Ikäviä uutisia ja ennusteita

Suomen talousnäkymistä on ehtinyt tulla jo kolme eri pankin arviota, joissa talouden arvellaan supistuvan. Aktian arviossa taloutemme pakittaa tänä vuonna 0,3 prosenttia, Nordea tarjoaa pulkkamäkilukemaksi 0,5 prosenttia ja Danske Bank arvelee uppoamisemme jäävän 0,2 prosenttiin. Sen sijaan Suomen pankki uskoo päätyvämme nollan pintaan, mutta suhdannenäkymiä on pudotettu.

LähiTapiolan arviossa peruutamme 0,3 prosenttia. Yksi asia alkaa nousta otsikoissa esille. Se on 1990-luvun lama.

Sinällään tämä ei ole mitenkään uutta. 1992 syyskuussa tehty markan irroitus eurooppalaisesta valuuttaputkesta oli pakotettu toimi, koska meiltä loppui käytännössä rahat ylläpitää ylikorkeaa markan kurssia. Taloutemme oikeni tuon päätöksen jälkeen. Korkotasomme putosi, kun pääomapako rauhoittui kellutuspäätöksen vuoksi. Vaihtotaseemme piristyi, koska vienti- ja tuontihinnat tulivat enemmänkin reaalitalouden kuvaajiksi. Työttömyys lähti laskuun paitsi piristyneen viennin, myös sisämarkkinoiden kannattavuuden kasvettua.

Tällä haavaa me taistelemme ylikorkean euron kanssa. Vaikeudet ovat aika lailla identtiset, mutta korkotaso on pysynyt alhaalla. Kyseessä on myös kysyntälama, koska ostovoima ei ole kohdillaan. Veronkorotuksista siivottu inflaatiomme on nollassa. Tällöin kahdenkin prosentin korko tuo voittoa.

Mutta työttömyys on pahentunut, eikä uusille aloille synny riittävää kysyntää, jotta investoinnit lähtisivät käyntiin. Vaihtotaseemme piiputtaa. Tullin tiedoissa kauppataseemme kumulatiivinen vaje tältä vuodelta on 1080 miljoonaa euroa.

Milloin rahamme tällä kertaa loppuvat? Sitä on vaikea ennakoida, mutta tämä tapahtuu siinä vaiheessa, kun markkinaehtoinen laina käy mahdottomaksi. Näin on käynyt muutamille maille, jotka ovat joutuneet turvautumaan tukipaketteihin. Me ylläpidämme kulisseja velkaantumalla toivoen käännettä parempaan. Sitä ei näyttäisi tulevan tänäkään vuonna.

Jotkut haluaisivat pysäyttää tai taittaa velkaantumisen, eli kansanomaisemmin sanottuna "irroittaa letkut" Suomesta. Tapahtuuko se sitten niin rajuilla menoleikkauksilla, että puskemme työttömyysasteemme yhä ylemmäs, vai irroitammeko valuuttamme tälläkin kertaa eurooppalaisista valuuttakokeiluista?

Eurossa pysyminen on rohkeaa uhkapeliä. Sitä ei olla kovin paljoa arvioitu, ehtiikö talouskäänne pelastamaan Suomen. Vuosi toisensa perään olemme odottaneet käännettä velkavuorta kasvattamalla. Syömme tänään huomisen eväitä. Joudumme jossain vaiheessa nämäkin velat maksamaan, jolloin se trendikäs "vastuunkanto" vasta alkaa.

Yksi huono asia tässä odottelussa on: mitä kauemmin tässä yhteisvaluutassa roikutaan mukana, eikä käännettä tulekaan, sen kurjempi savotta meillä on edessä sitten, kun rahamme toden teolla loppuvat – eli olemme kasvattaneet velkavuoremme reippaasti suuremmaksi.

Euro ei ole minulle mikään tabu. Pidän aivan mahdollisena sitä, että suomalaiset uskaltavat kyseenalaistaa EKP:n tarjoaman rahapolitiikan. Tarjoan kuitenkin vaihtoehtona sitä, että korjataan ensin EKP:n rahapolitiikka. Ja jos viestimme ei johda toimenpiteisiin niin irroitamme itsemme yhteisvaluutasta ennen kuin eron hinta käy täysin mahdottomaksi.

Aikaa ei ole enää kovin paljoa. Hiekka käy tiimalasissa vähiin.

0
susijumala
Perussuomalaiset Turku

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja.
Sähköpostiosoitteeni nykyisin: henri.myllyniemi@pp.inet.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu