Korjausliike
Ateenan pörssissä vietettiin melko viimaista päivää tiistaina, ja aivan erityisesti pankkiosakkeet ottivat reilusti pakkia. Voisin mainita Attica Bankin, jonka kurssi rojahti päälle 26 prosenttia tiistain aikana. Pankin osakkeet olivat tosin ehtineet myös nousta samanlaisia prosentuaalisia määriä torstain ja perjantain aikana. Syy oli silloin se, että markkinoilla arveltiin Euroopan keskuspankin lähtevän ostoksille. Tämän katsottiin tuovan parempaa suojaa sijoitusten arvolle.
Vastaavasti Kreikan valtiolainojen korkotaso ponnahti ylös. Markkinat saivat myöhään maanantai-iltana uuden tiedon: Kreikan presidentinvaalit pidetään pari kuukautta etuajassa. Kreikan presidentin rooli on lähinnä seremoniallinen, toisin kuin esimerkiksi Ranskassa.
Presidentin valintatapa
Kreikan lakien mukaan presidentin valitsee maan parlamentti. Noin viikon välein käydään (tarpeen vaatiessa) kaksi äänestystä, jossa presidenttiehdokkaan tulee saada 200 edustajan puolto 300-henkisestä parlamentista. Mikäli näin ei tapahdu, putoaa puoltoraja kolmannen viikon äänestyksessä 180 parlamentaarikkoon. Mikäli presidenttiä ei olla saatu valituksi tuolloinkaan, hallitus kaatuu, ja edessä on ennenaikaiset parlamenttivaalit.
Presidentin valintatavan mielekkyydestä voidaan olla toki montaa mieltä, mutta juuri tässä kohtaa lakia tuskin voidaan muuttaakaan. Se olisi vielä hankalampaa. Pääministeri Antonis Samaraksella on hallituksessaan 155 parlamentaarikon "muskelit". Hän tulee siis tarvitsemaan tukea oppositiolta välttääkseen aikaistetut parlamenttivaalit.
Tätä hän ei välttämättä saa. Jokaisen oppositiopuolueen puheenjohtaja on ilmoittanut, etteivät he tue Samaraksen ehdokasta – oli hän sitten kuka hyvänsä. Samaras tarvitsee siis odottamatonta tukea "kapinahenkisiltä parlamentaarikoilta". Ryhmäkuri punnitaan toden teolla.
Mitä uudet parlamenttivaalit tarkoittaisivat?
Parlamenttivaaleja silmällä pitäen mielipidemittausten kärjessä on sitkeästi jatkanut vasemmistolainen Syriza. Syrizan teemat vuoden 2012 vaaleissa oli kumota koko troikan (EKP, Euroopan komissio ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF) ja Kreikan neuvottelema rahoitustukiohjelma.
Puolueen puheenjohtaja Aleksis Tsipras on toki lieventänyt kannanottojaan. Nyt hän tyynnyttelee sijoittajia, että Kreikka kyllä kunnioittaa yksityisten sijoittajien kanssa tehtyjä velkasitoumuksia. Sen sijaan julkisille instituutioille tarjolla on velkaleikkauksia. Tämä tietäisi roisia luottotappioita euromaille, myös Suomelle.
Tämän lisäksi minimipalkkaa nostettaisiin reilusti, eläköitymisikä palautetaan ennen kriisivuosien tasoa – ja tämä kaikki rahoitettaisiin pääosin sillä rahalla, minkä Kreikka "säästäisi" alaskirjatuista velanhoitokuluista.
Tulonsiirtounioni vai euron pirstaloituminen?
Pitää ymmärtää yksi asia. Kreikka ei voi jatkaa eurojäsenenä tuollaisen Syrizan ohjelman kanssa. Ei millään. En usko sijoittajien haluavan maksaa omasta pussistaan tuollaista kulutushysteriaa. Näkemystäni puoltaa tiistain markkinadata.
Vaihtoehtoina on, että euromaat suostuvat alaskirjaamaan Kreikan saatavansa, jolloin lukemat realisoituisivat siten myös Suomen valtion kirjanpidossa. Kreikka voisi jatkaa julkisten menojen lisäämistä, ja tulla taas tarvittaessa euromailta kysymään luottoa, joka sitten myöhemmin taas alaskirjataan. Teknisesti tämä toimii samalla logiikalla kuin jos meillä olisi tulonsiirtounioni.
Tämä on tietyllä tapaa tervetullut valintatilaisuus myös Suomelle. Tätä valintaa olisi ollut toki hyvä pohtia jo aiemmin. Sitä olisi voitu pohtia vuonna 1998, kun Suomessa EMU-jäsenyydestä äänestettiin ja keskusteltiin. Sitä olisi voitu pohtia viimeistään vuonna 2010, kun eurokriisi leimahti liekkeihin, mutta ennen ensimmäistäkään tukipakettia.
Suomi on hölmöillyt itsensä tässä asiassa varsinaiseen kiipeliin. Se on ikävä asia. Mutta jos keskustelu vaihtoehdoista käydään nyt, niin tilanne ei pääse äitymään enää tämän huonommaksi. Tosiasillisesti euromailla ei ole muita vaihtoehtoja.
Saksalaistyylinen rahaliitto, missä on kuitenkin nippu erilaisia finanssipoliittisia toteutuksia, ei vain toimi. Sen yrittäminen on johtanut aivan tarpeettomaan kurjuuteen. Euroopassa on nyt 125 miljoonaa köyhää tai köyhyysriskissä olevaa kansalaista.
Miksi korjausliike aktualisoitui?
Palataan tiistain markkinakaaokseen. Kreikan presidentti oli määrä valita viimeistään ensi helmikuussa. Tällöin itse valintamekanismi olisi ollut tismalleen samanlainen. Uhka parlamentin kaatumisesta olisi ollut sekin aivan yhtälainen. Kaiken kukkuraksi Syriza on pitänyt sitkeästi kärkipaikkansa, ja suurimman puolueen 50 kansanedustajan lisä tarkoittaa mahdollisesti Syrizan yksin muodostamaa enemmistöhallitusta.
Markkinoilla oli tämä kaikki tiedossa. He ehkä tuudittautuivat ajatukseen, että siihen mennessä EKP on jo täyttä häkää ostamassa eurokriisimaiden valtiolainoja, yrityslainoja, katettuja velkakirjoja ja omaisuusvakuudellisia velkakirjoja. EKP:n pääjohtaja Mario Draghihan kertoi, että ainoastaan kulta on poissuljettu ostolistalta.
Toisin sanoen Kreikan poliittinen riski olisi saatu kipattua jo yhteisvastuulliseen EKP:n taseeseen ja sijoittajat olisivat käärineet edes jonkinlaiset tuotot muutoin varsin aneemisessa eurotaloudessa. Ei tuossa mitään pahaa ole: aivan luonnollista ahneutta. Hyvää tosin oli se, että riskin aktualisoituminen tapahtui samaisille sijoittajille. On tätä yhteistappiollista linjaa toteutettu euroalueella jo valitettavan pitkään lukuisissa eri vaiheissa.
Viimeisinhän on tämä "investointipaketti", jossa ensimmäiset tappiot katetaan veronmaksajien rahoilla, yksityisten vipusijoittajien vielä nauttiessa täysin tuotoistaan.
Kaiken kaikkiaan tämä käänne oli tervetullut, sillä se korostaa sitä keskustelun tarvetta, mitä Suomessa kaivataan maamme tulevaisuuteen. Toivon, että Suomen eduskuntavaalit muodostuvat ensisijaisesti äänestämiseksi tulonsiirtounionista, sillä tuskin mitään niin yksittäistä ja merkittävää asiaa Suomen itsemäärämisoikeuden kohdalla voidaan äänestää. Sodat ovat tietysti yhtä lailla merkittäviä tekijöitä itsemäärämisoikeudelle, mutta niistä harvemmin äänestetään.
On se vaan luojan lykky, että meillä on Urpilaisen takuutukset, muutoinhan Kreikan tilanne saattaisi huolestuttaa =)
Ilmoita asiaton viesti
Taloussanomien Jan Hurri aprikoi samaa asiaa. Hän nostaa lisäksi teeskentelyvaihtoehdon, jossa tukiluotot jätetään ”ikuisuustaseeseen”.
Suomen, kuten kaikkien muidenkin euromaiden, tulee silloin kattaa sijoittajille ERVV / EVM -lainoista koituneet luottotappiot. Muussa tapauksessa nämä rahoitusinstituutiot eivät kerää yksityistä rahaa, mutta tuskin kovin pitkään silloinkaan, vaikka tappiot nyt katettaisiinkin. Sijoittajatkin tietävät, ettei tätä esitystä voida loputtomiin jatkaa.
http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2014/12/10/e…
Ilmoita asiaton viesti
Huumorillahan minä noista takuutuksista.
Jos Kreikan valtionlainojen korkotason nousua ajattelee yksityisen sijoittajan näkökulmasta tilanteessa, jossa hämmennystä aiheuttaneiden stressitestien yhteydessä, kriisimaiden valtiolainat, ymmärtääkseni myös Kreikan, luokiteltiin riskittömiksi ?
Ilmoita asiaton viesti
On aivan eri sanoa, että sijoituskohde on hyvä kuin laittaa itse rahansa siihen samaan kohteeseen kiinni.
Ilmoita asiaton viesti
Niin totta, niin totta, tuskin Stubbikaan kaikesta fantastisuudesta huolimatta ole omaa rahaa Kreikkaan sijoittanut.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä koko touhussa itse asiassa käy kirkkaan selväksi, että markkinavetoisessa talousjärjestelmässä, jossa pääoma liikkuu sääntelemättä, sijoittajien voitontavoittelun ja/tai oikkujen mukaan, kriisejä ei voida välttää.
Se ei enää ole sijoittajienkaan etu, tämä sekoilu.
Ilmoita asiaton viesti
Minä taas näen ongelman siinä, että tässä eurojärjestelmässä on kaksi toisiaan vastaa sotivaa järjestelmää. Euro on kelluva valuutta, mutta jäsenmailleen se näyttäytyy kiinteäkurssisena valuuttana – nykyisin pelisäännöin.
Tilanne korjaantuu kyllä sitten, jos yli- ja alijäämiä tasoitellaan. Toisaalta se voi vähentää saajapuolen maiden innokkuutta toimia tehokkaasti.
Ilmoita asiaton viesti
Myös tuo pitää paikkansa. Johtunee Eu:n fasadinomaisesta luonteesta. Se pitää myydä väestölle yhdellä tapaa ja toisaalta toteuttaa pankkien tahtoa.
Ilmoita asiaton viesti
”Tämä tietäisi roisia luottotappioita euromaille, myös Suomelle.”
Mutta Olli Rehn’hän (talouskomissaarina) lupasi jo kauan sitten, ettei Kreikasta koidu mitään tappioita, taydennettynä sillä, että valoakin oli näkyvissa?
Siksi takuutusteeskentely ja ns. tosiasiallinen yhteisvastuullisuus (=tulonsiirtounioni) olisivat mukiinmeneviä EK-vaaliteemoja SUomessakin 2015. Niiden todellinen hinta vain tulisi tuoda esille.
Joku aina Suomessa ihmettelee leikkauksia ”kulttuurista” pohtimatta syitä ja kokoluokkia.
Vaikka olenkin yhden sortin musiikkiteatterifani, eilen taisin todeta, että Suomen EVM-osuus (12,4 mrd€) riittäisi toteuttamaan 310.000 kertaa Turkulaisen oopperaryhmän (tosin OPM:n hylkäämän) anomuksen 40.000€:n tuotantotuesta. 😀
Haluamatta kaataa Kreikan niskaan mitään, myös se maatapaus olisi oiva case tuoda esille koko prosessina onnistumisluuloineen, taudin diagnooseineen ja hoidon onnistumisineen. Siitä kansalaiset täälläkin voisivat jotain ymmärtää: Kreikka on maksukyvytön ilman amnestya…
Nythän Kreikka näytti sanovan Troikalle: ”Chew glass!”, kun se yritti vaatia growsterity-suunnitelmasta kiinni pitämistä eli jatkoa…
P.S.
YLE-aamu-uutisissa ytimekkäästi todettiin Kreikan pörssissä 11%:n lasku…
Ilmoita asiaton viesti
Olli Rehn tosiaan tuli Suomen medialle antamaan haastatteluja, että Kreikasta ei tappioita kerry. Taisi vielä lisätä, jotta ”tämä on varmaa”.
Kansalaiset äänestivätkin hänet europarlamenttiin pitkälti näiden tarkkanäköisten ja jämäköiden lausuntojen pohjalta.
—
Sitten tein tarkistuksen muistikuvalleni:
”– Yhdellekään avustavalle maalle ei aiheudu tappioita, tämä on varmaa, Rehn sanoi.”
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2010/04/1…
Ilmoita asiaton viesti
”Taloudellinen kehitys ottaa hitaita askelia kohti toipumista. Meidän pitäisi palautua kestävän kasvun polulle nyt tai piakkoin.”
Totesi Rehn.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tässä kiirettä…
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa linkittämässäsi Taloussanomien kirjoituksessa on myös yksi kiintoisa kohta, jossa todetaan Rehnin jättäneen vastaamatta toimittajan esittämään kysymykseen markkinoilta haettujen joukkovelkakirjalainojen etuoikeusasemasta.
Taoussanomat; ”Rehn ei suostunut kommentoimaan lainojen mahdollista etuoikeusasemaa markkinoilta haettuihin joukkovelkakirjoihin verrattuna. Rehnin mukaan kysymys ei ole mielekäs, sillä Kreikan ei ole joutumassa vararikkoon.”
Miksi Rehn ei tuota voinut kertoa avoimesti? Siksikö että niissä on todellakin suuret riskit aktivoitua veronmaksajien maksettaviksi, jos ne jäisivät määräämättömäksi ajaksi (vaikkapa 60 v.) taseeseen? Onhan se varmaa etteivät sijoittajat odottele saataviaan esim. 60 vuotta vaan kyllä ne vaativat omiaan sovitun aikataulun mukaan. Eivät ainakaan paljon hyväksyne pidennystä saamisaikatauluun.
Edit; Lisään linkin Suomen riskeistä ERVV:n kautta noista takauslainoista.
http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=…
Ilmoita asiaton viesti
Joukkovelkakirja- ja johdannaisriskit liittyvät tähän pankkiunioniviritelmään http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1819…
Ilmoita asiaton viesti
Totta Riikka. Nuo riskit liittyvät ihan kaikkiin niihin rahastoihin joihin (siis kaikkiin) Suomi on osallistunut rahoittaakseen kriisimaita ja jäsenmaiden pankkeja. Kaikkein surkeinta oli hyväksyminen EVM:n osallistuminen kaikkien jäsenmaiden pankkien rahoittamiseen kriisitilanteissa, joka käytännössä siis tarkoittaa Suomenkin lisäpääoman lähettämistä. No mutta ei hätää (;), sillä hallitus Katainen-Urpilainen on jo tuon lisäpääomituksen n. 11 mrd ottanut huomioon, sillä hallituspuolueiden päätöksellä on rahastoon tehty (vain tarvitsee saada maksukehotus ja uuden lainan nosto) tuona lisäpääomituksen tarpeena. Suomella ei taida olla enää sananvaltaa edes tuon rahaston päätöksissä ja toisekseen miksipä eurojäsenmaiden kansalaisten kontolle tuli EVM:n lisäpääoman rahoittaminen jotta noita pankkien kupruja voidaan sieltä rahastosta rahoittaa. Epäilen suuresti ettei sijoittajat lähde sujoittamaan rahastoon jolleivat saa varmaa tuottoa, joka sitten kumuloituu veronmaksajille.
Tuo Pankkiunionin kriisirahasto on aivan liian pieni 55 mrd, jolla ei paljon rahoitusapua anneta, joten lisätueksi onkin sitten tuota kriisirahastoa aiemmin jo päätetty tuo EVM rahasto avunantajaksi. Sanonpa että on mielestäni jokseenkin kieroa touhua. Sijoittajien saamisten riskit tulee ihan varmasti veronmaksajille pankkien asiakkaina. Asiakkaina ovat käytännössä kaikki aikuisikäiset.
Ilmoita asiaton viesti
Ei hän voinut.
Jos hän olisi sanonut, että euromaiden velkakirjat ovat etuoikeutetussa asemassa, niin se olisi laukaissut panttaamattomuuslausekkeen (se sama, minkä vuoksi Suomi ei voinut saada tosiasiallisia reaalivakuuksia toiselle takausohjelmalle).
Se olisi tiennyt defaulttia, ja siihen aikaan eurooppalaiset toimijat olivat myyneet luottoriskijohdannaisia (CDS) pilkkahintaan sijoittajille. Se olisi tiennyt rajuja vakuutuslaitosten kaatumisia (vertaa AIG Yhdysvalloissa Subprimen jälkeen).
Muutoinkin tuo olisi karkoittanut kaikki yksityiset sijoittajat, ja kaikki Etelä-Euroopan valtioiden velkakirjat olisi pitänyt rullata jatkossa euromaiden voimin.
—
Jos hän taas olisi sanonut, että euromaiden tukiluotot ovat pahnan pohjimmaisena niin siitä olisi noussut aivan hirveä meteli kansallisissa parlamenteissa. Ja arvaappa millaiseksi vuoden 2011 ek-vaalitulos olisi silloin näyttänyt? 😀
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä Henri, tämä on sitä tyypillistä avoimmuutta asioiden hoidossa ja päätösten teossa. 😀
Taitaa kohta jopa velat muuttua saataviksi. Fantastista. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Entäpä Kataisen ”Me tienaamme tällä” ja ”Kreikkavakuudet ovat hyvä bisnes”? 😀 Tämäkin on aika hauska:
”– Toivottavasti ei ole syntynyt kuvaa, että olen kehuskellut lainojen tuotoilla, sillä se ei ole ollut tarkoitukseni, Katainen kertoo.
Katainen sanoo pitäneensä Kreikan maksamaa korkoa esillä, koska julkisuudessa on vielä eduskuntavaalien allakin elänyt käsitys, että Suomi antaa rahat Kreikalle.
– Kyseessä on laina, josta Kreikka maksaa jatkossakin korkoa Suomelle, Katainen sanoo.”
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2011/07/27/…
Ilmoita asiaton viesti
Alkaa maksaa joskus n. 10 vuoden päästä. En aivan tarkkaan muista pitkäksikö Kreikalle myönnettiin korkovapautus.
Ilmoita asiaton viesti
Miksihänei sitten kuitenkaan Kreikka maksa noita korkoja Suomelle vaan saakin ne itse Kataisen hallituksen hyväksymällä sopimuksella (=hallituspuolueiden hyväksynnällä). Nimittäin nuo korkotuotot, jotka käytännössä siis olisivat tulleet hyväksemme onkin kierrätetty SP:n ja valtionbudjetin kautta Kreikalle.
Vuoden korkotuotto yhteensä budjetissa n. 42,2 milj. euroa ja vuonna 2014 35 milj.euroa.
http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2014&…
Eipä tästäkään ole tiedotusvälineissä paljon kansalaisille kerrottu vaan on todellakin annettu pääministerin ja vm:n välityksella kuva tuottoisasta toimesta. On luovuttu maalle kuuluvista tuloista toisen jäsenmaan hyväksi. Tulonsiirtona toisen maan hyväksi eli lahjoitus.
Ilmoita asiaton viesti
Ääni keskustalle on myös ääni Olli Rehnille ja fantsuttelun jatkamiselle.
Ilmoita asiaton viesti
Juu, vaalit on demokratiassa huolestuttava asia. Nyt EK:n Juncker varoittaa ”väärästä äänestystuloksesta” Kreikan mahd. vaaleissa.
Inside Brussel mit Jean-Claude Juncker http://tvthek.orf.at/program/Inside-Bruessel/3084543
”Uskon kreikkalaisten tietävän varsin hyvin, mitä väärä äänestystulos merkitsisi Kreikalle ja euroalueelle”, Juncker lausuu.
Verhottua uhkailua vai rukous: Älkää hajottako ikuista euroa, euro on pelastaja!?
Ilmoita asiaton viesti
13% kertoo EuObserver
”The Greek stock market Tuesday plunged by almost 13%, its worst ever performance, according to MarketWatch. The crash followed a government announcement to hold presidential elections on 17 December. PM Samaras nominated former European Commissioner Stavros Dimas as the coalition’s top candidate. The move could spark a snap general election”
http://euobserver.com/tickers/126854
Ah tätä Eu:n luomaa vakaata korkoympäristöä! (sarkasmivaroitus)
Ilmoita asiaton viesti
ei o tuo ainut isoa asia. kyllä TTIP, Pankkien yhteisvastuu ja velkaraamit on yhtä merkittäviä.
– yhteisvastuu maksaa ekana vuotena miljardin, nordean osuus 800 milj. kun ryske alkaa, etunumero on varmaan ykkönen mutta nollia pilkun eteen voi tulla kymmenkunta.
– velkaraamit estää keikennäköisen elvyttämisen ja lisävelan. (Rehnin ajamat hommat noi kaks)
– TTIP tekee suomesta käytännössä siirtomaan jonka oma oikeuslaitos ei voi edes suositella ratkaisuja.
tulonsiirtounioni olisi meille etu, ollaanhan syöksymässä saajapuolelle. se vaan pitää hoitaa kansalaispalkkana, 3000 e kk nuppi. koska oikeistolaiset varmaan ideologisista syistä kieltäytyy, se tekis vassilaiselle 30 000 e kk. luulisin että merkittävä elvyttävä vaikutus.
Ilmoita asiaton viesti
Ns. pankkiunionikin on vain yksi merkkipaalu tämän tulonsiirtoisen liittovaltion rajalla. Talouskurisopimus on laadittu markkinapaniikkien ympäröimänä.
TTIP:n lasken omaksi aiheeksi kyllä. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitin (taas vaihteeksi) pankkiunionin muista mahdollisista riskeistä http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1819… joita en ole nähnyt valtamediassa käsiteltävän.
Ja nämä asiat tietenkin liittyy mm. Draghin Helsingissä pitämään puheeseen (Euroopan johto tähtää hikipajaunioniin)
Ilmoita asiaton viesti
Auvo, saat toistuvasti minulta herautettua iloisen naurun.
Ilmoita asiaton viesti
Laitan tähän Valtioneuvoston tiedonannon Kreikan velkajärjestelyjen toimenpiteistä.
http://valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/istunt…
Tuossa tiedonannossa todetaan mm. näin; ”Velkakestävyydessä on kyse arviosta, joka perustuu erilaisille olettamille ja odotuksille. Kuten arvioihin aina, tähänkin liittyy epävarmuustekijöitä. Jos talouden yleinen kehitys ei vastaa arviossa käytettyjä oletuksia, myös velkasuhde muuttuu arvioidusta.”
Niinpä niin, on tehty todellakin päätöksiä toivotaan – toivotaan hengessä ajattelematta seurauksista sen enempää. Hallituspuolueet ovat menneet mukaan suuren riskin sisältäviin toimiin vastoin EU:n perussopimuksen kieltopykälää eli olla osallistumatta muiden maiden velkoihin.
Tiedonannon ”Korot”-kohdassa on selvitetty; ”Myös nämä ERVV:n velkasitoumukset
annetaan yksityisille sijoittajille vaihdon yhteydessä. ERVV:n pitää rahoittaa
nämä velkasitoumukset niiden erääntyessä kuuden seuraavan kuukauden kuluessa laskemalla liikkeeseen vastaava määrä uusia velkasitoumuksia.”
Ilmoita asiaton viesti
Jotenkin tuli mieleeni jonkinasteinen pyramidihuijaus tuosta tiedonannon ”Korot” kohdan kirjoituksesta, jossa sijoittajille tarjotaan aina uusia mahdollisuuksia entisten erääntyessä. Loppujen lopuksi käy niin että sijoittajille on maksettava saatavansa ajallaan ja kun Kreikka ei kykene maksamaan, niinei kun takaajamaiden veronmaksajien kukkarolle.
Ilmoita asiaton viesti
Ei aivan noin. Tuo on ns. ”rullausta”, eli kun ERVV:n myymä velkakirja erääntyy ja luotto olisi maksettava takaisin sijoittajille, niin lasketaan liikkeelle uusi samansuuruinen velkakirja.
Sitten on toinen asia, jos esim. ERVV ei saisi kaupaksi velkakirjaansa. Tällöin euromaat kaivavat kuvettaan pääomittaakseen puljun.
Ilmoita asiaton viesti
Henri, tarkoitinkin tilannetta jolloin sijoittajia ei enää kiinnosta.
Ilmoita asiaton viesti
Meanwhile, poliittisesta ohjauksesta pyyhkeitä saanut fantsuttelu- ja teeskentelyministerio tiedottaa:
”Kreikan talouden viimeaikainen kehitys on ollut positiivista. Parantuneet kasvunäkymät kuvastavat sitä, miten sopeutusohjelman aikana tehdyt uudistukset alkavat tuottaa tuloksia. Ne vahvistavat Kreikan paluuta kestävän kasvun ja kasvavan työllisyyden uralle”, VM maalailee.
http://www.talouselama.fi/uutiset/hallitus+esittaa…
Ilmoita asiaton viesti
Tosiaan, ehkäpä meidänkin pitäisi lähteä ”kestävän kasvun” linjalle?
Se hoidetaan niin, että kuudessa vuodessa laihdutetaan neljännes BKT:sta pois (noin 50 miljardia euroa), ja sitten noustaan prosentin (siinä kohtaa noin 1,5 miljardia euroa) – ja tuuletellaan onnistumistamme.
Ilmoita asiaton viesti
Onkohan SJP vielä laskeskelemassa ”voittojaan” kreikansijoituksistaan vaiko nieleskelemässä tappioita, kun ei vielä ole kommentteja näkynyt? 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä fantsuttelija, nyt rätingit pöytään. Siitä kuinka euro on menestystarina ja luo vakautta, joka tuo kasvua ja työllisyyttä Eurooppaan.
Ilmoita asiaton viesti
On niitä pyydetty. Ei niitä tule, ja syykin on aika selvä.
Ilmoita asiaton viesti
EU:n ja Kreikan 4-5 vuotta jatkuneiden korjausliikkeiden jälkeen voi sanoa kuin tiekartan edessä: ”Olet nyt tässä”.
”Kaikkiaan Kreikan valtiolla on velkaa noin 320 miljardia euroa ja maan koko julkisella taloudella noin 350 miljardia euroa. Velkaa on rutkasti runsaammin kuin ennen finanssikriisin alkua ja ennen kuin Kreikka suistui omaan kriisiinsä – ja ennen kuin muut euromaat ryhtyivät ”pelastamaan” Kreikkaa omilla tukiluotoillaan.”
Tuosta kai ex-komissaari Olli Rehn’kin sai Suomen valkoisen ruusun ritarikunnan ylimmän kunniamerkin?
Ilmoita asiaton viesti
LISÄYS:
11.12.2014 Suomen pankin pääjohtaja Erkki liikanen ja PM Alexander Stubb heräsivät kriisitietoisuuten yllättäen. 😀
Siihen kului vain 4-5 vuotta – tosin Suomelle kallista vuotta. A-studiossa taas ilmeni, että asia ei ole vielä mennyt perille…
Ilmoita asiaton viesti