Suomettuneet saksalaiset
Ukrainassa on nyt sitten sisällissota. Venäjämielisten ukranalaiskapinallisten ammuttua – oletettavasti epähuomiossa – matkustajalentokoneen alas alkoi Yhdysvallat vaatia Euroopaltakin tiukempaa suhtautumista Venäjään. Tilanne on jokseenkin surrealistinen. International Herald Tribunen entinen päätoimittaja John Vinocur kirjoittaakin Saksan liittokansleri Angela Merkelin omalaatuisesta tilapäivityksestään. Samaan aikaan kun naapurimaa Hollantiin tuodaan ensimmäisiä siviiliuhreja matkustajalentokoneen alasampumisesta, jaksaa Merkel mielummin pitää saksalaisia onnekkaina, että Saksassa on rauha.
Merkel on enemmän suivaantunut Yhdysvaltojen salakuunteluun, mikä on sekin tietysti aivan ymmärrettävää. Saksan voisi siltikin olettaa tuomitsevan EU:n siviilien joukkolahtaaminen.
Financial Times huomauttaa, ettei kapinallisjoukot nyt mistään supermarketista ostele panssarivaunuja, ohjuslavetteja ja muuta vastaavaa järeää sotilaskalustoa. Sisällissodan lopettaminen on vaikeaa, jos demokratian puntarilla mitattua vähemmistöosapuolta ruokitaan asein.
Suomen suhtautuminen on sekin kysymysmerkki. Pääministeriä kiinnostaa enemmän kuntourheilu, ja presidenttikin puhuu ennemmin siitä, ettei tässä nyt voida poissulkea nöyristelyä, vaikka matkustajakoneita nyt putoileekin Ukrainan itäisen osan metsiin.
Syy on toki selvä. Taloutemme ottaisi rajua osumaa, mikäli kaupankäynti hyytyisi Venäjän kanssa. Itänaapurimme kohtalo on aiemmin siivittänyt rahapolitiikkaamme itsenäisyyteen 90-luvun alussa. Tällä kertaa europakkopaitaan sonnustautuneina meille voisi käydä täysin samalla tavalla.
Venäjän presidentti Vladimir Putin on toki opportunistina havainnut Euroopan heikkouden. Talouspuoli tökkii, koska 17 muuta maata käyttää Saksan valuuttaa. Näiden maiden tulee pystyä noudattamaan tiukkaa linjaa julkistalouden velkaantumisen kanssa, jos mielivät jatkossakin käyttää ulkomaan valuuttaa. Se ei ole onnistunut, eikä tule onnistumaankaan lähivuosikymmeninä.
Tällaisten murhenäytelmien yhteydessä on hyvä kysyä itseltään; että onko yhteinen raha ja erilaiset eurooppalaiset arvot parempi kuin yhteiset arvot, mutta eri maksuvälineet.
117. blogi jossa kaipaat ensisijaisesti D-vitamiinia?
Ilmoita asiaton viesti
Ja Börje osuu aina yhtä kauas maalista. Kauas.
Ilmoita asiaton viesti
33333. vastaus Börjeltä, jonka olisi voinut estää vain Ketamiini ?
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka Myllyniemen blogin fokus taisikin tällä kertaa olla hiukan muualla, täytyy Uimoselle kuitenkin esittää kysymys:
Kansantaloudella on kilpailukyvyn osalta käytännössä kolme sopeutumisväylää.
1) valuuttakurssi joustaa.
2) palkat joustavat.
3) työttömyys joustaa.
Nykyoloissa vaihtoehto 1) on suljettu pois, joten kumpaa jälkimmäisistä Uimonen kannattaa? Palkkojen laskemista, vai korkeampaa työttömyyttä?
Ilmoita asiaton viesti
Kilpailukyky lähtee ensisijaisesti kunnossa olevista tuotteista, joille löytyy ostaja. Tuotantokustannuksilla kilpaillaan vasta bulkin osalta, josta ei löydy enää mitään lisäarvoa ostajalle. Siinä kisassa on vaikea pärjätä Kiinalle ja muille halpamaille vaikka kuinka devalvoidaan, joten keskitytään tekemään parempia ja haluttavampia tuotteita.
Ilmoita asiaton viesti
Miksei sitten tehdä? Pitäisikö säätää laki, joka kieltää alempiarvoisen krääsän valmistamisen EU:n alueella?
Toivottavasti suhteellisen edun periaate ei ole täysin vieras käsite. Ja jos on, niin toivottavasti tutustut siihen edes hieman. Voimme päästä keskustelemaan jopa samasta aiheesta: talousvaikeuksistamme.
Ilmoita asiaton viesti
”Tuotantokustannuksilla kilpaillaan vasta bulkin osalta, josta ei löydy enää mitään lisäarvoa ostajalle.”
Väärin. Tuotantokustannukset ovat osa sitä laskelmaa, jota ostaja tekee miettiessään mistä saa parhaiten vastinetta rahalleen. Kalliimpi hinta -> ostaja olettaa saavansa enemmän vastinetta. Sinä elät harhassa, jossa jostain pitäisi löytyä ostajia, joille ei hinnalla ole mitään väliä.
”Siinä kisassa on vaikea pärjätä Kiinalle ja muille halpamaille vaikka kuinka devalvoidaan”
Ja sitten onneton vertaus halpamaihin. Jos kuitenkin vertailtaisiin vaikka vähän läheisempiin ja samankaltaisempiin esimerkkeihin, vaikka nyt ensi alkuun muihin pohjoismaihin.
Jos suomalaisen tekemä hilavitkutin on 10% kalliimpi kuin ruotsalaisen, pitää sen myös olla 10% parempi. Kannattaako meidän tosissaan luottaa siihen, että suomalainen tekee 10% parempaa kamaa kuin ruotsalainen, vai pitäisikö yrittää olla samalla viivalla?
Ilmoita asiaton viesti
Ero Ruotsin ja Suomen puunjalostustuotteissa oli 2009 (Ateenan rakennusmessut) melkein 30%
EDIT: Melko kova helppoheikki täytyy olla, jos puhuu Suomi-talon kolkyt prossaa paremmaksi, kuin länsinaapurin tuotteen….
Ilmoita asiaton viesti
”Kannattaako meidän tosissaan luottaa siihen, että suomalainen tekee 10% parempaa kamaa kuin ruotsalainen, vai pitäisikö yrittää olla samalla viivalla?”
Ja etenkin jonkin odottamattoman kysyntäsokin iskiessä, onko järkevää odottaa Suomalaiselta firmalta palkkojen runttaamista alaspäin Ruotsin luottaessa kelluvan valuutan tuomaan vakauteen. Börjen maailma on omituinen paikka.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän siinä maailmassa runtata palkkoja tai valuuttakursseja mihinkään suuntaan, vaan koko viisimiljoonainen kansa kiireesti innovoi jotain niin paljon muita parempaa, että sitä halutaan ostaa hinnasta välittämästä.
Ilmoita asiaton viesti
Olet tietysti oikeassa. Ei ole helppoa saada tätä Börjen talousteoriaa mahdutettua kalloonsa 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Mitä jos Suomi aloittaisi vihreän sähkön viennin Saksaan, nyt kun Saksa sulkee kaiken ydinvoimansa. Vihreä sähköhän tulee puhtaana seinästä ilman saastuttavia voimalaitoksia. Laitetaan vaan töpseli jokaiseen vihreitä äänestävän seinään ja kerätään jatkojohdot yhdeksi paksuksi kaapeliksi joka vedetään itämeren poikki Saksaan. Sitten vaan sinne Saksan päähän kWH mittari ja laskutetaan Saksalaisia. Vihreää vientiteollisuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Uimoselle kiitos yrityksestä, mutta vastaus meni aidanseipäisiin.
Mihin se Suomen kilpailukyky ja ne korkeasti jalostetut, hyvin koulutetun työvoiman rustaamat erikoistuotteet yhtäkkiä hävisivät sieltä bulkin yläpuolelta? Osasimme joskus näet tehdä parempia ja haluttavampia tuotteita. Olisiko vastaus osaltaan myös ”eurossa”?
Meillä joustavat työttömyys ja osittain mm. pätkäeläjien ja Finnairin työajat ja palkatkin. Siellä näkyy vastaus tehtyihin päätöksiin. Five-packin linja on: työvoima joustaa, maksoi, mitä maksoi, jotta AAA säilyy ja meistä pidetään EU:ssa.
Se on hyväksytyksi tulemisen kuviteltu hinta. Mutta jos omaa etua ajattelisimme olisimme jo ajat sitten poistuneet siihen EU-10 ryhmään, jossa ovat mm. Ruotsi, Britannia ja Tanska – miksei jopa Norja ja Sveitsikin.
🙂
Ilmoita asiaton viesti
Euron takia Kone ei tee hissejä ja liukuportaita jotka kelpaavat kaikille. Euron takia Nokia ei hukannut etumatkaansa kännyköissä. Euron syyksi ei kannata laittaa sitä, ettei osaa tehdä kilpailukykyisiä tuotteita. Innovoinnin on oltava jatkuvaa, koska teknologian kopioiminen on niin nopeaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaa ajatella asiaa koko kansantalouden näkökulmasta. Voit ajatella asiaa vaikka niin, että kaikkiin maihin kohdistuu joskus vakavia kysyntä- ja tarjontasokkeja. Onko ne parempi ottaa vastaan valuuttakytköksessä vai kelluvassa valuutassa?
Jotkut pohtivat tälläisia asioita ihan työkseen:
http://www.imf.org/external/pubs/ft/fandd/2014/06/…
Tietysti on myönnettävä, että euro on paljon pahempi kuin useimmat odottivat. En kyllä osannut itsekään ennakoida, että EKP sekoaisi täysin ja esimerkiksi laiminlöisi inflaatiotavoitteensa. Eli tavallaan eurojärjestelmän haitoissa on hiukan ”hulluuslisää”. Sama voi tietenkin tapahtua yksittäiselle kelluttajalle, kuten Ruotsissa kävi. Laittoivat puikkoihin kaverin, joka katkaisi 2%:n inflaatioankkurista köyden ja alkoi huutaa tuuleen.
Ilmoita asiaton viesti
Palkat ovat kovasti joustaneet kun tuotanto on siirretty halpatyövoiman maihin.
Ilmoita asiaton viesti
Yhteiset arvot ja eri maksuvälineet on parempi kuin ensin mainittu, mutta tämä ei oikein liity asiaan. Baltian maat ja Puola ajavat kaikisti tiukimmin Venäjän vastaisia pakotteita, vaikka ne ovat erittäin riippuvaisia Venäjän energiasta. Toisilla on euro, toisilla eu.
Merkel tiettävästi (Die Welt) pyysi Hollandelta, ettei Ranska toimittaisi Mistral-alusta Venäjälle. Kauppakamari ja vientiteollisuus valittavat siitä, ett NYT Saksan vienti Venäjälle laskee näin ja näin monta miljardia ja prosenttia ja kansa suhtautuu Venäjän vastaisiin toimiin varauksellisesti. Linja saattaa kuitenkin olla muuttumassa.
Ilmoita asiaton viesti
Saksalaiset ovat tässä(kin) asiassa täysin sekaisin. Jos EU:n tai EMU:n soisi olettaa olevan jonkinlainen yhteistyöprojekti niin ei herrajesta sentään mennä kirjoittelemaan ”huh-huh, onneksi meni naapureita, eikä meitä”.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä se liittyy. Jos kaikki EU-maat operoisivat omilla valuutoillaan, Venäjäpakottoiden aiheuttaman sokin ei tarvitsisi olla nominaalinen. Tällöin voisimme ottaa reaaliseen elintasoomme hiukan osumaa, mutta jatkaa talouksiemme ja yhteiskuntiemme kehittämistä kaikessa rauhassa. Silloin häviäisi se, jonka talous on rakenteellisesti heikoin. Se olisi Venäjä.
Nyt elämme mielipuolisessa rinnakkaisuniversumissa, jossa Ranska kokee tarvetta myydä sotakalustoa Venäjälle tällaisella hetkellä. EU-liittovaltiosta tulee varmaan tosi fantastinen luomus.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan. EU on ”pohjimmiltaan rauhanunioni”, jonka jäsen (Ranska) sattumoisin myy sotakalustoa konfliktimaahan…
Että sellainen rauhan Nobelin saanut häkkyrä. 😀
Ilmoita asiaton viesti
Ranska on kunnostautunut myös ”Euroopan yleisen turvallisuuden” rintamalla hääräämällä sotilasoperaatioillaan pitkin Afrikkaa. Nyt nämä kulungit pitäisi saada irroitettua Ranskan budjetista, ettei alijäämää ole päässyt syntymään liiaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Taannoin yksi myyty risteilijä á 1.000 milj.€ (siis turisti-sellainen) käänsi kauppataseen Suomessa plussalle, joten oletan, että yksi ranskalainen lentotukialus painii myös jossain miljardin euron sarjassa.
Ilmoita asiaton viesti
En ole aiemmin kommentoinut yhteenkään aiheeseen liittyvään kirjoitukseen, mutta nyt sen verran että on hieman ihmeteltävää kuinka paljon määrällisesti, ehkäpä kymmeniä, tankkeja näyttäisi separasteilla olevan kalustossaan. Mistä nuo ovat lähtöisin jos eivät Venäjältä? En ole ainakaan huomannut että Ukrainan hallitus tai armeijan johto olisi kertonuyt tankkeja suuremmin varastetun heiltä.
En pidä itse länsimaiden suhtautumista tähän sotaan sillä vakavuudella kuin ehkä pitäisi ja tarkoitan myös Venäjää kohtaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ukrainassa on pelkästään yli 1000 T-64-sarjan tankkia varastoituna taivasalle ja niitä on ollut separatistien alueellakin. Kyllä noista varmasti kymmeniä saa kasattua ajokuntoon, jos on esim. vanhoja tankkimekaanikkoja separatistien porukoissa. Eri asia on onko noihin pääaseisiin ammuksia? Jos on, ovat ne luultavasti Venäjältä.
Ilmoita asiaton viesti
EU päätti jo olla lisäämättä pakotteita Venäjää vastaan vastoin Yhdysvaltojen toiveita. Niinpä kapinalliset päättivät ampua umpimähkään, ilman kunnon tutkaa tai internettiä ja satelliittipaikannusta malesialaisen siviilikoneen, jossa matkusti eurooppalaisia matkaajia, toivoen ettei kone olisi venäläisen lentoyhtiön. Lavetin tutkastakin voi havaita lentosuunnan, eli kone saapuu ulkomailta. Näinollen se ei voi olla ainakaan ukrainalainen sotilaskone. Ennenkaikkea kyseessä oli harkittu teko, BUK osuu aina maaliin.
Putin on patoamassa Yhdysvaltojen taloudellista valtaa ja dollarin asemaa. BRICS maat perustivat oman maailmanpankkinsa, johon liittynee lisää maita 2016 vuoden jälkeen. Toivottavasti länsimaat eivät turvaudu terroristien keinoihin pyrkiessään suojelemaan rahamarkkinoiden ylivaltaa.
Ilmoita asiaton viesti
Lentoala on toki yksi vaikeimpia taloudellisesti, ja vähän vajaan tunnin kierto sotatila-alueen ympäri toisi kustannuksia.
Lentoyhtiöitäkin sopii siis kyseenalaistaa.
Mikä tahansa voi olla mahdollista. Matkustajalentokoneen uhraamisesta casus bellin vuoksi on sekin ollut esillä vähemmän virallisilla saiteilla. Tuntuu toki aika rajulta, mutta eihän esimerkiksi eurojohtajia ole kiinnostanut tipan tippaa muutaman kymmenen miljoonan eurooppalaisen hätä. Euromaa on päätynyt humanitäärisen kriisialueen kartalle jne. Ja tällaiselle eurofiilit viittaavat kintaalla.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, eiköhän tämä Ukrainan case ole suomalaisille melkoinen peruskurssi siitä, miten reaalipolitiikka toimii. Huippukokouksissa voidaan toki käydä ottamassa ryhmäkuvia, mutta todellisuudessa kaikki (tai no, pl. ne jotka haluavat eniten olla ”ytimissä”) vetävät ihan puhtaasti itsekästä linjaa.
Isot pojat niin idässä kuin lännessä tekevät mitä tahtovat, ja pienemmät yrittävät vikistä perässä.
Kyyninen kun olen, niin veikkaan että viimeistään syksyllä nähdään melkoisia kuperkeikkoja, kun sakemanneilla alkaa tulla tuulivoimansa kanssa kylmä. Siinä vaiheessa EU:n pakotteiden keihäänkärkenä taitaa olla suomalaisten jogurtin myynnin keskeyttäminen, ranskalaisten myydessä edelleen täyttä häkää rauhanaseitaan.
Ilmoita asiaton viesti
Oli miten oli, mutta nyt on painostettava! Maksoi mitä maksoi!
Mitä nämä painotteet maksaisivat meille ?
Tämä saattaa maksaa Suomelle 5,1 miljardin vientitulot. 10,5 miljardin edestä me tuomme Venäjältä. Pääasiallisesti maakaasua. Suomen maakaasusta melkein koko potti tulee Venäjältä.
APU: Suomi takaa EUn apupaketteja Ukrainalle omalla osuudellaan.
Tämäkin „sijoitus“ tulee varmasti pelastamaan suomalaisia työpaikkoja ja tällä tullaan tienaamaan ?
Lämmitätkö tai keitätkö kaasulla ?
Onko Suomella tähän varaa ?
http://vapaakulkija.wordpress.com/2014/03/16/kuka-…
Ilmoita asiaton viesti
Olen samaa mieltä siitä, että EU on jo tarpeeksi osoittanut, ettei sitä kiinnosta kansalaistensa hyvinvointi. Tämä lentokoneen alas ampuminen vain osoittaa sen helpommin. Työttömyys, kodittomuus, aliravitsemus ja sen sellaiset tuotokset omille unionin kansalaisille ei ole tavoittanut synapseja.
Näin sitä paremmointivaltio Suomessa:
http://yle.fi/uutiset/eun_byrokratia_jahmetti_ruok…
Syökööt leivoksia.
Ilmoita asiaton viesti
Näitä pakotteita olen joskus miettinyt/tutkinut ja Saksan mielipiteeseen vaikuttaa seuraava:
”Saksan lasku on suurempi, mutta Merkelillä onkin suuremmat panokset
myös hyötypuolella ?
„Edellinen kansleri Gerhard Schröder (Demari) vuonna 2005: Saksa varmistaa tässä suorassa yhteistyössä Venäjän kanssa suuren osan energiatarpeestaan vuosikymmeniksi. „ (tästä voisi kirjoittaa omansa blogin)
Tämä „tarve“ on kasvanut. 40 % Saksalaisista lämmittää talon ja veden, jopa ruokansa maakaasulla joka tulee Venäjältä. Taisi olla n. 100 miljoonaa kuutiota vuodessa Sakulan kulutus. Sakuilla on 20 miljoonan kuution hätävarasto, josta 20% omistaa Gasprom.
Saksan ja Venäjän muu kauppa on 8,7% Saksan viennistä ja sillä saavuttaa kolmanneksi suurimman kauppakumppanin paikan Venäjän TOP10 listalla. Kaupan suunta on alas, kuten Suomellakin, mutta saksalaisia investointeja on Venäjällä 22 miljardia dollaria. Näiden investointien takana on 6.100 yritystä joiden liikevaihto on 40 miljardia ja työllistävät 270.000 ihmistä.
APU: Saksa takaa omalta osaltaan EUn apupaketeista Ukrainalle.
Onko Saksalla tähän varaa ?”
http://vapaakulkija.wordpress.com/2014/03/16/kuka-…
Ilmoita asiaton viesti
Ja koska koko EU liittyy pakoitteisiin on kurkattava myös EU-Venäjä ystävyyteen. EU vie 50% kaikesta Venäjälle ja tuo 40% Venäjältä.
EUn kaasuostokset Venäjältä on 94,6 miljoonaa kuutiometriä, josta Saksan osuus on Ukrainan kanssa samaa 30% luokkaan. Muut isoimmat EU maat ovat Italia 13,6 milj. cm², Puola 9 milj. cm² ja Ranska milj. 7,3 cm².
APU: EU on ylpeytemme Euro-Ollin kautta luvannut myös vastata huutoon, eli vuoden 2014 aikana 25 miljardia, joista 15 niin pian, kuin mahdollista.
Onko EUlla varaa pakoitteisiin ?
http://vapaakulkija.wordpress.com/2014/03/16/kuka-…
Ilmoita asiaton viesti
NATO maista kurkataan USAn ja Venäjän kauppaan. Tämän ystävyyssuhteen arvo on kenties korvattavissa rähinästä saadulla hyödyllä ja USA on jo asettanut painetta Putinille katkaisemalla yhteistyön. Painotteet ei heilauttaisi näiden kahden elämää suuresti. Ystävyksillä on kauppaa keskenään vähemmän kuin pelastettavalla Ukrainalla ja pahalla pojalla Venäjällä keskenään.
APU: USA on tarjonnut Ukrainalle miljardia dollaria apua ja jostain olen kuullut, että viisi miljardia on jo sijoitettu tähän „operaatioon“.
Näiden tietojen valossa Ukraina on Obamalle tarjouksessa, mutta kuka maksaa ?
http://vapaakulkija.wordpress.com/2014/03/16/kuka-…
Ilmoita asiaton viesti
Itse Ukrainaan kuuluu talouden puolesta huonoa. Ukrainalla on 137 miljardia dollaria velkaa. Tästä potista on 15-30 miljardia Venäjältä riippuen tietolähteestä. Jäljelle jäänyt reilu 100 miljardia on eurooppalaisilta pankeilta. Asiantuntijat kertoo, että Ukraina tarvitsee heti 15 miljardia dollaria talousapua. Tätä apua on Venäjä Ukrainalle tarjonnut, mutta sitä ei ole otettu vastaan.
Ukrainan oma valuutta Hryvnia on kiinnittynyt USAn Dollariin 8:1 on tällä hetkellä 10:1. tämä taas on saanut korot 15% luokille. Ukrainan valuuttavaranto, joka oli 40 miljardia, on pian huvennut.
Ukrainan viennistä menee yli 60% Venäjälle. Loput noin 40 % EUn alueelle.
Onko Ukrainalla varaa pakotteisiin ?
http://vapaakulkija.wordpress.com/2014/03/16/kuka-…
Ilmoita asiaton viesti
Kiinteät valuuttakurssit eivät aina ole hyvästä. Ehkä Suomessakin tämä vielä havaitaan toistamiseen 25 vuoden sisään.
Ilmoita asiaton viesti
Ei opi härmäläinen mäntyrungon tuntumaa ja sitä päin juoksemisen tuskaa, ennen kuin sen kokee itse toistamiseen!
Ilmoita asiaton viesti
Olisiko se kohtalon ironiaa, jos Suomi toistamiseen lentäisi ulos eurooppalaisista valuuttaleikeistä ensimmäisenä – ja tälläkin kertaa itänaapurimme vuoksi?
Ilmoita asiaton viesti
Venäjän vastaus olisi pahimmillaan USA, NATO ja EU maiden yrityksien karkoittaminen Venäjältä. Venäjä on myös Lontoon porssin suurimpia pystyssäpitäjiä. Venäjän valtionlainoja on niin EU-mailla, kuin Briteillä ja USAlla. Näiden velkojen arvoksi arvioidaan 400 miljardia dollaria.
EU on saksalaisten, ranskalaisten ja italialaisten pankkien kautta tässäkin tapauksessa suurin maksaja, koska USA-pankkien riskien lasketaan olevan 125 miljardia. Tässä välissä on ehkä syytä kertoa, että Venäjä on myös ostanut USA-lainoja 138 miljardin arvosta.
Putin voi myös paiskata kaikki USA ja EU lainapaperinsa markkinoille yhtaikaisesti ja saada Dollarin, Euron ja pörssit heilumaan. Viimeksi 1998 tätä tilanetta vastaava Neuvostoliiton kaatuminen sai aikaan 22% pudotuksen, vaikka investoinnit Venäjälle eivät vielä olleet suuren suuria.
Onko Venäjällä varaa pakoitteisiin ?
http://vapaakulkija.wordpress.com/2014/03/16/kuka-…
Ilmoita asiaton viesti
Kansalaiset kaikissa maissa, joutuvat mahdollisen talous-sodankin maksajiksi. Näin on varmaa ainakin „meidän puolella“, koska USA, Britannia ja EU ovat tehneet lain, jonka mukaan seuraavan pankkikriisin maksumieheksi joutuu sijoittajat, rikkaat ja säästäjät.
Bail-out on eilinen, huomenna tulee bail-in.
Ukraina on ongelma kaikille maailman asukkaille, koska kriisi on luvassa niin tai näin. Pakotteiden vaikutus näkyisi jokaisen kodin taloudessa, koska se tuo tullessaan pahemman nytkähdyksen kuin 2008, jopa koko rahasysteemin kaatumisen.
Venäjä on maailman kahdeksanneksi suurin talous, jonka heilahdukset heiluttavat koko maailmaa.
Maailman ihmiset! Onko meillä varaa edes pakoitteisiin, jotka ovat yhtä tuhoisia, kuin oikeakin sota ?
Pidetäisiinkö tästä asiasta maailman kattava kansanäänestys ?
Kuka lupaa sen meille ? NATO, USA, EU vai Venäjä ?
Kiitos
Hämis
Ps. Sorry Henri, kun tuuppasin vanhoja turinoita kokonaisuudessaan aloitukseesi, mutta mielestäni ihmisille oli syytä kertoa missä todellisuudessa mennään ja mihin tätä tietä laskeudutaan….
Poista jos mielit. Hämis
http://vapaakulkija.wordpress.com/2014/03/16/kuka-…
Ilmoita asiaton viesti
”Tällaisten murhenäytelmien yhteydessä on hyvä kysyä itseltään; että onko yhteinen raha ja erilaiset eurooppalaiset arvot parempi kuin yhteiset arvot, mutta eri maksuvälineet.”
Jos sosiologian klassikko Emile Durkheim eläisi, hän sanoisi, että euro on tyypillinen uskonnollinen symboli, jonka tehtävä on vain korostaa primitiivisten heimojen yhteenkuuluvuutta.
Euromaiden talousministerien öiset neuvonpidot ovat uskonnollisia riittejä ja rituaaleja. Keskuspankin papistolla on taivaalliset sakramentit, joita pidetään salassa 30 vuotta. Frankfurtiin rakennetaan EKP:n miljardin euron temppeliä, jonka rinnalla Turun tuomiokirkko ja Vatikaanikin näyttävät rukoushuoneilta.
Näin minä nämä mustat vuodet ja pimeyden voimat näen.
http://img.yle.fi/uutiset/talous/article6304207.ec…
Ilmoita asiaton viesti
On päivänselvää, ettei kukaan hyväksy matkustajakoneen alasampumista.
Pitäisikö valtionjohtajien lähettää paheksuvia tviittejä itkevien hymiöiden kera? Sehän vasta törppöä olisi.
Ilmoita asiaton viesti
Matkustajalentokone on ammuttu alas, kv. Punainen risti määrittelee Ukrainan olevan sisällissodassa. Meidän presidentin silmät eivät ole vieläkään auenneet, ja ulkoministeri Tuomioja kertoo tilanteen olevan tarkkailun alla.
Tämä ei ole minusta ”päivänselvää” käytöstä. Saksan vasallivaltiona odotamme, mitä mieltä saksalaiset ovat.
Ilmoita asiaton viesti
Voiko mielestäsi matkustajakoneen alasampuminen olla hyväksyttäväkin teko???
Nyt jotkut väittävät, että ohjus olisi ammuttu Venäjän puolelta. Silloin ei enää olisi kyseessä vain sisällissota.
Ilmoita asiaton viesti
Väärin. Sisällissota -termi tuli käyttöön, kun panssarivaunuilla ajeltiin pitkin kylän raitteja tykin putket kuumina – puolin ja toisin. Tällä statuksella halutaan tarjota rangaistussuojaa sotarikosten yhteydessä.
Ilmoita asiaton viesti
En tajunnut. Mikä on väärin?
Ilmoita asiaton viesti
Se logiikka, ettei kyse olisi sisällissodasta, vaikka se lentokone olisi ammuttu naapurigalaksista. Ne muut asiat (sotatoimet) ovat vaikuttaneet määritelmään.
Ilmoita asiaton viesti
En toki sitä tarkoittanut,että viimeiset väitteet rajan yli lentäneestä ohjuksesta vaikuttaisi sisällisodan määritelmään.
Eikö kyseessä ole sisällisota jos saman valtion eri osapuolet sotivat keskenään?
Ilmoita asiaton viesti
UKK:n mukaan pitäisi pyrkiä olemaan lääkäri eikä tuomari. Sitä paitsi tuomari ei saa tuomita oletusten perusteella ilman pitäviä näyttöjä. Ja mitäs tehdään jos todisteitten mukaan sitten joskus näyttäisi että jokin taho johon olemme hyvissä väleissä onkin syyllinen. Valitettavaa on erityisesti jos kahdesta mahdollisesta osapuolesta molemmat ovat ystäviämme, siis kaverimme olisi roisto. Noloa, ellemme saa pitää päätä pensaassa vaan joutuisimme ottamaan kantaa. Miten sitten suu pannaan?
Noh. Rauhansuurvalta Suomi voisi kai tässäkin asiassa toimia perinteisenä sillanrakentajana läheisen partnerimme idän ja objektiivisuutensa menettäneen lännen välillä. Siis ennen kuin ”lentoturman” syy alkaa asettua selkeästi enemmänkin lännen puolelle.
Suomi voisi ottaa syyn omille niskoilleen: jokin YYA-linjasta lipsunut viranomaistaho oli vahingossa tai tannerilaisrytiläisen perinteen mukaan myöntänyt yhdelle suomalaiselle Buk-ohjuslavetille vienti/kauttakulkuluvan länsiukrainalaisten fvaskistien käyttöön. Ja tietäähän sen mitä ne tohelot tekevät sosialisminvastaisessa kiihkossaan kuin talvisodan ja jatkosodan syylliset ikään rauhanvoimia ja neuvostomaata vihatessaan ja luonnottomia rajoja puolustaessaan, ks. esim. alkuperäinen Suomi-neito https://www.facebook.com/Viestihopeat.fi
Ilmoita asiaton viesti
Lännen osuus matkustajakoneessa on ollut se, ettei sotatoimialuetta olla haluttu kannattavuussyistä kiertää.
Mutta muutoin tekstisi on aika tavalla suomettunutta.
Ilmoita asiaton viesti
Ohoh, niinpä onkin. 😉 Mutta jollain tavoin kuitenkin oikeastikin syyllisyystaakkaa voisi olla Suomenkin puolella kannettavana ihan suomettumattomassakin mielessä muutenkin kuin sen tullaamattoman ohjuslähetyksen melkein perillepääsyn osalta. Keväällä esimerkiksi kerrottiin Aamulehdessä, että Krimin pienillä vihreillä venäläisseparatisteilla oli ollut suomalaiset merkkihanskat. http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194880142278/arti…
Se että erikoisjoukot käyttävät sellaisia, ei tietty tee niistä puolustus- tai hyökkäystarvikkeita eikä maastavientilupaa kysytä sitäkään vertaa kuin viattomiin ohjuslavetteihin. AL:n jutun kommenttiosuudessa puhutaan kylläkin heitonomaisesti rekkalastista, jossa hanskojen logot on leikattu irti ja kuljetusliike saanut keikasta ylimääräistä etua, mikä olisi outoa muttei laitonta. Mutta näissä ohjus- ja hanskakeisseissä Suomella olisi oiva tilaisuus osoittaa YYA-henkistä diplomatiaa idän ja lännen sillanrakentajana ja tunnustaa syyllisyysosallisuutensä tasapuolisesti sekä matkustajakoneen alasampumiseen että Krimin miehitykseen, ks.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/70817-tulli-paljas…
Näinhän Suomi on ennenkin menetellyt, kun on otettu kohteliaasti syyksemme Molotov-Ribbentrop-liittosopimukseen perustuvat itänaapurin aloittamat sodat 1939 – 44.
Ilmoita asiaton viesti
P.S. Pahaa-aavistamattomia suomalaisyrittäjiä saattaisi olla helppokin käyttää yhteistyökumppaneina ja kotibulvaaneina jopa tuollaisissa sotilasgeopoliittisissa salahankkeissa. Mainittu dieselinhintaetu palkkiona palveluksista kyllä manipuloi ja vääristää alan kilpailutilannetta. Luulisi siinä mielessä kiinnostavan huoltovarmuuspiirien lisäksi myös markkinatalousvalvojia sikäli kuin noissa huhuissa nyt perää olisi.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kai niitä Buk-ohjuslaveteita ole tarvittu Itä-Ukrainaan mistään kuljettaa?
Ilmoita asiaton viesti
Henril kovat todisteet että kapinalliset ampu? Ei ni, täst tiiä viel kuka on ampunu ketä..
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=3&id=11304
Ilmoita asiaton viesti
RT on tällaisessa asiassa aivan yhtä epäluotettava kuin muutkin eri konfliktiosapuolien uutiset.
Kyse on enempikin siitä, miten Saksassa suhtaudutaan siihen, että naapurimaan siviilejä tuodaan saattueessa kotiin.
Kyse on myös sisällissodasta ja siitä, ketkä tätä sotaa ruokkivat asemyynnin ja -varustelun avulla.
Ilmoita asiaton viesti
no kerran on epäluotettavaa ni älä VÄITÄ että joku on ampunu jotain. Henk.koht. viimisenä uskon mihinkään hesarin tai ylen paskaan, verkkomediakin aika hukassa joskus. Jos taas omaan kuulaan uskoo niin voi tulla näinkin karmeeta ripulia: http://www.halla-aho.com/scripta/maahanmuuttokriit…
eli, ei kandeis väittää enneko tietää 🙂
Ilmoita asiaton viesti
http://ukraineatwar.blogspot.fi/2014/07/exact-loca…
Ilmoita asiaton viesti
Jos Venäjä onnistutaan ajaman taloudellisesti heikkoon asemaan, niin sen arvioiminen mitä sitten tapahtuu edellyttäisi enemmän tietoa Venäjästä kuin mitä länsimaissa kellään tuntuu olevan käytössä ja kaikkea ei vältämättä venäläiset tiedä itsekään. Miten vahva Putin on nyt ja miten vahva sitten kun pakotteet purevat? Riittäväkö oligarkien voima tai kyky syrjäyttämään Putinin tai haluavatko ne sitä tai moniko haluaa jne… Tilanne voi kehittyä hyvinkin vaikeaksi, joten voisi kysyä, että kannataisiko Ukrainan puolustusta hieman avittaa nyt, saataisi tulla halvenmaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Ukrainan pääministeri Jazenjuk eroaa, ja maahan tulee uudet parlamenttivaalit. Ei ole täysin selvää, että juuri uusia vaaleja Ukrainassa nyt ensimmäiseksi kaivattaisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Börje ei ymmärrä, että oma, vapaasti kelluva valuutta on aina automaattisesti oikeassa arvossaan. Tällä hetkellä markka todennäköisesti devalvoituisi euroon nähden antaen Suomelle mukavan piristysruiskeen kotimaiselle tuotannolle.
Mutta heti sen jälkeen kun Suomi oppisi tuottamaan bulkin (tai ei minkään) sijasta niitä Börjen kaipailemia innovatiivisia ja ainutlaatuisia merkkituotteita, Suomen oma, vapaasti kelluva valuutta tarvittaessa revalvoituisi juuri sopivasti, taaten meille aivan mahtavan ostovoiman ulkomaiden bulkkirihkaman suhteen.
Markka on paratiisi.
Ilmoita asiaton viesti
http://www.economist.com/news/leaders/21608645-vla…
Ilmoita asiaton viesti