Pääministeri Stubb haki talousneuvoja Ruotsista – ja sai niitä
Pääministeri Alexander Stubb (kok.) on aivan syystäkin huolissaan Suomen taloustilanteesta, niin on moni muukin. Taloutemme tila on jo useamman vuoden ollut aneeminen, eikä siihen ole tullut parannusta satunnaisista valonpilkahduksista huolimatta. Kokonaisuus on edelleen varsin ankea, ja kun käymme kohti vuotta 2015 olemme edelleen bruttokansantuotteessa alle vuoden 2007 tason. Ja mikä huolestuttavinta: kehitysnäkymät pysyvät ankeina.
Ennakkoluulottomasti Stubb lähti hakemaan neuvoja "laatikon ulkopuolelta", ja otti yhteyttä Ruotsin ex-valtiovarainministeri Anders Borgiin. Borgin kokonaisvaltaisempi selvitys antaa vielä odottaa muutaman kuukauden, mutta jo tässä vaiheessa hän ilmoitti, että Suomen palkkataso ei vastaa maan kilpailukykyä. Sitä tulisi silloin laskea.
Tuntuu sinällään hölmöltä, ettei tämän itsestäänselvän toteamuksen sisäistämiseen ole riittänyt kotimaiset puheenvuorot. En tiedä kuinka monta kertaa olen kertonut, että euromaana Suomella ei ole muita joustomahdollisuuksia heikon taloustilanteen aikana kuin joustaa työmarkkinoilla, siis palkat joustaviksi myös alas päin. Mikäli tätä joustoa ei ole, niin jousto tulee työttömyyden kautta. Toisin sanoen, joko palkat joustavat alas tai sitten itketään ja joustetaan palkoissa alas. Työttömyyden kautta tuleva sopeutus pakottaa hyväksymään pienempääkin palkkaa.
Tämä on kuitenkin länsimaissa verraten hankalaa. Elintason hupeneminen kirpaisee aina. Lisäksi verotulot kuihtuvat, sillä tuloveron määrä luonnollisesti laskee, mikäli palkanalennuksia ei toteuteta tehtäväksi pidennetyn työajan kautta. Esimerkiksi 40-tuntinen työviikko voitaisiin muuntaa 45-tuntiseksi, mutta edelleen tismalleen samalla palkalla kuin aiemminkin.
Borg on siinäkin oikeassa, että asiasta ei itse asiassa keskustella kovin laajasti. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaj Turunen kirjoitti tänne puheenvuoron, jossa hän olisi valmis harkitsemaan ennemmin eurosta eroamista kuin eurojäsenmaalta vaadittavia sisäisiä devalvaatioita.
Tätä viestiä ei kuitenkaan osattu ottaa laajemmin vastaan. Turusen kirjoitusta tulkittiinkin niin, että hän olisi palkkaleikkausten takana, tässä kansanedustaja Jukka Kärnän (sd.) vastaus Uuden Suomen mukaan. Asiahan ei ole näin. Borgin toiveiden mukaan Turunen haluaisi herättää keskustelua siitä, olemmeko me halukkaita toteuttamaan palkka-alet voidaksemme yrittää jatkaa eurojäsenenä, vai haluammeko me mielummin erota eurosta.
Suomen kansalaisethan ovat tekemässä tässä isoa päätöstä. Poliittiseen kulttuuriimme on muodostunut ikävänlainen "kansanedustaja tietää parhaiten" -tauti, ja olemme valmiit luottamaan täysin sokeasti heidän valintoihinsa.
Suomalaisten tulee itse pohtia, kumpi tie on mielekkäämpi. Molempiin sisältyy huomattavia riskejä, eikä kumpikaan tie ole ongelmaton. Sen pitäisi tosin olla selvää, että palkkaleikkauksien tie tuottaa takuuvarmasti ongelmia myös jatkossa. Euroero on – kuten euroon aikanaan liittyminenkin – enemmän hyppäys suureen tuntemattomaan.
Myös julkisen sektorin palkkoja tulee laskea. Mielellään ennen muita.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkäpä enemmänkin julkisen sektorin kuluja tulee laskea merkittävästi vähentämällä (ilmaisia) palveluja, turhia toimintoja, samalla henkilöstökuluja poistuu.
Kansalaiset joutuvat totuttelemaan jossain määrin alempaan palvelutasoon turvautumaan ostopalveluihin.
Ilmoita asiaton viesti
Ei palkkoja pidä laskea vaan tuottavuutta pitää parantaa ja palkkaa maksetaan tuottavuuden mukaisesti. Pois samapalkkaisuudesta ja tuloerojen on annettava ”kellua” suhdanteiden mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tosiasia on, että Suomessa lähinnä yritysjohdon palkkataso on se, joka ylittää talouden kantokyvyn, eti tuotantotyöntekijöiden palkka, sen enempää julkisella kuin yksityiselläkään sektorilla.
Poliittisesti ongelman ydin on, että puutteellisista tulotilastoista johtuen äänestäjäkunnalla ei oikeastaan ole minkään laista todellisuutta vastaavaa kuvaa palkka- ja tulorakenteesta maassamme. Ei tulisi unohtaa, että Suomi on koko EUn toiseksi köyhin osavaltio. Käyhillä on köyhien tulotaso, myös johtoportaassa, jos hyvinvointivaltiossa halutaan elää.
Ehkä ei enää niin halutakaan?
Ilmoita asiaton viesti
Tosiasiahan on että kaikkia palkkoja ei voi laskea tuottavuuden mukaan. Jotkut työntekijät ovat tärkeitä, mutta eivät silti teknisesti tuota.
Siivoojille ainakin kävisi varsin huonosti jos sopisivat palkoista kokonaan yksin työnantajan kanssa. Työnantajahan saa arvoa siinä että paikat ovat puhtaita, mutta ei se silti mitään oikeasti tuota. Eikä siivoojan palkka nytkään hyvä ole ja muutenkin monet pitävät paskatyönä.
Ilmoita asiaton viesti
Näkisin mielelläni laskelmia siitä, kuinka paljon esim. 15 prosentin palkkatason alentaminen hyödyttäisi vientiämme. Kukaan ei voi taata, että vaikka palkkataso pudotettaisiin 25 prosenttiin nykyisestä, lopputuotteen hinta laskisi yhtään. Ehkäpä omistaja ottaisi kaiken ja miksipä ei.
Suomi on kansainvälisissä kilpailukykylaskelmissa erittäin korkealla. Suomen varsinainen ongelma ei ole ”korkea” palkkataso suhteessa muihin maihin.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitushan on nimenomaan kasvattaa palkkatason laskulla tuottoa, josta voitot tulevat. Eli siis lisätä osakkeenomistajien/pääoman osuutta kakusta.
Ja kun sen verottaminen näkyy olevan niin vastenmielistä, verotuottokin kuivuu.
Ilmoita asiaton viesti
Palkkatason laskemisen vaikutus on helppoa ja yksinkertaista:
Suomalaisen teollisuustuotteen hinnasta loppukäyttäjälle on tuotantotyöntekijän palkan osuus sivukuluineen noin 15 %. Jos tätä laskettaisiin 20 %:lla, laskisi hinta noin 3 % (jos palkanalennus siirrettäisiin suoraan hintaan).
Jos MUITA KULUJA KUIN TUOTANTOTYÖNTEKIJÄIN PAKKOJA LASKETTAISIIN SAMAN VARRAN, olisi lasku noin 15 %, eli vastaisi sitä, että tuotantotyöntekijät tekisivät töitä palkatta.
Suomen kilpailykyky on kansainvälisissä vertailussa sijalla 4 (”kilpailijoita melko tarkkaan 200). Edellämme ovat vain Sveitsin käkikello- ja aseteollisuus, Singaporen transitoliikennen ja USAn teollisuus, jolle emme voi mitään, vaikka kuinka yrittäisimme.
Itku huonosta kilpailukyvystä on suoranaista kusetusta, jolla on tarkoitus peittää yritysjohdon kyvyttömyys markkinoida sitä, mitä Suomessa kilpailukykyisesti tuotetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Henriltä on ilmeisesti jäänyt huomaamatta, että Borg on kokoomuksen veljespuolueen edustaja Ruotsissa, kunnon porvari. Palkat ovat vain osa tuotannon kilpailukyvystä, esim. metsäteollisuuden tuottamasta paperin lopputuotteen hinnasta palkkojen osuus on alle 10%.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole, joskaan minulla ei ole minkäänlaisia ennakkokäsityksiä taustoista tai muusta, keskityn mielummin siihen itse sanomaan.
Mikäli näin on, niin silloin saadaksemme hintakilpailukyvyn kohdilleen tulee duunarin maksaa firmalle päästäkseen töihin. Ehkä sitä ennen joku keksii, että vientiteollisuuden kilpailukyky on ihan kohdillaan, mutta valuuttakurssi on poskellaan?
Niinkuin esimerkiksi näin: http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/puhemi…
Ilmoita asiaton viesti
Ja toivottavasti joku myös keksii, että teollisuutemme on aika yksipuolinen ja suurelta osin suuntautunut taantuville aloille.
Mutta itse asiaan. Eurosta eroaminen vaatisi päätöstä onko valuutan kurssi kiinteästi sidottu joihinkin muihin valuuttoihin vai onko se kelluva. Tuo kelluva taitaa tällä hetkellä olla se suosikki. Kelluvassa valuutassa on kuitenkin sellainen piirre, että sen kurssi ei varsinaisesti ole määrättävissä sisäisin toimin, joten oletus siitä, että se automaattisesti asettuu sopivalle tasolle on vähän tyhjän päällä. Toki aktiivisella valuuttapolitiikalla voidaan vähän vaikuttaa, mutta jostain syystä yksi toisensa jälkeen tällaiset vaikutusyritykset epäonnistuvat. Mikä siis ratkaisuksi?
Ilmoita asiaton viesti
Kelluvan ja vapaasti vaihdettavan valuutan hienoutta on Suomessakin kokeiltu muutaman vuoden ajan varsin erinomaisella CV:llä. Pointtihan nimenomaan on siinä, että jos joku taho lähtisi sitä ”yhteisesti hyväksyttyä” arvotasoa keinotekoisesti muuttamaan niin kaikilla muilla on oikeus ottaa hyöty tästä irti. Se puolestaan vaikuttaa siihen, että tuo ”yhteisesti hyväksytty” arvo tulee jälleen vastaan. Keinottelija polttaa vain omat näppinsä.
Tuskin kelluvaa ja vapaasti vaihdettavaa valuuttaa käytettäisiin, mikäli se aiheuttaisi enemmän tuskaa. Eurokin on tällainen valuutta, mutta Saksan tuoma noste vaikuttaa siihen enemmän kuin kriisimaiden kompurointi. Näin se itse asiassa on Suomellekin turhan korkea, mutta Saksalle varsin edullinen.
Miksi emme sitten tee niinkuin Saksa teki? Minijobeja, joita pitää olla pari tai jopa kolme kappaletta pystyäkseen elämään. Nollatuntisopimuksia, työvuokrausfirmoja jne. Olen ollut vain aistivinani, etteivät nämä ole kovin monen kansalaisen mieleen. Saatan toki olla väärässäkin.
—
Kun Venäjä ilmoitti temppuilun loppuvan ruplan kurssin kannalta niin rupla on lähtenyt elämään aivan omaa elämäänsä. Siinä näkyvät pakotteet ja muun maailman talousjäähdytykset (Kiina ja Eurooppa erityisesti), eli energialle ei ole niin kovaa kysyntää.
Kukaan ei lähtisi myymään ruplaa tuolla tahdilla, jos Putin lopettaisi kukkoilun ja pakotteet purettaisiin ja/tai talous alkaisi virota ja Venäjän energialle riittäisi kysyntää.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa on pari potentiaalista ongelmaa. Jos markkinat luottaisivat luokituslaitosten arvioihin maamme tilasta, tarkoittaisi se pikemminkin valuutan arvon vahvistumista ja sitä kautta entistä ankeampia aikoja kunnes kunnon romahdus pudottaisi kurssin viennin kannalta riittävän alas. Jos taas markkinat näkisivät selkeämmin Suomen talouden tilan, voisi kurssi pudota paljon enemmän kun olisi toivottavaa, jolloin valuuttavelat tekisivät varsin karua jälkeä suomalaisessa yritysmaailmassa ja kotitalouksissa(olisi todella epätodennäköistä, että tällaisen riskin sattuessa luotottajat suostuisivat ottamaan valuuttariskiä omalle kontolleen – ja kuten varmasti muistat ovat pankkimme tätänykyä pääosin pohjoismaisia, ei suomalaisia).
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärrän toki huolenaiheesi, mutta näihin löytyy selkeä selitys. Esimerkiksi Suomen valtiolainojen korkotaso kielii ennemminkin siitä, että euroalue on ajautumassa deflaatioon, osan maista jo ollessa sillä puolen. Tällöin pienikin lainakorko tuottaa jotain.
Viestistäsi huokuu jotenkin sellainen mentaliteetti, ettet luota markkinoiden (eli meidän kaikkien) arvioon, mikä on sopiva hinta? Se ikäänkuin viestittäisi sitä, että kansalaiset olisivat valmiita ostamaan tuhannen euron mokkapaketin tai että kauppiaat eivät osaisi hinnoitella oikein 50-tuumaista taulutelkkaria ja myisivät niitä 20 sentin kappalehintaan.
Ymmärrän huolet myös valuuttalainojen suhteen. Tälle osiolle olisi hyvä saada selkeämpi käytäntö tappioiden jakamisesta. Tätä olisi tosin voinut miettiä ennen kuin kukaan ottaa euromääräistä velkaa, koska ulkomaan valuutalla otettavassa velassa piilee aina valuuttakurssiriski. Niiltä voi toki suojautua sopivilla johdannaisilla, jolloin riski tulee hajautetummaksi. Näin moni firma tekeekin. Se on euroalueen ulkopuolelle kauppaa käyvien firmojen valittavissa ottavatko he ”vakuutuksen” vai ei.
Ilmoita asiaton viesti
Pari kommenttia. Markkinat varmasti löytää sen mikä on markkinoiden kannalta sopiva hinta valuutalle, mutta se ei välttämättä ole sama asia kuin se, että mikä olisi sopiva hinta yhteiskunnan tai siinä toimivat liike-elämän kannalta. Eli vertauksesi on pielessä ja se ohittaa kokonaan tilanteen problematiikan.
Valuuttalainojen suhteen pitää painottaa, että jos eroamme eurosta kaikki lainat ovat valuuttalainoja ja hyvin suuressa määrin pankeille joiden kotipaikka ei ole enää Suomi. Eli muutos tuossa suhteessa olisi dramaattinen ja jos vaikkapa toiveen mukaan kurssi tippuisi 20% kasvaisi kaikkien velallisten laina tuolla 20% osuudella. Riippumatta siitä olisivatko velalliset julkista sektoria, yritysmaailmaa tai kotitalouksia. Ja väistämättä tämä tarkoittaisi sitä, että moni yritys kaatuisi ja yksityishenkilö löytäisi itsensä tilanteesta jossa hänen velkansa ylittäisi hänen maksukykynsä.
Ilmoita asiaton viesti
Jollet tiennyt entuudestaan, niin käytän varsin usein äärimmilleen venytettyjä kärjistyksiä, jolloin se logiikka pitäisi aueta helpommin.
Kunhan muistat sen, että me olemme markkinat. Ilman meitä ei olisi markkinoitakaan. Joten valuutallekin tässä mielessä löytyy se hintataso, joka on meille sopivin ja hyväksytyin.
Olet sikäli kyllä oikeassa, ettei se välttämättä ole aivan joka iikan mielestä oikealla tolalla. Tämähän nyt nähdään vain suuremmassa mittakaavassa euroalueella. ”Sopiva” Saksalle (pikemminkin mieluinen), muttei juuri kellelään muulle.
Edelleen, jossain vaiheessa se euroero tulee joka tapauksessa eteen, joten mitä kauemmin tässä jatketaan rämpimistä, sen tuskallisemmaksi tilanne tulee käymään.
En nimittäin usko, että Draghinkin tavoittelema täysimittainen liittovaltio olisi ratkaisu, etenkin, kun hänkään ei tukisi ajatusta liittovaltion sisäisillä tulonsiirroilla.
Huomauttaisin lisäksi, että velan määrä ylittää myös maksukyvyn siinäkin tapauksessa, että lähdemme palkkaleikkausten linjalle tai vielä pahempaa: haemme ne palkkajoustot työttömyyden kautta. Siinä mielessä ongelmat ovat edessä joka tapauksessa.
Tärkein ero minusta tulee siinä, että haluammeko talouden kasvavan edes joskus, vai tyydymmekö tähän ankeuteen vuosikausiksi? En usko, että työttömyyden kautta haettava jousto tulee vaikuttamaan alta 20 vuoden.
Ilmoita asiaton viesti
#17:
Markkinat olemme me kaikki, niin yhteiskunta kuin siinä toimiva liike-elämä ja yksilöt.
Toinen kommentti: AY-liikkeen edustaja totesi Borgin ”korkeat palkat” (eli työllistämiskulut) ajatukseen varsin freudilaisen lipsahduksen (TV-uutiset).
Edustaja viittasi – koska halusi torjua ajatuksen liian korkeista palkoista (työllistämiskuluista) – siihen, että ”myös euron arvo vaikuttaa vientiimme”. Toisin sanoen VM Rinteen puoluekollega on viimein ymmärtänyt, että liian kallis euro haittaa vientiämme ja sen vaikutusta vastaan taistellaan nyt sisäisellä devalvaatiolla eli uhkalla palkanalennukaista (’maltti’) ja työttömyydestä (450.000). Tämä euron jäykkyys ei oikein sovi kaikille euromaille, ei edes EU-mallioppilas Suomelle, joka paistattelee yhä menestystarinassaan.
Seuraava askel olisi ollut sanoa, että euron sijasta oma kelluva valuutta sopisi poistamaan nykyeuron kankeutta ja toimimaan markkinoilla joustavasti, mutta sellaista – siis omaan rahapolitiikkaan paluuta – ei hänkään vielä uskalla julkisesti sanoa. Sen sijaan siihen uskaltaa ryvettää itsensä jopa ”Nalle” Wahlroos, joka ei pelkää leimautua edes opposition ajatuksiin, ellei peräti ”Persuksi”.
Valuuttastrategiassakaan ei kannata panna kaikkia munia yhteen isoon koriin.
Ilmoita asiaton viesti
#17.
”Valuuttalainojen suhteen pitää painottaa, että jos eroamme eurosta kaikki lainat ovat valuuttalainoja ja hyvin suuressa määrin pankeille joiden kotipaikka ei ole enää Suomi.”
Minkä ihmeen takia? Valtio, joka laskee itse liikkeelle oman valuuttansa, voi velkaantua omassa valuutassaan omalle keskuspankilleen. Näinhän on Yhdysvalloissa ja Japanissakin tehty, eikähän tuo Ruotsinkaan ulkomainen laina kovin paha ole Suomeen verrattuna: http://www.tradingeconomics.com/sweden/government-…
Ilmoita asiaton viesti
Koska lainamme on kansainvälisille rahamarkkinoille. Luuletko, että vaikkapa Nordea ottaisi itselleen riskin Möttösen lainan valuuttakurssimuutoksista? Ei todellakaan ottaisi, eikä Suomella valtiona olisi riittävästi vipuvartta pakottaa pankkisektoria muuttamaan nyt euromääräisiä lainoja markkamääräisiksi. Se tarkoittaisi sitä, että todennäköisessä devalvointitapauksessa kaikki suomen velalliset huomaisivat velkataakkansa kasvaneen. Niin Möttönen asuntolainansa suhteen, niin Firma OY investointilainansa suhteen ja niin Perähikiä kunnan velan suhteen.
Tässä kannattaa huomata se, että kansantaloudelliset vaikutukset ovat erilaiset kun muutoksen välittömät vaikutukset talouden pienempien toimijoiden suhteen. Vaikka vienti lähtisi vetämään ja työpaikkoja alkaisi taas syntymään, kestäisi hyvän aikaa, ennen kun muutoksen shokkiefekti olisi ylitetty. Toki pidemmällä tähtäimellä muutos varmasti olisi paljon suurempi asia kuin tuo muutosshokki, joko hyvässä tai pahassa.
Ilmoita asiaton viesti
Myönnätkö vai kiistätkö sen, että jos möttöset ja kumppanit passitetaan kilometritehtaalle, tungetaan muutama vuosi ”kuntouttavaa työtoimintaa” 9 euron verottomalla päivälisällä näitä asuntolainaongelmia ei tule?
Kysymys on nyt ennemminkin siitä, nähdäänkö täällä kasvuodotuksia. Uusimmat markkinaodotukset kertovat, että koko euroalue keikahtaa deflaation puolelle, jos jatkamme käsiemme päällä istumista.
Jos Suomeen saadaan kasvunäkymiä niin pankkienkin intresseissä on saada jonkinlainen tappioiden minimointi, mikä muutoin koituisi alaskirjattavista luotoista. Näin velkoja voidaan järjestellä uudelleen. Takaisinmaksuaikaa voidaan pidentää myöntäen samalla hieman lyhennysvapaata, nyt näin esimerkiksi.
Ilmoita asiaton viesti
” Koska lainamme on kansainvälisille rahamarkkinoille. Luuletko, että vaikkapa Nordea ottaisi itselleen riskin Möttösen lainan valuuttakurssimuutoksista? Ei todellakaan ottaisi, eikä Suomella valtiona olisi riittävästi vipuvartta pakottaa pankkisektoria muuttamaan nyt euromääräisiä lainoja markkamääräisiksi ”
:DDDD Ei mikään ihme että Suomi on uppoamassa.
Ihan oikeastiko ajattelet Tukholmassa Nordean konttorissa päätettävän siitä, ettei heidän Suomen konttorinsa saatavia nyt ainakaan muuteta kansalliseksi valuutaksi, mutta sen velat totta kai ilman muuta.
Veikkaisin keskustelun olevan hedelmätöntä tästä asiasta, mutta katso itse velkakirjastasi minkä maan lainsäädäntö sitä koskee.
On meillä kansainvälisillä lainamarkkinoilla rahoitusta hakevia yrityksiä, mutta ilmeisestikin kuitenkin olet huolissasi kansalaisista ja suomalaisista puulaakifirmoista jotka eivät ”kansainvälisille rahamarkkinoille” liiku. Vai olisikohan kuitenkin peltiseppäfirmat juosseet Kööpenhaminassa lainoja nostelemassa.
Pankeille on yksi ja hailee missä valuutassa heidän velkansa takaisin maksetaan. Jos asialla olisi todellista merkitystä, et saisi 30 vuoden takaisinmaksuajalla asuntolainaa. Pankilla kun ei ole mitään takeita, että tuolla aikajaksolla takaisin maksettava lainasumma saataisiin ulkoiselta arvoltaan saman arvoisena takaisin.
Ilmoita asiaton viesti
Puoliksi oikein. On totta, että velkakirjan lait vaikuttavat. Jos noudatetaan Suomen lakeja niin siitä päättää Suomen eduskunta. Äänestämällä voi siis vaikuttaa.
Mutta ei se ole pankeille yks hailee, missä valuutassa luotot maksetaan takaisin. Toisaalta, jos Nordea arvelisi saavansa heikompana valuuttana luottonsa takaisin niin se yrittäisi hajauttaa valuuttakurssiriskiään johdannaisilla. Jos se siis saa hajautettua. Aina on niitä fantsuttelijoita, jotka uskovat, että Suomi pärjää tässä kuritushuoneessa vuosikymmeniä, eikä mitään sisäpoliittista riskiä pääse syntymään. Sitten he katsovat saavansa ilmaista rahaa johdannaisilla.
Ilmoita asiaton viesti
Investointisuojat varjelevat Nordeaa Suomen ykspuolisilta päätöksiltä.Lainat on otettu euroina ja jos valuutta vaihtii markaksi niin velat säilyvät varmaan euroina
Ja kun markka devalvoidaan/kellutetaan jotain 30 % niin valtion velkakin kasvaa saman 30 % ja korot 10 % iin
Ilmoita asiaton viesti
Olisimme siis siten noin Saksan tasolla velka per bkt. Ja vilkaisetkos Saksan lainakorkoja. Näyttääkö pahalta?
Lisäys: Ihan vain helpottaakseni vastaamista tässä linkki pitkäaikaiseen, 10 vuoden joukkovelkakirjojen jälkimarkkinatilanteeseen:
http://www.investing.com/rates-bonds/germany-10-ye…
Kolmen vuoden paperit ovat negatiisivella korolla.
Varmaankin katastrofi?
Ilmoita asiaton viesti
Saksa jäisikin euromaaksi ja korkotasot eroaisivat toisistaan
Suomi köyhtyvänä maana saisi itselleen jättikorot.
Suomi olisi pikavippari verrattuna vakaaseen Saksaan
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitus onkin estää se köyhtyminen. Eli poistua köyhdyttävästä eurojäsenyydestä. Eurojäsenyys tietää palkkaleikkauksia ja/tai työttömyyssopeutusta.
Ilmoita asiaton viesti
Kun Markasta siirryttiin Euroon, säilyivätkö markkamääräiset lainat markkamääräisinä?
Ilmoita asiaton viesti
Voi olla, joo. Oletko kuitenkin pohtinut asiaa muulta kannalta kuin ”markkinat” mielessä? Jos nimittäin siltä pohjalta asiaa järkeilee, on sillä silloin väliä minunkin mielestä. En vain pysty myymään itselleni ajatusta, että tuo on oikea lähetymistapa ajatella koko asiaa ja laskeskella devalvaatiotappioita.
Kun pankit ovat alunperin luotot myöntäneet, taustalla tuskin on ollut valuuttaoperaatioita joilla luotot olisi rahoitettu. Jotta pankki pystyisi kurssitappion/-voiton jotenkin laskemaan, luoton rahoittamisen taustalla pitäisi silloin olla jokin operaatio johon asiaa verrata? Yritän ymmärtää pankkijärjestelmän valuuttakauppana, mutta en oikein osaa. 😉
Mietin mistä ne rahat sinne asiakkaan lainatilille loihdittiin. Jotkut väittävän niiden syntyvän tyhjästä ja todellista pääomaa on vain pieni osa myönnetystä luoton määrästä? En muista kenenkään asiaa kiistäneen ja jos noin on, onko silloin vain hyvin vähän väliä missä yksikössä velka pois maksetaan. Ajattelisin keskeistä olevan, että keskuspankki hyväksyy uuden ”oravannahan” liikepankin vanhojen vastuiden maksuvälineenä 1:1.
Uteliaana kysyn kuinka paljon liikepankeilla on euromääräisiä saatavia vs. euromääräisiä vastuita. Luulisi noiden menevän aika päikseen. Jos devalvoituminen aiheuttaa pankille myöntämiensä luottojen kautta tappiota, talletustilien kautta saavat vastaavasti voittoa. Liikepankit tuskin ihan itse pääsevät päättämään oman edun ja asiakkaan pärstäkertoimen perusteella jatketaanko velvoitteiden hoitamista vanhassa vai uudessa rahayksikössä.
Mietin myös kuinka kukaan pystyy laskemaan valuuttakurssitappiot / -voitot luotoista joiden takaisinmaksuaika on kymmeniä vuosia muutoin kuin jälkikäteen, jos silloinkaan.
Tiedätkö kirjaavatko liikepankit kirjanpitoonsa valuuttakurssitappioita myös keskuspankkisaatavistaan. En lähde kirjanpitotielle enempää eksymään, vaikka kiinnostavaahan sekin olisi tietää miten myönnettyihin luottoihin liittyvät valuuttakurssitappiot sinne oikein osataan päätellä.
En todellakaan tiedä vastauksia noihin itseäni askarruttaviin asioihin. Onko ylipäätään millään tavalla relevantteja näkökulmia asiaan? Olen näitä asioita ennenkin kysellyt, mutta kukaan ei ole rautalangasta vastausta antanut.
Ilmoita asiaton viesti
”Valuuttalainojen suhteen pitää painottaa, että jos eroamme eurosta kaikki lainat ovat valuuttalainoja ja hyvin suuressa määrin pankeille joiden kotipaikka ei ole enää Suomi.”
Ei tuo ole mikään ongelma. Viikko pari ennen eurosta eroamista, kaikki ulkomaille velkaa olevat ottavat vastaavan määrän eurolainaa suomalaisesta pankista, vaikkapa valtion sitä varten perustamasta pankista, ja maksaa ulkomaanlainat pois. Sitten uuden lainan maksaa markoissa.
Tai vielä järkevämpää olisi jättää ulkomaiset lainat maksamatta.
Sitä vartenhan siellä on se takuutuslaitos, että se sosialisoi veronmaksajille liikepankkien tappiot.
Ilmoita asiaton viesti
” Jos markkinat luottaisivat luokituslaitosten arvioihin maamme tilasta, tarkoittaisi se pikemminkin valuutan arvon vahvistumista ja sitä kautta entistä ankeampia aikoja kunnes kunnon romahdus pudottaisi kurssin viennin kannalta riittävän alas. Jos taas markkinat näkisivät selkeämmin Suomen talouden tilan, voisi kurssi pudota paljon enemmän kun olisi toivottavaa, jolloin valuuttavelat tekisivät varsin karua jälkeä”
Minusta pelkosi on aivan turha ja kuvailusi kuulostaa ekonomistin pöpinältä. Oikeasti talouspoliittinen ajattelu ei pitäisi perustua sen enempää luottamuskeijuihin kuin -noitiinkaan, ja sinun ajattelusi kumpuaa tuosta jälkimmäisestä kategoriasta. Voit toki olla oikeassakin ainakin jonkin verran. Sellaista taloustilannetta tuskin on, jota ei joskus esiintyisi. Parempi kuin maalailla mielikuvitukseen perustuvia kauhukuvia ja hypoteettisia tilanteita, on tarkastella millainen on markkinamekanismin toimintaperiaate ja sen vaikutus talouteen.
En ole ekonomisti ja muutenkin taloudesta tiedän tuskin mitään, ja siksi kysynkin fiksummilta missä määrin ulkomaankauppa määrittää valuutan kurssia. Ulkomaankauppahan on se meidän hyvinvointiamme vahvasti määrittävä tekijä ja keskeinen työllisyyden kannalta.
Oma ajatteluni perustuu oletuksiin, että vienti ja tuonti olisi joko euroissa tai dollareissa hinnoiteltu. Lisäksi ajattelen, että viennin vetäessä kotimaan valuutan kysyntä kasvaa, eli oman valuutan arvo vahvistuu hilliten viennistä johtuvaa ylikuumenemista. Jos taas tuonti on vahvaa ja vienti ei vedä, oman valuutan arvo vastaavasti heikkenee kauppiaiden joutuessa ostamaan ulkomaan valuuttaa enemmän.
Jos markkinamekanismi toimii noin, kelluvan valuutan markkinamekanismi (kysyntä/tarjonta) toimii ulkomaan kaupan tasapainottajana ja talouden vakautta tukevana tekijänä niin taantumassa kuin noususuhdanteessa ja näin ollen hilliten talouden ääri-ilmiöitä jotka liittyvät ulkomaankauppaan.
Sen syvällisemmin aiheesta jaarittelematta, kommentillani haluat kyseenalaistaa pelkosi, että markkinat toimisivat epärationaalisesti ja talouden vakauden kannalta haitallisesti. Tarkoittamatta kuitenkaan sitä, ettei joskus niinkin voisi olla, mutta silloin se ei johdu itse mekanismista vaan jostain muusta talouden tekijästä.
Ilmoita asiaton viesti
Oikein meni.
Ilmoita asiaton viesti
”Ja toivottavasti joku myös keksii, että teollisuutemme on aika yksipuolinen ja suurelta osin suuntautunut taantuville aloille.”
Jo jos pitkään tässä yhteisvelkavaluutassa odotellaan, ei meillä ole enää edes tätä yksipuolista teollisuutta. Tosiasia on ettei meillä ole muuta ulospääsyä tästä talousongelmasta kuin oma valuutta ja keskuspankki, omassa itsenäisessä hallinnassa.
Ilmoita asiaton viesti
Keskuspankki voi halutessaan heikentää omaa valuuttaansa vaikka kuinka, eli kommenttisi ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa.
Ilmoita asiaton viesti
Toki ainahan sitä rahaa voi painaa lisää. Mutta tuo on sekä aikaavievä että epätarkka instrumentti jonka riskit ulkomaille velkaantuneella maalla olisivat aika isot. On varmasti syitä minkä takia muutamat maat ovat kärsineet korkeasta valuuttakurssista ilman setelipainon helpottavaa vaikutusta. Mutta periaatteessa olet toki oikeassa. Tuota luultavasti vielä helpottaisi se, että paluussa markkaan setelipainojen lisätyötä katsottaisiin pikemminkin muutosoperaation hienosäätönä kuin perinteisenä setelirahoituksena joka on pikkaisen riskialtista hommaa jos talous muuten on epäilyttävässä tilassa.
Mutta spekuloidaan hieman. Oletetaan, että suomi siirtyy markkaan, ja käykin selville, että muiden euromaiden heikkouden takia markkaa pidetään turvasatamana ja sen arvo nousisi vaikkapa 10%. Jos tavoite olisi vaikkapa 10% devalvaatio, niin kunka paljon täytyisi setelipainoja käyttää että tuo kurssimuutos kävisi mahdolliseksi? Toki lisäoptiona on markan massiiviset myyntioperaatiot, jolla voitaisiin vähentää tarvetta setelirahoitukseen, tai ainakin joiden avulla voitaisiin supistaa niiden kokoa.
Ilmoita asiaton viesti
Sveitsin keskuspankin (SNB) opit käyttöön. Jos muut ovat sitä mieltä, että Suomi on turvasatama, niin ei muuta kuin laakerit punaiselle Rahapajassa.
Saaduilla reserveillä sitten voidaan ostella vaikka tuottavien ulkomaistenkin firmojen osakkeita ja rahoittaa julkista kassaa virtaavilla osinkotuloilla.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tarvitse spekuloida – voimme katsoa, miten muut toimivat asian kanssa, ja mikä on ja mikä ei ole toiminut. Sveitsistä on hyvä aloittaa. Huolesi on siis aiheeton, mutta hyvä, että toit esille. Rahanpainamiselle ei ole olemassa mitään edes teoreettista ylärajaa.
Mikäli targetoidaan vaikkapa 10% devalvaatiota (välillisesti, koska varsinainen target on tietenkin taloudellisen toimeliaisuuden nostaminen lähelle potentiaaliaan, eli rahan painaminen siten, että kasvu ja inflaatio lähtevät käyntiin, mutta inflaatiokehitys ei lähde kokonaan lapasesta), keskuspankki voi halutessaan rikastuttaa suomalaiset kuten Sveitsin keskuspankki on tehnyt, ostamalla taseeseensa Suomen ulkopuolisia osakkeita, velkakirjoja jne.
Ilmoita asiaton viesti
Totta, makrotasolla tuo voisi toimia noin, olettaen että suomen talous olisi jotakuinkin uskottavalla tolalla.
Ilmoita asiaton viesti
Eläpäs vaiha aihetta. Alustit, että markka voisi hyvinkin vahvistua, mikä on sinällään asiallinen huoli. Huomautin, että markan vahvistumista nyt ei ainakaan tarvitse pelätä, sillä halutessaan itsenäinen keskuspankki voi tehdä ”vaikka mitä” oman valuuttansa arvon heikentämiseksi.
Itse asiassa, mitä epäuskottavampi maa on, niin sen helpompaa sen valuutan heikentyminen on.
Sitten aiheenvaihtoosi: totta, rahapolitiikka ei ratkaise yksinään yhtään mitään, vaan muutakin tarvitaan. Kivikasasta ei hyvää kansantaloutta tule, vaikka sen päällä seisoisi Milton Friedman ja Ben Bernanke ohjailemassa.
Ne ihan normaalit infra/koulutus/muut tuotantotekijät/verotus/lainsäädäntö/byrokratia/jne pitää olla kunnossa, että markkinatalouden rattaat johtaisivat haluttunkaltaiseen lopputulemaan.
Ilmoita asiaton viesti
#59 Tuli taas tunne, että lähti mielikuvitus laukkaamaan. Pakko kysyä tarkennuksia.
” Toki ainahan sitä rahaa voi painaa lisää. Mutta tuo on sekä aikaavievä että epätarkka instrumentti jonka riskit ulkomaille velkaantuneella maalla olisivat aika isot. ”
Miksi valuutan heikentyminen on riski? Onko joku pakko maksaa velat pois oman valuutan ollessa heikko? Olipa kurssi mikä hyvänsä, ulkomaan määräistä velkaansa pois maksava voi lainansa samalla uusia. Vain korko muuttuu.
” Mutta spekuloidaan hieman. Oletetaan, että suomi siirtyy markkaan, ja käykin selville, että muiden euromaiden heikkouden takia markkaa pidetään turvasatamana ja sen arvo nousisi vaikkapa 10%. Jos tavoite olisi vaikkapa 10% devalvaatio, niin kunka paljon täytyisi setelipainoja käyttää että tuo kurssimuutos kävisi mahdolliseksi? ”
Nyt aloit taas spekuloimaan. Vaikka tuollainen tilanne on todennäköinen jossain vaiheessa, kuinka yleinen se sinun mielestäsi on jos pidät sitä merkittävänä riskinä? Suurempi kuin pysyvästi yliarvostettu euro?
Alkaa lähinnä ärsyttämään, että joku voi ajatella printtausta käytettävän valuuttakurssin heikentäjänä kelluvan valuutan olosuhteissa. Vaikka tiedetäänkin printtauksen valuuttakurssin heikentävä vaikutus, ei siitä voi johtaa moisen olevan toivottavaa tai järkevää. Poliitikko eikä edes ekonomisti pysty sanomaan olisiko siitä enemmän haittaa kuin hyötyä, ja jos niin kenelle ja missä asiassa.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä yhteydessä valtuutan heikkenemisen riski perustuu kahteen seikkaan, eli siihen, että muutos olisi poikkeuksellisen nopea ja huonosti hallittavissa ja siihen, että kaikki velkamme olisi vieraassa valuutassa. Jälkimmäinen näistä tarkoittaisi sitä, että valuuttamuutos samalla lisäisi merkittävästi velan määrää. Tästä seuraisi väistämättä raju shokkiefekti joka tappaisi yrityksiä ja aiheuttaisi henkilökohtaisia vararikkoja. Julkinen sektori pärjäisi pikkaisen paremmin, ja ehtisi löytää tasapainon setelirahoituksen tukemana.
Eli vaikka pidemmällä tähtäimellä ja kansantalouden tasolla muutos voisi olla hyvä ja tarpeellinen, sen vaikutukset näkysisivät väkisin pahoina sivuvaikutuksina paikallisella tasolla.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi sitten EKP ei suorita ylikansallista devalvaatiota EMU-maiden vientiä parantaakseen, kun jäsenmaat itse eivät voi devalvoida? Onkohan sisäinen devalvaatio pikemminkin jarru myönteiselle kehitykselle?
Liekö paras lääke tautiin kuitenkin ero sekä eurosta että EMUsta?
Ilmoita asiaton viesti
Täällä jo pohdittiin euromaiden sisäistä kaupankäyntiä jossain kommentissa. Tähän ei auta koko euroalueen laajuinen devalvoituminen, mutta toki se helpottaisi euroalueen ulkopuolelle suuntautuvia vientiyrityksiä.
Jos toteamme, että Suomen ja Saksan välillä ei ole hintatasot kohdillaan, niin meillä ei yksinkertaisesti ole muita keinoja kuin laksea työstä aiheutuvaa hintaa tavalla taikka toisella.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen teollisuudella palkkojen osuus on alle 15%. Paljonko siitä pitää vielä nipsaista? Jos vaikka nollaprosentilla ”kilpailukyky” kasvaisi riittävästi?
Ilmoita asiaton viesti
Tai negatiivinen palkka? Sitä on vaikea sanoa, paljonko palkkakustannusten määrää tulisi laskea, koska se määrä ei ole vakio joka toimialalla.
Tällaisia asioita joudumme kuitenkin miettimään jatkaessamme euromaana.
Ilmoita asiaton viesti
Ai kamala Henri! Nyt olet päästänyt hengen ulos eurokossupullosta! Tuon kun joku Vartiainen et al näkee, niin alkavat oitis deklamoida mediassa negatiivisen palkan tuomista talouskasvuvaikutuksista, sen pankkisektorin toimintaa vahvistavasta luonteesta ja tärkeydestä maailmantaloudelle.
Apua!
Ilmoita asiaton viesti
Negatiivista palkkaa on kokeiltu jo 4 vuotta sitten, mutta se ei kelpaa edes työnantajille.
😀
http://www.google.fi/url?q=http://www.ts.fi/uutise…
P.S.
Lisäys. Tarjoaja oli yliopiston monivuotinen lehtori. 😀
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä hyväkin kannaltasi että kieltäytyivät. Jos olisivat suostuneet olisit luultavasti menettänyt työttömyyskorvauksen tehtyäsi ilmaiseksi koulutustasi vastaavaa työtä.
Ilmoita asiaton viesti
Vientiteollisuudessa se on tuota 15 % luokkaa. Palvelualoilla se vaihtelee 30-60 % tietämissä.
Mutta kysessä on yhden yrityksen palkkakulut, kun tuotanto on hajaantunut niin kyllä suomalaisten osuus on korkeampi normaalisti.
Mutta EK pyrkii yrityskohtaisiin ratkaisuihin ja ne eivät koskaan ratkaisen muuta kuin yrityksen voiton, ei tuotteen kilpailukykyä.Se vaatii usean yrityksen kartellin.
Ja yrityskohtainen sopimus täydellisen sopimustoiminnan tuntemuksen , eipä taida löytyä pikkuyrityksistä ?
Saksassa ja Ruotsissa paikallinen soppari onnistu, koska työntekijöillä on laaja myötämääräämisoikeus eli työnaanatja ei voi sanella mitään, mutta Borg ei tietystikään puhunut tästä puolesta mitään
Ilmoita asiaton viesti
Troikkaa odotellessa…
Ilmoita asiaton viesti
Täytyy muistaa, että teollisuudellakin on monta välikättä välissä. Metsäalalla voi olla ulkoistettuna esim. metsänhoitaja, puunleikkaaja, kuljetusliike jne jne. ja voidaan olettaa että periaateessa näillä jokaisella väliportaalla on liian korkea palkka. Tämä tietysti vaikuttaa kustannuksiin. Ei siis voi laskea pelkkiä suoria palkkakustannuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, kaikki kustannukset tietenkin pyritään ulkoistamaan alihankintaketjulle. Toisaalta nämä ovat monet pk-yrittäjiä, jotka monet tekevät hommiaan nyt jo sillä rajalla, kannattaako.
Siitä kun kiristetään niin saadaan yksityisyrittäjyyskin tapettua.
Ilmoita asiaton viesti
Erinomainen huomio!
Olen kirjoittanut samasta asiasta täällä:
http://kimmosaarikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1729…
Suomessa ostovoima on romahtanut. On aikaansaatu kysyntälama ja kauppakuolemat.
Anders Borg on ollut mestari ruokkimaan kulutuskysyntää.
Ilmoita asiaton viesti
Onko se 10% koko tuotantoketjun palkkaosuus. Siis kannolta paperiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Puun kujetuksetkin tekevät yrittäjät, joten ketjussa on plajon yrittäjiäkin ja heidän pitäsi leikata osansa voitoistaan
Ilmoita asiaton viesti
Ei kukaan kiellä etteikö vahva euro ole haittana vientiteollisuudelle, mutta kyllä vientiteollisuuden ongelmat ovat huomattavasti syvemmällä, että esim. omalla devalvoituvalla valuutalla niitä ratkaistaisiin. Suomi on muuttunut korkeantegnologian tuottavasta maasta bulkkituotteita tuottavaksi, Nokia ryssittiin, metsäteollisuus ei ymmärtänyt muuttaa tuotantosuuntia, uusia markkinoita elintarvikkeille alettiin etsiä vasta pakon edessä Venäjän kaupan romadettua. Meillä on harha, että mm. Kiinassa ei osattaisi tuottaa korkean teknologian tuotteita, kyllä osataan. Mistä voisimme ottaa malia Ruotsista, markkinoinnista, sen ruotsalaiset osaa, me emme. Meillä on esimerkkejä siitä kun tuote on kunnossa vienti vetää, Koneen hissit, Valmetin paperikoneet, peliteollisuus, muutamana esimerkkinä. Tänään on TV kakkosella A2 ”yrittäjä-ilta” saas nähdä löytyykö uusia ajatuksia jatkuvan valittamisen sijaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitin aiemmin tekstin, jossa käytin Euroopan komission syksyn talouskatsauksesta löytynyttä kuvaa. Siitä selvisi nopealla silmäyksellä, että euroalueella ollaan silmittömällä vimmalla haettu kasvua viennin kautta, mutta tulokset ovat jääneet laihoiksi, kun tilannetta verrataan muihin länsimaihin. Näissä on keskitytty sisämarkkinoiden toimintaan ja yksityisen kulutuksen vetoapuun. Tulokset ovat myös paljon parempia, sikälimikäli talouskasvu on tavoitteena.
Suomessa on nyt kasvava joukko akateemisesti koulutettuja työttömiä. Jos ”bulkkituotanto” on kannattavaa niin olettaisi näiden huippuyksilöiden pistävän pystyyn sitten tuotantolaitokset sille high-techille, osaaminenhan on heidän valttinsa.
Olisin kiinnostunut kuulemaan näkemyksesi siitä, miksi Suomessa päätettiin vapaaehtoisesti hylätä tämä korkean teknologian sektori ja keskittyä ”bulkkitavaraan”?
Ilmoita asiaton viesti
Nokia ryssittiin, mutta metsäteollisuus on aika hyvin pystynyt vastaamaan näissä olosuhteissa, ja olisivat pystyneet parempaankin, mutta Ruotsin jääminen euron ulkopuolelle on vienyt osan Suomen tuotannosta ja markkinoista. Lisänä mitä kallis euro on vienyt. Sahapuoli on kärsinyt enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Kaj Turusen avauksen suurin anti oli mielestäni se, että olisi aika herätä Ruususen unesta, kun ei enää asioita pohtivan työryhmän perustaminen riitä, ei edes siinä tapauksessa, että perustettaisiin toinen ryhmä analysoimaan ensimmäisen pohdintaa.
Jotain Suomen mittakaavassa hyvin radikaalia tulisi tehdä, jotta uusi aamu aukeaisi aurinkoisena kuin Airisto kukkeimmillaan.
Olen hieman eri mieltä siitä, että meillä ei olisi elinvoimaisia vientiyrityksiä myös aloilla joilla on kasvunäkymiä.Uuden Nokian tahi minkä muun tuhansia ja tuhansia työntekijöitä palkkaavan yhtiön kehittymistä /tuloa on liene turha jäädä odottamaan, saattaa tulla kauhia nälkä odotellessa.
Paljon puhutaan ja paljon on puhuttu jo vuosia esim. työnantajien sivukulujen leikkaamisesta, mutta siihen se sitten jääkin, kunnes joku kertoo mitä leikataan ja miten,muutoin jatketaan tyhjillä puheilla.
Ilmoita asiaton viesti
Voin olla väärässä, mutta minun näkemykseni mukaan uudet ”nokiat” syntyvät kyllä kuin itsestään heti, kun sellaisen polkaiseminen käyntiin nähdään järkevänä ja tuottavana.
Mikäli Arto Grandlund on yllä oikeassa, niin tällaista hetkeä ei ainakaan juuri nyt ole nähtävillä, sillä olemme päättäväisesti keskittyneet vain ”bulkkituotantoon”.
Ilmoita asiaton viesti
Juurikin näin
Ilmoita asiaton viesti
Se, että Kärnä ei huomannut eurojäsenyyden kyseenalaistamista Turusen tekstissä, tai pystynyt tai edes yrittänyt mitenkään kumota Turusen esittämiä väitteitä, ei yllätä. Avausvastauksena hätääntynyt ”se puhuu EK:n äänellä”.
Ikäänkuin Kärnä puhuisi millään muulla kielellä, kuin jatketulla lipposlaisuudella.
Ilmoita asiaton viesti
Eräs tekijä on varmasti, että meillä on ollut niin vientiyritsten kuin myös vientiliittojen johdossa henkilöitä jotka tottuivat markka-aikana siihen, että kilpailukyky hoidetaan devalvaatioiden kautta. Myös viennin suuri osuus entisen NL:n kanssa oli omiaan jarruttamaan sekä tuotekehittelyä, että markkinointia. On myös syytä muistaa Suomi on varsin nuorehko teollisuusvaltio, mutta uskon, että uusi, nuori sukupolvi jolle kansanvälisyys on arkipäivää ja koulutus kohdallaan nostaa Suomen takaisin Suomen siihen asemaan jossa se parhaimmillaan on ollut.
Ilmoita asiaton viesti
Mitkä vientiyritykset ja vientiliitot nyt siis ovat peräänkuuluttaneet valuutan ulkoisen arvon laskemista – näinhän on pakko olla, koska ovat niin tottuneet siihen?
Minäkin ihmettelen sitä, jotta mikseivät nuoret koulutetut suomalaiset lähde töihin ulkomaille näinä kansainvälisinä aikoina. Esimerkiksi nämä akateemiset saisivat paremmat mahdollisuudet, kun valinnanvaraa on. Lisäksi aika moni taitaa englantia vähintäänkin sujuvasti, joten Britanniaan, Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Australiaankin ovat markkinat avoinna. Tarjolla on vieläpä verrattain runsas valikoima erilaisia ilmastoja, mukaanlukien Suomen ilmastoon tottuneelle väelle.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä heitä ulkomaille valuukin, mutta he eivät pidä eikä heistä ei pidetä ääntä. Virallisesti sen myöntäminen olisi systeemin kannalta noloa ja yksilö voisi saada niskaansa jenginpetturin leiman.
Hiljaa hyvä tulee…
Ilmoita asiaton viesti
Aika yksituumaisesti NL-aikaista taloutta hoidettiin. Ay mittasi inflaation palkkavaatimuksiinsa täysimääräisesti +korotus päälle, elinkeinoelämä korjasi hintatasoaan vain ylöspäin ja vientisektori huusi devalvaatiota bulkkituotannon pelastamiseksi. Noin oli, eikä sitä käy kiistäminen. Ei myöskään sitä ettei talous olisi ollut enimmäkseen noususuunnassa.
Mutta millä bulkkituotannon halveksijat väheksyntänsä oikeuttavat. Suomi rakensi hyvinvointivaltion vessapaperia viemällä ja antamalla valuuttansa heiketä, mutta alkoi köyhtymään muututtuaan korkean jalostusasteen maaksi.
Jos tuo jälkimmäinen kuitenkin on se mihin pitää pyrkiä, en näe miten kelluva valuutta jalostusasteen noston estäisi kotimarkkinoiden ollessa myös osa globaalin kilpailun aluetta. Edes työvoiman rajallisuus ei rajoita yrityskentän uusiutumista, sillä työvoima joustaa paremmin talouden ollessa kasvussa sekä määrällisesti, että työvoiman liikkuvuudenkin suhteen.
Mielestäni bulkkituotantoon vetoaminen on heikko peruste kannattaa tai vastustaa yhtään mitään.
Ilmoita asiaton viesti
”En tiedä kuinka monta kertaa olen kertonut, että euromaana Suomella ei ole muita joustomahdollisuuksia heikon taloustilanteen aikana kuin joustaa työmarkkinoilla, siis palkat joustaviksi myös alas päin. Mikäli tätä joustoa ei ole, niin jousto tulee työttömyyden kautta.”
Janien käy ostovoimalle ? Kun palkkoja leikataan niin myös ostovoima laskee eli seurauksena on työttömyyttä, koska ihmisten kulutuskyky laskee
Ilmoita asiaton viesti
Olet varsin oikeassa, mutta olen ymmärtänyt asian niin, että suomalaiset ovat valmiita tähän uhraukseen voidakseen jatkaa euromaana.
Palkkaleikkaukset vaikuttavat laskevasti myös verotuottoihin, joten niitä joudutaan kasvattamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen hintakilpailukyky ei ole niin huono kunannetaan ymmärtää.
Tärkeimmissä kilpailimaissa kustannustaso on vielä korkeampi
Suomessa teollisuuden tuntikulu 34 euroa tunti,Saksassa 36,5, Ruotsissa 45 euroa
Tanskassa 38,7 Ranska 36,8. Norja kykenee kilpailemaan 53 euron tuntikululla
Ilmoita asiaton viesti
Tästäkin olen kanssasi samaa mieltä. Meillä onkin valuuttakurssi pielessä. Yhtä lailla Ranska on suurissa vaikeuksissa.
Ilmoita asiaton viesti
Merkittävä osa ulkomaankaupasta kydään euro-alueen sisällä
Ilmoita asiaton viesti
Niin, silloinhan edes euron ulkoisen arvon heikentäminen (johon on tähdätty) ei auta Suomea tältä osin.
Ainoaksi keinoksi jää inflaatioerot jäsenmaiden välillä. Meidän tuleekin painua muutama prosentti deflaation puolelle, jotta saamme Saksaan nähden kilpailukykyä, koska siellä on inflaatio alle prosentissa.
Siis palkkojen laskua.
Ilmoita asiaton viesti
Henrin kommentti pitää sisällään enemmän viisautta kuin kolmekymmentä Hesarin pääkirjoitusta tai 15 Juhana Vartiaisen tööttäystä.
Ilmoita asiaton viesti
” Merkittävä osa ulkomaankaupasta kydään euro-alueen sisällä ”
Oletko ay-politrukki vai mikä saa sinut kuvittelemaan ettei yliarvostettu euro heikennä euro-alueen oman tuotannon sisäistä kauppaa? Eihän tuosta tarvitse oikeasti alkaa edes keskustelemaan.
Ilmoita asiaton viesti
Valuutta-alue, joka käy kauppaa lähinnä keskenään, ei varsinaisesti saa valuuttakurssinsa muutoksista isoja vaikutuksia, eli ihan oikeassa Heliste tuossa on. Tuosta johtopäätöksestä seuraakin, että jonkin yksittäisen heikon euromaan taloustilannetta avittaa euron devalvoituminen vain vähän – vetoapu olisi sensijaan revittävissä kansallisella valuutalla kohtuullisen helposti kasaan.
Ilmoita asiaton viesti
Jatkan inttämistä. Jos euron arvo kohoaa 20% Sveitsin frangiin nähden, Koneen hissikauppa euroalueella jatkaa entiseen malliin eikä Schindler saa hintaetua? Euroalueella on aika monta ”Konetta” joiden vientikilpailukyky heikkenee euron vahvistuessa vaikka vienti suuntautuisi euroalueelle.
” Valuutta-alue, joka käy kauppaa lähinnä keskenään, ”
Matti Alahuhta lausui muutama päivä sitten, että kotimarkkinafirmat maksakoon veronsa Suomeen Suomen lakien mukaan ja kansainväliset firmat kansainvälisten sopimusten mukaan minne haluaa. Ilmeisesti hänen ajattelunsa lähtee siitä, että kotimarkkinat ovat jonkinlainen kupla jossa globaalit jätit eivät ole kilpailemassa kotimaisten ”nakkikioskien” kanssa.
Hän on mielestäni väärässä kupla-ajattelun suhteen ja samoin on virhe kuvitella euroalue alueeksi joka olisi enimmäkseen keskinäinen kauppa-alue suomalaisille vientiyrityksille. Suomen näkökulmasta meidän vientifirmat tekevät kauppaa globaaleilla markkinoilla kilpaillen globaalien kilpailijoiden kanssa.
Mielestäni Euron vahvuus vähentää euroalueen yritysten kauppaa ja vientiä euroalueelle ulkopuolisten kilpailijoiden saadessa euron vahvuudesta edun. Ehkä toisinajattelultani on pohja pettänyt, joten jatkan kuuntelulinjalla.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan oikein intätkin. Mun pointti on lähinnä se, että jos euro devalvoituu, se ei niin selkeästi vaikuta esimerkiksi Italian kilpailukykyyn, koska Italialle euroalueen kanssa tapahtuva kaupankäynti on isossa roolissa. Italia saisi merkittävästi isomman hyödyn, jos sen oma valuutta heikkenisi.
Olen aiemminkin maininnut, että myös maa, joka käy kauppaa pelkästään euroalueen kanssa, saa vientihyötyä euron heikkenemisestä – juuri kuten yllä kuvailit, itse taisin käyttää Ruotsia Sveitsin sijaan esimerkkimaana.
Jos devalvoitujana on pelkästään euro, iso osa siitä hyödystä ajautuu muille euromaille. En ymmärrä, miksi heikommalla eurolla pitäisi erityisesti elvyttää esimerkiksi Saksan vientiteollisuutta – etenkin, kun sen maan kapasiteetin käyttöaste on ollut hyvin korkea ja työttömyys käytännössä nollassa. Paremmin kohdennettua rahapolitiikkaa siis lähinnä haen.
EDIT: tajusin, että ”ihan oikein intätkin” olisi mahdollista ymmärtää ”kehtaat vielä inttää”-tavalla. Luonnollisesti tarkoitin, että ”olet oikeassa”.
Ilmoita asiaton viesti
”Suomen palkkataso ei vastaa maan kilpailukykyä”.
Stubbin tarkoituksena oli tietysti:” Katsokaa nyt,Ruotsalaisetkin on sitä mieltä,että palkkoja on laskettava”.
Kun on karkeaa sanoa sitä itse,niin puhutaan Ruotsalaisen suulla.
”Kansanedustaja tietää parhaiten”
Minkähä tasoista talousosaamista esim. uudella edustajalla on ? Jollei ole,niin silloinhan häntä ”kustaan silmään” joka käänteessä. Kyllä siellä joudutaan kuuntelemaan sitä,jolla tieto on,eli ollaan vanhojen poliitikkojen talutettavissa.
Näinpä se ”ryhmäkuri”sitten toimii !
Ilmoita asiaton viesti
Jotain olisi hyvä yrittää ennen kuin tilanne kärjistyy kreikkalaiseksi. Rahan arvoon ei pidä koskea eikä Suomella olisi sellaiseen rahkeitakaan. Hallitus voi tehdä vain symbolisia eleitä, mutta voi niilläkin olla vaikutusta.
Valtiolle, kunnille ja valtionyhtiöihin pitäisi asettaa 4000 eur/kk palkkakatto. Olen aiemmin puhunut 3000 eurosta, mutta ei näytä menevän läpi. Virkamiehen leipä on pitkä mutta kapea.
Yksityisellä puolella hallituksella ei ole suoraa määräysvaltaa, mutta voitaisiin edetä Lee Iacoccan viitoittamaa tietä. Hän tyytyi aikanaan yhden dollarin vuosipalkkaan saneeratessaan Chrysleriä. Pörssiyhtiöt voisivat esimerkiksi luopua osingoista ja johdon palkoista ja palkkioista siltä ajalta, kun yhtiössä käydään yt-neuvotteluja tai se on tappiollinen.
Nämä symboliset eleet eivät kääntäisi Suomen taloutta, mutta olisivat merkki siitä, että myös eliitti on mukana Suomen pelastamistalkoissa. Kaiken kaataminen suorittavan portaan päälle on vaarallista – on Suomessa ennenkin kapinoitu.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkäpä laitettais kaikille se neljä tonnia. Eäkkeellä kolme tonnia. Niillä kyllä pärjää ja sopis mulle mainiosti
Kysytäänkö muilta ?
Ilmoita asiaton viesti
Ilman muuta. Jos tämä menee läpi niin lupaan sulle muhkeat provikat : D
Ilmoita asiaton viesti
Sen verran osaan sanoa, että jos yhtiöt pidättäytyvät osinkojen maksamisesta normaaliin käytännön sijaan niin kurssisyöksy on selviö.
Tosin onhan tästä jo esimerkkejä, kun Metso oyj olisi ollut valmis ylimääräiseen osingonjakoon, jossa valtiokin oli saamapuolella, niin se torpattiin kanveesiin koko ajatus. Näinpä pidettiin huolta siitä, että valtio nostaa sitten mielummin velkaa kuin olisi suostunut vastaanottamaan osinkotuloja.
Mutta ehkä Leellä oli varaa tuollaiseen vuosipalkkaan? Voin olla väärässä, mutta kun nyt mietin vastaavaa, n. 70 sentin vuosipalkkaa suomalaisille niin siitä voisi jonkun asuntolainat jäädä hoitamatta, ja kenties perhekin ruokkimatta.
Eikä sekään kääntäisi sanomasi mukaan taloutta. Mitä sitten tämän 70 sentin vuosipalkan lisäksi?
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitin Leen kaltaisia pörssiyhtiöiden nokkahenkilöitä, joilla on tai ainakin pitäisi olla siihen varaa. Johdon tähtitieteelliset palkkiot herättävät äärimmäistä katkeruutta yhtiöissä, jotka irtisanovat työntekijöitään ja kiristävät lopuista ulos kaiken, mikä lähtee. Niin se on, että Suomea on aina tiukoissa tilanteissa johdettu edestä.
Kurssilasku ei ole maailmanloppu, en ainakaan myönnä sitä…
Ilmoita asiaton viesti
Minun mielestäni Suomessa ei ole vain tarpeeksi volyymiä näiden isokenkäisten ”esimerkkitalkoisiin”, jotta tilanne oikenisi. Tätä tarkoitit sitten varmaan itsekin?
Voi olla, että nälkäkuolemasta tulee hitusen miellyttävämpi kokemus, kun sitä katkeruutta tuolla tavoin suitsitaan.
Siinäkin voit olla oikeassa, ettei kurssilaskut ole maailmanloppu. Johan esimerkiksi työeläkeyhtiö Varma kertoi, että sijoitukset pois Suomesta ja kohdennetaan niitä euroalueen ulkopuolelle.
Ilmoita asiaton viesti