasvuksi. Tämä tehdään BKT-deflaattorilla.

Molempia BKT-lukuja kannattaa käyttää rinnan. Jos niihin muodostuu selkeitä eroja niin silloin inflaatiolla (tai peräti deflaatiolla) on näppinsä pelissä.

Otetaan esimerkki, jossa Suomessa mehutiivisteitä valmistava yritys laskee tuotantonsa arvoa (nimellinen talouskasvu) tilanteessa, jossa kahden eri vertailuaikakauden välillä valtio nostaa sokeriveroa niin, että lopputuotteen hinta kohoaa 20 prosenttia.

Kuvitteelliseksi esimerkki menee, kun yritys valmistaa 10 yksikköä mehutiivistettä ennen veroa, koska on todennut sen olevan paras määrä tuottaa pitkäaikaiseen kysyntään. Yhden yksikön hinta olkoon 2,00 €, joista raaka-aineina käytettäviin marjoihin menee ostaessa 1,00€. Näin tarkastelujaksolla yritys kasvattaa Suomen bruttokansantuotetta 10 eurolla. Marjojen myyntitulot lasketaan jo marjayhtiössä talouskasvuun, eikä niiden osuutta enää siksi lasketa "uudelleen" mehufirmassa.

Sokeriverouudistuksen jälkeen hinnaksi tulee siten 2,40 € yksikköä kohden, mikä johtaa kysynnän vähenemiseen niin, että tuotetta myydään saman pituisella tarkastelujaksolla enää yhdeksän kappaletta, ja mehuyhtiö sopeuttaa tuotantoaan sen mukaiseksi.

Nyt kyseisen yhtiön panos BKT:hen on (2,40€ – 1,00€) * 9 = 12,6 euroa. Yrityksen tuotannosta johtuva nimellinen BKT on siis kasvanut hulppeat 26 prosenttia veromuutoksen seurauksena, vaikka itse tuotanto onkin supistunut.

Reaalinen talouskasvu BKT-deflaattorilla tehdään kiinteään hintaan, jossa jokin valittu ajanjakso antaa referenssi- eli vertailuhinnan. Valitaan siten hintojen laskuajankohdaksi ensimmäinen tilanne ennen veroa. Reaalinen BKT antaa tulokseksi (2,00€ – 1,00€) * 9 = 9 euroa, eli reaalinen BKT onkin pudonnut kyseisen yrityksen kohdalla.


Esimerkki on luonnollisesti hyvin karkea, jonka tarkoitus on vain osoittaa, että puhtaita BKT-lukuja seuraamalla voi saada hyvinkin harhaanjohtavan käsityksen kokonaiskuvasta. Nimellinen BKT sopii kuitenkin sellaisenaan kansantalouden tilan selvittämiseen, kun taas BKT-deflatottorilla nähdään suhdannevaihteluiden ja talouskasvun selkeämpi tila.

Täytyykin siksi huomioida, että lukemiin valjastetaan kauttaaltaan kaikki taloudellinen toiminta. Esimerkiksi veromuutoksen jälkeen valtion verotulot kuitenkin kasvavat, ja se voi ylläpitää suurempaa julkista kulutusta. Tämä huomioituu BKT-luvuissa nostavasti, vaikka yksityisellä puolen mehun kulutus ja siten "järkevän tuotannon määrä" supistuikin kymmenestä yksiköstä yhdeksään yksikköön.

Käytännössä reaalisen talouskasvun ja inflaation summaksi pitäisi tulla nimellinen talouskasvu. Ekonomisti Edward Hugh selvittää asiaa kattavammin Espanjan lukujen osalta: "Either Spain has been sliding steadily into deflation over the last year, or there has been no recovery."

Tilastoitua talouskasvua kun saadaan deflaatiossa ajoiksi, vaikka siis "hyvinvointi" pakittaa täydellä höyryllä. Meille jää helposti vaikutelma, että "Espanja toipuu", vaikka espanjalaisen henkilökohtaisen tuntemuksen koordinaatistossa "menee yhä surkeammin".

0
susijumala
Perussuomalaiset Turku

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja.
Sähköpostiosoitteeni nykyisin: henri.myllyniemi@pp.inet.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu