Anna taloudelle puoli tuntia elämästäsi
Olen saanut muutaman erilaisen tiedustelun videoista, joissa kerrotaan pankkien luovan rahaa tyhjästä, ja miten sillä ei ole mitään arvoa, koska ennen sillä sai sentään kultaa.
Ja sitten on ne korot, joita pitää maksaa – rahalla, jota ei edes ole.
Näiden videoiden keskellä ahdistaa. Oikeasti.
Ensinnäkin luotto on ihan yhtä käyttökelpoinen maksuväline kuin setelikin, jos kaupan molemmat osapuolet hyväksyy velkakirjan maksuvälineeksi. Eikä sen velkakirjakaupan toisen osapuolen tarvitse olla pankki.
Korkoja peritään, koska kaikki luotot eivät onnistu. Rahamäärän kasvukaan ei ole ongelma, koska väestöä on tullut lisää, uusia hyödykkeitä (rahanarvoisia) on tullut lisää, asuntoja rakennetaan nettomääräisesti (siis rakennetaan enemmän kuin puretaan). Jos korkoja ei perittäisi lainkaan niin huonon luoton kohdalla se alaskirjataan, ja sitten rahamäärä supistuisi. Ei siellä Kreikassakaan deflaatiosta hurrata.
Mutta sain myös pari kuukautta sitten yhden linkin hyvään videoon. Sen pituus on puolisen tuntia. Tee itsellesi palvelus ja anna taloudelle aikaa puoli tuntia elämästäsi. Jos epäilet yhtään ymmärrystasoasi, tai pidät näitä "pankit luovat rahaa tyhjästä" -argumentteja vaarallisina, koska "yhteiskunta huijaa ja orjuuttaa" niin tämä puolituntinen todennäköisesti antaa sinulle paljon.
Valitettava vaatimus: englannin kielen taito.
Saanen suositella samaan syssyyn, vaikka onkin off-topic:
Principles, by Ray Dalio
http://www.bwater.com/Uploads/FileManager/Principl…
On henkilöstölle pakollinen käsikirja Bridgewaterissa. Tuolta löytyy muutenkin hämmästyttävän hyvää luettavaa. Kun jostain löytäisi vain aikaa kaikkeen…
Ilmoita asiaton viesti
Minä aloitan viime päivien hittikirjan, Philippe Legrainin uutukaisen lueskelun seuraavaksi. Tai niin, ehkä rinnakkain tuon Liberan eypokirjan kanssa. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
🙂
Ilmoita asiaton viesti
… Kaikella kunnioituksella, ei tuo ollut kovin kummallinen esitys, se kuvaili vain pintailmiöitä. Esimerkiksi ne syklit – niiden ymmärtäminen edellyttäisi säätösysteemeiden tuntemista (kyseessä kun ovat äärimmilleen vietyjen viritysten aiheuttamat rajavärähtelyt).
Ja TODELLINEN rahatalouden dynamiikan ymmärtäminen edellyttäisi ”keinotekoisen vitalismin” näkökulmaa: raha on systeemeissä virtaava elämänvoima :o)
Ilmoita asiaton viesti
Tuo ohittaa pari olennaista kohtaa..mielestäni siis.
Pankista lainattava raha luo kysyntää talouteen ja on se mikä pitää talouden käynnissä.
Videossa esiintyy rahaa jolla ei ole velkastatusta,kenellä sellaista rahaa on?
Sitten se ohittaa Suomessa valtavirrassa olevat väitteet..yritykset ja markkinointi luo kysyntää..ei raha 😀
Tuo oli mainiota videossa ottaa inflaatioon mukaan velan vaikutus hinnoissa. Sitä ei kovinkaan usein kuule,vaikka sillä on valtava merkitys. Yleensä rahasta tunnutaan ottavan mukaan vain se rahapuoli mukaan,mutta ei sitä vastaavaa velkaa.
Sitten se filosofisempi kysymys..mikäli tuo lainaaminen jne. on ihmiselle ominaista,niin miksi siitä pitää rankaista?
Ilmoita asiaton viesti
Kuten varmasti huomasti luotto (credit) on keskuspankin kontrollissa: paljonko sitä on. Mutta aivan yhtä lailla jos lainaat kaverillesi satasen niin kaverisi voi kuluttaa (myös siis investoida) enemmän.
Näin ollen luottoa voi olla kellä tahansa, jolla on luottamusta – näin terveen taloudenpidon kannalta.
Yritys ei luo kysyntää tipan tippaa, jos sillä ei ole maksukykyisiä asiakkaita, siis niitä – joilla on rahaa (plus luottoa).
Kuten videossa esitettiin, kaikki velka ei ole pahasta. Siinä annettiin kaksi esimerkkiä: toinen huono tapa ottaa velkaa, toinen ihan järkevä – tuotanto kasvaa – ja yrittäjän (sekä tietysti kuluttajien) elintaso kasvaa. Siinä sitä filosofista pohdintaa, että kuka sen tietää, mikä on surkeaa velkaa ja mikä hyvää? Entä sitten, jos ajatellaan hyväksi velaksi, mutta osoittautuukin huonommaksi kuin on luultu?
Ilmoita asiaton viesti
Silloin se meni väärin..money on keskuspankin hallinnassa ja kykenee määrittelemään tarkasti sen määrän. Credit sitten taas ei ole..paitsi mitä koroilla nyt sitten koitetaan ohjailla. Eikö vain?
Mikäli asia on toisin,niin kuka sitten tuo markkinoille tuon moneyn ja miten se muodostuu?
”Yritys ei luo kysyntää tipan tippaa, jos sillä ei ole maksukykyisiä asiakkaita, siis niitä – joilla on rahaa (plus luottoa).”
Kyllä tässä maassa on ihmisillä hyvin pitkälti sellainen käsitys,että yritys luo kysynnän joko markkinoimalla tai tekemällä rahaa. Koita näitä vastaan sitten esittää velkasaturaatiosta jotakin..saati deflaatiosta.
”Entä sitten, jos ajatellaan hyväksi velaksi, mutta osoittautuukin huonommaksi kuin on luultu?”
Niin..kukas aina joutuu maksamaan huonoksi osoittautuneet riskit. Tätä kautta ajatellen ei vaadi kovinkaan paljon aivonystyröiden käyttö,että hoksaa miksi rahareformia ajetaan vähän joka puolella.
Ilmoita asiaton viesti
”Money” on liian hatara käsite tässä kontekstissa. Siksi on olemassa ns. suppean rahan ja lavean rahan käsitteet.
Mikäli yhtään arvelen, mitä kysymyksesi ”moneyn” muodostumisesta tulee, niin keskuspankkihan vaihtaa näitä erilaisia luottolappusia ”rahaan”. Se, mitä papereita se hyväksyy kaupantekoon – ja millä hinnalla – kuuluu rahapolitiikan piiriin. Tällä tavoin keskuspankki sääntelee rahan (sen koko kontekstissaan) määrää.
—
Ihmisillä on sitten melko omalaatuinen käsitys. En kuitenkaan näe, etteikö tuota voi helposti oikaista ihan kansantajuisella viestinnälläkin?
—
Minun filosofiassani riski kuuluu sijoittajalle. Sijoittajan suostumus kuitenkin tarvitaan luotottamiseen. Mutta esim. Kreikan kohdalla kun selvisi aivan suoranainen vilppi kirjanpidossa niin ehkä tällaisessa tapauksessa on syytä miettiä jotain muuta riskinkantajaosapuolta.
Ilmoita asiaton viesti
Eli mielestäsi siis kummatkin videossa esiintyvät (money ja credit) ovat keskuspankin hallinnassa ja liikepankkirahaa ei ole olemassakaan?
Eikö hesarissa Teittinen juuri koitti selittää,että keskuspankki voi säädellä vain moneyn (keskuspankkirahan) määrää periaatteessa vain asettamalla nykysäädösten mukaan sille koron. Liikepankki voi lainata credittiä yleisölle ennen kuin sillä on mitään reservejä siihen ja keskuspankki on nykysäädösten mukaan velvollinen rahoittamaan nämä reservit. Nytkin uusi rahoitus tarkoitti sitä. Korolla ei kuitenkaan säädellä määrää taloudessa vaan määrän vaikutusta joka ehkä sitten säätelee määrää.
”En kuitenkaan näe, etteikö tuota voi helposti oikaista ihan kansantajuisella viestinnälläkin?”
Kyllä tässä pieni epätoivo on iskenyt.Viimeksi kun luin kommentteja Holapan jutusta: http://nyt.fi/a1305832156803
Oletko miettinyt tuon filosofiasi loppuun asti? Koska mikäli se ajattelu viedään loppuun asti,niin periaatteessa elämme ikuisesti plutokratiassa.
Ilmoita asiaton viesti
Tietyt luotot ovat. Eihän kukaan oikeasti pysty valvomaan ”baarivippiä”. Mutta jos keskuspankki on luottokaupan toisena osapuolena niin sieltä sitä uutta rahaa tulee.
Ei sitä rahaa ”luoda” siinä kohtaa kun pankki myöntää asuntolainan. Se luo ”credittiä”. Se on sitten surkeampi juttu, jos se ei kelpaa keskuspankille vakuudeksi massia vastaan.
Korkotaso on tehokas ase normaalioloissa, nyt se ei sitä euroalueella oikein ole, koska eri jäsenmailla pitäisi olla erilainen korkotaso. Ja jos mentäis ”hitaimpien mukaan” niin sen pitäis olla miinuksilla. Se on teoreettinen taso.
Tuo vakuuskäytäntö on sekin tehokas rahan kontrolli. EKP:han on löysyttänyt juuri tässä piirissä paljon kaikkea kivaa (Juhani Huopaisen tekstiä tähän väliin).
—
No, yrittäkäämme sitkeästi tuon ostovoimaisten asiakaskunnan merkityksen korostamisessa.
—
Mitään filosofiaa ei olla varmaan mietitty ”loppuun asti”. Aina löytyy jotain poikkeustapauksia, kuten nyt tää Kreikan cook the books. Yleinen periaate on kuitenkin minulla se, että sijoittajan riskillä – ja hän määrää oikean ja kilpailukykyisen hinnan sijoitukselleen – tai ei ota riskiä.
Ilmoita asiaton viesti
Jos credittiä on käytössä 95% ja rahaa 5% niin kyllä se credit on rahaa,eli vaihdonvälinettä aivan yhtä pätevästi kuin se 5% rahaakin.
Sillä creditillä on vaan on sivuvaikutuksia hieman enemmän ja kyllä..liikepankki sen muodostaa lainan yhteydessä,koska credit on liikepankkien valuuttaa. Se ei kelpaa liikepankkien keskinäisten raha-asioiden hoitamiseen,koska toinen liikepankki ei luota toisen muodostamaan rahaan eli sen takana oleviin vakuuksiin. Tästä syystä keskuspankki raha eli virallinen money toimii pankkien välisessä selvityksessä. Eli sitä credittiä ei edes koiteta keskuspankin suuntaan syöttää vaan vakuuksia,velkapapereita eli jotain mihin se liikepankin muodostama credit on sidottu.
Tämä tietty on vain oma näkemykseni asiasta.Korjaa ihmeessä jos olen väärässä.
Ilmoita asiaton viesti
Herra Heino: ”Jos credittiä on käytössä 95% ja rahaa 5% niin kyllä se credit on rahaa,eli vaihdonvälinettä aivan yhtä pätevästi kuin se 5% rahaakin.”
Oikein.
—
Oikein, credit creates cycles, katsoitko videon?
En korjaa, kävin viettelees ne mun synkkärit, ja oon hiukka muusissa.
Ilmoita asiaton viesti
Katsoin toki videon.
Koitahan parannella oloa ja mainiota synttäriä nyt jälkikäteen vielä 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Kiitti linkistä!
Setelikin on vain velkakirja ja korkoja peritään kai myös siksi, että lainojen järjestelyistä koituu erilaisia kuluja lainanantajalle, usein jopa hieman vaivaa ja toki riskejä, joskus isojakin – tosi isoja…
Koron sijasta eräillä periaattellisilla ”korotta lainaajilla” on kyllä sitten muita keinoja peittää kulujaan ja riskejään yms. En tarkoita karskeja perintäoperaatioita.
Katson videon kesäillan hiljaisuudessa… 😀
Ilmoita asiaton viesti
”Korkoja peritään, koska kaikki luotot eivät onnistu.” 😀
Oikeasti pankkiiriliiketoiminta on yleishyödyllistä ja korko siis vain luottotappioiden ehkäisyä. Älä viitsi..
Rahamäärän kasvukaan ei ole ongelma, koska väestöä on tullut lisää.. 🙂
Tai vaikka että, koska osa rahoista jemmataan kuitenkin ulos kierrosta veroparatiiseihin ja säätiöihin..
Jep jep…
Ilmoita asiaton viesti
Ei tietystikään pankkitoiminta ole sen yleishyödyllisempää kuin maissinkaan viljeleminen tai kenkien ompeleminen. Jokainen voi yrittää tulla omillaan Robinson Crusoe -hengen mukaisesti. Ei sitä kukaan kiellä.
Mutta tuo korkojuttu koski siis niitä henkilöitä, joiden mielestä koskaan ei saisi periä korkoja. Kerroin, mitä siitä syntyy, jos yksikin luotto joudutaan alaskirjaamaan.
Ei rahamäärän kasvu ole ongelma, jos sen kaupanteon toiselle puolelle tulee yhtä paljon tavaraa ja kaupantekijäosapuolia.
Rahaa ei tietenkään tarvitse pistää samoin tein leviäksi. Kokonaistulo erotetaan kulutukseen ja säästämiseen. Säästämistä (siis sijoittamista – oli muoto mikä tahansa pankkitileistä ja patjanalusista alkaen) tehdään siksi, että tulevaisuudessa olisi varaa kuluttaa enempi.
Ilmoita asiaton viesti
”Give me control of a nation’s money and I care not who makes it’s laws” — Mayer Amschel Bauer Rothschild
Ilmoita asiaton viesti
Erinomainen sanonta.
Ilmoita asiaton viesti
Ellen väärin muista niin Rothschild muuten opetti poikiansa ruokokeppien avulla kuinka rahadynastiat pysyy vallassa ja jota kukaan ei voi murtaa.
Yksitellen kepit on helppo katkaista polvea vasten mutta kun siitä tekee nipun ei kukaan voi sitä katkaista.
Ilmoita asiaton viesti
Tähän laittaisin sopivasti seuraavan kysymyksen:
EU:n tilastotoimisto Eurostat julkaisee tilastot siten, että ne ovat erikseen euroalueelta ja sitten on ns. EU 28, jossa on sekä euroalue että euroon kuulumattomat maat.
Eurostat ei siis julkaise tilastoja euroon kuulumattomista maista, vaan ne on sulautettu euromaiden tietoihin.
Onko jossain saatavissa vastaavat tiedot a) euromaittain ja b) euroon kuulumattomin EU-maittain?
Olen tehnyt vertailuja, joista näkyy esimerkiksi se, että Suomi menettää helpostikin kaksi miljardia euroa vuodessa pelkästään sen takia, että valuuttamme on euro puhumattakaan siitä, että meillä olisi oma tai Ruotsin kanssa yhteinen valuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Joitain taulukoita on mielestäni saatavilla aivan maittainkin. Tässä esimerkiksi 3. sivulla on BKT-lukemia maittain.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitokset – tuo taulukko on kyllä tuttu, mutta aikasarjat puuttuvat tuostakin euro-alueen ja muiden EU-maiden väliltä. On erikoista, että Eurostat ei julkaise näitä taulukoita. Tuossakin linkissä EA 18 ja EA 28 ovat sekoitettu toisiinsa.
Aikasarjat, jotka näyttävät euro ja ei-euro maiden erot koko euron olemassaolon ajalta ovat varsin pysähdyttäviä.
Ilmoita asiaton viesti
Vanhempia tiedotteita toki löytyy. Mutta tosiaan näistä maakohtaisista on puserrettava. En ole itsekään nähnyt EU-€-10 taulukoita.
Ilmoita asiaton viesti
Jos on oikein kovasti friikannut, niin tässä hyviä ilmaisia:
USA:n keskuspankin taloustietokanta: voipi yhdistellä ja muokata laskutoimituksilla, nopea ja helppo kun vähän aikaa on harjoitellut. Kaikki data ilmaiseksi imuroitavissa. Erittäin hyvä excel-sovellus myös.
http://research.stlouisfed.org/fred2/
Täältä ei saa dataa ulos asti, mutta ainakin näkee luvut ja käyrät
http://www.tradingeconomics.com
Ilmoita asiaton viesti
Esimerkiksi tässä kuvassa vuosina 2000-2007 ns. ”euro-efekti” on 1.5 prosenttia miinusta BKT:ssa:
http://www.social-europe.eu/wp-content/uploads/201…
Vuoden 2007 jälkeen ko. euro-efekti on varmaan paljon suurempi. Dataa vain ei löydy mistään.
Ilmoita asiaton viesti
Mihin tarkasti ottaen viittasi Vesa Kanniainen kirjanjulkistamistilaisuudessa, todetessaan, että elintasomme olisi niiannut n. 10% eurojäsenyyden kokonaisvaikutusten kautta? Näkyisikö se näin GDP:n kautta, eli pylväiden kavu jatkuisi lyhenemisen sijasta ja taso olisi jossain 280-290 mrd€ paikkeilla v. 2013?
http://www.tradingeconomics.com/finland/gdp
Eikö se ole juuri muuan ”euro-efekti”? Siis verrattuna tilanteeseen koko po. kaudella ilman euroa?
Ilmoita asiaton viesti
Tässä ei tosiaan ole mitään mätää.
1. Perustan pankin
2. Annan asiakkaalle lainaa (jonka teen tyhjästä) vaikka 1 miljoona e, saan takuuna asunnon
3. Asiakas kertookin ettei voi maksaa lainaansa pois (asiakkaan bisnekset menivät puihin)
4. Profit – sain tyhjästä tekemälläni rahalla 1 miljoonan asunnon
tai
3. Asiakas maksaa korot ja lyhennykset ajallaan
4. Profit
Ilmoita asiaton viesti
Muista kertoa meille, kun eka vaihe on suoritettu.
—
Sitten kriisi: se miljoonan kämppä ei olekaan enää miljoonan arvoinen, vaan kuten esmes Espanjassa -40 pinnaa, eli se olisikin 600 kiloa. Myydäkö vai pantatako? Huoltoon ja ylläpitoon uppoaa kuitenkin koko ajan rahaa?
Profit osuus on kuitenkin -400 kiloa.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta se on saatu tavallaan ilmaiseksi (lainan takuuna, kun laina oli tehty alunperin tyhjästä)? Missä se riski pankille on?
Toisaalta, tuntuu että tästä on pakko puuttua joku osanen, eihän se ihan näin voi mennä. Vai voiko…
Ilmoita asiaton viesti
Siitä puuttuu se osanen, että sen pankin oma pääoma ei riitä kattamaan vakuuksillakaan syntyneitä tappioita.
Eivät nuo pankit muuten tuolla pitkin Eurooppaa tarvitsisi pankkitukia, jos paperit voitaisiin vaan repiä, ja miinukset yliviivata.
Talous on luottamusta(kin). Jos omaisuuseriä voidaan surutta viivata yli miten sattuu, niin kuka uskaltaisi luottaa siihen?
Ilmoita asiaton viesti
Itse asiassa se skenaario taisi mennä väärin tuossa ”luon tyhjästä” -kohdassa. Ei se yksittäisen pankin kohdalla taida pitää paikkaansa, vaikka koko järjestelmän osalta rahaa syntyisikin tyhjästä. Yksittäinen pankki on kai enemmänkin välittäjä.
Ilmoita asiaton viesti