Talouskriisit tuottavat "keynesiläisiä"
Talouskriisien aikana miltei kaikista tulee keynesiläisiä, sanotaan. Tähän talousoppiin sisältyy muun muassa ajatus siitä, että julkisten tahojen tulisi elvyttää lamassa. Keynes väitti, että yksittäisen kotitalouden tuleekin sopeuttaa menonsa tulojensa tasolle, mutta tämä muodostuu ongelmaksi silloin, jos kaikki lähtevät tekemään sitä yhtä aikaa.
Euroalueella tämä näkyy hyvin. Siitä huolimatta, että luottamus monen euromaan kykyyn hoitaa velkojaan näkyy ennätysalhaisina korkoina, ovat EU-päättäjät päättäneet keskenään sopia, että velkaa ei sitten oteta. Sopimus tunnetaan tuttavallisemmin "talouskurisopimuksena". Luotottajien vahvasta luottamuksesta velan hoitoon selviää mm. Italian 10-vuotisten joukkovelkakirjojen jälkimarkkinakorosta, joka on painunut kirjoitushetkellä 2,36 prosenttiin.
Epävarmat kotitaloudet ovat säikähtäneet ja vähentäneet kulutustaan. Osaltaan kulutusta hillitsee sisäinen devalvaatio, jolloin työttömiksi jääneet ovat joutuneet tinkimään kulutuksestaan. Toinen karsijaryhmä kostuu heistä, joiden palkkoja on leikattu.
Yritykset vähentävät väkeä, koska tuotteille ei löydy entisenlaista kysyntää, jolloin tuotantoa on liiaksi. Eli kaikki säästävät yhtä aikaa. Tämä on huono kierre.
Onko Suomella varaa elvyttää?
Elvyttäminen velaksi herättää pääosin kahta eri ajatusta. Toisten mielestä nyt voisi hyvin tehdä peruskorjauksia, kehittaa tie- ja rataverkostoa ja laittaa julkista rahaa tutkimukseen. Vastakkainen näkemys on puolestaan sellainen, että velka on lainaa lapsiltamme, ja valtiolla tulisi olla velkaa mieluusti nykytasoa vähemmän.
Yksi muuttuja selvittää velkaantumisen mielekkyyden: kasvaako talous lähiaikoina? Jos Suomi nyt maksaa prosentin korkoa kymmenen vuoden lainastaan ja tuona kymmenenä vuonna talous kasvaisi vaikka kahden prosentin vuosivauhtia niin velka ei ole ongelma. Kääntäen tämä tarkottaisi sitä, että velkaantumista vastustavat eivät usko Suomen talouden kasvavan, vaan mahdollisesti uskovat sen uppoavan yhä lisää.
Suomen talous on kuitenkin hyvin herkkä yleisen talouden vireestä, ja juuri tämä on erityisesti Euroopassa hyvin heikolla tolalla.
Siksi on perusteltua hyväksyä väite, ettei Suomella ole varaa elvyttää, koska Euroopan kasvunäkymät ovat ennemminkin alas- kuin ylöspäin.
Mikäli Keynesin oppeihin on uskomista, niin taloutta tulisikin elvyttää koordinoidusti kautta Euroopan. Tämä auttaisi Suomenkin vientimarkkinoita. Tähän on varaa, sillä näin alhaisia korkovaatimuksia Euroopan valtiot ovat harvoin nähneet, osittain korkotasot ovat ennennäkemättömän alhaalla.
Millä toimilla säästökierre katkaistaan?
Säästökierre syntyy, koska yhden kulutus on toisen tuloa. Jos yksi säästää kulutuksessaan, se on toiselle vähemmän tuloa, ja tämänkin täytyy karsia kulutustaan. Tämän varsin yksinkertaisen ketjun kokonaisvaikutus on heikentynyt kysyntä.
Heikentynyt kysyntä tuottaa "huonoa deflaatiota", kun esimerkiksi parantunut tarjonta tuottaa "hyvää deflaatiota". Huonon deflaation vuoksi säästökierre kuitenkin yltyy ja velkaisten yritysten ja kotitalouksien reaalinen velkataso kuitenkin kasvaa. Vähentyneellä rahan kierrolla on vaikeampi maksaa ennallaan pysyviä velkatasoja.
Säästäminen velkojen lyhennykseen ei ole kuitenkaan ainoa tie vähentää velkoja. Velkoja on jouduttu jopa saneeraamaan, eli velkoja on kohtuullistettu. Tämä voidaan tehdä paitsi leikkaamalla suoraan velkoja, myös esimerkiksi pidentämällä takaisinmaksuaikaa ja/tai pienentämällä lainakorkoa jälkikäteen.
Tämän lisäksi kansalaisten ostovoimaa voidaan kasvattaa suorin tulonsiirroin. Karkea esimerkki voisi olla nostaa työttömyyskorvauksen tai opintotuen määrää. Valtio voi lisäksi elvyttää vaikka rakennuttamalla lisää. Sen lisäksi valtio voi keventää verotusta, joka sekin kasvattaa kotitalouksien ja yrityksen käytettävissä olevaa rahamäärää. Näiden kaikkien toimien varjopuolena on kuitenkin se, että valtiontalouden alijäämä kasvaa. Ja kuten todettua, se ei ole ongelma, jos niillä saadaan talous kasvamaan.
Huomioitavaa on kuitenkin se, että säästökierre vain kasvattaa velkamääriä, aivan kuten nyt on monen euromaankin kohdalla nähty. Suomikin on leikannut budjettiaan, mutta alijäämä ei taitukaan ylijäämäksi.
Eri puolueet keskittyvät näistä muutamastakin vaihtoehdosta yleensä vain yhteen kerrallaan.
Euroopassa veri punnitaan
Mielestäni parhain ratkaisu olisikin se, että nyt euroalueella ymmärretään ennätysalhojen korkotasojen auttava käsi. Markkinoilla on päässyt jo valloilleen huoli siitä, että koko euroalue voi ajautua deflaatioon, jolloin esimerkiksi Suomen valtiolta pyydetty prosentinkin korko on tuottavaa.
Tällainen korkotaso tuskin säilyy, jos jatkamme deflationaarista politiikkaa, jossa säästämme yhä vain enemmän alijäämien pysytellessä sitkeästi ennallaan. Valtion takaisinmaksukyky heikkenee ilman talouskasvua. Tällöin korot voivat revetä taivaisiin asti, kuten esimerkiksi kesällä 2012 kävi muutamalle euromaalle.
Suomi tuskin voi yksin kääntää koko Euroopan talousajattelua, mutta muuallakin puheet ovat kääntyneet siihen suuntaan, että talouskasvua tulisi lähteä tavoittelemaan nykyistä aktiivisemmin.
On siis aivan mahdollista saada Eurooppaan uudenlainen ajattelutapa, jossa asetetaan talouskasvu etusijalle ja jätetään taloutta kuristava talouskurisopimus syrjään.
Jos tähän ei pystytä tai uutta ajattelutapaa ei halutakaan tukea niin pahoin pelkään, että näemme vielä useamman kriisivuoden, uusia markkinapaniikkeja ja aamuyöhön venähtäneitä Brysselin kokouksia.
– Yritykset vähentävät väkeä, koska tuotteille ei löydy entisenlaista kysyntää, jolloin tuotantoa on liiaksi. Eli kaikki säästävät yhtä aikaa. Tämä on huono kierre.
Ihan aikuisten oikeasti Henri, onko tosiaan niin, että hömppää pitää tehedä aina vain enemmän ja enemmän. Ennen oli sellainekin sanonta että suu säkkiä myöten, eli tavaraa tehdään liikaa joten kauppa tukehtuu omaan paskaansa. Antaa tukehtua!
Juha Silpilän sanoin: ”Kyllä tästäkin selvitään”!
Kierre on katkaistava, mutta sei ei ole hyvä tapa katkaista kierrettä jatkamalla samaan vanhaan tapaan, eli elvyttämällä luomme höpöhöpö maailmaa!
Jos on otettu joku linja sen on pysyttävä linjassa, muuten sitä kutsutaan poukkoiluksi. Sinä olet linjasi valinnut, mutt onko se oikea jää nähtäväksi. Joka tapauksessa hölynpölyyhteiskunta jatkuu sillä linjalla, eli teemme rihkamaa ja ostamme rihkamaa, näin olemme hyvinvoivinamme.
Se ehkä on hamsterille sopiva elämäntapa, mutta mehän pruukaamme kutsua itseämme ihmiseksi. Tosin puuttuva rengas hamsterin ja ihmisen välissä olemme me itse. Nyt kun joku älypää tai älyttömät päät yrittävät katkaista kierteen, sinä alat heitä sättiä.
Ilmoita asiaton viesti
Sanotaanko näin, että ei tietenkään ole pakko tuottaa yhtään mitään, mutta työttömyyskorvaus, opintotuki, pienet eläkkeet yms. eivät ole riittävällä tasolla.
Ilmoita asiaton viesti
Lisää syömävelkaa. Perussuomalaisistahan tosiaan kuoriutuu ulos kunnon talousvasemmistolaisia.
Suomen ongelmana on viennin rakenne ja sitä ei syömävelalla paikata. Pikemminkin päinvastoin: ylisuuren elintasomme ylläpitäminen (velalla) vain vähentää painetta korjata rakenteita.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten kirjoitin jo avaukseen: jos uskoo Suomen talouden pakittavan lisää, niin lisävelasta toden totta aiheutuu huonoja seuraamuksia. Tällöin on siis perusteltua vaikka tapattaa kaikki suomalaiset nälkään. Eipähän elele ainakaan velaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt kyllä sorruit aikamoiseen liioitteluun. Nykyisistä julkisen sektorin säästöistä on vielä pitkä matka siihen, että alettaisiin tappamaan ketään suomalaisia nälkään. Saati sitten kaikkia.
Ilmoita asiaton viesti
Ei sen ollutkaan tarkoitus ottaa kirjaimellisesti.
Mutta jos halutaan säästää, koska se todetaan hyväksi asiaksi, niin säästetään sitten ruokamenoissa. Jokainen jättää ensimmäisellä viikolla pois välipalat. Toisella viikolla poistetaan iltapalat. Kolmannella jätetään väliin myös aamiainen. Neljännellä säästetän lounaskin pois ja viidennellä päivällinen ja illallinen.
Huimaa säästöä. Kuudennella viikolla voidaankin aloittaa lämmityskuluissa säästäminen. Pudotetaan lämmitysteho pois 15 asteessa. Seitsemännellä viikolla tullaan toimeen 10 asteella, kahdeksannella viikolla pärjätään jo viidellä asteella, yhdeksännellä mennään sitten sen mukaan, miten kelit sallivat.
Kyllähän tästä säästöjä saadaan aikaiseksi. Kohta ei kulutettaisi lainkaan velaksi enää.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä, jos säästäisi niin, että ottaisi välipalaksi proteiinipatukan sijasta jugurtin ja lopulta päätyisi aivan äärimmäisyyksiin korvaamalla jugurtin kananmunalla ja näkkileivällä?
Ilmoita asiaton viesti
Ei tule 8 miljardin säästöjä. Ja kun on säästetty 8 miljardia, ja ”maali liikkuu”, niin pitää säästää 10 miljardia lisää.
Nollaan asti tuossa mennään.
Ilmoita asiaton viesti
Minä löysin pikavilkaisulla valtion 2015 budjettiin noin 400 miljoonan säästöt, eikä tee kipeetä kenellekkään.
Löytyi sieltä jotain muutakin tai polku muuhun.
Tähän muuhun haluaisin selitys apua josko sen joku hyväksi osaa selittää!
http://vapaakulkija.wordpress.com/2014/11/02/a-stu…
Ilmoita asiaton viesti
Kukaan ei uskalla repiä budjettikirjaa auki ja karsia sieltä kaikkia turhaa pois. Näin harjaamalla tuo Hämiksen tuotto on vain taskurahoja. Leikkausten tulee ola 8 miljardin luokkaa pelkästään Suomessa.
Ilmoita asiaton viesti
Turhia taskurahoja, jos koko lafkaa ei ole muutettu yritykseksi! Turhaan raakut Ari. Pienistä puroista ne iso joetkin alkaa.
Muuten kun olet noin fiksu selitä miksi tämä löytöni on mieten se on ?
Vaatiiko Eta-sopimus koko valtion yhtiöittämisen ?
Ilmoita asiaton viesti
Mietihän uudestaan tuo ajatuskuviosi, mistä siinä se säästö tulee 8 MILJARDIKSI?
Se on yksi osanen kokonaisuutta, mutta se ei anna oikeutta pullisteluun, koska koko ongelmnaa ei noilla hilkuilla ratkaista, mutta sanotaan, että hyvä alku.
Ilmoita asiaton viesti
Kahdeksan kahdeksan…..Älä juutu omiin mielijohteisiisi vaan ajattele asiaa rehellisyyden kautta, vaikka näyttääkin siltä, että et halua noin pieniä summia edes miettiä…… Olet fiksumpi, kuin juuri esität, ystäväni Ari Alsio.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen luotottajat eivät näe maatamme tuollaisen katastrofin partaalla, että liki 15 prosenttia budjetista pitäisi saksia.
Jos tuo olisi oikeasti tilanne niin Suomen 10-vuotisen lainan jälkimarkkinakorot olisivat siellä 20 prosentin hujakoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Ja Suomen luotottajat kyllä tietävät työeläkerahastojen koon. Emme kohta pelkästään jätä velkaa lapsiemme maksettaviksi, vaan syömme kohta omia tulevia eläkkeitäkin. Vastuuttomalla ylivarojen elämisellä.
Ilmoita asiaton viesti
Entäpä Ranskan tai Italian työeläkerahastojen koot? Tällä logiikalla niilläkin pitäisi olla varsin mehevästi puskuroidut eläkekassat, koska näidenkin maiden takaisinmaksukykyyn luotetaan likimain yhtä paljon.
Mutta kun näillä mailla ei ole vastaavia puskuroituja rahastoja.
Mikä meni siis päättelyssäsi pieleen?
Ilmoita asiaton viesti
Hyvin hiffattu.
Mahtavasti rakennettu kuvio. Tehty kurjistamaan.
Summat voi olla reaalivajeeseen nähden väärää kertaluokkaa, mutta rakennelman periaate on selkeä, eikä liene perusteltua syytä epäillä etteikö hallintohimmelin muitakin ulottuvuuksia olisi rakennettu sama kiilto silmissä.
Ilmoita asiaton viesti
Riku: Olisi kiva kysyä suoraan tämän ETA-sopimuksen allekirjoittajilta ja hässäkän rakentajilta miksi näin ?
Saisiko vastausta epäilen, mutta silmistä se osaa lukea, jotka tajuaa.
Saksan maasta tulee hauskaa tietoa, jos videossakin asiasta mehkaavat SPD politikoilta….tosin samalla tyylillä, kuin Suomessa hiljaisuudella!
Videossa meuhkaa Merkelin yli ja haukkuu TJ-kansleriksi, mutta nyt istuvat samassa hallituksessa johtamassa Deutschland GmbH:ta 😉
Suomessa on kaikki samallalailla setelirankaisia! Kaikki jotka istuu eduskunnassa!
Ilmoita asiaton viesti
Selitä miksi OY Suomi AB toimii näin, vaikka pelissä oliskin vain 400 miljoonaa vuositasolla.
Kerro Ari miksi me teemme tämän hölmöyden, kun ne lainataan, että voimme maksaa sen lainaamisesta korkoa ja raha edestakaisin pyörittämisestä johtuvia korkeampia EU-jäsenmaksuja…..
Vuodesta 1995 alkaen olisi komeasti kasassa kaipaamasi 8 miljardia ?
Vai mitä häh ?
Ilmoita asiaton viesti
Jossittelukaan ei auta, kun tarvitaan nyt ne 8 miljardia eikä aikaan 1995 voida enää palata.
Ilmoita asiaton viesti
Ok. Kysyn joltain muulta, kun sinä haluat puhua vain kyljellään makaavista kaseista. Kiitos kovapäisyydestäsi ja hauskaa jatkoa äärettömyyteen.
Ilmoita asiaton viesti
Jos halutaan, että hallitseva ideologia on rahan totalitarismi niin valinta on Keynes.
Ilmoita asiaton viesti
Jos halutaan, että hallitseva ideologia on rahan totalitarismi niin valinta on Keynes.
Hämishän se on matkalla äärettömyyteen kun pyrkii räjäyttämään 8 miljardin vajeen pienellä alvikikkailulla.
Ilmoita asiaton viesti
Voit lakata räksyttämästä Arini. Juttelin aisata Vahteran kanssa, joka osaa keskittyä asiaankin, eikä pura moonistuskaansa asiakeskustelijoiden niskaan.
Hauskaa jatkoa sinulle Ari.
Likisit edes blogin niin tietäsit mitä on kyse, onneton.
Ilmoita asiaton viesti
1.) Jos talouskasvua havitellaan niin se todella edellyttää yritystoimintaa ja vientikauppaa. http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_yritykset.htm
2.) Koulutuksen tulee suuntautua niille aloille, joissa yrityselämän kasvu on.
3.) Julkinen talouden koko tulee pitää niissä rajoissa, joilla kyetään rahoittamaan verovaroin ilman, että se muodostuu rasitteeksi yhteiskunnalla. Kaikki eivät voi olla valtiolla tai kaupungilla/kunnalla töissä.
4.) Työttömyys on hallittava. On hämmästyttävää kuinka nuoria ihmisiä koulutetaan aloille, jota eivät työllistä.
Tämä on pitkä tie nykytilanteessa, mutta toimeen pitää ryhtyä ilman asioiden vesittämistä.
Ilmoita asiaton viesti
Kolmoskohdasta onkin todettava, että epäsuhta syntyi siksi, kun yksityinen sektori kyykkäsi tämän kriisin myötä.
Kaikista parhain olisikin se, että kriisi ratkaistaisiin mahdollisimman nopeasti. Nyt on vuosia haaskattu vain pahentaen kokonaistilannetta.
Sitten pitää nähdä erot lyhyen ja pitkän aikavälin seurauksia.
Minä näkisin ennemmin vaikka hetkellisesti kaikki nuoret vaikka teitä rakentamassa säntillistä palkkaa vastaan kuin sen, että joka toinen nuori on kokonaan vailla töitä vuosikausia.
Jälkimmäisestä aiheutuu minusta pidemmällä aikavälillä aivan mieletön kuluerä.
Ilmoita asiaton viesti
”2.) Koulutuksen tulee suuntautua niille aloille, joissa yrityselämän kasvu on.”
Kyllä tähän pyritään hyvin aktiivisesti ja konkreettisella tasolla. Aloituspaikkojen määrät ovat kyllä harkittu suhteellisen tarkkaan ja rautaisten asiantuntijoiden avulla. Ongelma vain on siinä että korkeampi koulutus kestää sen 4-7 vuotta, ja teollisuusalojen työllistämiskyky heittää täysin häränpyllyä lyhyemmässäkin ajassa.
Mistä löytyisi sellainen kristallipallo, jolla voitaisiin tarkasti ennustaa alojen työllistämiskapasiteetti puolen vuosikymmenen päähän?
Ilmoita asiaton viesti
Suomessakin on alkanut hiljainen solina kuulumaan säästämisen hyveestä,viimeksi kauppalehti taisi kirjoittaa asiasta ja taisi muuten US myöskin.
Se on jännää..
Ilmoita asiaton viesti
Onhan Suomessakin jo säästelty. Silloinen pääministeri Katainen vain totesi, että joka vuosi on leikattu, ”mutta maali liikkuu”.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä äkkiselstään pari kappaletta Jan Hurrin sunnuntaiartikkelia luettuani pystyin toteamaan, niin samansuuntaisia ajatuksia hänelläkin.
http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2014/11/02/e…
Ilmoita asiaton viesti
Euroalueella tehdyt toimet kriisin ratkaisemiseksi ja varsinkin kriisimaiden kohdalla eivät näytä onnistumisen merkkejä alkuunkaan, sillä noiden maiden velkataakka on ollut yhä kasvamaan päin, eikä talouskaan ole kehittynyt nousevaan suuntaan. Tarkoitus kaiketi oli se että velan lisääntyminen taittuisi ja myös talous samalla kasvaisi. Edes näköpiirissä ei ole että noin kävisi, sillä esimerkiksi Kreikassa on vielä toteuttamatta troikan vaatimia leikkaustoimia satoja.
Taloussanomissa Hurrin kirjoituksessa ”…euroalueella toteen pannut julkisen talouden ”kurinpalautukset” ovat pahentaneet ja yhä pahentavat alueen talousongelmia ja heikentäneet julkisen talouden kuntoa.”, joka pohjautuu talousviisaiden kirjoituksiin pitäähyvin paikkansa EU:ssa.
http://www.bloomberg.com/markets/european-debt-cri…
Ilmoita asiaton viesti
”Mikäli Keynesin oppeihin on uskomista, niin taloutta tulisikin elvyttää koordinoidusti kautta Euroopan.”
Oletan, että tässä olisi kysymys useamman vuoden hankkeesta. Toisaalta, juuri ”kautta Euroopan” on se ongelma, kun suurimmat euromaat eivät halua neuvoja muilta – eli se koordinoidusti toimiminen ei näytä vielä nauttivan niin suurta tarvetta, jotta isot kansakunnat ”nöyrtyisivät itse” yhteisen hyvän edessä. Käsitys yhteisestä hyvästä taitaa hävitä oman – hieman lyhytaikaisemman – edun alle.
Siksi Ranska ei haluaisi neuvoja budjettikuriinsa, Saksa ei haluaisi auttaa ns. hunvsotteja, Italiassa keskustellaan eroamisesta ja Britanniassa kiistellään EU-mätkyistä ja kansanäänestyksestä (EU-ero).
Matalista koroista. Vieläköhän ne ovat siellä enemmän EKP:n kuin aidon markkinahinnoittelun vaikutuksesta?
https://www.ecb.europa.eu/stats/money/long/html/in…
Ilmoita asiaton viesti
Haastankin kirjoituksellani kaikki ne, jotka hypistelevät heti nitropurkkia kuullessaan sanan ”velka”. 😀
Tosiasia kuitenkin on se, että euromaat ehkä Kreikkaa lukuunottamatta nauttivat par’aikaa todella halvoista lainakoroista.
Jos se ei siis johtuisikaan ”luottamuksesta”, niin sitten voi lohduttautua sillä, että kysyntälamassa ollaan päästy jo niin pitkälle, että prosentinkin tuotto on hyvä juttu.
Joku tosiasioihin pohjautuva näkemys kun joka tapauksessa pitää hyväksyä. Ei se niin mene, että nyt ei missään nimessä velkaa, vaikka raha olisi puoli-ilmaista. Logiikkaa en soisi heitettäväksi romukoppaan.
Ilmoita asiaton viesti
Loistava avaus.
Korjaisin kuitenkin vielä tätä kohtaa:
”Valtio voi lisäksi elvyttää vaikka rakennuttamalla lisää. Sen lisäksi valtio voi keventää verotusta, joka sekin kasvattaa kotitalouksien ja yrityksen käytettävissä olevaa rahamäärää.”
Se ei nimittäin juurikaan pidä paikkaansa. Suurin osa Suomen verotuloista menee suorana tai epäsuorana tulonsiirtona muille. Kokoomusnuorten pj:n Susanna Kosken mukaan noin 75% Suomen kotitalouksista on verotulojen nettosaajia. Ainoastaan hyvätuloisin 25% maksaa valtiolle enemmän kuin saa takaisin. Voidaan myös suhteellisen turvallisesti olettaa että hyvätuloisuus korreloi tiukasti säästämisen kanssa, vaikka ihan sillä perusteella että pienituloinen ei konkreettisesti kykene säästämään merkkittävää osaa tuloistaan. Tällöin voidaan myös päätellä että verojen alentaminen hidastaa rahan kiertoa entisestään, sillä se vähentäisi tulonsiirtoja hyvätuloisilta(joista osa säästää) pienituloisemmille(jotka elävät kädestä suuhun).
Ilmoita asiaton viesti
Tätä voitaisiin mallintaa esimerkiksi niin, että korkein arvonlisäverotusporras pudotettaisiin kymmeneen prosenttiin, ja katsottaisiin mitä se tarkottaisi kotitalouksille ja yrityksille.
Jos se lisääntynyt ostovoimakin menee kulutukseen tms., niin silloinhan sillä voisi olla työllistäväkin vaikutus (jolloin tulonsiirtoja tarvittaisiin vähemmän).
Joku, joka asian taitaa, voisi tehdä edes suuntaa antavat laskelmat ajatuksella, että meillä olisi alennettu ALV 5 prosenttiyksikköä, ja normaali ALV 10 prosenttiyksikköä. Alemmassa asteessa voisi olla kaikki ehdoton elämiseen vaadittava tuote ja härpäke, ja sitten kympissä kaikki ei-niin-oleellista.
Ilmoita asiaton viesti
Toki, rajaamalla veronkevennykset kulutukseen todennäköisesti nostaisi kulutusta ja se olisi kannattavaa. En tosiaan ottanut sitä huomioon.
Hyvä että asia tuli kuitenkin nyt tarkennettua. Verotuksen keventäminen vääristä paikoista voi pahimmillaan jopa haitata kulutusta ja ostovoimaa, kun taas oikein kohdennettuna(kulutukseen ja vähätuloisille), se oletettavasti lisäisi niitä.
Ilmoita asiaton viesti
En löytänyt ”sulje tili” -namiskaa, joten poistin profiilikuvani, että jos jostain syystä haurauteni vuoksi eksyn kirjoittamaan tänne, niin se ei ainakaan teidän silmien eteen tule pyytämättä. 🙂
Ilmoita asiaton viesti