"Meidän tulisi olla hyvin huolissaan Euroopasta"

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä on kirjoittanut mielipidekirjoituksen talouslehti Financial Timesiin tämän blogin otsikkoa mukaillen. Oikeampi otsikko on tosin pidempi. Penttilä aprikoi World Economic Forumin Suomelle tarjoamaa kärkisijaa kilpailukykyvertailussa Euroopassa. FT:n otsikko kuuluukin, että jos Suomi on parasta, mitä Euroopassa on tarjolla niin meidän tulisi olla asiasta hyvin huolissamme.

Kilpailukyvyn mittaamisessa pitkällä aikavälillä tosin merkitsee hyvin moni sellainen asia, jotka eivät tätä laskuvoittoista suhdannekraateria huomioi. Sellaiset asiat kuin lakien läpinäkyvä noudattaminen, vähäinen korruptio ja hyvä koulutustaso yleensä takaavat yritysmaailmalle hyvät ponnahduslaudat kohti menestystä.

Penttilä luetteleekin aivan erilaisia asioita, joihin täällä ei oikein olla varauduttu. Työttömyys on koholla, julkisen sektorin menot suhteessa yksityiseen sektorin osuuteen kokonaistuotannostamme (58 prosenttia) on liian suuri, mutta suurimmaksi osaksi siksi, että yksityinen sektori on kaventunut hurjasti. Sen vuoksi verotusasteemme on sekin Euroopan kireämpiä, mutta siitä huolimatta valtiomme velkaantuu aivan tolkuttomaa tahtia.

Ja oikeastaan kaikki nämä tekijät johtuvat vain siitä, että yksityinen puoli on kutistunut roimasti. Meidän vientiteollisuutemme on pitkälti erikoistunut investointihyödykkeisiin. Tämä on aika lailla ymmärrettävää, sillä globaalissa kaupassa erikoistuminen yleensä on ainoa elinehto.

Penttilä näkee, että vika olisi politiikoissa. Hän kirjoittaa hallituksemme laajasta spektristä, johon mahtuu niin ex-kommunisteja ja konservatiivisia porvareita, höystettynä vihreällä ideologialla ja kielikysymystä ylläpitävällä pienpuolueella.

Tämä ilmiö on oikeastaan "pakotettu" siitä syystä, että eurooppalaiset ovat alkaneet kyllästyä jatkuvaan talouskriisin kanssa painimiseen. Kreikassa poliittinen tilanne on tulenarka, Italiassa oli historiallinen ja lyhytaikainen koalitiohallitus. Saksassa tällaiseen päädyttiin, Ranskassa voi käydä hyvinkin samalla tavalla. Enemmistöhallituksia ei saada enää kasaan, jos pitäydytään vanhassa ajattelumallissa: että eurokriisiä ei tarvitse ratkaista. Tässä mielessä hallituspuolueemme ovat yhtä mieltä. Se on asia, joka on muodostunut päätekijäksi, ja sivummalle ovat jääneet esimerkiksi isänmaasta huolehtiminen.

Ratkaisuksi sopii siis enemmän kuin hyvin tämän eurokriisin selvittäminen tavalla taikka toisella. Ongelmana on ollut yhteisvastuun halun puute. Saksalaisia ei kiehdo ajatus siitä, että he voisivat olla kantamassa riskejä, jotka aiheutuvat Etelä-Euroopasta. He haluavat "saksalaisen Euroopan" – ainakin näin talousajattelun puolella.

Mitä nopeammin europankkien todellinen tila selvitetään, ja ne hoidetaan kuntoon; sitä nopeammin tämä kriisi päättyy ja suomalaisille investointihyödykkeillekin alkaa löytyä kysyntää.

Minä ainakin uskon, että rakennemuutokset, ikääntymisen haasteet ja työmarkkinoiden tehostamiset hoidetaan paljon kivuttomammin silloin, kun taloutemme kasvaa. Jos tarjolla on vain sarja leikkauksia, eikä mitään tarjota tilalle, tulee tästäkin maasta kriisimaiden kaltainen uppoava talousalue. Leikkaukset johtavat silloin vain lisääntyvään työttömyyteen, alhaisempiin tuloihin – ml. verotulot – ja lainanhoito-ongelmiin.

Se ei voi, eikä se saa olla Suomen tuleva tie. Asioista on ruvettava puhumaan niiden oikeilla nimillä. Oikeat ongelmat tulee uskaltaa kohdata. Sillä muutoin olen Penttilän kanssa hyvin paljon samaa mieltä: Euroopasta tulee olla hyvin huolissaan.

susijumala

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja. Sähköpostiosoitteeni nykyisin: <a href="mailto:henri.myllyniemi@pp.inet.fi">henri.myllyniemi@pp.inet.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu