EKP, Saksa ja Suomi joustavat

Otsikko on tarkoitettu futuuriksi. Katsoessamme erilaisia vaihtoehtoja tulisi huomata, miksi Saksan jääräpäisyys romuttaa muutoin koko euroalueen yhteisen valuutan. Tästä on esimerkkejä aiemminkin. Vuonna 1992 Saksa toimillaan "heitti pihalle" silloisesta valuuttakokeilusta Suomen, Italian, Iso-Britannian…

Suomeen oli tuohon mennessä ehtinyt kertyä hirmuinen taloudellinen painolasti. Asuntokuplan lisäksi saimme niskaamme vielä ulkoisen taloussokin, kun Neuvostoliitto hajosi – ja sen myötä ulkomaankauppamme koki äkkipysähdyksen.

Tuollaisessa tilanteessa maan valuutan olisi pitänyt heiketä rajusti, mutta vaihtokurssille ei ollut yhteisistä sopimuksista johtuen liikkumavaraa. Saksan olisi pitänyt olla "luottokortteineen" takaamassa niin Suomen markkaa kuin Italian liiraakin. Se ei vain tehnyt niin.

Samalta ajanjaksolta huomaamme, miten vaikeaa meidän oli kestää vuosien 1990-1992 paisuneita työttömyyslukuja, markan puolustamistarkoitukseksi nostettuja korkoja ja valtion velkaantumista. Tämä on se keskeinen syy, miksi nyt EKP:n, Saksan ja Suomen tulee antaa periksi. Muutoin yhteisvaluutasta lähtee samalla lailla jäseniä.

 

Ranska ja Italia polttopisteessä

Tällä haavaa kriisi on edennyt myös toiseen ydinmaahan, Ranskaan. Ranska ja Italia ovat laatineet sellaiset talousarvioesitykset, jotka Euroopan komissio voi hylätä ensi keskiviikkoon (29.10.) mennessä.

Tämä on herättänyt närää. Ranskan pääministerin Manuel Vallsin mukaan "Ranskaa tulisi kunnioittaa, koska se on iso maa". Italian pääministeri Matteo Renzi julisti parlamentilleen, että "diktaattorit ulkomailta" ovat lähteneet sanelupolitiikan linjalle.

Kyse on siitä, että näiden maiden budjettiesityksissä kulutetaan liikaa rahaa tuloihin nähden. Tämä on melko lailla outoa, sillä näiden kahden maan lainakorot ovat ennätysalhaalla. Toisin sanoen näille maille oltaisiin suorastaan tyrkyttämässä velkarahaa. Näin tuskin olisi, jos ko. maiden taloudenpitoon ei olisi luottamusta.

Ranskalla ja Italialla on myös omat sisäpoliittiset syynsä saada lisää liikkumavaraa. Europarlamenttivaaleissa toukokuussa Ranskan suurimman äänisaaliin keräsi kansallinen rintama (Front Nationale, FN). Lienee selviö, että jos komissio palauttaa budjettiesityksen Ranskaan niin FN käyttää tätä vuorenvarmasti hyväkseen vain lisätäkseen kannatustaan. Jos FN pääsee todelliseen valtaan vuoden 2017 presidentinvaaleissa, niin euro puolueen puheenjohtaja Marine Le Penin mukaan lakkaa olemasta.

Italiassa paine on yhtäläinen. Vuoden alkupuolella maan parlamenttivaaleissa suurimmaksi yksittäiseksi puolueeksi nousi viiden tähden liike. Tämä puolue taas on esittämässä parlamentille ehdotusta kansanäänestyksestä eurojäsenyydestä.

Euroopan komissio tosin tekee itsensä naurunalaiseksi, jos budjettiesityksiä ei palauteta. Tämä siksi, että retoriikka on parin vuoden ajan ollut sitä, että nyt ruvetaan pitämään säännöistä kiinni, koska kriisin on arveltu johtuvan liiallisesta lepsuilusta sääntöjä kohtaan. Komissio nostattaisi samalla metelin Saksassa, jossa eurovastainen vaihtoehto Saksalle -puolue kerää tuulta purjeisiinsa.

 

Yhden nousu on toisen lasku

Euroalueelta kuuluu toki myös varovaisen hyviä uutisia. Espanjassa työttömyys on lähtenyt laskuun, joskin vain osa-aikaisten työsopimusten ansiota. Toistaiseksi voimassa olleet työsopimukset jatkoivat hupenemistaan.

Samaten vienti on piristynyt. Elokuun luvuissa vienti toki otti hieman siipeensä. Juhlat voivat hyvinkin olla ennenaikaisia. Nimittäin alkuvuoden piriste on johtunut suurelta osin myös viennistä Ranskaan.

Ranskan puolella tämä taas näkyy toisella tapaa tuonnin kasvuna. Osaltaan jopa tuotantolaitokset ovat avanneet Espanjan "halpatyömarkkinoille" ovia, sulkien niitä samalla Ranskassa. Teollisuus tekee muuttoliikettä.

Espanjan osalta asuntokupla on edelleen pitkään selvittämättä, ja maa on vaarassa ajautua liiallisen ylioptimismin pauloihin. Ei saa nuolaista ennen kuin tipahtaa.

 

Ratkaisuvaihtojen tasapaino-ongelma

Yksi ratkaisuvaihtoehto olisi, että Euroopan komissio todellakin myöntää lisää liikkumavaraa Ranskalle ja Italialle. Mikäli korkosijoittajat hermostuisivat niin Euroopan keskuspankki EKP lupautuu ostamaan maiden valtiolainoja tarvittaessa omaan taseeseensa; rajoittamattomasti ja tarpeen vaatiessa ikuisiksi ajoiksi.

Toki tällainen mahdollisuus pitäisi myöntää jokaiselle euromaalle.

Taloudellisen ongelman ratkaisu törmää arvatenkin – erityisesti Saksassa – poliittiseen seinään. Tasapainoa taloudellisesti järkevien ja "poliittisesti järkevien" ratkaisuvaihtoehtojen välillä on vaikea saavuttaa.

On syytä huomata, että 2010-2012 vuosien välissä vellonnut markkinakauhu talttui sillä, että EKP osti taseeseensa kriisimaiden lainapapereita, mutta lupasi myös tehdä kaiken tarvittavan jatkossa.

Tästä syystä Saksan ja Suomen kannalta "poliittisesti järkevän" talouspolitiikan tulisi taipua. Ranskalaisille ja italialaisille on vähintäänkin yhtä kova pala purtavaksi samat ajat kuin mitä Suomessa oli 1990-92. Hyvään elintasoon tottunutta väestöä on vaikea totuttaa tarpeettomaan kurjuuteen.

Jos sitä nimittäin aiotaan yrittää hylkäämällä budjettiesitykset niin silloin komissio saa varautua neuvottelemaan Le Penin kaltaisten henkilöiden kanssa. "Mitä he voivat tehdä, lähettää tänne panssarivaunuja?", on Le Pen jo kysellyt esittäen neuvotteluvalmiutensa.

Samaten tarvitaan toki valtaisaa poliittista selkärankaa myöntää, että talouskurisopimus on läpeensä typerä, ja että jos sitä nyt ei revitä kappaleiksi, niin ainakin siihen pitää tehdä selkeä linjaus siitä, että alijäämissä huomioidaan enempi suhdannevaihtelut. Kokoomusta edustavan kansanedustaja Sampsa Katajan näkemys velkarajoista sai "talousviisaalta täystyrmäyksen".

Velkamääristä kun voi huolehtia myös EKP. Sitä varten niitä keskuspankkeja ylipäätään on olemassa.

0
susijumala
Perussuomalaiset Turku

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja.
Sähköpostiosoitteeni nykyisin: henri.myllyniemi@pp.inet.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu