Kymmenen pääsiäistä kuukaudelle
Huhtikuussa vietetyn pääsiäisen jälkeen euroalueen inflaatio putosi toukokuussa taas 0,5 prosenttiin Euroopan tilastoviranomaisen, Eurostatin, ennakkokatsauksessa. Pääsiäisen vietto näkyi erityisesti Espanjan luvuissa (kts. artikkelin grafiikka). Näin yhdelle pääsiäiselle voidaan laskea karkeasti 0,2 prosenttiyksikön vaikutus euroalueen inflaatiolukuihin. 10 pääsiäisellä kuukaudessa pääsemme EKP:n tavotteisiin. Pääsiäisenä täällä Suomessa on kolme juhlapyhää, joten 30 juhlapyhän putki kuukaudesta toiseen piristäisi aneemisia inflaatio-odotuksia. Vuoteen jää toki inhasti arkipäiviä, mutta ne voi jyvittää kivasti joululle ja juhannukselle.
Mikäli tämä ei kuitenkaan EK:ta miellytä niin voihan sitä miettiä mitä muita finanssipoliittisia liikkeitä täällä Suomessa voidaan tehdä taataksemme EKP:n inflaatiotavoitetason. Veronkorotukset ovat yksi varma tekijä. Bensaan, ruokaan ja kiinteistöihin lisää veroa niin hinnat nousevat väkisin.
Samalla leikataan palkoista pois viidennes, jotta saadaan kilpailukyky kuntoon niin olettaisi SAK:n palatsissa Hakaniemessä samppanjapullon korkkien poksahtelevan.
Jos tämäkään nyt ei kelpaa jostain syystä niin sitten on pakko turvautua rahapolitiikan muutoksiin. Ne toki eivät ole meidän omissa käsissä, mutta koomasta todellisuuteen herätetyt eurooppalaiset keskuspankkiirit ovat ajan tasalla ja käyvät hernepyssyillään taistelua kohti velkojen reaaliarvoa nostavaa deflaatiota vastaan. Viime vuoden loppupuolellahan tehtiin dramaattinen linjaus, jossa korkotasoa laskettiin. Nyt ajateltiin siirrellä mannerlaattoja samalla tempulla.
Voi olla, että kohta Kokoomuksenkin puoluetoimistossa ihmetellään, miten Etelä-Euroopan maiden valtiolainat kelpaavat EKP:lle kuin viimeistä päivää. Onneksi me olemme niin hysteerisiä oman jättimäisen velkavuoremme kanssa, ettemme tarjoa EKP:lle täältä mitään ostettavaa.
Torstaina siihen vielä tuskin lähdetään. Jotta odotellaan ja ihmetellään myöhempiä aikoja. Onhan meillä tässä aikaa.
Mallioppilas armahdettiin suopeasti, koska se oli osallistunut niskalenkin ottamiseen.
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2014/06/02/…
Tavallaan uutinen sisältää ajatuksen, että euroja on sittenkin lapioitu jonnekin. 😀
YLE FEM tarjosi (klo 20 Spotlight) dokkarin ”Onko eurokriisi ohi” (n:o 352), jossa mm. Berner, Tyrväinen, Urrila etc. kuvailivat kriittisen optimistisesti tai optimistisen kriittisesti mm. Kreikan tuloa lainamarkkinoille alle 5%:n koroilla. Erityisesti heitä ilahdutti, ettei noin 26%:n työttömyys ole ainakaan pahentunut ja se, että ”Portugali on jo täysin omillaan”. Ohjelmassa ei mainittu sanallakaan erästä valuvikaan liittyvää sanaa.
Yksi täräytti, että kriisi loppui v. 2012 Draghin puheeseen, mutta ihmetteli, miksi se ei ollut vaikuttanut nopeasti. No, ehkä kuitenkin Torstai on toivoa täynnä?
Ilmoita asiaton viesti
Tarkka havainto tuo lapioiminen? Jos me emme ole kerran ”senttiäkään talikoineet” niin miksei komissio sitä ymmärrä, kun meidän valtioneuvosto on täynnänsä tätä valistunutta viisautta?
Tosiaan, Kreikan valtiolainojen reaalikorko lienee siellä jossain 20 prosentin tuntumassa. Halpaa kuin saippua. Missään nimessähän tähän ei ole myöskään vaikuttanut se, ettei Kreikka ole kovin nopeasti ainakaan maksukyvytön, koska euromaat ovat juhlallisesti kieltäytyneet kaikista koroista, ja lykänneet velan kuoletuksenkin jo jonnekin vuosisadan puolivälin kieppeille. Nythän onkin hyvä ottaa ”uusi markkinasatsi” – eli tuommoiset toiset 150 prosenttia per BKT velkaa ja kipata sekin sitten aikanaan muiden euromaiden niskaan. Kätveää.
En tiennytkään, että Portugali on jo maksanut ERVV/EVM:lle kaikki hätäluotot takaisin. Tätähän se omillaan oleminen tarkoittaa, eikö totta? Olisin olettanut tällaisesta velkakuoletuksesta nyt mainitun edes jossain talousalan lehdessä.
Draghin heinäkuun 2012 puheella on toki ollut merkityksensä. Mutta ehkä sen nopeusvaikutukseen vaikuttaa se seikka, että eivät suuret sanat suuta halkaise. Pitäisi vielä tehdä se, minkä on uhonnut tekevänsä. Vaan tähänhän avauksen loppukaneettikin tavallaan pureutuu: onhan meillä aikaa (odotella).
Ilmoita asiaton viesti
Tuota, Portugalin samoin kuin Irlannin kykyyn ”hoitaa kaikki velvoitteensa, uskoivat haastateltavat. Vuosiluvusta A.D. ei ollut puhetta.
Taidan mennä takapihalle ”osallistumaan taloyhtiön puutarhan kasvuvaikeuksien turvaamiseksi perustettuihin mekanismeihin” eli suomeksi: lapioimaan. Tosin aikaa on…
Lisäys 15:22. ”Suomelle kolmas peräkkäinen supistuvan talouden vuosi”. (Nordea)
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2014/06/0…
Olemma yhä osa ennenkuulumatonta menestystarinaa.
Ilmoita asiaton viesti