Ikäviä uutisia ja ennusteita
Suomen talousnäkymistä on ehtinyt tulla jo kolme eri pankin arviota, joissa talouden arvellaan supistuvan. Aktian arviossa taloutemme pakittaa tänä vuonna 0,3 prosenttia, Nordea tarjoaa pulkkamäkilukemaksi 0,5 prosenttia ja Danske Bank arvelee uppoamisemme jäävän 0,2 prosenttiin. Sen sijaan Suomen pankki uskoo päätyvämme nollan pintaan, mutta suhdannenäkymiä on pudotettu.
LähiTapiolan arviossa peruutamme 0,3 prosenttia. Yksi asia alkaa nousta otsikoissa esille. Se on 1990-luvun lama.
Sinällään tämä ei ole mitenkään uutta. 1992 syyskuussa tehty markan irroitus eurooppalaisesta valuuttaputkesta oli pakotettu toimi, koska meiltä loppui käytännössä rahat ylläpitää ylikorkeaa markan kurssia. Taloutemme oikeni tuon päätöksen jälkeen. Korkotasomme putosi, kun pääomapako rauhoittui kellutuspäätöksen vuoksi. Vaihtotaseemme piristyi, koska vienti- ja tuontihinnat tulivat enemmänkin reaalitalouden kuvaajiksi. Työttömyys lähti laskuun paitsi piristyneen viennin, myös sisämarkkinoiden kannattavuuden kasvettua.
Tällä haavaa me taistelemme ylikorkean euron kanssa. Vaikeudet ovat aika lailla identtiset, mutta korkotaso on pysynyt alhaalla. Kyseessä on myös kysyntälama, koska ostovoima ei ole kohdillaan. Veronkorotuksista siivottu inflaatiomme on nollassa. Tällöin kahdenkin prosentin korko tuo voittoa.
Mutta työttömyys on pahentunut, eikä uusille aloille synny riittävää kysyntää, jotta investoinnit lähtisivät käyntiin. Vaihtotaseemme piiputtaa. Tullin tiedoissa kauppataseemme kumulatiivinen vaje tältä vuodelta on 1080 miljoonaa euroa.
Milloin rahamme tällä kertaa loppuvat? Sitä on vaikea ennakoida, mutta tämä tapahtuu siinä vaiheessa, kun markkinaehtoinen laina käy mahdottomaksi. Näin on käynyt muutamille maille, jotka ovat joutuneet turvautumaan tukipaketteihin. Me ylläpidämme kulisseja velkaantumalla toivoen käännettä parempaan. Sitä ei näyttäisi tulevan tänäkään vuonna.
Jotkut haluaisivat pysäyttää tai taittaa velkaantumisen, eli kansanomaisemmin sanottuna "irroittaa letkut" Suomesta. Tapahtuuko se sitten niin rajuilla menoleikkauksilla, että puskemme työttömyysasteemme yhä ylemmäs, vai irroitammeko valuuttamme tälläkin kertaa eurooppalaisista valuuttakokeiluista?
Eurossa pysyminen on rohkeaa uhkapeliä. Sitä ei olla kovin paljoa arvioitu, ehtiikö talouskäänne pelastamaan Suomen. Vuosi toisensa perään olemme odottaneet käännettä velkavuorta kasvattamalla. Syömme tänään huomisen eväitä. Joudumme jossain vaiheessa nämäkin velat maksamaan, jolloin se trendikäs "vastuunkanto" vasta alkaa.
Yksi huono asia tässä odottelussa on: mitä kauemmin tässä yhteisvaluutassa roikutaan mukana, eikä käännettä tulekaan, sen kurjempi savotta meillä on edessä sitten, kun rahamme toden teolla loppuvat – eli olemme kasvattaneet velkavuoremme reippaasti suuremmaksi.
Euro ei ole minulle mikään tabu. Pidän aivan mahdollisena sitä, että suomalaiset uskaltavat kyseenalaistaa EKP:n tarjoaman rahapolitiikan. Tarjoan kuitenkin vaihtoehtona sitä, että korjataan ensin EKP:n rahapolitiikka. Ja jos viestimme ei johda toimenpiteisiin niin irroitamme itsemme yhteisvaluutasta ennen kuin eron hinta käy täysin mahdottomaksi.
Aikaa ei ole enää kovin paljoa. Hiekka käy tiimalasissa vähiin.
Eiköhän osuutensa ole Venäjän viennilläkin, joka supistui ensimmäisellä kvartaalilla 16 % verrattuna vuoden takaiseen.
Danske Bank näkee Venäjän talouden taantumisesta huolimatta valoa tunnelin päässä:
http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/danske+bank+…
Ilmoita asiaton viesti
Seija, eiköhän se ole aivan se ja sama, mistä talousshokit – erityisesti ulkoiset – johtuvat?
Niitä on ollut, niitä tulee jatkossakin milloin mistäkin. Kyse on siitä, että olemmeko nitoneet hinnat kiinni ja katsomme sopeutuksen työttömyysluvuista; vai yritämmekö pitää työllisyyden korkealla ja antaa niiden hintojen heilahdella.
Minusta tuo jälkimmäinen tapa on humaanimpi, oikeudenmukaisempi ja siten reilumpi.
Ilmoita asiaton viesti
Toki, mutta eihän Venäjän talouden taantuminen johdu eurosta, eikä teollisuuden rakennemuutoksen tarvekaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ei johdukaan. Kyse on siitä, että millä mekanismilla näitä vaurioita minimoidaan. Jos hinnat ovat kiinteät (euro) niin joustamme työttömyydessä, koska työmarkkinajoustot ovat liian hitaita, esim. ”nollakorotuslinja” voisi viedä helpostikin 20-30 vuotta.
Ilmoita asiaton viesti
Henri, ei siinä Venäjän kohdalla ole kyse valuuttakurssista vaan siitä että Venäjä vähentää tuontia ja Putin on ilmoittanut keskittävänsä sitä Euraasian talousliiton maihin, sekä panostavansa kotimaiseen tuotantoon. Eikä auta itäturismiinkaan kun Venäjän kotitalouksien ostovoima on laskenut.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä ei edelleenkään ole pointtina, että mistä talouden heilahtelut johtuvat. Ne ovat asioita, joille me emme voi mitään. Me voimme ainoastaan valita sen, miten ne vaikutukset otetaan vastaan.
Joustammeko työttömyydestä vai hintatasosta? Eurossa roikkumalla valitsemme automaagisesti ensimmäisen. Miksi siis kitistään työllisyysohjelmista valtioneuvostoa myöden? Tehty valinta vain johtaa tähän. Lisävelalla voimme ylläpitää nuorisotakuita, palkkatukia ja muuta iltapäiväkerhoa työttömille.
Ilmoita asiaton viesti
Ja vielä hieman lisää. Arvaatko mikä julkaisu aloittaa leipätekstinsä tähän malliin: ”Irakin kriisi voi pahimmassa tapauksessa syöstä maailmanmarkkinat vuoden 2008 kaltaiseen kaaokseen.”
Kuullostaako ulkoiselta talousshokilta?
Vastauksen voit luntata täältä.
Ilmoita asiaton viesti
Saimme juuri pääministerin, jolle Eurosta puhuminen (negatiivisesti) on melkoinen tabu. Kun Stubb pääsee ääneen, niin tuskin ainakaan eurosta tai muustakaan EU:hun liittyvästä puhutaan negatiivisesti. Kaikki on vaan niin fantsuu.
Ilmoita asiaton viesti
Sitten eduskuntaan tarvitaan henkilöitä, jotka kyllä tulee esittämään Stubbillekin verrattain hankalia kysymyksiä.
Ilmoita asiaton viesti
Yliarvioit nyt äänestäjiä, mutta toivotaan parasta 😀
Ilmoita asiaton viesti
Mitä enemmän tilannetta pohtii, sitä selvemmältä näyttää, että muuta ulospääsyä syvenevästä kriisistä ei ole kuin nykyeurosta irrottautuminen.
Se ottaa tietysti euroon uskoville ja siihen meidät sitoneille hyppäämistä tulijärveen. Poliittinen mahdottomuus. Siksi olemme kaikki matkalla siihen järveen näiden euro-uskovien johdolla. Sellaisen olemme saamassa pääministeriksi.
Sisäistä devalvaatiota yritetään. Se vain ei onnistu. Siksi tarvitsemme ulkoisen devalvaation ja se edellyttää erilaista valuuttaa.
Ulkoinen devalvaatio ei olisi mikään kauhistus, vaikka kipeää monille tekisikin. Se avaisi viennille ovia ja sitä kautta työllisyyden ja investointien kasvun. Niistä hyötyisimme kansantaloutena ja hyödyn saisivat myös sadattuhannet ihmiset ja kotitaloudet.
Mutta nyt tämä synkkä ja kapea polku jatkuu. Toivo on vasta eduskuntavaaleissa ja niihin taitaa olla aikaa 10 kuukautta (+hallitusneuvotteluaika 1-2 kk ja kesälomakausi 2015) eli yli vuosi. Voi voi!
Ilmoita asiaton viesti
Sisäinen devalvaatio ei onnistu näissä olosuhteissa ja annetuissa raameissa. Saksa onnistui, koska muualla oli velkavetoinen talousbuumi, ja Saksa antoi alijäämiensä rehottaa yli sallittujen määrien.
Tässä mielessä ensimmäisenä tarvitaan talouden sopeuttamisen johtuvien ikävien vaikutusten kompensointia rahapolitiikalla. Joko niin, että EKP:lta alkaa tulla jotain todellista vastaantulemista, tai sitten otamme ohjat omiin käsiimme.
Näin me emme voi jatkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Eritoten spanjuurit menivät halvan koron ansaan ja nyt kipristellään. Pieni positiivinen uutinen tuli sieltäpäin eilen kun ensimmäinen asunnostaan häädetty sai palata kotiinsa. Häädön syynä oli pankin härski vedätys. Nyt sadat tuhannet odottavat samaa oikeuden päätöstä.
Ilmoita asiaton viesti
Että kohta saadaan ”yllättäviä” uutisia siitä, miten tarvitaankin lisää pankkitukia Espanjaan? No, onhan siellä EVM, sieltä vain hakemaan.
Ilmoita asiaton viesti
Uusi Suomi on lisännyt otsikkoihinsa niin ikään Dansken uuden suhdannekatsauksen.
Menetetystä vuosikymmenestä voisi kirjoittaa enempikin. Euroopan tulisi opiskella Japanin deflaatiovuodet.
Ilmoita asiaton viesti
Emmekö siis todellakaan elä paratiisissa nimeltä Eurostoliitto?
Stubbihan ainakin on sitä mieltä. Onkohan hänellä realismi lainkaan hallussa?
Ilmoita asiaton viesti
Valitettava tosiasia on, että valuuttakursseilla tai sen muutoksilla ei tehdä hyvinvointia. Valuutan devalvointia auttaa nopeasti elintason laskuun ja siinä mielessä se sopisi meille hyvin vaikken sitä kannatakkaan. Valitettavasti pitemmässä juoksussa devalvointi ei ole ratkaisu ongelmiin vaan osaltaan niiden aiheuttaja. Ainaisesta devalvaatiokierteestä meillä on riittävästi kokemuksia – kysykää vaikka Kari Narsilta 🙂
Ongelmat pitää ratkaista, muutoin päästään ojasta allikkoon.
Ilmoita asiaton viesti
Devalvaatiokierrettä ei synny kansallisella kelluvalla ja vapaasti vaihdettavalla valuutalla.
En minäkään kaipaa SP:n norsunluutornin aikakautta, jolloin valuuttamme oli sidottu kultaan, dollariin, ecuun tai mihinkään muuhunkaan.
Tiedän, että tuo aikakausi oli valitettavaa, ja että silloin jouduttiin devalvoimaan kiinteän hintatason vuoksi.
Eli olen samaa mieltä siitä: kokemusta on riittävästi. Lisätään sitä kokemusta kelluvasta markasta. Kokemusta on vähän, mutta hyvät.
Elintaso myös laskee massatyöttömyyden vuoksi. Se vain kohdistuu minusta epäreilusti vain osaan väestöstä. Hintatason vaihtelut sen sijaan koskevat enemmänkin kaikkia ja on siten tasapuolisempi. Samalla yksittäisiin henkilöihin kohdistuvat muutokset jäävät pienemmiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Olen kanssasi samaa mieltä, että ”sisäinen devalvointi” ja ”ulkoinen devalvointi” kohtelevat eri väestöryhmiä eri tavalla samoin kuin eri ammateissa olevia. Rahan arvon heikkentäminen (ulkoinen devalvointi) koskee eniten heikompiosaisiin ja kotimarkkinayrityksiin, kun taas ko. muutoksesta hyötyvät eniten hyväosaiset. Tätä et varmaan toivo?
PS! Niikuin hyvin tunnettua SuperCell ja vastaavat yritykset pärjävät hyvin Eurolla 🙂
PSS! Pienen maan valuutta vaikka se kelluisi ei olisi mikään ihanteellinen rahavalinta talouden toimivuuden kannalta.
Ilmoita asiaton viesti
Minä taas näen, että se työttömyys vasta huono-osaisuutta lisääkin, enkä toivo sitä. Siksi valitsen mielummin pienemmän pahan, eli hintajoustavuuden.
Kalliimpi tuontitavara (mikäli markka devalvoituisi) tekee ihmeitä sisämarkkinoille: ne yritykset, jotka nyt jäivät syntymättä siksi, että ”tuontikrääsä” kilpailee hinnoillaan kannattavuuden pois – tulevatkin nyt kannattavammiksi.
Ihmeellistä, mutta totta.
Supercellin liikevaihto ei riitä Suomea nostamaan suosta. Hämmästelen, että tuon yhden esimerkin varjolla yrität todistaa koko kansantalouden tilaa.
Oletko laittanut merkille, että valtiomme velkaantuu aika huipputahtia?
Ilmoita asiaton viesti
Työttömyys ei ole mitään muuta kuin kilpailukyvyn puutetta. Valuuttakurssia heikentämällä voidaan saavuttaa hetkellisesti parempaa vientikilpailukyä muttei lisääntyvää elintasoa yleisesti ottaen.
Valtion velkaantuminen johtuu yli varojen elämisestä ja laskun aika lähenee. 🙂
PS! Suomea ei nosta suosta kuin suomalaiset itse.
Ilmoita asiaton viesti
Itse asiassa eri kuppikunnat puhuvat vapaaehtoisesta ja pakotetusta työttömyydestä. Mutta jätetään se nyt tarkastelun ulkopuolelle, koska se ei kuulu yleiselle tasolle.
Palkkaleikkaukset (työmarkkinajoustot) tai työttömyysjoustot eivät nekään kasvata elintasoa.
Miten saisin sinut ymmärtämään tuon?
Ja kun valtio on tarpeeksi tässä velkaantunut, niin sitten se euroero on mitä ilmeisimmin edessä, tai olemme IMF:n hoivissa yhtä onnellisesti kuin nyt kreikkalaisetkin ovat.
Ilmoita asiaton viesti
”Palkkaleikkaukset (työmarkkinajoustot) tai työttömyysjoustot eivät nekään kasvata elintasoa.”
Eivät kasvata, mutta ne tekevät siitä oikeudenmukaisemmman vaikkei äkkisiltä sitä uskoisikaan. :))
Ilmoita asiaton viesti
Me olemme tästä asiasta eri mieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Aika pirullinen tällainen järjestelmä jossa hyvinvoinnin säilyminen edellyttää jatkuvaa talouskasvua. Ja joka toimiakseen edellyttää ennakoimattomia taantumia, jopa lamakausia.
Eiks kukaan enää keksi lisä konsteja siirrellä rahaa, siitähän se BKT saataisiin kohotettua?
Ilmoita asiaton viesti
Margareta Blåfield: – ”Aika pirullinen tällainen järjestelmä jossa hyvinvoinnin säilyminen edellyttää jatkuvaa talouskasvua”
Tuo on täysin totta ja aika moni tuon jo ymmärtääkin. Varsinainen ongelma on se, että kovinkaan moni ei vielä ymmärrä, että tuo pirullinen järjestelmä ei ole nimeltään kapitalismi, vapaa markkinatalous tai uusliberalismi, vaan hyvinvointivaltio.
Ilmoita asiaton viesti
Siitä ns. hyvinvoinnista olisi vara tinkiä. Voisi kyseenalaista kaatopaikkakuormien koko hyvinvoinnin määrittäjänä.
Onko hyvinvointia kun puolet maailman ruokatuotannosta on hävikkiä.
Ilmoita asiaton viesti
Kertoohan se melkoisesta hyvinvoinnista, jos on varaa heittää puolet ruuasta hukkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kerro vaan järjettömyydestä.
Ilmoita asiaton viesti
Meillä on laaja joukko rakenteellisiä ongelmia joita eurosta luopuminen ja devalvaatiovetoinen rahapolitiikka ei itsessään poista minnekään. Voin hyväksyä itsenäisen rahapolitiikan esimmäisenä, luultavasti tarvittavana askeleena, mutta se ei korjaa näitä rakenteellisia ongelmia. Eli tarvitsemme paljon muutakin kuin tarjoamanne eurovastaisuuden. Olen varmaan pari vuotta toivonut teiltä laajempaa työkaluvailkoimaa ongelmiimme, mutta valitettavasti olette keskittyneet tuohon yhteen kohteeseen. Olisiko jo aika unohtaa poliittiset päämäärät ja tarkoitusperät ja kohdata Suomen talouden tila kokonaisuudessaan?
Ilmoita asiaton viesti
Itsenäinen rahapolitiikka = ongelmien ratkaisujen siirtäminen politikoille.
En kannata sillä näytöt arveluttavan kehnoja.
Miksi EKP:n mandaatti on niin vanha? Politiikot ovat tunnustaneet yksinkertaisuutensa ja voimattomuutensa hyvinvoinnin edistäjinä. Rahan painamisella ei tehdä hyvinvointia.
Politikko = henkilö, joka jakaa muiden rahoja 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Marko, askel kerrallaan. ”Rakennemuutoksia” ja muita hienoja ohjailuliikkeitä on helpompaa tehdä silloin, kun siihen on rahkeita ja jotain, minkä varaan nojata.
Useat toimet taloudessa tapahtuvat parhaiten silloin, kun politiikot eivät sotkeennu niihin. Annetaan Suomelle markkinaehtoinen valuuttakurssi, ja uskon sen poistavan niin laajan nipun taloutemme vaikeuksia, että ehkä ”lisätoimien” penääminen osoittautuu jopa täysin turhaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo vapauden mukanaan tuoma vastuu on illuusio. Valitettavasti. Kuplia rakennellaan ja ne romahtelevat vaikka poliitikot eivät sotkeutuisi niihin lainkaan. Tuosta on esimerkkejä parin kolmensadan vuoden ajalta. Mutta toki jos järjestelmä palkitsee riskinoton niin, että juuri riski kansallistetaan, niin ohjausvaikutus on kuplien syntymistä lisäävää.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä. Kuplia on ollut ja niitä tulee varmasti jatkossakin. Aivan kuten aiemmin linkkasin videon, jossa puolen tunnin demonstraatiossa kerrotaan, että aina kun joku nostaa velkaa niin siinä luodaan samalla syklejä.
Nyt kyse on siitä, millä tavoin montun pohjalta olisi tarkoitus kiivetä takaisin uuteen nousuun.
Meillä on myös esimerkkejä ”parin kolmensadan vuoden ajalta”, miten talouden kokonaiskehitys on kasvanut. Teknologia kehittyy taustalla jatkuvasti ja se on tuonut elämän helpommaksi. Uskallan väittää, että elämä on helpompaa nyt kuin 1500-luvulla.
Ilmoita asiaton viesti
Oletko ajatellet mihin premisseihin uskosi perustuu?
Ilmoita asiaton viesti
Olen toki. Siihen, että kauppoja syntyy useimmiten silloin, kun kaupan olleen hinta on kohdillaan. Kauppoja harvemmin syntyy silloin, kun hinta on liian korkea.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaako tuottaa sellaistakin mitä ei menee kaupaksi? Ns. vapaa kilpailussa hävikki on suunnaton.
Sekö on kansantaloudessa tärkeintä, että kauppoja syntyy?
Ilmoita asiaton viesti
Ei kannata, mutta sitä tapahtuu usein ns. tiedostamatta.
Kyllä, se on tärkeintä. Mietin hetken, onko se sitten aivan tärkeintä, mutta kyllä se taitaa sitä olla.
Ilmoita asiaton viesti
Usein ei etukäteen voi tietää mitä onnistuu myymään.
Sinulle siis elämän tarkoitus ilmeisesti on kaupankäynti.
Minusta talouden perustehtävä olisi tuottaa tarpeellisen ja ylläpitää yhteiskunnan arvoja.
Jotain on pahasti mennyt pieleen jos globaalista ruoantuotannosta puolet mänee hukkaan. Ja hävitetään tulevilta sukupolvilta elinmahdollisuudet. Niin ihmisiltä kuin muiltakin eläimiltä ja olioilta.
Kun vaidon väline on muutunut itsetarkoitukseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Ei voikaan, siksi aika moni aloitteleva yritys kaatuukin aivan parin-kolmen ensimmäisen vuoden aikana toiminnan käynnistämisen jälkeen.
Kaupankäynti on ilmeisen tarkoituksenmukaista. Muutoinhan meistä aivan jokainen joutuisi käyttämään kaiken aikansa esimerkiksi talonrakennukseen ja sen huoltoon, kenkien ja vaatteiden ompelemiseen, viljelyyn ja muuhun maatalouteen, raakaöljyn tai muun energialähteen kaivamiseen jne.
Ilmoita asiaton viesti
Tarpeellinen kaupankäynti voi olla tarkoituksenmukaista, mutta yritysten kaatuminen ei ole. Minusta on täysin idioottimaista tällainen rulettitalous.
Ilmoita asiaton viesti
On muuten kehäpäätelmä: mikä on liian korkea hinta? Hinta on liian korkea kun kauppoja ei synny.
Ilmoita asiaton viesti
Miten niin?
Ilmoita asiaton viesti
Ei Suomi voi ratkaista globaalin hazarditalouden ongelmat muista maailmasta riippumatta.
Kuka mitäkin korjausta ehdottaa, mutta koko ajan liikutaan samassa noidankehässä. Pitäisi kyseenalaista vallitsevan taloustieteen perusolettamukset.
Pitää leikata > kulutuskysyntä vähenee > työttömyys lisääntyy > kustannukset kasvavat ><...
Ilmoita asiaton viesti
Marko:
”Olisiko jo aika unohtaa poliittiset päämäärät ja tarkoitusperät ja kohdata Suomen talouden tila kokonaisuudessaan?”
Tämä heitto lienee tarkoitettu hallituspuolueiden poliitikoille?
On mielestäni suorastaan absurdia, että päivittäin saa lukea erilaisissa aviiveissa hallituspoliitikkojen kommentointeja ja ehdotuksia talouden tilanteen parantamiseksi. Koskaan ei voida silti mainita ainoaa keinoa joka todella tepsisi, eli valuutan arvon devalvoitumista.
Joo! Meillä on rakenteellisia ongelmia. Totta. Mutta jos niitä aletaan tässä taloustilanteessa korjaamaan, eli tekemään leikkauksia, painuu talous entistä pahempaan lamaan. Ainoa leikkauskohde, joka ei vaikuttaisi Suomen talouteen negatiivisesti, on kehitysapu.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä osa rakenteellisista ongelmista varmaan korjaantuisi. Asia toki riippuu suuresti siitä, minkälaisen rahapolitiikan Suomi omaksuisi. Jos se olisi vahvasti kokonaiskulutusta tukevaa, otaksun ettei esimerkiksi työmarkkinoiden tietyillä jäykkyyksillä olisi merkitystä.
Hieman tähän liittyen, kannattaa todella seurata keskustelua Ruotsissa. Siellä on alkanut jonkin asteinen tilinteko Riksbankin tuhoisasta rahapolitiikasta:
http://larseosvensson.se/2014/06/04/anders-borg-ab…
”Finance Minister Anders Borg said it’s “worth having a discussion” to explore whether an independent agency should monitor the central bank to address concerns about its failure to fulfill its inflation mandate.”
Asia on nimittäin niin, että järjetön rahapolitiikka on Ruotsinkin suurin rakenteellinen ongelma. Asia on euroalueella ja sen ulkopuolella niin, että järkevä rahapolitiikka on ensimmäinen vaatimus. Kun talo on tulessa, emme rupea korjaamaan kattoa. Kun talo on sammutettu, sen tila kohdataan kokonaisuudessaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ulkomuistista: eikö Ruotsikin ruvennut jo toden teolla flirttailemaan deflaation kanssa? Jäikö uusimmat lukemat +0,1 prosenttiin?
Ruotsilla on se etu, että asiat ovat heidän omissa käsissään.
Ilmoita asiaton viesti
Niille joiden ulkomuisti ei ole yhtä hyvä:
http://www.statistikdatabasen.scb.se/pxweb/en/ssd/…
Ruotsi todellakin on jo hämärän rajamailla. Me olemme osa euroaluetta, joten ajatuksemme ovat luonnollisesti suurimmaksi osaksi siellä. Tämä rahapoliittinen hulluus, joka maailmaa riivaa, on kuitenkin laajempi ilmiö.
Ehkä tämä on yhden globaalin rahapoliittisen trendin loppu.
Ilmoita asiaton viesti
Huomaat kuitenkin, mikä laajuus tällä deflaatioihanteisella linjalla on. Tässäkin avauksessa on kommentointia, että on ihan oikein välillä ottaa kurjuutta vastaan.
En tiedä mitenkä laajasta asenneilmapiiristä on kyse, että ”vain tosimiehet kestävät pienet deflaatiovuosikymmenet”, jotta bring it on.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä nyt voinee olla yhtä hyvä tai huono foorumi kuin jokin muukin seuraavalle fundeeraukselle:
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Suomi on hakenut ”pehmeää turvallisuutta” tekemällä talousyhdentymispäätöksiä paljolti turvallisuuspoliittisilla perusteilla. Ajatuksena on ollut, että mihin hyvänsä EU-, Schengen- ja euromaahan jos joku vaikka jonkin rajan takaa sattuisi hyökkäämään (tai tämmöisellä toimella edes uhkaamaan), niin silloin Lännessä kyllä nousisi paljoa suurempi älämölö kuin jos kohteena olisi ollutkin vain jokin ”kaukainen maa, josta emme mitään tiedä”.
Jos nyt tällaiseen ”pehmeään turvallisuuteen” ei meillä tuoreiden kokemusten valossa olekaan loputtomiin varaa, niin sitten ehkä olisi eriytettävä toisistaan talous ja turvallisuus, haettava Naton suunnalta ”kovaa turvallisuutta” ja sellaista toivon mukaan löytämällä saatava kädet vapaiksi talouspolitiikan perusratkaisujen uusharkinnalle tarvittaessa.
Toinen etenemistapa edellisen sijasta tai lisäksi olisi yrittää kouluttaa kansa taloustajuiseksi ja käydä perustava pelisääntökeskustelu sisäisen devalvaation vaihtoehtoisista malleista ja niiden vaikutuksista maamme tulevaisuudennäkymiin eri aikajänteillä. Tällöin siis pitäisi voida puhua myös nopeasti vaikuttavista toimista kuten saavutettujen ansiotasojen kattavista, hallituista euromääräisistä leikkauksista (vaikka jonkinlaisessa pakkosäästömuodossa), jos vaihtoehdot ovat osoitettavissa vielä huonommiksi.
Vielä yksi iso asia tähän loppuun: Politiikasta ja poliitikkoudestakin pitäisi ehkä kovien valintojen edessä oltaessa opetella puhumaan uudella tavalla: että vaikeiltakaan asioilta ei välttämättä voikaan välttyä ”meidän välkkyä porukkaa äänestämällä” vaan että on olemassa asioita, joille mikään ”sisutahtopolitiikka” ei mahda mitään vaan jotka muodossa tai toisessa muistuttavat aina itsestään, niin että ne on joka tapauksessa otettava jollain tavalla huomioon ja kysymys on lopultakin vain siitä, mikä olisi se vähiten huono tapa. Näistä sopeutumismenettelytapavaihtoehdoista käytävä asiakeskustelu voisi olla omiaan ”tuomaan politiikan takaisin politiikkaan”, kuten moniaalla on taidettu toivoakin.
Politiikkavaihtoehtoja pohtiessa on nähdäkseni joka tapauksessa syytä pitää mielessä ja ottaa aina huomioon, että erinäisillä Euroopan valtioilla on tälläkin hetkellä paljon isompiakin huolenaiheita kuin pelkät talousongelmat sinänsä. Jos nyt Suomi onnistutaan pitämään sellaisessa jamassa, että taloushuolemme näyttävät muihin uhkiin verrattuina isoilta, niin ei meillä siis suhteellisesti ottaen vielä kovinkaan huonosti mene.
Ilmoita asiaton viesti
Olen samaa mieltä siitä, että jos turvallisuus koetaan uhatuksi niin siihen Natojäsenyys on varmastikin yhteisvaluuttaa sopivampi keskustelukohde.
Talousongelmat tuovat pitkittyessään tukun muita ongelmia, joista voisi mainita nuorisotyöttömyyden, minkä hintaa voidaan joutua maksamaan vielä vuosia sen jälkeen, kun itse talousongelmat on saatu ratkottua.
Sosiaalisen kriisin lisäksi tyrkyllä on totta kai myös poliittinen kriisi.
Olen ehdottanut, että kansantalouden (ja oman talouden) peruskäsitteet olisi syytä saada peruskouluun. Se voidaan tehdä ilman, että siihen sekoitetaan eri talousajattelun ”kuppikuntia” (vasemmistolaisuus, markkinaliberalismia tai muuta).
Ilmoita asiaton viesti
”…kahdenkin prosentin korko tuo voittoa….”
Kerroppa tarkemmin mielipiteesi missä menee rahan säilymisen raja nykykoroissa. Onko 1,65 % korko riittävä?
”… kun rahamme toden teolla loppuvat…”
Kumpi on parempi velkaa pankissa vai rahaa pankin tilillä, jos velka voi korkojen nousun seurauksena upottaa meidät tai jos kelvoton korko syö arvottomaksi säästömme? …tai keikauksen seurauksena euron käy arvottomaksi?
Hurraakokoomukselaisuusstubb muuttuu itkukatalaiseksi. ”Olen tehnyt parhaani, päivääkään en vaihtaisi pois – nyyh”.
Ilmoita asiaton viesti
On. Reaalikorko = nimelliskorko – inflaatio.
Sitten laskenta meneekin mielenkiintoiseksi, jos inflaatio repsahtaa negatiiviseksi, eli deflaatio muodostuu. Nimelliskorko on kuitenkin ei-negatiivinen.
Tästä syystä en hirmuisesti jaksa innostua esimerkiksi Espanjan alhaisiin lainakorkoihin. Se vain osoittaa sen, ettei riittävää talouskasvua nähdä Espanjassakaan vielä kymmeneen vuoteen.
—
Molemmat vaihtoehdot voivat olla aivan yhtä karmeita. Niinhän sitä Kyproksellakin käytiin säästötileihin käsiksi kuin leipään.
Ilmoita asiaton viesti
Katainen sanoi, että kukaan ei osannut ennustaa nykyistä taloustilannetta kun hallitusohjelma laadittiin. Kuitenkin ollaan heti valmiit uskomaan uusiin ennusteisiin? Kerro Henri, vallitsevaan taloususkonnon kommervenkkeihin perehtyneenä, mistä tällainen omituinen toistuva ilmiö johtuu? Jossain muissa tieteissä teoreettiinen paradigma olisi kumottu aikoi päivii sitten.
Ilmoita asiaton viesti
Katainen tarkoitti, ettei kukaan joka hänelle erikseen kertoi näkemyksiään, osannut ennakoida.
Kyllä niitä ennakoijia on ollut. Jonkin aikaa olen itsekin yrittänyt saada viestiä menemään perille, että tämä otettu kurssi johtaa täystyrmäykseen.
Suuntaa voi katsoa valtiovelan kehityksestä, pitkän ajan vaihtotaseen kehityksestä, bruttokansantuotteen kehityksestä, työttömyysluvuista…
Ei kai sitä todellisuutta voida iäti pakoilla?
Ilmoita asiaton viesti
Ei todellisuutta ei voi loputtomasti paeta vaikka uusikin pääministeri uskoo, että todellisuus muokkantuu positiivisen vision mukaan.
Jossain vaiheessa todellisuus tulee väistämättä vastaan. Mutta silloin voi olla myöhäistä korjata mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Margaretalta hyviä kommentteja.
Todellisuus ei muokkaannu visioiden mukaan, vaan visiot muokkautuvat todellisuuden mukaan, tosin pahasti jälkikäteen. Ja tulee olemaan liian myöhäistä, ennenkuin huomaammekaan.
Me elämme ”elintasokuplassa”, jota elintasoa meillä ei todellisuudessa ole, eikä tule olemaankaan ihan heti. Eikä meillä tällä elinkeinorakenteella koskaan tule olemaankaan.
Käsittääkseni leijumme irti realismista noin 15-25 %. Mutta joskus tämä on pakko tajuta. Tai itkeä ja tajuta.
Ilmoita asiaton viesti
Kuitenkin voimme seurata globaalista todellisuuden tila joka päivä. Nähdä sodat, saasteet, metsien hävitykset, hirmumyrskyt ja kaikki katastroofit. voimme katsastaa olot slummeissa ja pakolaisreservaateissa ja seurata kaatopaikoilla työskenteleviä lapsia. Silti jotkut vain tuijottavat tilastoja vaikka totuus on suoraan silmiemme edessä.
Mistä meidän pitäisi kilpailla?
Ilmoita asiaton viesti
Noista Kataiselle ”näkemyksiään kertoneiden” asiantuntijoiden lausunnoista ja niiden ennakointiarvosta voisi tehdä vaikka gradun. 😀
Ilmoita asiaton viesti
Kreikan tauti.
Hullu mies Huittisista syö enemmän kuin tienaa.
Henri, mistä ihmeestä me saataisin 300.000 uutta yksityisrahoitteista työpaikkaa nyt vielä olemassa olevan velkarahoin ylläpidetyn hyvinvoinnin ylläpitoon ?
Ilmoita asiaton viesti
Ei mistään, mutta jos investoidaan vaikka infran kehittämiseen niin pikku hiljaa alkaa elpyminen. Nyt on edessä vain leikkauksia ja maali liikkuu yhä vain kauemmaksi, eli kohta tarvitaan 500.000 uutta työpäikkaa…siis tällä nykyisellä vahva Euron politiikalla.
Ilmoita asiaton viesti
Ensimmäisenä ehdotan sitä, että luodaan edellytykset kannattavalle liiketoiminnalle. Sitten katsotaan tarvitaanko enää muita toimenpiteitä lainkaan. Ajattele, jos vaikka julkistalouden menoista voidaan poistaa yritystuet – lukuunottamatta pienimuotoisia apuja toiminnan aloittamiseen.
Ilmoita asiaton viesti
”Yritystukien hyödyistä vain vähän näyttöä”
4.6.2013
Juhani Saarinen
HELSINGIN SANOMAT
Juhani Saarinen
Hittolainen, nyt meni 1/5 maksuttomista lukukerroista!
🙂
ps. olin tuon jo lukenut ja laittanut kirjainmerkkeihinkin
Ilmoita asiaton viesti
Henri. Yrittäjyyden tai kannattavan yritystoiminnan estenä eivät ole kikkailu ja osaaminen tms. seikat, vaan yrityksen mahdollisuudet selviytyä rahoituksineen yhä kovenevassa kilpilussa ovat hyvin pitkälti ulkoisista tekijäistä yhä nemmän rippuvaisempia.
Minulla on yritysidea, jonka toteuttaminen Virossa on jopa mahdollinen, mutta ei koskaan Suomessa globaaleile markkinoille myytynä, mikäli itse soisin palkkaa edes hieman omalle työlleni.
Olen vanha yrittäjä jo 1980-luvulta lähtien.
Ei mikään pankki anna Suomessa enää senttiäkään PKT-firmoille ilman täyttä omistajan vakuutta.
Tervetuloa vain yrittäjiksi Suomeen !
Ilmoita asiaton viesti
Olisi mielenkiintoista nähdä euron kannattajien realistisia näkemyksiä miten Suomen talous saadaan kuntoon, nykyisillä veronkorotuksilla ja leikkauksilla sitä nousua emme tule näkemään?
Ilmoita asiaton viesti
Suomen taloutta ei saada kuntoon markoilla eikä euroilla jos maahamme ei saada investointeja ja jos tuotteillamme ei ole kysyntää ja kysyntää ei ole jos markkinoita ei ole koko mantereella vaan usassa ja kiinassa ja eteläamerikassa ja osin venäjällä !
Kannatankin verojen reipasta laskua kautta linjan jotta saadaan edes omat pyörät pyörimään paremmin !
Ilmoita asiaton viesti
Verotuksen reipas lasku olisi hyvä tavoite, mutta ei taida auttaa yksinään talouden nousuun.
Ilmoita asiaton viesti
Olen samaa mieltä investointien tärkeydestä. Olen sitä mieltä, että niitä ”syntyy itsestään”, kunhan olosuhteet ovat kohdillaan. Ja kun ne ovat kohdillaan, ja talouden toimeliaisuus piristyy niin verotuotot mahdollistavat kokonaisveroasteen madaltamisen.
Mutta veroasteen madaltamista ajatellessa on syytä muistaa se, että ensin pitäisi kuolettaa tätä julkista velkaa, mitä tässä on kasattu useampi vuosi ”vastuunkannon” hengessä.
Joskus se vatuukin pitäisi kantaa.
Ilmoita asiaton viesti
Eipä Ruotsikaan näytä kruunullaan suuremmin juhlineen, kauppatase on pysynyt ylijäämäisenä koska tuonnin osuus on pienentynyt, 18 mars 2014:
Svensk varuexport oroar
Nu har den svenska varuexporten trendmässigt minskat sedan 4:e kvartalet 2010. Förvisso kan man glädja sig åt en positiv skattning i det så kallade Exportchefsindexet för 4:e kvartalet 2013, men förhoppningar är inte detsamma som verkligt utfall. Visserligen har Sverige under hela nedgångsperioden fortsatt att visa överskott, men detta har berott på att importen också minskat.
http://www.svensktnaringsliv.se/kommentaren/svensk…
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsin tuonti on täältä katsottuna myös meidän vientiä.
Onhan meilläkin tuonti pakittanut. Mutta ei niin paljoa, että se olisi riittänyt kääntämään meidän vaihtotaseen tuntuvammin plussan puolelle.
Ilmoita asiaton viesti
”Ruotsin tuonti on täältä katsottuna myös meidän vientiä.”
Ei ilmeisesti ole paljon vaihdellut,
vuoden 2013 aikana Suomen tavaravienti Ruotsiin kasvoi kolmella prosentilla.
ja
Yleisesti ottaen Suomen ja Ruotsin välinen kauppa on jatkunut
samansuuntaisena useita vuosia. Euroopan taloustilanne on vaikeuttanut
sekä Suomen että Ruotsin vientimarkkinoita ja tehnyt
maistamme toisilleen yhä tärkeämpiä kauppakumppaneita.
Ruotsin kauppatase oli vuonna 2013 positiivinen, mutta pienentyi
edellisvuoden kuudesta miljardista eurosta viiteen miljardiin
euroon vuonna 2013.
http://www.finsve.com/images/stories/pdf/fi/kauppa…
Ilmoita asiaton viesti
Jos väestöön suhteutetaan niin peukkutuntumalla tämä olisi n. 3-3,5 miljardia euroa ylijäämäinen kauppatase Suomessa?
Kyllä sekin kelpaisi tässä tilanteessa.
Huomioin toki erot kauppa- ja vaihtotaseen kanssa, mutta melko lailla niiden kuvaajat ovat yhteneväiset.
Ilmoita asiaton viesti
Paljollako jätettäisiin tuomatta ja mitä, esim. energiaako?
Ruotsin tavaraviennin kokonaisarvo vuonna 2013 laski seitsemällä
prosentilla. Tuonnin arvo pieneni vastaavasti kuudella
prosentilla.
Ilmoita asiaton viesti
Voin vilkaista miten tuontimme on kehittynyt vuodesta 2008 ”tähän päivään asti”. Toisaalta pitäisi katsoa myös hintakehitystä, volyymejä sun muuta, joten kovin nopeaa kokonaisanalyysiä on mahdotonta odottaa.
Ilmoita asiaton viesti
Oli näppituntuma että tuontienergian hinta on noussut, tuoreempiakin varmaan löytyy kuin tämä:
http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-06-05_…
Ilmoita asiaton viesti
Tuo oli muuten 2012 kirjoitus. Silloin kesään mennessähän saimme EURUSD:n punnerrettua jopa 1,2 tasolle.
Mutta aivan kuten Sorjonenkin tuossa totesi, niin pelkkien arvojen muutosta ei voida sellaisenaan tarkastella, vaan tarvitsemme myös volyymit mukaan.
Sen lisäksi tulee tutkia, miten euron kurssi on käyttäytynyt milläkin tarkastelujaksolla. Esimerkiksi 1999-2008 EURUSD kipusi melko tasaisesti 0,8:sta 1,6:een. Sillä on oma merkityksensä vientikaupan arvoon, mikäli volyymit eivät ole liiemmin muuttuneet.
EDIT: Tuo on hyvä artikkeli, koska siinä aikahorisonttia on venytetty sopivasti pidemmälle ajanjaksolle. Tuollaisista on paljon helpompaa tehdä analyysejä kuin sellaisista kvartaali- tai kuukausiraporteista. Kiitos.
Ilmoita asiaton viesti
Taisin lukea energian kohonneista hinnoista tämän tapaisesta artikkelista (27.11.2013):
Suomi tuo vuodessa energiaa seitsemän miljardia enemmän kuin mitä se vie. Pääosa tuonnista tulee Venäjältä. (millähän valuutalla maksetaan?)
Kivihiili maksaa nyt 92 prosenttia enemmän kuin vuosikymmen sitten. Öljyn hinta on noussut 75 prosenttia, maakaasun 100 prosenttia.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/yleist%C3%A4/me…
Ilmoita asiaton viesti
Tässäpä nyt valmiiksi tulkittua ”Taloussanomilta:
”VM arvioi Suomen bruttokansantuotteen kasvavan 0,2 prosenttia tänä vuonna, kun ennuste huhtikuussa oli 0,5 prosenttia. Vaimeaa kasvua tukee positiivinen nettovienti. Vaikka vienti supistuu tänä vuonna VM:n ennusteen mukaan puoli prosenttia, laskee tuonti vielä enemmän.”
Tuonkin mukaan vienti ottaa keulaansa, mutta tuonti vielä enemmän. Jotain tämänkaltaista yritin tuolla hieman ylempänä kertoakin.
Ilmoita asiaton viesti
VM tässä taitaa olla ainut instituutio, joka yhä uskoo BKT:n kasvuun v. 2014. Muut (mm. eri pankit) ovat jo heittäneet pyyhkeen kehään.
Ottaen huomioon pankkien roolin taloudessa, niillä lienee paljon alansa (mm. rahoitus, sijoitus) markkinoiden tuntemusta.
Ilmoita asiaton viesti
VM kuitenkin päätti laskea ennustettaan. En oikein ymmärrä, miten valtioneuvoston virkamiehet luovat tätä ”pessimismin mielikuvaa”, sekä ”epätoivoa”.
Olisivat täräyttäneet, että kasvua tulee sellaiset 5,5 prosenttia tänä vuonna. Ensi vuonna sitten yli 7 prosenttia.
Ilmoita asiaton viesti
Tähän huonoja uutisia:
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2014/06/1…
Ilmoita asiaton viesti
”Tuo oli muuten 2012 kirjoitus. Silloin kesään mennessähän saimme EURUSD:n punnerrettua jopa 1,2 tasolle.”
– Ketkä ”me” tämän punnerruksen tuolloin oikeastaan toteutimme ja miten?
”1999-2008 EURUSD kipusi melko tasaisesti 0,8:sta 1,6:een”
– Osataanko sanoa, miksi näin kävi ja mitä asialle olisi ehkä pitänyt tehdä tai ylipäänsä ollut tehtävissä (jos mitään)?
– Jos euro itsessään joka tapauksessa on ja on kaiken aikaa ollut vapaasti kelluva valuutta, niin mitä sen markkinahinta heilahduksineen muihin kellujiin verrattuna oikeastaan kertoo ja millaisia jatkoliikkeitä lienee seuraavaksi odotettavissa (nythän arvo näyttää olevan jossain 1,3:n ja 1,4:n välillä)?
Ilmoita asiaton viesti
USA piti it-kuplan puhkeamisen jälkeen yllä oikein löysää rahapolitiikkaa, mikä heikensi dollaria. Yksi ikävämpi seuraus oli globaalin yksityisen sektorin velkakuplan syntyminen.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä: euro, jeni, USD, punta, SEK, Sveitsin frangi ovat kaikki kelluvia valuuttoja, mutta myös valuuttamarkkinoilla toimii vanha kunnon kysynnän ja tarjonnan laki. Tarjonnan lisääminen (kaiken muun pysyessä ennallaan) alentaa hintaa ja päin vastoin.
Eli harjoitettu rahapolitiikkaa näkyy valuuttakurssissa. Oppikirjaesimerkki on Sveitsin keskuspankin (SNB) toiminta. Eurokurssin ”lower bound target” on 1.2 eikä frangia haluta päästää vahvistumaan tämän rajan alle. Jos tuo taso on uhattuna, setelikoneet käyntiin ja frangeja markkinoille. Target saved.
Jos EKP harjoittaa Fediin nähden kireämpää rahapolitiikkaa, euro vahvistuu dollariin nähden – olettaen että mikään muu ei muutu. EURUSD on pysynyt aika stabiilina, vaikka EKP:n rahapolitiinen viritys on kireämpi kuin Fedin. Tämä johtuu siitä, että valuuttakurssia ohjaavat myös erot taloudellisessa toimeliaisiuudessa. Jenkkilässä kasvu on selvästi ripeämpää kuin euroalueella. Tämä vahvistaa dollaria, samalla kun erot EKP:n ja Fedin toiminnassa heikentevät sitä.
Ilmoita asiaton viesti
J. Cashmanin ollessa Suomen pääministerinä ekonomistit tulkitsivat tunnuslukuja tiuhaan, taantuma on kohta ohi!
Mutta että nyt taantuma olisikin siis oikein LAMA?
No problem, Stubb kertonee kohta noillekin ekonomisteille että Eurooppalainen menestystarina kurkkaa jo nurkan takaa. Eli kaikki on siis kohta taas ihan kunnossa koko Eurostoliittossa!
Eihän sitä nyt euromaihin mitään lamoja…mahdotonta…
Ilmoita asiaton viesti
Ei suoranaisesti liity aiheeseen mutta kirjoitanpa kuitenkin!
Huomasin äsken, että aiot ehdokkaaksi 2015. Minulta saat yhden äänen, olen vuosia seurannut kirjoituksiasi ja kommentointiasi nauttien selkeästä ulosannista sekä tietenkin saman suuntaisista ajatuksista mitä itselläni on.
Plussana i:n päälle molemmat näköjään ylittävät Aurajoen aina silloin tällöin :)!
Ilmoita asiaton viesti
Sitä ennen on läpäistävä ehdokkuuskelpoisuus piirissä. Jäsenäänestyksessä viisi parasta kelpuutettanee. Kisa on kova, koska hyviä ehdokaskandidaatteja on useita.
Ilmoita asiaton viesti
Henri, kisa on kovaa, mutta poikkeussäännöt ovat myös käytettävissä. Tuon tiedät varmasti, joten ei kaiketi pidä olla epäilyäkään siitä ettetkö ole ehdokkaana valittujen listalla.
Ilmoita asiaton viesti